Sonopalpaa'o eli ultraäänikuvantaminen Hanna Vi'kka Terapiakeskus Terapeija Oy hanna.vi'kka@terapeija.fi www.terapeija.fi Sisällys: Toiminnallinen ultraäänikuvantaminen Mitä sonopalpaa'o eli ultraääni on? Ultraäänianturit Ultraäänen hyötyjä, haidoja verraduna muihin kuvantamismenetelmiin ja kontraindikaa'ot Valmistautuminen Ultaraäänitutkimukseen
Toiminnallinen ultraääni Ultraääni Ultraäänikuvantamisesta käytetään monia eri nimityksiä. USI (ultrasound imaging) US (ultrasonography) tarkoidaa diagnos'seen käydöön tarkoitedua ultraääntä, RUSI (rehabilita've ultrasound imaging) on toiminnallinen ultraäänikuvantamisen muoto, jota fysioterapeu't käydävät työssään. (Hofer. 2013.: Schrank ym. 2011: WhiDaker. 2006: WhiDaker. 2007.)
Toiminallinen ultraääni Toiminnallisen ultraäänikuvantamisen avulla voidaan arvioida lihasten sekä pehmytkudosten muotoa sekä toimintaa. Ultraääni tulisi nähdä terveydenhuoltoalan ammaslaisten työkaluna, jonka käydötarkoitus muovautuu sen mukaan millaista 'etoa haetaan ja millä erikoisalalla liikutaan. RUSI rehabilita've ultrasound imaging on fysioterapeusen poten'aalinen työkalu lihaksiin liidyvien toimintahäiriöiden arvioinnissa ja hoidossa. WHITTAKER ym. 2007. Rehabilitative Ultrasound Imaging: Understanding the Technology and Its Applications.
Ultraäänen avulla saadaan määrällistä 'etoa lihasten rakenteista: syvyys pituus leveys poikkipinta-ala (WhiDaker 2007.) Fysioterapiassa sonopalpaa'ota käytetään BiopalauDeena Lihasten Jänteiden Neuraalikudoksen Hengityksen Verenkierron reaaliaikaisen toiminnan kuvantamiseen Painopiste on lihasten koon ja toiminnan tarkastelussa (Boon. 2012: Leddy 2008: Richardson. 2005: WhiDaker ym. 2007).
Mitä sonopalpaa=o eli ultraäänikuvantaminen on? Mitä sonopalpaa'o eli ultraääni on? Ultraääni on ääntä - Taajuus on ihmisen korvan kuuloalueen yläpuolella (> 20 khz). Ultraääni on atomien mekaanista aaltoliikedä ja tarvitsee siksi edetäkseen väliaineen Ultraääni ei etene lainkaan: - tyhjiössä - se vaimenee kaasuissakin nopeas' Ultraääni etenee hyvin: -nesteissä ja useimmissa kiinteissä aineissa. LaiDeesta riippuen ultraäänikuvaa on kaksiulodeista (2D), kolmiulodeista (3D) tai liikkuvaa 4D-kuvaa. Whittaker. 2007.
Ultraäänilaiteen perustoiminta 1. Ultraäänianturilla tuotetaan korkeataajuista ääniaaltoa ihmisen kehoon. Anturi asetetaan ihmisen iholle. Iholle aseteduna välissä käytetään geeliä ääniaaltojen siirtymisen parantamiseksi. Anturin pietsosähköiset kiteet alkavat värähdellä siihen johdetun jännideen tahdissa, jolloin syntyy paineaalto, joka lähtee etenemään kudoksiin 2. Ultraääni etenee kudoksissa ja heijastuu takaisin anturille erilailla eri kudoksista ja niiden rajapinnoilta 3. Takaisin samalle anturille heijastuneet ultraäänipulssit siirtyvät laideeseen, joka muodostaa signaaleista kuvaa käydäen hyödykseen matemaassia menetelmiä. Kuvan muodostukseen käytetään monia aaltoja ja anturia liikudamalla voidaan kuvaa muodostaa eri suunnista. (Saarakkala 2013.) Ultraäänen kulkeminen kudoksessa Ultraäänen kulkiessa kudoksessa molekyylit alkavat värähdellä sen rei'llä, ja ultraääni heijastuu eri kudoksista eri tavalla takaisin. Kovassa ja joustamadomassa kudoksessa, kuten luut, äänienergia etenee nopeammin ja heijastuu lähes kokonaan takaisin jolloin kudos näkyy kuvassa vaaleana. Nesteestä puolestaan heijastuminen on hyvin vähäistä, joten mitä enemmän nestedä tutkidava kohde sisältää, sitä tummempana se kuvassa näkyy.
