ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 136/11/1 Dnro PSAVI/274/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 136/11/1 Dnro PSAVI/274/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Sieppijärven jätevedenpuhdistamon ympäristölupa jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevien asioiden osalta, Kolari Kolarin kunta PL 76 95901 Kolari

SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 MERKINTÄ... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Mitoitus... 5 Verkosto ja sen saneeraus... 6 Puhdistamo... 7 Tehostettu seuranta ja kokeiluluontoiset toimet... 7 Kemikaalit ja niiden varastointi... 8 Liikenne... 8 Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Vesien laatu, käsittely ja päästöt vesistöön... 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 10 Puhdistamoalue... 10 Alueen luonto ja suojelukohteet... 10 Vesistö... 10 Toiminnan vaikutukset ympäristöön... 11 Vesistö ja kalastus... 11 Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys... 11 Luonto ja rakennettu ympäristö... 11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 11 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Lupahakemuksen täydennykset... 12 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 12 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 13 Hakijan kuuleminen ja vastine... 16 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 18 LUPAMÄÄRÄYKSET... 18 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 18 Päästöt pintavesiin... 18 Puhdistamon käyttö ja hoito... 19 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 19 Tarkkailu- ja raportointi... 20 Muut toimintaa koskevat lupamääräykset... 20 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 20 RATKAISUN PERUSTELUT... 21 Luvan myöntämisen edellytykset... 21 Lupamääräysten perustelut... 22 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 22 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 23 Päätöksen voimassaolo... 23 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 23 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 24 KÄSITTELYMAKSU... 24 2

Ratkaisu... 24 Perustelut... 24 Oikeusohje... 24 MUUTOKSENHAKU... 25 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kolarin kunta on 30.12.2005 toimittanut Sieppijärven jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen (päivätty 21.12.2004) suomalaisruotsalaisen rajajokikomission ratkaistavaksi niiltä osin kuin hakemus koskee jätevesien käsittelyä ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Naamijokeen. Rajajokikomissiossa asia on ollut vireillä diaarinumerolla M 46/05. Rajajokikomissio on siirtänyt hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi sen jälkeen, kun Tukholmassa 11.11.2009 tehty Suomen ja Ruotsin välinen uusi rajajokisopimus oli tullut voimaan 1.10.2010. Hakemus on saapunut aluehallintovirastoon 21.10.2010. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kolarin kunnassa Sieppijärven kylässä noin 1,1 km kyläkeskuksesta kaakkoon kiinteistöillä Patoranta (273-403-10-47) ja Mäki (273-403-10-90). Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Naamijokeen, josta ne laskevat edelleen Tornionjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaisesti ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Valvontaviranomainen on velvoittanut hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Sieppijärven jätevedenpuhdistamoa koskeva lupa-asia on ollut vireillä suomalais-ruotsalaisessa rajajokikomissiossa Suomen ja Ruotsin välillä 11.11.2009 tehdyn uuden rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) tullessa voimaan 1.10.2010, jolloin rajajokikomission toiminta lupaviranomaisena on loppunut. Rajajokikomissio on siirtänyt asian asianomaisen kansallisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi uuden rajajokisopimuksen 34 artiklan 2 momentin siirtymäsäännösten mukaisesti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen kansallinen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEV AT LUV AT, LAUS UNNOT J A ALUEEN KAAVOITUST I- LANNE Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 31.5.1974 antaman päätöksen mukaan komission puolesta voitiin periaatteessa myöntää lupa Sieppijärven taajaman jätevesien johtamiseen Naamijokeen hakemusasiakirjoissa ilmoitetuin puhdistustuloksin. Koska jätevedet voivat kuitenkin vaikuttaa paikalliseen vesistöön, komissio siirsi hakemuksen Pohjois-Suomen vesioikeudelle lopullista käsittelyä varten. Vesioikeus on 20.11.1975 antamallaan päätöksellä nro 70/75/1 myöntänyt Kolarin kunnalle luvan Sieppijär-

ven taajaman jätevesien johtamiseen Naamijokeen Sieppijärven kylässä päätöksen mukaisin ehdoin. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 9.8.2007 antamalla päätöksellä nro 80/07/1 myöntänyt ympäristöluvan Sieppijärven jätevedenpuhdistamon toimintaan. Tämä lupapäätös koskee puhdistamon toimintaa, lähinnä muodostuvia jätteitä ja jätehuoltoa sekä haju- ja melupäästöjä, mutta ei vesistön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Sieppijärven puhdistamoalue sijaitsee Tunturi-Lapin maakuntakaavaan merkityllä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Alueella ei ole laadittu yksityiskohtaisempia kaavoja. 5 MERKINTÄ Kyseessä oleva suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta aluehallintovirastoon siirretty hakemusasia koskee ainoastaan jätevesien käsittelyä ja johtamista Naamijokeen eli niitä asioita, jotka suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission tuli ratkaista Suomen ja Ruotsin välisen vanhan rajajokisopimuksen (SopS 54/1971) mukaisesti. Yllä mainitun Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 9.8.2007 myöntämän, lähinnä jätteitä, jätehuoltoa sekä haju- ja melupäästöjä koskevan, Sieppijärven jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen nro 80/07/1, on aluehallintovirasto viran puolesta liittänyt vireillä olevan jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevan asian asiakirjoihin. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Sieppijärven jätevedenpuhdistamo on rakennettu 1970-luvun lopulla. Puhdistamo on kemikaloinnilla tehostettu lammikkopuhdistamo, joka on varustettu Dortmund -pystyselkeyttimellä. Fosforin saostamiseen käytetään alumiinisulfaattia. Puhdistetut jätevedet johdetaan jälkiselkeytysaltaasta tai suoraan ohituksena pystyselkeyttimen ylivuotokourulta purkuputkella Naamijokeen. Mitoitus Puhdistamo on vesioikeuden 20.11.1975 antaman päätöksen nro 70/75/1 mukaan mitoitettu asukasvastineluvulle (AVL) 500. Muut mitoitusarvot ovat: Q kesk q HQ 125 m 3 /vrk 250 l/as vrk 280 m 3 /vrk HQ h 25 m 3 /h Q suoto 5 m 3 /h Q max 30 m 3 /h BHK 7 fosfori typpi 37,5 kg/vrk 1,6 kg/vrk 6,5 kg/vrk

