NURMIJÄRVEN KUNTA VANHA-KLAUKKA HULEVESISELVITYS

Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 11.10.2017 Viite 82143781 NURMIJÄRVEN KUNTA VANHA-KLAUKKA HULEVESISELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA, VANHA-KLAUKKA HULEVESISELVITYS Päivämäärä 11.10.2017 Laatija Hyväksyjä Kuvaus I. Taipale, A. Salila K. Mönkäre Hulevesiselvitys Viite 82143781 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 2 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet 3 2.3 Nykyiset hulevesiverkostot 4 2.4 Valuma-aluejako 4 2.5 Isosuo 5 3. HULEVESIEN HALLINTA 5 3.1 Maankäyttö 5 3.2 Mitoitussateet 6 3.3 Hulevesimäärien laskennalliset muutokset valumakertoimien avulla 7 3.4 Valumakertoimen arviointi läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella 8 3.5 Hulevesien hallinta 9 3.6 Hulevesien hallinta tonteilla 9 3.7 Hulevesien hallinta alueellisilla hulevesialtailla 11 3.8 Tulvareitit 11 3.9 Asemakaavamerkinnät 12 3.10 Hulevesien vaikutukset Isosuohon 12 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 12 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana 12 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana 13 5. YHTEENVETO 13 LIITTEET Liite 1. Suunnitelmakartta, 1:2000

1 1. JOHDANTO Tämä Hulevesiselvitys on tehty Nurmijärven kunnan tilauksesta ja liittyy käynnissä olevaan asemakaavaan 3-304 Vanha-Klaukka, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uuden asuinalueen rakentaminen Vanha-Klaukan alueelle Klaukkalaan. Kaava-alue sijaitsee Klaukkalan luoteislaidalla Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella. Selvityksen tarkoitus on löytää keinoja hulevesien hallintaan. Keskeisenä tavoitteena on, ettei Isosuon Natura 2000 -alueen vesitalous ei muutu rakentamisen myötä. Tavoitteena on suunnittelualueen hulevesien hallinta laadullisesti sekä viivyttämällä. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta, katoilta ja muilta rakennetuilta pinnoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Valumakerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnalta valumaan lähtevän veden osuus pinnalle satavasta vedestä. Valumakerroin riippuu pinnan laadusta ja vedenläpäisevyydestä. Esimerkiksi kattopinnan valumakerroin on lähellä yhtä ja rehevän tasaisen metsän lähellä nollaa. maankäyttö tehostuu vettä läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa valumakerroin kasvaa Hulevesien määrä kasvaa Kuva 1. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään

2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven kunnassa Klaukkalassa Lepsämäntien eteläpuolella. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 2. Alue on pääasiassa peltoa. Metsää alueella on Lepsämäntien läheisyydessä. Alueella on muutamia omakotitaloja, suuri maatilan talouskeskus pihapiireineen sekä ratsastustila. Alue on pääosin asemakaavoittamatonta. Alueen koillisreunassa, Lepsänmäntien ympäristössä on voimassaoleva asemakaava. Tutkimusalue rajautuu eteläreunasta Isosuon Natura 2000 -alueeseen. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 64 hehtaaria. Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla. [ Maanmittauslaitos lupa nro 3/MML/16]

3 Kuva 3. Vanha-Klaukan alue jäähallin suunnasta nähtynä [Ramboll 2012] Kuva 4. Ilmakuva alueesta [Nurmijärven kunta 2017] 2.2 Hydrogeologiset olosuhteet Suunnittelualue koostuu korkeimmista kumpareista ja laakeista peltoalueista. Maasto laskee loivasti koillis-lounassuunnassa siten, että alueen pohjoisosissa maanpinta on korkeimmillaan tasossa +48 +54 ja alimmillaan eteläosassa tasossa +34 +43.

