EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous

EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous

EquineLife pähkinänkuoressa Projektin päätavoitteet olivat: luoda ja toteuttaa ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmä hevostalouteen testata ja havainnollistaa ympäristöystävällisiä rakennusratkaisuja kehittää hevosalan toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta esittää politiikkasuosituksia hevosalan toimintaedellytysten parantamiseksi kansainvälisen vertailututkimuksen pohjalta. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittiin paljon sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 1 100 000. Projektin toteutuksessa oli mukana kymmeniä asiantuntijoita yhdeksästä eri hankekumppaniorganisaatiosta. EquineLife -projektissa: rakennettiin kaksi rekisteröityä EMAS-järjestelmää julkaistiin kaksi käsikirjaa hevosalalle lajiteltiin 1,6 tonnia energiajätettä lajiteltiin 1,3 tonnia biojätettä vähennettiin hevostarhojen valumavesien fosforikuormitusta noin 2,6 kg, joka olisi vesistössä voinut tuottaa noin 1 700 kuiva-ainekiloa sinilevää perustettiin 1,8 hehtaaria prototyyppitarhoja ja -laidunalueita rakennettiin neljä prototyyppisääsuojaa rakennettiin prototyyppipihatto perustettiin yhdistys samassa valmennuskeskuksessa toimivien tallinpitäjien yhteistyön lisäämiseksi Julkaisija: Agropolis Oy Toimitus ja taitto: Hanna Virtanen ja Johanna Tanhuanpää Valokuvat: Helena Jansson, Aaro Närvänen, Hanna Virtanen, Johanna Tanhuanpää, Menna Rantala, Emilia Fager, Sonja Holma, Tanja Kuittinen, Terttu Peltonen, Ypäjän Hevosopiston arkisto/kaisa Kähö EquineLife-logo: Ritva Pesonen ISBN (painettu): 978-952-5267-20-4 ISBN (verkkojulkaisu): 978-952-5267-21-1 Lisätietoa LIFE Ympäristö -ohjelmasta osoitteessa http://ec.europa.eu/environment ENV/FI/000299 2

JOHDANTO Johdanto Tässä esitteessä kerrotaan EquineLife-projektin keskeisistä tuloksista. EquineLife - ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous toteutetiin vuosina 2004-2007, ja sen tarkoituksena oli kehittää ja havainnollistaa toimintamalleja kestävälle hevostaloudelle pohjautuen EMAS-järjestelmään. Projektin päärahoittaja oli EU:n LIFE Ympäristö - ohjelma. Projektin osarahoittajina toimivat lounaishämäläiset kunnat Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n kautta sekä hankekumppanit omalla toiminnallaan. Projektin päävastuullinen kumppani Agropolis Oy vastasi hankkeen koordinoinnista ja tiedottamisesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vastasi hankkeen osatehtävien sisällöstä ja toteutuksesta. Ypäjän Hevosopistolle ja MTT:n Hevostutkimukseen Ypäjälle rakennettiin hankkeen aikana prototyyppirakennelmia ja rakennettiin EMASjärjestelmät. Vuoden 2007 Finnderby oli hankkeen pilottitapahtuma, samoin kuin vuoden 2006 Kuninkuusravit Forssan Pilvenmäellä. Prototyyppirakennelmia rakennettiin ja testattin hankkeen aikana myös Kuuman Hevoset - islanninhevoskeskuksessa Jokioisissa. Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hippos ry olivat mukana hankkeesta saadun tiedon välittämisessä hevosalan ammattilaisille ja 3