Verkosto ja sen saneeraus Hakemuksessa esitetyssä toiminnan parantaminen ja tehostaminen suunnitelmaselostuksessa on esitetty tarkistettu kuormitukseen perustuva mitoitus. Puhdistamon mitoittavat virtaamat ovat seuraavat: Asukasvastineluku (AVL) Keskimääräinen vuorokausivirtaama 60 m 3 Suurin vuorokausivirtaama 100 m 3 Mitoitusvirtaama tunnin jaksolle laskettuna 8 m 3 6 400 (toiminta-alueen laajennukset mukana). Vuotovesien määräksi oletettu 50 m 3 /vrk, kun viemäristön saneeraukset on tehty. Sieppijärvellä on 290 asukasta viemäröinnin ja vedenjakelun piirissä. Pelkästään vedenjakelun piirissä on taajaman eteläosassa 35 kiinteistöä eli 70 100 asukasta. Sieppijärven vesilaitoksen vuosina 2008 2010 laskutettu vesimäärä on ollut keskimäärin 13 500 m 3 vuodessa, mikä tekee ominaiskulutuksena n.100 l/vrk asukasta kohti. Viemäröinnin piiristä jätevesikertymä puhdistamolle nykytilanteessa olisi ilman vuoto- ja hulevesiä laskutetun veden mukaisesti n. 29 m 3 /vrk ja vuosikertymänä n. 10 500 m 3. Puhdistamolla mitattu jätevesimäärä vuosina 2008 2010 on ollut keskimäärin 25 800 m 3 eli vuoto- ja hulevesiä on ollut noin 15 300 m 3 vuodessa. Puhdistamolle tulevat vuotovedet muodostuvat pääosin touko-heinäkuussa, jolloin virtaamat ovat 5-kertaisia muuhun ajankohtaan verrattuna. Vedenottamon vesimittarin mukaan vuosina 2008 2010 vesijohtoverkostoon pumpattu vesimäärä on ollut keskimäärin 49 700 m 3 vuodessa eli n. 3,7-kertainen laskutettuun vesimäärään nähden. Maaliskuussa 2011 vedenottamolla suoritetun tarkkailun perusteella vesijohtoverkostossa on vuoto, jonka suuruus on > 4 m 3 tunnin aikana eli vuositasolla n. 35 000 m 3. Verkoston saneeraaminen on aloitettu 1990-luvun alussa. Verkostoa on saneerattu vuosina 2008 2010 sujuttamalla noin kaksi kilometriä. Sujutustyötä jatketaan kesällä 2011 noin kilometrin matkalta. Lisäksi sakokaivot saneerataan. Sujutuksen ja kaivojen saneerauksen jälkeen Sieppijärven jätevesiverkoston heikoimmat osuudet on saneerattu. Saneeraamatta olevat viemäriosuudet saneerataan ja tehdään kiinteistöjen sakokaivojen ohitus. Saostuskaivot on syytä tarkastaa yhteistoiminnassa viemärilaitoksen ja kiinteistön edustajien kesken mahdollisten vuotojen ja myös ohituksessa mahdollisesti tarvittavien erityistoimenpiteiden takia. Todetut vesijohtoverkoston vuodot pyritään paikallistamaan ja korjaamaan turhien pumppauskustannusten poistamiseksi. Vesijohtojen vuodot voivat sijaintikohdasta riippuen lisätä myös virtaamia jätevesiverkostossa.

7 Puhdistamo Kolarin kunnan Sieppijärven taajaman jätevesien johtaminen Naamijokeen perustuu Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätökseen 31.5.1974 sekä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen (nro 70/75/I) 20.11.1975. Vesioikeus on asettanut raja-arvot jätevedenpuhdistukselle lähtevän veden biokemiallisen hapenkulutuksen (BOD 7 ) ja kokonaisfosforin jäännöspitoisuuksille: BOD 7 30 mg/l O 2 Kok.P 1,5 mg/l Vaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvona laskien. Viemäriverkoston vedet käsitellään laitoksella seuraavasti: Esikäsittely (rumpusiivilä) karkean kiintoaineen erottelemiseksi, tasausallas virtaaman tasaamiseksi, mittaus- ja kemikaalin (alumiinisulfaatti) syöttö pumppukaivoon pikasekoituksen aikaansaamiseksi, jäteveden johtaminen paineviemäriä pitkin Dortmund -pystylaskeuttimelle. Fosfori flokkautuu paineviemärissä ja dortmund -pystylaskeutin erottaa lietteen. Kemiallisella saostuksella poistetaan pääasiassa jäteveden sisältämää liukoista fosforia. Laskeutuksen jälkeen jätevesi johdetaan jälkiselkeytyksen kautta purkuputkella Naamijokeen. Tarvittaessa jälkiselkeytysallas voidaan ohittaa ja jätevedet voidaan johtaa suoraan Dortmund -pystylaskeutuksen jälkeen ohitusviemärillä suoraan purkuputkella Naamijokeen. Puhdistamolla toteutettuja saneeraustoimenpiteitä ovat olleet mm: -Tasausaltaan ruoppaus ja ilman johtaminen altaalle, jolla parannettiin tasausaltaan hapetusta. Tasausallas suojattiin talvella 2010 2011. -Väliaikaisen lietteen säilytyspaikan rakentaminen tasaus- ja lietealtaan viereen. Vesi johdetaan kumisen maton päällä olevaa salaojaputkistoa pitkin tasausaltaaseen. -Kahden lietealtaan rakentaminen jälkiselkeytysaltaan ruoppauslietteelle. Vesi johdetaan takaisin jälkiselkeytysaltaalle. Tehostettu seuranta ja kokeiluluontoiset toimet Lapin yhdyskuntatekniikka Ky:n laatiman Sieppijärven jätevedenpuhdistamoa koskevan toiminnan parantamis- ja tehostamissuunnitelman (31.3.2011) mukaan puhdistamon toimintaa seurataan tehostetusti. Seurannalla ja kokeiluluontoisilla toimenpiteillä selvitään mm. jälkiselkeytysaltaiden talviaikaisen jääkannen eli mahdollisen hapettoman olosuhteen vaikutuksia laitoksen puhdistustulokseen. Suunnitelmassa on kokeiluluontoisina toimina esitetty nykyisen tasausaltaan kattaminen kevyellä katteella ja ilmastaminen sekä altaan pohjalle asennettavat ilmastimet. Tehostetun seurannan perusteella päätetään mahdollisesta puhdistuslaitoksen peruskorjauksesta tai kokonaan uuden puhdistamon rakentamisesta.