4 Alueen maaperä on maaperäkartan ja pohjatutkimusten perusteella pääasiassa savea ja silttiä. Pohjoisosassa aluetta, korkeimmilla kohdilla, on moreenia ja kalliota. Alueelle on laadittu maaperä- ja rakennettavuusselvitys (Ramboll 2015). Savinen maaperä soveltuu huonosti hulevesien imeyttämiseen. Silttipitoinen maa-aines on herkkää virtaavan veden aiheuttamalle eroosiolle, mikä on huomioitava hulevesiviemäreiden purkupisteissä ja ojissa, joissa veden virtausnopeus kasvaa esimerkiksi jyrkän pituuskaltevuuden takia. Vanha-Klaukan asemakaava-alue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. 2.3 Nykyiset hulevesiverkostot Alueella ei ole rakennettua hulevesiviemäriverkostoa. Lähimmät hulevesiviemäriverkostot löytyvät rakennetuilta asemakaava-alueilta Lepsämäntien pohjoispuolelta ja Klaukkalan taajaman alueelta. Alueen nykyisen hulevesiverkoston muodostavat teiden sivuojat ja pelto-ojat. Isosuon laidassa kulkevien ojien viettokaltevuudet ovat pieniä. Kuvat 5 ja 6. Suunnittelualueen eteläosassa oleva oja ja Isosuon pohjoisreunan kosteikkoaluetta [Ramboll 2015] 2.4 Valuma-aluejako Suunnittelualue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja pääosin Isosuon valuma-alueeseen, jonka kokonaispinta-ala on noin 8,6 km2. Isosuon valuma-alueen pintavedet laskevat valumaalueen eteläosasta uomaa pitkin Lepsämänjokeen, josta ne laskevat Suomenlahteen reittiä Lepsämänjoki Luhtaanmäenjoki Vantaanjoki. Isosuon ja pohjoispuolisen Valkjärven valuma-alueen välinen raja on alueen tasaisuudesta johtuen epämääräinen, mutta noudattaa laserkeilausaineiston perusteella Lepsämäntien linjausta (Kuvassa 8 sinisellä katkoviivalla) poiketen hieman aikaisemmasta tulkinnasta. Isosuon valumaalueen hulevesiä ja maankäytön tehostumisen vaikutuksia on tarkasteltu tarkemmin Klaukkalan osayleiskaava-alueelle laaditussa hulevesiselvityksessä (Ramboll 2014). Vanha-Klaukka on keskeinen rakentuva alue Isosuon valuma-alueella.

5 Kuva 7. Suunnittelualue sijaitsee Isosuon valuma-alueella [Nurmijärven kunta, Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll 2014 (muokattu)] Kaavoitettava alue on jaettu laskennallista tarkastelua varten osavaluma-alueisiin maanpinnan muotojen ja vesihuollon yleissuunnitelman mukaan. Osavaluma-alueet on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. 2.5 Isosuo Klaukkalan Isosuo on luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman kuvauksen mukaan on Saaristo-Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Isosuo on kokonaisuudessaan Natura 2000 -aluetta (FI0100038) ja suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Isosuo on pinta-alaltaan noin 148 hehtaaria. 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Maankäyttö Osassa suunnittelualuetta on voimassa oleva asemakaava, osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Alue on tarkoitus kaavoittaa tiiviiksi pientalo-, rivitalo- ja asuinkerrostaloalueeksi. Kaavaalue rajoittuu eteläosassa Natura-alueeseen. Alla on esitetty ote alueen xx.8.2017 päivätystä asemakaavaehdotuksesta.