Mitä ultraäänellä voidaan tutkia: Useimpia vatsan alueen elimiä Kaulan alueda Rintoja Kiveksiä Niveliä Lihaksia Verisuonia kohtua sikiötä maksaa munuaisia sydäntä Luuston ja suoliston tutkimiseen ultraääni ei yleensä sovellu. Ultraääni ei sovellu luiden paksujen kalvojen ja nivelten kaasujen mahan suoliston keuhkojen kuvantamiseen suurikokoisia po'laita voi olla vaikea kuvata, sillä rasvakudos vaimentaa voimakkaas' ääniaaltojen etenemistä alkuraskaudessa po'laan vatsanpeideiden rasvakudos tai kudoksen 'iviys voi häiritä näkyvyydä sikiölle, jolloin kuvantaminen ei onnistu
Ultraäänen hyödyt turvallisuus ei terveyshaidoja kivudomuus nopeus liikkuvaa kuvaa, jota voidaan tarvidaessa pysäydää ei vaadi erityisvalmisteluja ja -huoneita voidaan käydää asiakkaan liikkuessa Ultraäänen koko ja liikudelu UltraäänilaiDeet ovat nykyisin pienikokoisia ja kevyitä Isommat ultraäänilaideet ovat yleensä liikuteltavan jalustan päällä, muda laite voidaan asentaa myös esimerkiksi kadoon tai seinälle, jolloin lasa'la vapautuu muuhun käydöön.
Ultraäänianturit
Ultraäänianturityypit Lääke'eteellisessä kuvantamisessa sama anturi toimii sekä ultraäänen lähedäjänä edä vastaanodajana. Lineaari anturi muodostaa suorakulmion muotoisen kuvan kohteesta, käytetään esimerkiksi vatsan alueen ultraäänikuvauksissa Sektori anturi kuvatessa ultraäänielemen'n (oranssialue) koko on pienempi kuin lineaarianturilla kuvatessa. Ääni lähetetään anturilta viuhkamaises', jolloin saadaan sektorimainen kuva laajemmalta alueelta. Vaiheanturissa; Hockey s=ck voidaan käydää hyvin pientä ultraäänielemensä. PulssiDamalla sähköises' elemensä voidaan muodostaa sektorimainen kuva laajemmalta alueelta. Tämä anturi soveltuu hyvin esimerkiksi kuvadaessa sydäntä kylkiluiden välistä. Hänninen 2014 Ultraäänianturityypit Lineaari pinta-anturi Sektori anturi Vaihe anturi Hockey stick (Saarakkala, 2013)
Lineaari pinta-anturi Taajuudeltaan yleensä 10-16 MHz Hyvä tuki- ja liikuntaelimistön ultraäänikuvauksessa Korkea taajuus Resoluu'o on tällöin parempi Ultraääni ruudun näkymä
Sektorianturi Taajuudeltaan yleensä 4-5 MHz Matalammalla taajuudella päästään syvemmälle Resoluu'o huonontuu Ultraääni ruudun näkymä
Vaihe anturi Hockey s'ck Taajuudeltaan yleensä 16-18MHz Aivan pinnalla (esim. nilkan nivelsiteet) olevien kohteiden kuvaamiseen sopiva taajuus Hockey s'ck kontak'pinta-ala on pieni Tämä on eduksi kun kuvataan epätasaisia alueita mm. kädessä ja nilkassa
Ultraäänen hyödyt ja haitat suhteessa muihin kuvantamismenetelmiin Kontraindikaa=ot Suhteelliset kontraindikaa=ot Sonopalpaa'on hyödyt veraduna muihin kuvantamismenetelmiin Vapaat kuvausasennot Reaaliaikaisuus Noninvasiivisuus eli kajoamadomuus LaiDeiden kohtuuhintaisuus Liikuteltavuus (WhiDaker ym. 2007: Lento Primarck. 2007.).
Ultraäänen haidavaikutukset Ultraäänen käytön hyvin vähäisiin haidoihin lukeutuvat lämmöntuodo sekä siitä ja paineenvaihtelusta johtuva ilmakuplien laajeneminen, kavitaa'o. (Kokki 2011; Leddy 2008). Kontraindikaa'ot Erilaiset kehonsisäiset metallit, kuten tekonivelet Sydämen tahdis'met Ultraa ei tulisi antaa: Sukupuolirauhasten alueelle (kivekset) Silmien alueelle Iskeemisen kudoksen alueelle (Robertson ym. 2006.)
Suhteelliset kontraindikaa'ot TutkiDavan kudoksen akuus tulehdusvaihe (Robertson ym. 2006.) Raskauden alkukolmannes, jolloin sikiö on eridäin al's muutoksille (ter Haar 2011). Ultraääntä voidaan kuitenkin pitää nykyajan yhtenä turvallisimmista kuvantamismenetelmistä, sillä kuvantamisessa käytedy pulssimainen ultraääni on kudoksille turvallinen vähäisen energianluovutuksen vuoksi (Kokki 2011).