8 Kemikaalit ja niiden varastointi Puhdistamolla käytetään liukoisen fosforin saostamiseen alumiinisulfaattia. Alumiinisulfaattia käytettiin vuosina 2000 2010 keskimäärin 7,5 t/v (136 375 g/m 3 ). Saostuskemikaali varastoidaan viileässä, kuivassa paikassa suojassa auringonvalolta ja kuumuudelta sekä erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten vedestä sekä hapettimista ja emäksistä. Varastoinnissa huomioidaan, että kemikaalia ei pääse vuotamaan. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan valmistajan ohjeita. Liikenne Jätevedenpuhdistamolle johtava raskaanliikenteen kulkua kestävää tietä käytetään kaikkina vuodenaikoina. Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta Puhdistamon energian kulutusta ei ole seurattu. Kulutus aiheutuu annostelupumpun vähäisestä sähkönkulutuksesta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Fosforin poisto on pääosin ollut tehokasta, mutta orgaanisen aineksen (BOD 7 ) puhdistuksessa on ajoittain ollut ongelmia eikä vaadittua puhdistustehoa aina ole saavutettu. Tehostetulle lammikkopuhdistamolle on tyypillistä, että varsinkin talvella orgaanisen aineksen poistoteho on vaatimaton nykyaikaiseen biologis-kemialliseen puhdistamoon verrattuna. Kolarin kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuen, puhdistamon saneerausta ei ole voitu toteuttaa lyhyessä ajassa. Kunnassa on laadittu verkoston ja kunnan puhdistamoiden saneeraamiseksi pitemmän aikavälin ohjelma, jota on toteutettu kohdassa yleiskuvaus toiminnasta esitetyn mukaisesti. Päästöjä ei hakijan mukaan pystytä vähentämään ilman puhdistamon saneeraamista. YMPÄRISTÖKUORMITUS Vesien laatu, käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistamolla on vuosina 1999 2010 käsitelty jätevettä 58 142 m 3 /vrk. Käsiteltyjen jätevesien kokonaismäärät ovat vastaavasti olleet 20 407 42 624 m 3 /v. Keskimäärin jätevettä on käsitelty 31 515 m 3 /v. Vuotovesien osuus laitokselle menevissä vesissä on suuri. Puhdistamolla mitattu jätevesimäärä on vuosina 2008 2010 ollut keskimäärin 25 800 m 3, mistä vuoto- ja hulevesien osuus on ollut 15 300 m 3 vuodessa. Puhdistamolle tulevat vuotovedet muodostuvat pääosin touko-heinäkuussa, jolloin virtaamat laitoksella ovat 5-kertaisia muuhun ajankohtaan verrattuna. Tarkkailujakson 1999 2010 keskimääräinen tulokuormitus on vastannut kuormitteesta riippuen 41 540 henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamolle johdettavien jätevesien keskimääräinen pitoisuustaso ja tulokuormitus ovat olleet seuraavia:

9 vuosi Q BOD 7 fosfori typpi kiintoaine COD cr m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1999 97 10 108 0,5 5,6 3,5 37 7 73 2000 89 10 109 0,6 6,6 3,2 36 16 176 2001 82 12 140 0,5 5,7 4,3 53 5 66 2002 66 16 237 0,6 9,4 3,5 52 26 399 2003 56 6 107 0,6 11,3 7,6 135 5 85 20 358 2004 111 3,1 28 0,3 2,6 2,1 19 3,5 32 9,5 85 2005 142 4,8 34 0,4 2,9 4,8 34 7,2 51 19 133 2006 86 3,1 36 0,3 2,9 1,9 22 5,3 61 13 145 2007 87 3,4 40 0,4 4,3 2,5 29 4,6 53 10 119 2008 93 7,5 81 0,5 4,9 2,7 29 8,7 94 15 165 2009 58 3,3 57 0,3 5,6 2,2 38 3,5 60 8,0 138 2010 61 4,9 80 0,40 6,1 2,8 45,1 5,3 87 12,4 202 * virtaaman mittaus epäluotettava ** tulva-aikana ei mittausta Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2010 kasvoi BOD 7 :n osalta 13 % edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan vesistöön johdettu kuormitus pieneni kokonaisfosforin (-57 %), kiintoaineen (-53 %), kokonaistypen (-9 %) ja COD Cr :n (-13 %) osalta vuoteen 2009 verrattuna. Pitemmällä aikavälillä (2000 2010) vesistökuormitus on pysynyt melko tasaisena. Kokonaisfosforin vesistökuormituksessa on viime vuosina havaittavissa vaihtelua enemmän. Puhdistamolta vesistöön johdettavien jätevesien keskimääräinen kuormitus 1999 2010 on vastannut biokemiallisen hapenkulutuksen osalta 26, fosforin osalta 18, kiintoaineen osalta 13 ja typen osalta 204 henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Vesistöön johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus, lähtevän veden laatu ja jätevesien puhdistusteho (%) ovat vuosikeskiarvoina olleet jaksolla 1999 2010 seuraavat: vuosi BOD 7 fosfori typpi kiintoaine CODCr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 99 1,2 12 89 0,05 0,54 90 1,7 18 51 1,5 16 79 00 4,6 52 52 0,01 0,14 98 3,3 37-0,8 9 95 01 4,9 59 58 0,03 0,32 94 4,2 51 4 1,0 13 81 02 1,2 18 92 0,01 0,10 99 1,7 26 51 1,5 22 94 03 1,1 20 81 0,02 0,37 97 1,9 10 75 0,6 10 88 3,9 70 80 04 1,9 17 38 0,02 0,15 94 2,6 23-24 0,9 7,9 75 5,4 49 43 05 2,8 20 42 0,18 1,3 57 3,4 24 28 3,7 26 49 12,3 105 35 06 2,5 29 17 0,08 0,9 70 2,8 32-45 2,0 23 62 7,4 85 41 07 2,5 29 28 0,02 0,3 94 3,0 34-17 0,6 6,5 88 7,6 87 26 08 3,2 35 57 0,01 0,14 97 3,5 38-28 1,1 12 87 5,7 61 63 09 2,3 40 30 0,07 1,2 79 3,2 56-46 1,5 25 58 6,7 116 16 10 2,6 42,6 47 0,03 0,57 91 2,9 46,8-4 0,7 11 87 5,8 95 53 Puhdistamon fosforinpoisto on ollut pääsääntöisesti tehokasta, mutta biologisen hapenkulutuksen osalta on ilmennyt ongelmia puhdistustehon laskemisena ilmenevästi. Varsinkin talviaikainen BOD 7 -poistoteho on vaatimatonta verrattuna nykyaikaiseen biologis-kemialliseen puhdistamoon nähden. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hakijan mukaan puhdistamoalueella harjoitettavasta toiminnasta ei aiheudu päästöjä pohjaveteen. Päästöjä ei aiheudu maaperäänkään niin, että suojaustoimenpiteisiin olisi ryhdyttävä.