6 Kuva 8. Ote kaavoitettavan alueen 31.10.2017 päivätystä asemakaavaehdotuksesta [Nurmijärven kunta] 3.2 Mitoitussateet Mitoitussateella on neljä määräävää ominaisuutta: sateen kesto, sateen rankkuus eli intensiteetti, sademäärä ja toistuvuus eli todennäköisyys kyseisen sadetapahtuman esiintymiselle. Mitoitussateen valintaan vaikuttaa, se mitä halutaan tarkastella. Sateen intensiteetti eli voimakkuus on valittu tarkastelualueen pinta-alan ja sateen toistumisaikataulukon mukaisesti. Laskenta-alueen pinta-ala on 48 hehtaaria ja koko laskenta-alueen tarkastelussa käytetään 60 minuuttia kestävää sadetta, jonka laskennallinen toistumisaika on viisi vuotta. Taulukko 1. Suositeltava mitoitussade tarkasteltaessa koko laskenta-aluetta Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 60 min 5 vuotta 50 l/s/ha 18 mm/h 18 mm Laskenta-alue on jaettu neljään osaan, joiden keskinäinen koko vaihtelee. Osa-alueilla 1 ja 2 on käytetty mitoitussateen kestoaikana 20 minuuttia ja osa-alueilla 3 ja 4 10 minuuttia, sateen laskennallisena toistumisaikana on käytetty viittä vuotta kaikilla neljällä alueella. Laskentoihin on lisätty Kuntaliiton hulevesioppaassa suositeltu 20 % ilmastonmuutoslisä. Taulukko 2. Suositeltava mitoitussade suunniteltaessa osa-alueita ja hulevesialtaita Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 20 min 5 vuotta 126 l/s/ha 45 mm/h 15 mm

7 Taulukko 3. Suositeltava mitoitussade suunniteltaessa tonttikohtaisia tai katukohtaisia hulevesijärjestelmiä Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 10 min 5 vuotta 192 l/s/ha 69 mm/h 12 mm Tätä mitoitussadetta käytetään yleisesti tonttikohtaisten hulevesijärjestelmien mitoittamiseen ja siitä voidaan johtaa kaavamääräyksissä esitetty viivytysvelvoite 1 m 3 viivytystilavuutta sataa vettä läpäisemätöntä pinta-alaneliötä kohti. Taulukko 4. Suositeltava mitoitussade suunniteltaessa tulvareittejä Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 20 min 20 vuotta 150 l/s/ha 54 mm/h 18 mm 3.3 Hulevesimäärien laskennalliset muutokset valumakertoimien avulla Alueelle laskettiin laskennalliset virtaamat nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeisessä tilanteessa käyttäen eri maanpeitteelle ja maankäytölle arvioituja valumakertoimia. Laskenta tehtiin osaalueittain ja koko alueelle. Osa-alueittain saadut tulokset poikkeavat hieman koko alueelta saadusta, koska mitoitussateen kestoaika vaihtelee. Nykyisin lähes rakentamattoman alueen rakentaminen kasvattaa laskennallista hulevesivirtaamaa noin 120 %. Alueen keskimääräinen valumakerroin kasvaa arvosta 0,15 arvoon 0,32. Taulukko 5. Laskennallinen koko alueen virtaama nykytilanteessa ennen alueen rakentamista Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valumakerroin Q [l/s] Omakotialue, isot tontit 3.7 0.25 46 Sorapinta, tasainen 1.0 0.20 10 Metsä, tasainen ja tiheä 4.9 0.05 12 Pelto 38.0 0.15 285 YHTEENSÄ 47.6 353 Keskimääräinen valumakerroin 0.15 Taulukko 6. Laskennallinen koko alueen virtaama kaavan toteuduttua eli rakentamisen jälkeen Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valumakerroin Q [l/s] Katualue 6.5 0.7 226 Omakotialue, pienet tontit 29.6 0.3 445 Omakotialue, isot tontit 2.6 0.25 32 Puistoalueet 8.9 0.15 67 YHTEENSÄ 47.6 770 Keskimääräinen valumakerroin 0.32 Valuman Q kasvu 118 %

