Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Samankaltaiset tiedostot
Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Millaiset renkaat valitsin ja miksi?

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Peltokuivatuksen tarve

Tiivistymisriskin arviointi ja kuinka välttää maan tiivistyminen

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Varmista säilörehun laatu

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

=> Tavoite 0,5 bar rengaspaine 3000 kg rengaskuormalla. Rengaskuorma kg

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Peltomaan rakenteen arviointi

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Ohje Tässä luvussa käsitellään pohjavedenpinnan yläpuolella olevan kaivannon kuivanapitoa.

Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA?

Matala muokkaus - taloudellisia ja biologisia etuja

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Akselipainotutkimus SjT

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Säilörehun tuotantokustannus

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Transkriptio:

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö

Esityksen rakenne Miten vedet pois pellolta? Huonon kuivatuksen seuraukset: mururakenne ja tiivistyminen Tyydyttävän kuivatuksen määritelmät: Pohjavesi vähintään 40 cm syvällä ja virtaama salaojista 60 mm/vko Yleisiä ongelmia: laskuaukot, niskaojat, reunaojat Lohkokohtainen kuivatus: vettä johtavien kerrosten käyttö Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Miksi tiivistyminen on haitallista? Huokostila, juuret, lierot, happi Kuinka haitallista tiivistyminen on? Tallattu ala x 15 % satotasosta Mitkä koneet aiheuttavat riskejä? Tiivistymislaskuri ja Terranimo Miten riskejä voi hallita? Kevyemmät koneet, lisää renkaita, parempia renkaita, parempi ajoitus.

Laskuaukko on hyvä mittari ojaston kunnosta 15-30 cm pohjan yläpuolella Virtaama 1 l/s/ha 60 mm vettä viikossa 240 mm pinnan lasku kuopassa

Kuivatusongelmia Niskaoja liian matala Vanha ojitus liitetty huonosti Valtaoja perkaamatt, kuivavara vähissä

40 cm kuivavara talvella

Jukka Rajala, 2017.

100 cm syvyydessä oja 15 m välein? 130 cm syvyydessä vettä johtava kerros Esimerkkiprofiili 1. Tässä maaprofiilissa hietasavi- (0-20 cm), hiesusavi- (20-40 cm) ja hiuekerrosten (40-130 cm) alapuolelta löytyi hietaa (130-200 cm). Syvä hietakerros johtaa hyvin vettä, mikä näkyi kuopan reunan sortumisena. Tässä tilanteessa syvä ja harva ojitus on tehokas ratkaisu. Kuva: Pat Tuohy / Teagasc

100 cm syvyydessä oja 15 m välein? Äärimmäisen heikko vedenläpäisevyys Esimerkkiprofiili 2. Tässä maaprofiilissa pintamaakerrokset ja pohjamaan yläosa (0-60 cm) on juuristokanavien täyttämää ja huokoista, mutta sen alapuolella alkaa äärimmäisen heikosti vettä läpäisevä savikerros (60-200 cm), jossa ei kasva juuria. Tässä tilanteessa tarvitaan matala ja tiheä ojitus. Kuva: Pat Tuohy / Teagasc

Tehokkain ojitustapa riippuu maaprofiilista Alue 1: Ojat 80 cm syvyyteen, 20 m välein, soratäyttö 50 cm, myyräojitus 1,5 m välein. 0,2 Kuoppa 1 Ruokamulta 0,4 Juuria, kiviä Tiivistä savea 1,6 Savea, kiviä 3,0 Kuopat 2-3 Alue 2: Ojat 1,65 m syvyyteen, 20 m välein, reunaojan syvennys. 0,2 1,0 Ruokamulta Hietasavea, halkeamia 1,6-1,7 2,0-3,0 Hietaa, vettä kuoppaan Hyvin tiivistä savea

Maan kosteus (cbar) Kun kuivatus on kunnossa, tiivistymistä on vältetty jo paljon Esikuormitus (kpa), 1 bar = 100 kpa Turvallinen kuormitus noin puolet näistä luvuista. Alle 0,5 bar kuormituksella harvoin tiivistymistä. Kostea Savipitoisuus (%)

mutta tiivistymisen välttämisessä riittää tehtävää Paljonko tiivistyminen maksaa tilallani? Mitkä koneet aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit? Millä näiden koneiden riskiä voi pienentää?

Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) n. 20% sadonmenetys ensimmäisenä vuonna, noin 5% pysyvästi Suhteellinen sato C = savi %; t = aika vuosina; n = ajokerrat Savi = 10% Savi = 30% Ajokertojen määrä (pyörät) = 10 Yksi tiivistävä ajo ajanhetkellä = 0 Savi = 50% Päiviä tiivistämisen jälkeen

Suuruusluokka kustannuksista Hyvä satotaso 10 t/ha x 20 % valkuaista = 2 t/ha 15% sadonmenetys: 2000 kg/ha x 15% = 300 kg/ha Tiivistetty osuus: 50% 300 kg/ha x 50% = 150 kg/ha Vuotuiskustannus: 1 /kg ostovalkuainen 150 kg/ha x 1 /kg = 150 /ha Sadonkorjuupinta-ala 100 ha: 100 ha/vuosi x 150 /ha = 15 000 /vuosi Lisäksi heikentynyt rehun laatu! Järkevä korjausinvestointitaso 5-20 vuotta takaisinmaksu 20 vuotta x 15 000 /ha = 300 000 5 vuotta x 15 000 /vuosi = 75 000

Mitkä koneet aiheuttavat suurimmat riskit? Nurmiketju: Niittomurskain, paalain, paalien kuljetus Niitto, karhotus, noukinvaunu Lantaketju Muokkaus Kyntö + äestys Kevytmuokkaus Viljanpuinti

Renkaan ilmanpaine (kpa) Rengaskuorma (kg) 250 750 1250 1750 2250 2750 3250 3750 4250 4750 5250 5750 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Tiivistymislaskuri Tiivistymisriski 15 cm Paalaintraktori Pyöröpaalain Kyntötraktori Lietetraktori Perhosniittokone Puinti Lietteen levitys Liete: 1,2 m : 8 m = 15% alasta Kyntö 0,6 m : 1,6 m = 38% alasta

Renkaan ilmanpaine (kpa) Pohjamaan tiivistyminen Tiivistymisriski 35 cm Rengaskuorma (kg) 250 750 1250 1750 2250 2750 3250 3750 4250 4750 5250 5750 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Kyntötraktori Paalaintraktori Lietetraktori Pyöröpaalain Perhosniittokone Puinti Lietteen levitys

Miten tiivistymistä voi ehkäistä? Tilan ja peltojen ominaisuudet Tiivistyminen Rengaspaine ja maapaine Viljelykierto Renkaiden ominaisuudet Muokkaustarve Sadonkorjuutarve Rengaskuorma ja nopeus Ajokertojen määrä Konekalusto Renkaiden määrä 30.11.2017 50 Mattila: Rengaskuormien vähentäminen

Keinoja Kynnön vakopyörä pois vaosta: kevytmuokkaus tai sängeltä -kyntö Koneiden tasapainotus Koneiden työleveyden toisiinsa sovittaminen Lietteen kuljetus ja levitys erilleen Renkaiden määrän lisääminen Renkaiden vaihtaminen parempiin

Perhosniittomurskain Esimerkkiketjut Perhosniittokone Perhosniiittomurskain Perhosniiittokone

Lietekärryn vertailu 24 tonnia : 8 pyörää = 3 t/rengas @1,2 bar 20 tonnia : 4 pyörää = 5 t/rengas @ 0,6 bar

Kiitos! OSMO-hanke http://www.maan-kasvukunto.fi