KOHOKOHTIA Kohokohtia EquineLife -projektin varrelta Projekti aloitettiin yrittäjien haastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Ensimmäisten prototyyppirakennelmien rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005. Kaikki prototyyppirakennelmat otettiin käyttöön syksyyn 2007 mennessä. EMAS-järjestelmien rakentaminen alkoi vuonna 2006 Ypäjän Hevosopistolla ja MTT Hevostutkimuksessa. Sertifikaattien luovutustilaisuus pidettiin kesäkuussa 2008. Vuoden 2006 Jalostuspäivillä järjestettiin paneelikeskustelu kestävän hevostalouden politiikkasuosituksista. Käsikirjojen kirjoittaminen aloitettiin vuonna 2005. Työ jatkui koko projektin ajan ja käsikirjat julkaistiin toukokuussa 2008. Jätehuollon tehostaminen oli keskeisessä roolissa Kuninkuusraveissa 2006 ja Finnderbyssä 2007, jotka olivat hankkeen pilottitapahtumia. Projektin päätösseminaari järjestettiin lokakuussa 2007. Seminaarissa käsiteltiin laajasti hevostalouden ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusasioita. Vuonna 2006 perustettiin Forssan Hevosystäväin Seura ry Pilvenmäen valmennuskeskuksessa. Yhdistys on järjestänyt mm. palo- ja pelastusharjoituksen yhdessä paikallisen palokunnan ja poliisin kanssa. 4

YMPÄRISTÖHALLINTA Miksi hevostaloudessa tarvitaan ympäristöhallintaa? Useissa EU-maissa hevosiin liittyvä elinkeino- ja vapaa-ajantoiminta lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Kasvatustoiminnan, ravi- ja ratsastusurheilun sekä muun toimialaan liittyvän toiminnan merkitys kasvaa koko ajan. Hevostalouden toimialan muutokset ovat tapahtuneet suurilta osin ilman, että erityistä, juuri tätä toimialaa koskevaa lainsäädäntöä olisi olemassa. Monissa EU-maissa hevostalouden katsotaan olevan osa maataloustoimialaa, eikä sillä nähdä olevan tästä toimialasta poikkeavia erityispiirteitä tai -vaatimuksia. Nopeasti kasvavana ja muuttuvana toimialana hevostalous on joutunut tiettyjen ongelmien eteen. Alan kasvu tapahtuu osin hallitsemattomasti; kaikkia hevosia ei rekisteröidä, ja hevosenomistajat ja hevosyrittäjät muodostavat keskenään hyvin erilaisen kohderyhmän, jota on vaikeaa tavoittaa ja puhutella kokonaisuutena. Hevosharrastuksen suosion kasvu tuo alan piiriin yhä enemmän ihmisiä, joilta puuttuu hevosmiestaitoa ja ymmärrystä hevosten käyttäytymisestä. Tämä vaikuttaa sekä hevosten että ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Hevostalous perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, jolloin toiminnan ympäristövaikutukset on myös huomioitava. Hevostaloustoimialalla tarvitaankin ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökohdat yhdistävää lähestymistapaa. Equine- Life-projektissa haluttiin tuoda viimeisin tutkimuksellinen tieto hevosalan toimijoiden käyttöön. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HEVOSTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS IHMISTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS LUONNONVARAT 5

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen hevostalouteen EquineLife-projektissa rakennettiin ja rekisteröitiin EMAS-järjestelmät Hevosopisto Oy:lle ja MTT Hevostutkimukselle. Rekisteröidyt EMAS-järjestelmät ovat ensimmäiset hevostoimialalla Euroopassa. Myös maailmanlaajuisesti näin kattavan ympäristöjärjestelmän soveltaminen hevostalouteen on harvinaista. Alustavat ympäristökatselmukset valmistuivat kummassakin organisaatiossa syksyllä 2006. Tämän jälkeen muotoiltiin ympäristöpolitiikat, asetettiin tavoitteet ja päätettiin toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmien toimeenpanotyö alkoi molemmissa organisaatioissa keväällä 2007. Keskeiset tuotokset: MTT Hevostutkimuksen EMASrekisteröinti. Ympäristöselonteko luettavissa osoitteessa www.mtt.fi. Hevosopisto Oy:n EMAS-rekisteröinti. Ympäristöselonteko luettavissa osoitteessa www.hevosopisto.fi. Ohjelmia on toteutettu vasta suhteellisen vähän aikaa, joten niiden vaikuttavuutta ei voida vielä tarkasti arvioida. EMAS-järjestelmän rakentaminen vaatii panostusta ja sitoutumista koko organisaatiolta. Pitkällä aikavälillä järjestelmä kuitenkin hyödyttää ympäristöä sekä tuo organisaatiolle kustannussäästöjä ja imagohyötyä. EquineLifeprojektissa rakennetut kaksi EMAS-järjestelmää toimivat hyvinä esimerkkeinä yksittäisille talleille toiminnan kehittämiseksi. MTT Hevostutkimuksen ympäristötavoitteet: sähkönkulutuksen vähentäminen 5 % vuoden 2009 loppuun menessä nurmien ekotehokas käyttö tutkmuksen vaikuttavuuden lisääminen Hevosopisto Oy:n ympäristötavoitteet: vesistöön menevän fosforikuormituksen vähentäminen energiatehokkuuden lisääminen jätteiden lajittelun tehostaminen 6