LAITOKSEN SIJ AI NTIP AIKKA J A SEN YMP ÄRIST Ö SEKÄ TOIMINNAN VAI- KUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 10 Puhdistamoalue Jätevedenpuhdistamo sijoittuu Sieppijärven kylässä noin 1,1 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Jälkiselkeytysaltaat ovat lähimmillään noin 80 metrin päässä Sieppijärven rantaviivasta. Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä laitoksesta kaakkoon. Alueen luonto ja suojelukohteet Naamijoki laskee Tornionjokeen Pellon yläpuolella. Tornionjoki kuuluu Natura 2000 -verkostoon (luontodirektiivitunnus FI 130 19 12). Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Sieppijängän- Pieruvuoman soidensuojelualue (SSA 12 01 52), joka sijaitsee noin 8,5 km puhdistamolta. Vesistö Naamijoki saa alkunsa kolarin itäpuolen suoalueilta. Naamijoki kuuluu Tornio-Muoniojoen päävesistöalueeseen (67, F=40131 km 2, L=4,63 %) ja tarkemmin Naamijoen osavesistöalueeseen (67.8, F=1266 km 2, L=1,88 %). Naamijoki on 10 40 metriä leveä ja se kulkee noin 60 km matkan ennen laskuaan Tornionjokeen. Tornion-Muonionjoki (67) virtaa Suomen ja Ruotsin rajajokena Kilpisjärveltä Enontekiön, Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion kuntien sekä Tornion kaupungin kautta noin 500 km:n matkan Perämereen. Ruotsin lapista Torniojärvestä alkunsa saava Tornionjoen pääuoma yhtyy Muonionjokeen Kolarin alapuolella, minkä alapuolella jokea kutsutaan Tornionjoeksi. Naamijoen Sieppijärven Luusuan keskimääräisiä virtaama-arvoja 2000 2005 ovat: Talvi MQ 4,2 m 3 /s Kevät MQ 19,8 m 3 /s Kesä MQ 9,3 m 3 /s Syksy MQ 6,3 m 3 /s Sieppijärven jätevedenpuhdistamon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön seurataan Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailussa. Alapuolisessa Naamijoessa ei havaittu 1998 2005 aikaisella tarkastelujaksolla juurikaan jätevesien vaikutusta. Verrattaessa pitoisuuksia laitoksen ala- ja yläpuolisen tarkkailupisteen välillä, tulokset olivat keskimääräisesti samaa suuruusluokkaa. Puhdistamo alapuolella on havaittu kuitenkin hetkellisiä pitoisuushuippuja, etenkin kokonaisravinteiden ja bakteeripitoisuuksien kohdalla. Kokonaisuudessaan veden laadullinen tila tarkastelujakson (1998 2005) loppupuolella oli puhdistamon ylä- ja alapuolella yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan tyydyttävä.

Sieppijärven jätevedenpuhdistamon alapuolinen vesialue kuuluu Tornionjoen kalastusalueeseen. Puhdistamon alapuolisen Naamijoen sekä Sieppijärven vesistöiden ja rantojen käyttöä ja erityisesti kalastusta on lupahakemusta varten selvitetty alueen maanomistajilta 2004 2005. Tiedustelun perusteella Sieppijärven jätevedenpuhdistamon alapuolisella Naamijoella on vähäistä kalastuksellista arvoa paikallisille rantatilallisille. Tiedusteluun vastanneista noin 40 % oli kalastanut. Sieppijärven ja Naamijoen kalakantaan kuuluvat mm. hauki, harjus, ahven ja särki. Lisäksi Sieppijärvestä saadaan siikaa. Uiminen, kalastus ja yleinen virkistyskäyttö olivat yleisimmät vesistön ja rantojen käyttömuodot. Hakijan mukaan uudempia vesistö- ja kalatalousraportteja ei ole tiedossa. 11 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vesistö ja kalastus Vesistövaikutukset ovat vähäisiä. Kalastusta koskevan tiedustelun perusteella arviot kalankäyttöä ja kalastusta haittaavista tekijöistä olivat osittain ristiriitaisia. kalastusta haittaavien (mm. mudan maku, pyydysten limoittuminen ja yleinen rehevöityminen) tekijöiden esiintyminen painottui lievästi jätevedenpuhdistamon alapuoliselle alueelle. Lapin T&E-keskuksen kalatalousyksikön (2005) mukaan Naamijoen virtaaman ja jäteveden kuormituslaskelmien perusteella puhdistamon laskennalliset vesistövaikutukset ovat vähäisiä, eikä kalastovaikutuksia siten juurikaan ilmene. Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Hakemuksen mukaan puhdistamolla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen. Luonto ja rakennettu ympäristö Puhdistettujen jätevesien johtaminen Naamijokeen lisää Tornionjoen kuormitusta. Suurien laimennussuhteiden vuoksi yksittäisen jätevedenpuhdistamon vaikutuksia ainevirtaamiin ei pidetä merkityksellisenä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevesien tarkkailua on suoritettu Suunnittelukeskus Oy:n 8.1.1976 laatiman ohjelman mukaan, jonka Lapin vesi- ja ympäristöpiiri (nykyisin Lapin ELY-keskus) on hyväksynyt. Päästötarkkailun ajankohdiksi on määrätty maalis huhtikuu, heinä elokuu sekä lokakuu eli kolme kertaa vuodessa. Käyttö- ja päästötarkkailu koskee lähinnä jätevesien käsittelyä ja jätevesipäästöjä. Kesällä 2003 jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu on liitetty uudistettuun Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuun. Vuosiraportointi toteutetaan edellisen tarkkailujakson päätyttyä ja se toimitetaan Lapin ELY-keskukselle ja Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviran-