8 Taulukko 7. Tarvittava viivytystilavuus Nykytilanne Kaava toteutunut Keskimääräinen valumakerroin 0.15 0.32 Laskennallinen virtaama 353 770 l/s Kertyvä vesitilavuus 1271 2771 m3 Tarvittava viivytystilavuus 1500 m3 Virtaaman kasvun vaikutukset voidaan minimoida viivyttämällä hulevesiä sekä tonteilla että alueellisilla hulevesialtailla. Alueella tarvitaan laskennallisen menetelmän perusteella viivytystilavuutta yhteensä noin 1500 m 3. Osa-alueittain lasketut viivytystilavuudet on esitetty taulukossa 10. 3.4 Valumakertoimen arviointi läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella Valumakertoimet eivät ole todellisuudessa vakioita vaan riippuvat muun muassa sateen voimakkuudesta ja kestosta. Valumakertoimen vaihtelua ja riippuvuutta läpäisemättömien pintojen alasta on arvioitu tutkimuksessa Rakentamisen aiheuttamat muutokset valunnan muodostumiseen ja veden laatuun asuinalueilla (Sillanpää 2013), joka perustuu empiiriseen tutkimukseen. Kuvat 9 ja 10. Läpäisemättömän pinnan kokonaisalan TIA ja tehollisen alan EIA suhde sekä valumakertoimen Cvol ja huippuvalumakertoimen Cvolmax suhde (Sillanpää 2013) Empiiriseen tutkimustietoon perustuvilla menetelmillä ja laskennallisella menetelmällä saatujen valumakertoimien erot ovat suuret. Laskennallinen valumakerroin 0,32 on lähellä huippuvalumakerrointa Cvol,max 0,44. Sen sijaan valumakerroin Cvol 0,11 on paljon pienempi. Näin ollen alueen hulevesijärjestelmän mitoittaminen laskennallisella kertoimella 0,32 on varsin turvallista. Huippuvalumakerroin Cvol,max 0,44 on kuitenkin huomioitava tulvareittejä suunniteltaessa. Taulukko 8. Empiiristen ja laskennallisten valumakertoimien arviointi Kaava toteutunut Läpäisemättömän pinnan osuus TIA 28 % Tehollisen läpäisemättömän pinnan osuus EIA 17 % Valumakerroin Cvol 0.11 Huippuvalumakerroin Cvol,max 0.44 Virtaama valumakertoimella Cvol 269 l/s Virtaama valumakertoimella Cvol,max 1038 l/s

9 Taulukko 9. Laskennallinen ja empiiriset virtaamat Laskennallinen virtaama Virtaama valumakertoimella Cvol Virtaama valumakertoimella Cvol,max 770 l/s 269 l/s 1038 l/s 3.5 Hulevesien hallinta Vanha-Klaukan alueella syntyviä hulevesiä pyritään viivyttämään tonttikohtaisilla ja alueellisilla järjestelmillä siten, ettei hulevesien purkuvesistönä toimivaan ojaverkostoon ja alueen eteläosassa olevaan Isosuon Natura -alueeseen kohdistu niiden tilaa vaarantavaa muutosta. Hulevesien hallinnan perusperiaatteet ovat hulevesien viivytys maanalaisissa rakenteissa tai altaissa sekä johtaminen painanteissa ja avo-ojissa. Yksi merkittävin hulevesien hallintaperiaate on hulevesien määrän vähentäminen ja ehkäisy niiden syntypaikalla. 3.6 Hulevesien hallinta tonteilla Syntyvien hulevesien määrään ja laatuun voidaan tehokkaimmin vaikuttaa niiden syntypaikalla. Hulevesien virtaamaa kadun runkoviemäreihin voidaan pienentää viivyttämällä niitä viivytysrakenteissa tonteilla. Hulevesien laatua voidaan parantaa biosuodatuksen avulla. Syntyvien hulevesien määrää voidaan vähentää rakentamalla päällystettyä pihaa vain tarvittava määrä ja jättämällä loppuosa viheralueeksi tai sorapinnalle. Alueen maaperä on pääosin huonosti vettäläpäisevää, joten imeytys ei ole mahdollista. Jos paikalliset olosuhteet sallivat hulevesien imeyttämisen, on varmistettava, ettei imeytys aiheuta haittaa omalle tai viereisille kiinteistöille. Pelkän imeyttämisen varaan hulevesijärjestelmiä ei saa rakentaa. Käyttämällä viherkattoja esimerkiksi autokatosten tai varastojen päällä, voisi kompensoida hulevesien viivytystilavuutta. Tonteilla syntyviä hulevesiä varten tonteille rakennetaan hulevesien viivytysrakenteita kuten esimerkiksi hulevesikasetteja tai viivytyspainanteita. Sopiva viivytystilavuus pientaloalueilla voisi olla 0,5 m 3 sataa vettä läpäisemätöntä pinta-ala neliötä kohden. Kerrostaloalueilla viivytystilavuus voisi olla 1,0 m 3 sataa vettä läpäisemätöntä pinta-ala neliötä kohden. Rakenteiden pitäisi tyhjentyä sateen päätyttyä 12 tunnissa. Viivytysrakenteita voidaan myös suunnitella siten, että niistä on mahdollista ottaa kasteluvettä esimerkiksi puutarhaan. Kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi AO-tonteilla tarvittava viivytystilavuus olisi enintään 1 m 3. Viivytysjärjestelmät on pystyttävä toteuttamaan siten, että kuivatus toimii rakennusteknisesti turvallisesti. Viivytystilavuusvaatimus 0,5 m 3 /100 m 2 on puolet yleisesti käytetystä 1,0 m 3 /100 m 2 vaatimuksesta. Syitä yleistä lievemmän vaatimuksen käyttöön ovat alueen huonot pohjaolosuhteet sekä se, että alueen eteläpuolella on runsaasti tilaa alueellisille hulevesijärjestelmille. Kuvat 11 ja 12. Tonttikohtainen hulevesien viivytys ja varastointisäiliö, jonka voi varustaa pumpulla kasteluveden saantia varten (Pipelife Oy) ja hulevesikasetti (Uponor Oyj)