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Projektin pilottitapahtumina toimivat vuoden 2006 Kuninkuusravit Forssan Pilvenmäellä ja vuoden 2007 Finnderby Ypäjällä. Tapahtumiin rakennettiin ja toteutettiin ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmät. Forssan Kuninkuusravien 2006 ympäristötavoitteita olivat lajittelun ja lantahuollon tehostaminen sekä yleisen siisteyden parantaminen. Järjestelmä sisälsi myös hyvinvointi- ja turvallisuustavoitteita, esimerkiksi radan kunnon varmistamisen sekä varikkoalueen turvallisuuden lisäämisen. Kesän 2007 Finnderbyssä tavoitteena oli niin ikään sekajätteen määrän vähentäminen. Ilmapäästöjä pyrittiin vähentämään kannustamalla yleisöä kimppakyyteihin ja julkisen liikenteen käyttöön tapahtumaan saavuttaessa ja poistuttaessa. Ympäristöystävällisyyttä korostettiin myös tapahtuman hankinnoissa, ja kertakäyttöastiat korvattiin biohajoavilla astioilla. Kummassakin pilottitapahtumassa jätteiden kierrätysastetta saatiin nostettua huomattavasti verrattuna aiempiin tapahtumiin. Tähän vaikuttivat muun muassa biohajoavien astioiden käyttö ja yleisöä lajittelussa avustaneet lajitteluneuvojat. Vuoden 2007 Finnderbyssä 60% jätteistä saatiin hyötykäyttöön ja vastaavasti vuoden 2006 Kuninkuusraveissa 40% koko tapahtuman jätteistä. Yleisöltä, osallistujilta ja henkilökunnalta saatu palaute oli lähes pelkästään positiivista. EMAS (The Eco-Management and Audit Scheme) on erilaisille organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Se edellyttää sitoutumista ympäristöasioihin liittyvien toimintojen arviointiin ja jatkuvaan parantamiseen. Organisaation on mahdollista pienin lisäyksin ottaa käyttöönsä EMAS, mikäli sillä on jo ISO 140001 - järjestelmä. EMAS:sta sovelletaan EU:n 27 jäsenmaassa ja ehdokasmaissa sekä Euroopan talousalueella. Jokaisessa jäsenmaassa on nimetty viranomaistaho, joka vastaa EMASrekisteröinneistä ja tiedottamisesta. 7

PROTOTYYPPIRAKENNELMAT Ympäristöystävälliset rakennusratkaisut Hevostalous on voimakaasti luonnonvaroihin ja maankäyttöön perustuva toimiala, jonka ympäristövaikutukset on otettava huomioon. Esimerkiksi hevosalueiden valumavesien on todettu sisältävän runsaasti vesistöjä rehevöittäviä ravinteita, erityisesti fosforia. Hevosten hyvinvointi ja turvallisuus tulee luonnollisesti aina huomioida suunniteltaessa ja toteutettaessa esimerkiksi tarhoja, pihattoja ja sääsuojia. EquineLife-projektissa testattiin ja havainnollistettiin erilaisia rakennusratkaisuja, joissa sekä ympäristö-, hyvinvointi- että turvallisuusnäkökohdat on huomioitu. Kumirouheen käyttöä jaloittelutarhojen rakenteessa testattiin Ypäjän Hevosopistolla. Kumirouhe (kuva yllä) eristää routaa sekä toimii joustokerroksena ja salaojituksena parantaen tarhan vesitaloutta. Rouhetta käytettäessä on kuitenkin huolehdittava, etteivät hevoset loukkaa itseään kumirouheessa mahdollisesti oleviin teräviin rautalankoihin. Tarhojen valumavesien kemiallista käsittelyä kehitettiin projektin aikana. Erityisesti puhdistamojärjestelmät tarhojen ulkopuolella (kuva yllä) ovat osoittautuneet hyviksi ratkaisuiksi liukoisen fosforin ja myös typen vähentämiseksi valumavesistä. Puhdistamon rakentaminen on suhteellisen edullinen ja pitkäaikainen investointi. Puuhake (kuva yllä) osoittautui erittäin hyväksi pintamateriaaliksi jaloittelutarhoihin, sillä se pitää kovassakin käytössä olevat tarhat kuivina sateisinakin jaksoina. Hake on suhteellisen edullinen metsäteollisuuden sivutuotteena saatava materiaali, jota voidaan suositella tarhojen pintamateriaaliksi. 8