omaiselle tarkkailujakson päättymisen jälkeisen helmikuun loppuun mennessä. Hakija esittää, että nykyistä puhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua jatketaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. 12 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija on todennut, että jäteveden johtamista koskevaa lupaa haetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 20.11.1975 myöntämän luvan nro 70/5/1 mukaisin puhdistusvaatimuksin. Puhdistamoa käytetään ja hoidetaan siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 -arvo on enintään 30 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvona laskettuna. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 30.6.2011 ja 5.7.2011 puhdistusvaatimuksilla, toteutetuilla ja suunnitelluilla saneeraustoimenpiteillä ja käyttö- ja päästötarkkailuraporteilla sekä asemapiirroksella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio ei ole ilmoittanut ja kuuluttanut Sieppijärven puhdistamon jäteveden käsittelyä ja Naamijokeen johtamista koskevaa hakemusta Suomen ja Ruotsin välisen vanhan rajajokisopimuksen (SopS 54/1971) 8 luvun 4 artiklan mukaisesti. Rajajokikomissiolta aluehallintovirastoon 21.10.2010 siirtynyt hakemus on näin ollen käsitelty aluehallintovirastossa Suomen kansallisten säännösten mukaisesti uuden rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) 34 artiklan siirtymäsäännösten perusteella. Ts. hakemus on annettu tiedoksi noudattaen ympäristönsuojelulakia ja -asetusta. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kolarin kunnassa 22.7. 22.8.2011 ja kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Kolarin kunnalta ja kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen uudelleen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Kolarin kunnassa 3.11 5.12.2011, koska kuulutuksen julkaisemisesta ei aiemmin ilmoitettu alueella yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Luoteislapissa 2.11.2011.

13 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Taustatiedot Kolarin kunta on vahvistanut luvan hakijana olevalle Kolarin kunnalle vesihuoltolain mukaisen toiminta-alueen. Vesihuoltolain mukaisesti laitos on velvollinen hoitamaan vesihuollon alueella toiminta-aluepäätöksen mukaisesti. Puhdistamo on rakennettu 1970-luvulla ja sitä on paranneltu useaan eri otteeseen. Puhdistamo on kemiallisella saostuksella tehostettu lammikkopuhdistamo. Laitoksen nykyinen toimintaprosessi on seuraavanlainen: Rumpusiivilä karkean kiintoaineen erottelemiseksi, tasausallas virtaaman tasaamiseksi, kemikaalinsyöttö pumppaamoon pumpun kitaan pikasekoituksen aikaansaamiseksi, paineputki jossa fosfori flokkautuu, dordmundselkeytin lietteen erottelemiseen sekä jälkiselkeytysallas liuenneen orgaanisen aineen poistamista varten. Liete kuivataan erillisissä lietealtaassa, joista rejektivesi palautuu tasausaltaaseen ja liete kuljetetaan kompostoitavaksi Rautuvaaran puhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan Naamijokeen purkuputkea pitkin. Jäkiselkeytys voidaan ohittaa pystyselkeyttimeltä purkuputkeen ja tuleva jätevesi tarvittaessa suoraan jälkiselkeytykseen ohitusviemärillä. Puhdistamolla on ollut vaikeuksia saavuttaa lupaehdoissa vaadittuja puhdistustuloksia talviaikaan jälkiselkeytysaltaan ollessa jääpeitteisenä. Kolarin kunnalle on huomautettu valvovan viranomaisen toimesta useita kertoja lupaehtojen ylityksistä sekä verkoston saneeraustarpeesta. Kunta on aloittanut putkilinjojen saneeraukset, mutta kiinteistöjen sakokaivojen poistamista verkostosta ei ole aloitettu. Lapin yhdyskuntatekniikka Ky on laatinut Kolarin kunnan toimeksiannosta tarkastelun puhdistamon toiminnan parantamisen ja tehostamisen vaatimista toimenpiteistä. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota runsaisiin vuotovesimääriin ja tarkastelun yhteydessä on tehty myös tehostettua tarkkailua tarkoituksena selvittää jälkiselkeytyksen vaikutus jäteveteen jääpeitteisenä aikana. Lopullista ratkaisuehdotusta puhdistamon toiminnan parantamiseksi selvityksessä ei ole tehty. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Naamijoki on luokiteltu toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan. Tavoitteena olevaan hyvään luokkaan pääseminen edellyttää myös ravinnekuormituksen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Naamijoki on alueellaan merkittävä vesistö niin kalaston kuin virkistyskäytönkin kannalta. Hakemus Lupaa jätevesien johtamiseen haetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 20.11.1975 myönttämän luvan (70/5/1) mukaisin puhdistusvaatimuksin (BHK7 enint. 30mg/l ja P 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvoina laskettuna). Hakemuksessa on mainittu virheellisesti, että jätevedet johdetaan Naamijokeen avo-ojassa. Tarkistetun tiedon mukaan (puhdistamonhoitajalta Tauno Jeesiöjärveltä 3.8.2011) puhdistetut jätevedet johdetaan Naamijokeen purkuputkella. Toinen virheellinen tieto hakemukessa on puhdistamolle tuotavat sakokaivolietteet. Puhdistamolle ei tuoda sakokaivolietteitä, vaikka hakemuksen kohdassa 15 näin kerrotaan. Hakemuksen täydennyksessä hakija toteaa, että puhdistamon toimintaa on takoitus tehostaa esim. asentamalla nykyiseen tasausaltaaseen kantoaineella ja ilmastuksella varustettu bioreaktorisäiliö ja sen etupuolelle virtaaman puskuriksi ja ylijäämälietteen keräykseen säiliö, tilavuudeltaan n. 30 m3 (mainitulla säiliöllä tarkoitetta-