10 Kuvat 13 ja 14. Hulevesitunneli hulevesien imeyttämistä varten (Uponor Oyj) ja hulevesikasettipesä hulevesien viivyttämistä tai imeyttämistä varten (Wavin-Labko Oy) Kuva 15. Viherkattoratkaisu, joka toimii esimerkiksi pienissä rakennuksissa (Icopal Green, Icopal Oy) Kuva 16. Hulevesien viivytys- ja suodatuspainanne, joka soveltuu myös huonosti vettä johtavalle maalle Korttelialueiden sisälle kiinteistöjen rajoille, on sijoitettu hulevesipainanteita, joille pitää merkitä kaavassa rasite. Suositeltava leveys painanteille on 4 metriä, 2 metriä kummankin tontin puolelle. Painanteilla varmistetaan korttelialueen pihanperien kuivatus. Lisäksi niiden kautta voidaan johtaa hulevesiä tontin ohi ja ne toimivat tulvareitteinä. Niitä ei kuitenkaan käytetä johtamaan tonttien varsinaisia hulevesiä, eivätkä ne korvaa liitosta hulevesiviemäriin. Hulevesipainanteiden kunnossapito kuuluu tontin omistajille. Tonttien rajoille mahdollisesti sijoitettavat pensasaidat on sijoitettava rasitealueen reunoille. Puistoalueille sijoitettavat hulevesipainanteet ja altaat voi merkitä kaavaan ohjeellisena rajauksena.