PROTOTYYPPIRAKENNELMAT Hakepinnoite saattaa tosin kuivattaa jahaurastuttaa kavioita. Tämä ongelma voidaan välttää päällystämällä vain osa tarhasta puuhakkeella. Haketarhojen pinnan käsittelyn ferrisulfaatilla todettiin vähentävän liukoisen fosforin määrää valumavedestä. Tämä käsittely ei kuitenkaan yksinään ole riittävä ratkaisu, koska jäisen maan aikaan se ei toimi. Siksi ulkoilualueiden yhteyteen rakennettava tarhavesien puhdistusjärjestelmä on suositeltava ratkaisu. MTT Hevostutkimuksessa rakennettiin sääsuoja, jonka ulkoseinät on tehty kalkkirappauksella päällystetyistä olkipaaleista (kuvat yllä). Sääsuojan väliseinässä on käytetty eri puulajeja, jolloin voidaan testata, mitä hevoset järsivät vähiten. Pohjan pintamateriaaleina testataan haketta ja kivituhkaa. Sääsuojaan liittyvät laitumet on jaettu neljään lohkoon, jotka puolestaan on jaettu kolmeen osaan. Näin osa laitumesta saa aina levätä. Sääsuojan yhteydessä on valumavesien puhdistamo. Käsittelemätön kierrätyspuumateriaali (kuva yllä) on edullinen ja ympäristöystävällinen ratkaisu sääsuojien rakentamisessa. Savi-olkiseos (kuva yllä) osoittautui hevosille miellyttävän viileäksi kuumalla säällä. Rakennusmateriaalina sen käyttö vaatii kuitenkin erikois-osaamista. 9

PROTOTYYPPIRAKENNELMAT Hevosten ryhmäkasvatuksen on todettu lisäävän hevosten hyvinvointia ja sosiaalisuutta. Ypäjän Hevosopistolle rakennettiin pihatto, jonka rakenteet toteutettiin tavanomaista paremmilla lämmöneristeillä pohjoismaisiin oloihin soveltuviksi. Lisäksi testattiin ja havainnollistettiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja, kuten kierrätysmuovista tehtyjä lankkuja (kuva alla). Pihaton rakentaminen voi olla mittava investointi. Kustannusten pienentämiseksi vanhoja rakennuksia, esimerkiksi navettoja, saatetaan muuttaa pihatoiksi. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole paras mahdollinen ratkaisu, varsinkaan hevosten hyvinvoinnin näkökulmasta. Siksi EquineLife -projektissa rakennettu pihatto on hyödyllinen havainnollistamiskohde uusimmille teknologioille ja hevostutkimuksen tuloksille. Pihattoa tullaan jatkossakin hyödyntämään uusissa hevostutkimushankkeissa. EquineLifen prototyyppirakennelmat sijaitsevat Ypäjällä ja Jokioisissa, ja niihin voi käydä tutustumassa. 1200 m² 4 1 640 m² 4 2 Ulkoilualueiden suunnittelussa kokeiltiin hevosryhmien kierrättämistä eri tarhoissa ja pihaton eri puolilla. Näin ympäristö säilyy hevosille virikkeellisenä ja tarhojen on mahdollista antaa levätä. Ulkoilualueiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi pihaton yhteyteen on rakennettu valumavesien puhdistamo. Lisäksi tarhoihin on rakennettu erityiset vessa-alueet, jotta lannan kerääminen tarhoista helpottuisi. 3 9000 m² 4 1. Pihaton makuuhalli 2. Valumavesien kemiallinen puhdistus 3. Saostusallas 4. Tarha-alueet Keskeiset tuotokset: Hake- ja kumirouhetarhat, erilaiset sääsuojaratkaisut, pihattorakennelma sekä valumavesien puhdistusmenetelmät. Raportti hevosurheilualueiden sekä tarhojen ja laidunten vesistökuormituksesta. Luettavissa englanniksi osoitteessa www.equinelife.fi. Raportti EquineLife -projektin prototyyppirakennelmista. Luettavissa englanniksi osoitteessa www.equinelife.fi. 10