nee normaalia etuselkeytystä). Verkostoa on saneerattu ja saneerausta jatketaan edelleen vuotovesien vähentämiseksi. Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaisesti. ELY-keskuksen y-vastuualueen kannanotto Sieppijärven jätevedenpuhdistamon toimivuus ja jätevesien puhdistusvaatimukset ennen Naamijokeen johtamista eivät ole nykyisellään riittäviä. Ympäristöluvassa 9.8.2007 lietteiden ja muiden jätteiden osalta annetut määräykset ovat riittävät. Ely-keskus esittää, että Sieppijärven puhdistamo on saneerattava ja vuoden 2012 syyskuusta alkaen puhdistamon tulee saavuttaa seuraavat puhdistustulokset ennen jätevesien johtamista Naamijokeen: BHK7 ATU pitoisuus alle 25 mg/l ja puhdistusteho >85% sekä fosfori pitoisuus alle 1 mg/l ja puhdistusteho >90%. Puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina. Näiden lisäksi tulee saavuttaa puhdistusvaatimukset jotka on asetettu Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä 12.10.2006/888. Puhdistamon tarkkailuohjelma tulee uusia ja hyväksyttää sen jälkeen kun rakennussuunnitelma puhdistamon saneerauksesta on valmis, kuitenkin 1.6.2012 mennessä. Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisällyttää intensiivitarkkailujakso jolla varmistetaan saneeratun puhdistamon toimivuus. Vesihuoltolaitoksen on saatettava oman verkostonsa saneeraus loppuun ja huolehdittava vesihuoltolain 13 mukaisesti siitä, etteivät verkostoon liitettävien ja liitettyjen kiinteistöjen viemärilaitteistot aiheuta vaaraa puhdistamon käytölle. Tämä tarkoittaa etupäässä kiinteistöjen sakokaivoja, joiden kautta vuotovesiä ja kuivatusvesiä joutuu viemäriverkostoon. 14 2. Kolarin kunnan rakennuslautakunta Rakennuslautakunta on todennut, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole lisättävää hakemuksessa esille tuotuihin seikkoihin. Toteutetut tai suunnitellut toimenpiteet jätevedenpuhdistamon toiminnan parantamiseksi katsotaan riittäviksi vesistöjen kannalta. 3. Niskamaan kalastuskunta ja Koivumaan kyläseura Muistutuksen mukaan Sieppijärven jätevedenpuhdistamon ympäristölupa tulisi olla myöntämättä, erityisesti käsiteltyjen jätevesien vesistöön johtamisen osalta. Vaatimuksen perusteluina esitettään mm. seuraavaa: Koivumaan kylä ja Naamijoessa Niskamaan kalastuskunta on joutunut kärsimään kohtuuttomasti Sieppijärven jätevesistä koko laitoksen toiminnan ajan. Vesien virkistyskäyttö, kalastus, uiminen ja elinkeinotoiminnan harjoittaminen on vaikeutunut joen saastuneisuuden vuoksi. Vuosien saatossa Naamijoen yleinen tila on parantunut, metsäojitusten ja maatalouden vaikutus vesistön kuormitukseen on vähentynyt, mutta jätevesien osalta tilanne ei ole korjaantunut. Niskamaan kalastuskunta on virittänyt aktiivista kalastusmatkailutoimintaa, kalastuslupia on myyty virkistyskalastajille sekä maatilamatkailijoille, jotka ovat tulleet Naamijoelle harjuksen ja meritaimenen toivossa. Valitettavasti joen tila ei vastaa odotuksia. Asukkaat, mökkiläiset, kalastajat ym. veden-

käyttäjät ovat huomanneet vedenlaadun olevan pysyvästi epäilyttävä. Yleisesti keskusteluissa joen tilasta, tulee esiin aina Sieppijärven jätevedenpuhdistamo ja sen jatkuvat ongelmat. Lapin ympäristökeskus on vuonna 2008 suorittanut Naamijoessa meritaimenen poikastuotantoalueiden peruskunnostuksen, aina Sieppijärven luusuasta Tornionjoelle asti. Kunnostuksen tarkoituksena on varmistaa uhan alla olevan meritaimenkannan elpyminen. Koko maan mittakaavassa tällainen meritaimenjoki on harvinainen. Naamijoen täysipainoisen elinkeinotoiminnan, maatilamatkailun, kalastusmatkailun, kotitarvekalastuksen ja virkistyskäytön esteenä ja haittana ovat Sieppijärven jätevedenpuhdistamon päästöt jokeen. Lisäksi vaikutusalueella, Naamijoen Orangissa on elintarvikkeiden tuotantoon liittyvää elinkeinotoimintaa, kalankasvatuslaitos, johon kyseisellä jätevedenpuhdistamolla voi olla vaikutusta. Kyseinen tuotantolaitos käyttää kalankasvatukseen vaikutusalueen vettä Naamijoesta. Kalastusmatkailun harjoittamisessa on myös kyse mielikuvista, johon jätevesien johtaminen suoraan puhtaaseen, pieneen lappilaiseen jokeen ei sovi. Ehdotetaan Sieppijärven jätevedenpuhdistamon nykyaikaistamista parhaan mahdollisen tekniikan mukaiseksi, sekä puhdistettujen jätevesien johtamista maaimeyttämöön. Käsiteltyjä jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Kolarin kunnan nykyinen taloustilanne on kohtalainen ja alustavasti puhdistamon toiminnan tehostamiseen on osoitettu kunnan talousarviossa varoja. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista tarkoituksenmukaisempaan paikkaan pitäisi harkita. Lisäksi muistutuksessa on todettu mm. seuraavaa: - Selvitys kalakantoihin sekä vesistövaikutuksiin on tekemättä. - Virtaamat Naamijoessa keskikesällä ja keskitalvella ovat hyvin pieniä, joten jätevesien laimentumisen täytyy olla heikkoa. Tämä on välillisesti havaittavissa mm. heikkoina jäinä. - Puhdistamon vaikutuksesta talvella kertoo purkuputken alapuolisen vesistön osan heikot jäät, jotka ovat ilmenneet puhdistamon valmistumisen jälkeen. Lämmin vesi puhdistamolta estää joen jäätymisen kunnolla ensimmäisten kilometrien matkalla. Keväällä mm. ko. jokimatkalla jäät lähtevät muuta jokea aikaisemmin. Purkuputken paikalla edellytettiin vuonna 1975 luvan ehdoissa, viemäri-kyltin asettamista varoittamaan purkuputkesta. Kylttiä ei ole. Paikka on talvella vaarallinen. - Puhdistamon toiminnassa on ollut talvisin ongelmia puhdistamon tyypistä johtuen. Ongelmat korostuvat nimenomaan talvella. Naamijokeen pääsee talvella puhdistamolta huonosti puhdistunutta jätevettä ja laimentumisen jokiveteen täytyy olla silloin heikkoa, koska samanaikaisesti virtaus Naamijoessa on alhainen. - Hakemusasiakirjojen mukaan jätevedenpuhdistamo on ylittänyt useasti raja-arvot päästöjen suhteen, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. - Alumiinisulfidia käytetään puhdistamolla vuosittain 5-7 tonnia. Siitä, kuinka paljon sitä joutuu Naamijokeen ja sen vaikutusta kalakantoihin ja ympäristöön ei ole selvitetty. 15