11 Kuvat 17 ja 18. Tonttien väliin sijoitettu hulevesipainanne ja sen merkintä asemakaavassa 3.7 Hulevesien hallinta alueellisilla hulevesialtailla Pääosa alueen hulevesistä virtaa pohjoisesta laskien etelään. Alueelta kertyvät hulevedet kerätään neljään pääasialliseen purkupisteeseen. Jokaiselle neljälle hulevesireitille on mahdollista sijoittaa hulevesiä viivyttävä ja suodattava allas. Altaat voivat olla luonnonmukaisesti rakennettuja kosteikkotyyppisiä altaita tai rakennettuja altaita. Altaiden tarkka koko, sijainti ja tyyppi ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Itäisimmän osavaluma-alue 4 hulevedet johdetaan aiemmin rakennettuun hulevesialtaaseen jäähallin pysäköintialueen eteläpuolelle. Hulevesien viivytyspainanteet olisi toteutettava ennen alueen rakentamista ja viimeisteltävä alueen rakentamisen jälkeen. Alueelle sijoittavien hulevesialtaiden viivytystilavuustarve on yhteensä koko aluetta yhtenä kokonaisuutena laskettaessa noin 1500 m 3. Osa-alueitta laskettaessa viivytystilavuustarve on hieman pienempi. Taulukko 10. Laskenta-alueen tarvittavat viivytystilavuudet osa-alueittain Osa-alue 1 Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Valuma-alueen pinta-ala (ha) 30.8 9.7 3.7 3.3 Tarvittava viivytystilavuus (m3) 800 280 60 65 Tarvittava viivytyspinta-ala (m2) 1600 560 120 130 Altaiden keskimääräisenä syvyytenä on käytetty asuinalueille suositeltua 0,5 metrin maksimivesisyvyyttä. Hulevesijärjestelmien suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös käytönaikaiseen huoltoon ja kunnossapitoon. Esimerkiksi hulevesialtaiden suunnittelussa on huomioitava lietteenpoiston mahdollisuus ja altaalle täytyy suunnitella huoltotie. 3.8 Tulvareitit Alueen tulvareitteinä toimivat kadut sekä viheralueille ja kiinteistöjen rajoille suunnitellut hulevesipainanteet. Katujen tasauksien matalimmista kohdista hulevesille on varmistettava hulevesiviemäreistä riippumaton tulvareitti. Suunnitellut hulevesipainanteet on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa.

12 3.9 Asemakaavamerkinnät Uusille tonteille tulevissa kaavamääräyksissä pitää edellyttää hulevesien viivyttämistä tonteilla, siten, että jokaista päällystettyä sataa pintaneliötä kohti olisi 0,5 kuutiometriä viivytystilavuutta. Viivytysrakenteiden pitää tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Kohtuuttomien kustannusten välttämiseksi AO-tonteilla tarvittava viivytystilavuus olisi enintään 1 m 3. Alueelle suunnitellut hulevesipainanteet ja altaat merkitään kaavaan hule-merkinnällä ohjeellisella rajauksella. Ohjeellinen rajaus mahdollistaa optimaalisen toteutuspaikan ja laajuuden määrittämisen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavamääräyksissä pitää edellyttää hulevesien viivytys- ja käsittelyaltaan rakentaminen. Liitteenä olevassa suunnitelmakartassa on esitetty hulevesialtaiden ja painanteiden ohjeelliset sijoituspaikat. Korttelialueiden sisälle kiinteistöjen rajoille on suunnitelmakartassa sijoitettu hulevesipainanteita, jotka tulisi merkitä kaavassa rasitteeksi. Puistoalueilla tulvareitit olisi hyvä merkitä ohjeellisina. 3.10 Hulevesien vaikutukset Isosuohon Alueen rakentaminen lisää hulevesien määrää, mutta vaikutukset voidaan minimoida viivyttämällä ja puhdistamalla hulevesiä tehokkaasti alueella ennen niiden purkamista vesistöön. Silloin hulevesien huippuvirtaamat eivät kasva. Alueen hulevedet kiertävät Isosuon reunassa olevia ojia pitkin. Ojien viettokaltevuus on pieni ja ne tulvivat nykytilanteessa varsinkin keväisin. Suunnittelualueen rakentaminen pientalovoittoiseksi ja hulevesien hallintaratkaisuilla voidaan minimoida hulevesimäärien muutosten vaikutus Isosuohon. Kuvat 18. Isosuon pohjoisosaa 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutusta syntyvien hulevesien laatuun. Rakentamisen aikana syntyvistä haitta-aineista tärkeimmäksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatusja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikana kiintoainesta ei saa päästää viemäreihin. Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että koneista tai laitteista ei pääse öljyjä tai muita haitta-aineita maaperään ja vesistöön. Hulevesialtaat pitää toteuttaa rakennushankkeen alussa ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä.