Valmistautuminen Ultraäänitutkimukseen Ultraäänitutkimus Ultraäänitutkimus on kivuton ja turvallinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen tekee yleensä henkilö, joka osaa tulkita ja käytää ultraääntä, kuten lääkäri, hoitaja tai fysioterapeutti Iholle levitetään geeliä ja kohde tutkitaan ultraäänilaitteen anturilla. Tutkimus kestää 5-60 minuuttia. Ultraäänitutkimuksessa ei tarvita ionisoivaa säteilyä, joten sitä on turvallista käyttää raskauden aikana tai useita kertoja vuodessa, jos vain on tarvetta.
Toimintaohjeet asiakkaalle ultraäänikuvaukseen Tutkimuksiin ei yleensä tarvitse valmistautua etukäteen. Alavatsan tutkimuksissa virtsarakon on oltava täynnä. Valmistautuminen Ultraäänitutkimukseen Valmistautuminen kuvaukseen löytyy tämän kurssin pdf 'edostoista: 1. Alavatsan ultraäänitutkimus: lan'onpohjan lihasten ultraäänitutkimus 2. Alavatsan ultraäänitutkimus lapsella: lan'onpohjan lihasten ultraäänitutkimus 3. Ultraäänitutkimus: yleiset ohjeet tuki ja liikuntaelinten ultraäänitutkimukseen 4. Ultraäänitutkimus lapsille: yleiset ohjeet tuki ja liikuntaelinten ultraäänitutkimukseen
Ultraääni kuvantaminen LaiDeen säädöt: A. Syvyys B. Tarkkuus väli/tarkennus kohta C. Minkä anturin valitset mihinkin kudokseen Ultraääni ruudun näkymä
B. Tarkkus väli 2. Linea alba 1. Rrectus abdominis C. Mitä anturia on käytedy 1. Rrectus abdominis A. Syvyys Lineaari pinta-anturi
Ultraääni kuvantaminen LaiDeen säädöt: A. Syvyys B. Tarkkuus väli/tarkennus kohta C. Minkä anturin valitset mihinkin kudokseen Ultraääni ruudun näkymä
MiDaus vatsan päältä Lan'onpohja B. Tarkkus väli C. Mitä anturia on käytedy Konversi anturi A. Syvyys Lähteet: Boon, A., Smith, J., Harper, M. 2012. Ultrasound Applica'ons in Electrodiagnosis. OsoiDeessa hdp://www.sciencedirect.com/science/ar'cle/pii/s193414821100464 Hofer, M. 2013. Ultrasound Teaching Manual.The Basics of Performing and Inter- pre'ng Ultrasound Scans. 2005. StuDgart, New York. Thieme. Hänninen. 2014 Lääke'eteellisen ultraäänilaideen toimintaperiaate Kokki, H. 2008. Ultraäänen käydö puudutuksissa. Finnanest 2/08, 141 143. Leddy, J. 2008. Musculoskeletal ultrasound imaging Teoksessa Electrothera- py. Evidence based prac'ce. Tweloh Edi'on. (toim. Watson, T.), 329 360. Edinburgh: Churchill Livingstone. Lento, P., Primarck, S. 2008. Advances and u'lty of diagnos'c ultrasound in musculoskeletal medicine. OsoiDeessa hdp://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/ar'cles/pmc2684149/. Richardson, C., Hides, J., Hodges, P. 2005. TerapeuSnen harjoidelu ja keskivartalon hallinta. Motorisen kontrollin näkökulma alaselkäkivun hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Lah': VK-Kustannus Oy. Robinson, R., Robinson, H., Bjørke, G., Kvale, A. 2009. Reliability and validi- ty of a palpa'on technique for iden'fying the spinous processes of C7 and L5. OsoiDeessa hdp:// www.sciencedirect.com/science/ar'cle/pii/s1356689x080011 48.
Saarakkala Simo. 2013. Ultraäänikuvantamisen perusteet. hdps://www.duodecim.fi/ xmedia/www/esidelyt/850_esidely.pdf Saarakkala Simo. 2013. Ultraäänikuvan muodostuksen periaate. Kustannus Oy Duodecim. Schrank, E., Abraham, K., Wilson, M-J., Myers, W., King, M. 2011. The Reliability of Rehabilita've Ultrasound Imaging Measurements of the Lumbar Mul'fidi Recorder by Physical Therapist Students with Minimal Training. Journal of Physical Therapy Educa'on. 25 (2). 57 62. ter Haar, G. 2011. Ultrasonic imaging: safety considera'ons. OsoiDeessa hdp:// www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/ar'cles/pmc3262273/ WhiDaker, J. 2006. Guest Editorial. Current Perspec'ves: The Clinical Applica'on of Ultrasound Imaging by Physical Therapists. The Journal of Manual & Manipula've Therapy. 14 (2). 73 75. WhiDaker, J. 2007. Ultrasound imaging for rehabilita'on of the lumbopelvic region. A clinical approach. Philadelphia. Elsevier.