- Liitteessä olleessa kalastusselvityksen kyselyssä (liite 24c) käy ilmi yleinen havainto pyydyksien limoittumisesta puhdistamon alapuolisella vesistöalueella, joka on havaittu myös Niskamaan kalastuskunnan alueella. Samassa selvityksessä todettiin kalastusta ja kalankäyttöä haittaavien tekijöiden esiintymien nimenomaan jätevedenpuhdistamon alapuolisella jokiosuudella. Samainen kalastusselvitys tukee sitä yleistä käsitystä, että ongelmia on. - Kesällä purkuputken alapuolisella jokiosuudella uiminen ja veden käyttäminen peseytymiseen ja juomavedeksi on kyseenalaista, kohonneiden bakteeriarvojen vuoksi. - Hakemusasiakirjoista selviää keväisen sulamisvesien, pakkasen ja jäätymisen aiheuttavan ylimääräisiä ongelmia laitoksen toiminnassa, joka siten vaikuttaa myös Naamijoen kuormituksessa. - 30.11.2011 paikalla käydessä havaittiin selkeitä yleiseen turvallisuuteen vaikuttavia puutteita. Puhdistamon ympärillä oleva aita oli osittain vaurioitunut puun kaatumisen vuoksi. Lisäksi alueelle johtaneen tien portti oli auki ja on ilmeisesti ollut pitemmän ajan ollut vaurioitunut ja jota ei voi sulkea. Alueen sisälle on siis ulkopuolisten Ihmisten ja eläimien mahdollista päästä esteettömästi. - Hakemuksessa esitetään kuormituksen Naamijokeen vastaavan BOD7 osalta 36 hengen, kokonaisfosforin osalta 13 hengen, kokonaistypen osalta 167 hengen ja kiintoaineen osalta 10 hengen puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Tämä on kohtuuttoman suuri kuormitus noin pieneen jokeen. Naamijoen kokoa kuvaa se, että normaalina kesänä, heinäkuun lopppupuolella, jopa kanootilla meloen on vaikeuksia kulkea koskia alas, veden vähyyden vuoksi. - Ympäristöluvan ehdoissa 2007 on mainittu, että Sieppijärven jätevedenpuhdistamolle ei saa tuoda viemäriverkoston ulkopuolista sakokaivolietettä. Siitä huolimatta, hakemuksessa on 2010 liikenne osiossa mainittu vuosittaisesta 2500 m 3 sakokaivolietteen tuomisesta jätevedenpuhdistamolle. - Ympäristöluvassa 2007 ja ympäristöluvan hakemuksessa 2010 on ristiriitaisuus jätevesien johtamisesta Naamijokeen. Hakemuksessa puhutaan putkesta ja luvassa mainitaan avo-oja. - Mikäli ympäristölupa myönnetään Sieppijärven jätevedenpuhdistamon jätevesien johtamisesta Naamijokeen, on kuormituksen vastattava asukasvastineluvultaan maksimissaan BOD 7 n osalta 2 hengen, kokonaisfosforin osalta 1 hengen, kokonaistypen osalta 12 hengen ja kiintoaineen osalta 1 hengen puhdistamattomien jätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Ehdot on saavutettava neljännesvuosikeskiarvoina laskettuina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan luettuna. 16 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on 31.10.2011 toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausunnoista. Vastineessaan hakija on todennut seuraavaa:

Lapin ELY-keskus on lausunut, että Sieppijärven puhdistamo on saneerattava ja vuoden 2012 syyskuusta alkaen puhdistamon tulee saavuttaa seuraavat puhdistustulokset ennen jätevesien johtamista Naamijokeen. Hakija on esittänyt aikataulua puhdistustulosten osalta muutettavaksi siten, että Lapin ELY-keskuksen puhdistustuloksia koskeviin vaatimukseen tulisi päästä 31.12.2012 mennessä. Hakija on perusteluinaan todennut, että kesällä 2012 toteutettavat puhdistamon tehostamistoimenpiteet sekä rakentamistyöt ja niiden jälkeinen koekäyttö ja muut toimenpiteet voivat kestää yli Lapin ELY-keskuksen lausunnossa ehdotetun määräajan 1.9.2012. Hakija on 21.12.2011 toimittanut aluehallintovirastoon vastineen Niskamaan kalastuskunnan ja Koivumaan kyläseuran muistutuksen johdosta. Vastineessaan hakija on todennut seuraavaa: Niskamaan kalastuskunnan ja Koivumaan kyläseuran toiminta-alueen keskeisimmille osioille, missä Koivumaan kylä sijaitsee, on matkaa Naamijokea myöten noin 12 15 km. Sieppijärven jätevedenpuhdistamotoiminnan velvoitetarkkailun mukaisten tulosten mukaan Naamijoen vesistön mahdolliset ongelmat eivät muodostu Sieppijärven jäteveden puhdistamon toiminnasta, koska Naamijoessa sijaitsevan purkuputken ylä- ja alapuolisten näytteiden tulokset ovat paremmat kuin Koivumaan kylän kohdalta otettujen näytteiden tulokset. Esimerkki vuoden 2010 Naamijoesta otettujen näytteiden analysoinnista on esitetty seuraavassa. Näytteet on otettu Sieppijärven jäteveden purkuputken yläpuolelta (Sieppijärven luusua, Si3) ja alapuolelta (maantiesilta, Si5) ja Koivumaan kylän (silta, Si6) kohdalta. Humuspitoisuus sekä kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus kohosivat 16.3.2010 hieman puhdistamon alapuolella pisteellä Si5 mahdollisesti jätevesivaikutuksesta johtuen. Korkein kokonaistyppipitoisuus mitattiin Naamijoen alimmalta pisteeltä, mutta todennäköisesti pitoisuus ei kohonnut puhdistamon vaikutuksesta. Sieppijärven luusuassa ja Naamijoen pisteellä Si5 happitilanne välttävä, mutta Naamijoen alimmalla pisteellä Si6 happitilanne hyvä. Erot havaintopisteiden välillä olivat 5.7.2010 varsin vähäisiä, eikä jätevesien vaikutusta ollut havaittavissa, Veden hygieeninen laatu oli puhdistamon purkupaikan ylä- ja alapuolisilla pisteillä erinomainen ja alimmalla pisteelläkin hyvä. Pitoisuudet olivat 9.8.2010 yleisesti kohonneet kaikilla pisteillä. Ravinnepitoisuudet ovat korkeammat alapuolisella pisteellä verrattuna yläpuoliseen pisteeseen. Myös sameusluku kohoaa alapuolisella pisteellä. Veden hygieeninen laatu oli alapuolisella pistellä alapuolisella pisteellä erinomainen ja alimmalla havaintopisteellä tyydyttävä. Sieppijärven jätevedenpuhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset puhdistustulokset toteutuvat vuotuisesti pääosiltaan lupaehtojen mukaisesti ja Koivumaan kylän alueella muistutuksessa esitetyt seikat ja epäilyt eivät johdu Sieppijärven vedenpuhdistamon toiminnasta, jotka tarkkailuohjelman tuloksetkin toteavat. Kolarin vesihuoltolaitokselle tulee Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisen päätöksellä ympäristölupaehdot Sieppijärven jätevedenpuhdis- 17