13 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Valmiilta pientaloalueelta virtaavat hulevedet ovat pääasiassa varsin puhtaita. Mahdollisia epäpuhtauksia ovat kiintoaines, orgaaninen aines, ravinteet, pihoilla käytettävät torjunta-aineet sekä esimerkiksi ajoneuvojen pesusta ja käytetyistä pesuaineista syntyvät epäpuhtaudet. Toisaalta maatalouden aiheuttama ravinne- ja kiintoaineskuormitus poistuvat alueen rakentamisen myötä. Ravinne- ja kiintoaineskuormituksen pienenemisellä on positiivinen vaikutus Isosuohon, sitä kiertäviin ojiin sekä muuhun purkuvesistöön. Eroosio on merkittävin hulevesien laatua heikentävä tekijä. Hulevesirakenteita suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota riittävään eroosiosuojaukseen suuremmissa virtauskohdissa, rumpujen suilla ja purkupisteillä. Pienet viettokaltevuudet pitävät eroosiota aiheuttavan veden virtausnopeuden pienenä. 5. YHTEENVETO Vanha-Klaukan suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoa ja metsää, ja se rajautuu eteläreunasta Isosuon Natura 2000 -alueeseen. Alueen on melko tasaista ja se viettää loivasti lounaaseen. Maaperä on maaperäkartan ja pohjatutkimusten perusteella pääasiassa savea ja silttiä. Savinen maaperä soveltuu huonosti hulevesien imeyttämiseen. Alueelle laskettiin laskennalliset virtaamat nykytilanteessa ja rakentamisen jälkeisessä tilanteessa käyttäen eri maanpeitteelle ja maankäytölle arvioituja valumakertoimia. Laskennallinen viivytystilavuus koko alueelle on yhteensä noin 1500 m 3. Valmiilta asuinalueelta virtaavat hulevedet ovat pääosin varsin puhtaita. Tonttikohtaisilla ja alueellisilla järjestelmillä pyritään viivyttämään hulevesiä ja siten hillitsemään virtaamia ja tasata purkupisteille tulevaa vesimäärää. Viivytysrakenteilla hulevesiä puhdistetaan ennen niiden pääsyä Isosuon reunaojiin ja Isosuolle. Syntyvien hulevesien määrään ja laatuun voidaan tehokkaimmin vaikuttaa niiden syntypaikalla. Hyviä keinoja vähentää hulevesiä, on suosia vettäläpäiseviä pintamateriaaleja, hyödyntää kertyvää vettä kasteluvetenä puutarhassa tai rakentaa viherkattoja esimerkiksi autokatosten tai varastojen päälle. Hulevesien viivytysrakenteina voidaan käyttää tonttikohtaisia järjestelmiä ja alueellisia hulevesialtaita. Käyttämällä kasvillisuutta sekä muuta biologista puhdistusta, hulevesiä voidaan puhdistaa ennen niiden johtamista eteenpäin. Tonttikohtaisia viivytysrakenteita ovat esimerkiksi viivytys- ja varastointisäiliöt, hulevesitunnelit ja -kasetit, viherkatot, viivytys- ja suodatuspainanteet. Alueelliset hulevesialtaat voivat olla luonnonmukaisia kosteikkotyyppisiä altaita tai rakennettuja altaita. Merkittävin hulevesien laatua heikentävä tekijä on eroosio. Hulevesirakenteita ja virtausreittejä suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota riittävään eroosiosuojaukseen. Hulevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa rakennushankkeen alussa ja rakentamisen päätyttyä ne tulee puhdistaa ja viimeistellä. Lahdessa 11. päivänä lokakuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Kari Mönkäre yksikön päällikkö Ilkka Taipale projektipäällikkö

Vanha - Klaukka Hulevesiselvitys Liite 1 Suunnitelmakartta Mk 1:2000 11.10.2017 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI puh. 020 755 611 www.ramboll.fi