KÄSIKIRJAT Käsikirjat hevosyrittäjille ja hevostapahtumien järjestäjille Projektin tuotoksina syntyi kaksi käsikirjaa: Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan sekä Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle. Talliyritykset ja hevostapahtumien järjestäjät voivat rakentaa oppaiden avulla itselleen ympäristöjärjestelmän, johon on sisällytetty myös turvallisuuteen ja hevosen hyvinvointiin liittyvät näkökohdat. Käsikirjat sisältävät myös keskeisen hevosalaa koskevan ympäristö-, hevosen hyvinvointi- ja turvallisuuslainsäädännön. Kirjojen kysymystaulukot ja esimerkit helpottavat asioiden omaksumista ja toimivat itsearviointityökaluina. Keskeiset tuotokset: Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan. Saatavilla painettuna sekä verkkojulkaisuna osoitteessa www.equinelife.fi. Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle. Saatavilla verkkojulkaisuna osoitteessa www.equinelife.fi. Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle Hanna Virtanen, Inkeri Pesonen, Seppo Hyyppä, Johanna Tanhuanpää 11

VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Hevosalan toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistyö EquineLife-projektissa kartoitettiin myös yhteistyösuhteiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka sosiaalisen pääoman kehittyminen on aina tapauskohtaista, voidaan nämä tekijät kuvata jokseenkin yleispätevänä mallina. Keskeisiä vuorovaikutussuhteita ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset henkilöstösuhteet, asiakassuhteet, suhteet toisiin yrityksiin ja viranomaissuhteet. Projektissa hevosalan toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämisen pilottialueina toimivat Pilvenmäen valmennuskeskus Forssassa sekä Ypäjän alueen tallit. Pilvenmäellä talliyrittäjien yhteistyötä saatiin hankkeen aikana lisättyä, ja he perustivat yhteistyönsä tueksi Forssan Seudun Hevosystäväin Seura ry:n. Ypäjällä puolestaan aloitettiin esimerkiksi MTT:n Hevostutkimuksen asian-tuntijoiden luentosarja yhteistyössä Hippolis ry:n kanssa. Pilottialueilta kerättyjen kokemusten ja kirjallisuuden avulla luotiin vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kehittämisen toimintamalli. Sosiaalisen pääoman rakentaminen aloitetaan nykytilan analyysilla, jossa kartoitetaan yrityksen nykyiset resurssit ja tarpeet. Huomioonotettavia tekijöitä nykytilan kartoituksessa ovat esimerkiksi: nykyiset yhteistyösuhteet ja tulevaisuuden tarpeet valmiudet panostaa aikaa ja rahaa yhteistyön kehittämiseen valmiudet ja halukkuus sitoutua pitkäaikaiseen yhteistyöhön saatavilla olevat tukipalvelut, esimerkiksi yritysneuvonta ja rahoitus Toimivan yhteistyön edellytykset ja vaatimukset ovat seuraava huomioitava asia. Toimivan ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä ovat esimerkiksi: aito tarve yhteistyölle ja hyödyt kaikille osapuolille keskinäinen luottamus ja kaikkien osapuolien huomioiminen halukkuus jakaa omaa osaamista ja taito hyödyntää muiden kokemuksia avoin tiedonkulku ja joustavuus 12

VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Yhteistyö voidaan organisoida monella eri tavalla, esimerkiksi: hankintayhteistyö markkinointiyhteistyö alihankinta strateginen kumppanuus verkostomainen yritystoiminta osuuskunnat VUOROVAIKUTUKSEN JA YHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Nykytilan analyysi Yhteistyön etuja voivat olla esimerkiksi: asiakkaan saama lisäarvo monipuolisemmista ja paremmista tuotteista ja palveluista kustannussäästöt hankinnoissa, tuotannossa ja markkinoinnissa sijaisavun saanti ja vertaistuki eri toimijoiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä erikoistumismahdollisuudet Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät Verkoston tai yhteistyön rakentaminen ja ylläpito Verkoston muoto ja yhteistyön organisointi Keskeiset tuotokset: Raportti yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisestä hevostoiminnan verkostoissa. Luettavissa osoitteessa www.equinelife.fi. Verkostoitumisen ja yhteistyön edut 13

POLITIIKKASUOSITUKSET Politiikkasuositukset kestävälle hevostaloudelle Jotta hevostalouden ekologisesti ja eettisesti kestävä kehittyminen olisi mahdollista, tarvitaan EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjausta. Lainsäädäntöä ja erilaisia tukimuotoja luotaessa tulisi hevostalouden erityispiirteet ja tarpeet ottaa huomioon. EquineLife-projektissa tehtiin vuonna 2005 vertailututkimus Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden hevostaloustoimialoista. Tutkimuksen pohjalta muotoiltiin keskeisiksi havaittuja aihealueita koskevat politiikkasuositukset: HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Koko EU:n aluetta koskevien minimisäännösten luominen koskien kuljetuskalustoa sekä tarhojen ja laidunten kokoa Tieteellisen tutkimustiedon kääntäminen helposti käytäntöön omaksuttavaan muotoon HEVOSTEN REKISTERÖINTI Rekisteröinnin yksinkertaistaminen ja hinnan alentaminen Kuntakohtaiset tallirekisterit Kotimaisen kasvatuksen lisääminen tuontihevosten rekisteröimättömyyden vähentämiseksi Käyttökelpoisimpien tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen rekisteröintijärjestelmien kehittämisessä Rekisteröinnin hyötyjen korostaminen hevosenomistajille Hevosalan organisaatioiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelun lisääminen Erityisesti uusien hevosyrittäjien ja - harrastajien tietoisuuden lisääminen hevosten hyvinvointiin liittyvistä asioista Tietoisuuden lisääminen hevosten käyttäytymisestä ja tarpeista Rekisteröinnin tarpeellisuuden korostaminen jäljitettävyyden ja eläintautien hillitsemisen näkökulmasta Sairaiden ja vanhojen hevosten inhimillisen kohtelun varmistaminen sekä teurastusmahdollisuuksien lisääminen ja teuraskuljetusten olosuhteiden parantaminen Hevostapahtuminen turvallisuuden parantaminen luomalla selkeät yleiset säännöt hevosten ja ihmisten kohtaamisille 14

POLITIIKKASUOSITUKSET JÄTE- JA LANTAHUOLTO Tallien ja paikallisten viljelijöiden yhteistyön lisääminen lantahuoltoon liittyen Mahdollisuudet maataloustukien räätälöintiin hevostalouteen paremmin sopiviksi tulisi kartoittaa Lannan energiakäyttömahdollisuuksien yhdenmukaistaminen koko EU:n alueella Lannan kompostointimahdollisuuksien kehittäminen Valumavesien kemiallisen puhdistamisen sisällyttäminen maatalouden ympäristötuen ehtoihin, tai muiden tukimuotojen luominen niille talleille, jotka eivät kuulu maatalouden ympäristötuen piiriin Investointituen myöntäminen tallien ympäristönsuojelun tilaa parantaviin investointeihin EMAS-järjestelmän soveltamisen edistäminen MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Koko EU:n aluetta koskevien yhteisten sääntöjen luominen, kuitenkin niin, että paikalliset olosuhteet voidaan joustavasti huomioida Kaavoittajien ja muiden viranomaisten informoiminen hevostalouden erityistarpeista Maaseutu- ja kaupunkialueiden välisen yhteistyön ja ymmärryksen lisääminen Keskeiset tuotokset: Vertailututkimus hevostaloudesta Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Luettavissa englanniksi osoitteessa www.equinelife.fi. Raportti ekologisesti ja eettisesti kestävää hevostaloutta koskevista politiikkasuosituksista. Luettavissa englanniksi osoitteessa www.equinelife.fi. 15

Lisätietoja löydät osoitteesta www.equinelife.fi