tamon toiminnalle, joita Kolarin vesihuoltolaitoksen tulee noudattaa. Lupaehtojen noudattamista valvoo Lapin ELY-keskus. Muistutus ei anna aihetta muuttaa Kolarin kunnan ympäristölupahakemuksen ja sen lupaehtojen sisältöä. Sieppijärven jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman Naamijoesta otettujen analysointien perusteella Sieppijärven jätevedenpuhdistamon toiminnalla ei ole vaikutuksia muistutuksessa esitettyihin seikkoihin Koivumaan kylän kohdalla. 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kolarin kunnan Sieppijärven jätevedenpuhdistamolle määräaikaisen ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista jätevesien käsittelyä ja jätevesien johtamista purkuputkella Naamijokeen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Toiminnassa on noudatettava jäljempänä ilmenevien lupamääräyksien lisäksi mitä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 9.8.2007 myöntämässä päätöksessä nro 80/07/1 on määrätty. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi Päästöt pintavesiin 1. Sieppijärven jätevedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyssä jätevedenpuhdistamossa kaikissa olosuhteissa mahdollisimman tehokkaasti. Käsitellyt jätevedet tulee johtaa jälkiselkeytysaltaan kautta purkuputkella Sieppijärveen. Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä seuraavat pitoisuusvaatimukset: - BOD 7 (ATU) enintään 25 mg/l O 2. - Kokonaisfosfori enintään 1,5 mg/l. Lisäksi jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä nro 888/2006 vaatimukset sen mukaisesti tarkkailtuna. Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. 2. Sade-, sulamis- valuma- ym. vesien pääsy viemäriverkostoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkoston saneerausta on jatkettava näiden vesien määrän vähentämiseksi ja puhdistamon käytön turvaamiseksi. Mainittujen vesien vähentämiseksi tehdyistä viemäriverkoston tarkastus-, muutos- ja saneeraustöistä on luvan haltijan toimitettava Lapin ELY-keskukselle selvitys vuosittain lupamääräyksessä 9 tarkoitetun tarkkailun yhteenvetoraportissa. Viemäriverkoston kokonaisvaltaisesta saneerauksesta on tehtävä yksiselitteinen suunnitelma, joka on toimitettava Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, tutkimukset ja mittaukset, joilla saavutetaan ja varmistetaan saneeratun viemäriverkoston tiiveys ja asianmukainen toiminta. 3. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdyskuntajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Luvan haltijan on oltava selvillä puhdistamolle johdettavien poikkeavien jätevesien määrästä ja laadusta sekä huolehdittava siitä, että mainitut jätevedet eivät haittaa jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, käyttöä tai laitteita, eivätkä lisää päästöjä tai niiden vaikutuksia tai haittaa lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöille. Tarvittaessa tavanomaisesta poikkeavat jätevedet on esikäsiteltävä ennen puhdistamolle johtamista. Tiedot tavanomaisesta poikkeavista jätevesistä, niiden määrästä, laadusta ja esikäsittelystä on toimitettava viipymättä Lapin ELY-keskukselle. 19 Puhdistamon käyttö ja hoito 4. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että kaikissa olosuhteissa saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. 5. Luvan haltijan on nimettävä puhdistamon hoitoa varten sen rakenteet ja toimintaperiaatteet tunteva asianmukaisen pätevyyden omaava puhdistamon hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Puhdistamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Niihin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleisen tai yksityisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia aineita tai päästöjä tai jätevesipäästö ylittää tai uhkaa ylittää luvan mukaiset raja-arvot laiterikon tai puhdistamon tilapäisen toimintahäiriön takia, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi vastaisuudessa. Häiriö- ja poikkeustilanteista on tehtävä viipymättä ilmoitus Lapin ELY-keskukselle ja Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Mahdollisiin poikkeustilanteisiin tulee varautua laatimalla selkeät toimintaohjeet ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi ja varaamalla tarpeellinen alkutorjuntakalusto ja henkilösuojaimet puhdistamolle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. 20 Tarkkailu- ja raportointi 8. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, josta käyvät ilmi ympäristönsuojelun kannalta tarpeelliset tiedot. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajalta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava vähintään tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailuista vuosittain laadittavat yhteenvetoraportit on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseistä kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, jollei ELY-keskuksen kanssa toisin sovita. 10. Toiminnan vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava osana Tornion Muonionjoen yhteistarkkailua voimassa olevan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman (vuodet 2007 2012) mukaisesti. Vuodesta 2013 alkaen vesistötarkkailu on tehtävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli Tornion Muonionjoen yhteistarkkailu jatkuu vuoden 2012 jälkeen, vesistötarkkailu tulee järjestää osana yhteistarkkailua. Muut toimintaa koskevat lupamääräykset 11. Puhdistamoalue tulee pitää aidattuna ja alueelle johtavalla tiellä tulee olla lukittava portti. 12. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava puhdistamon oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon, mikäli se vähentää toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomista vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamisesta koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

21 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kolarin kunnan Sieppijärven kylän jätevedenpuhdistamo on toiminut Pohjois-Suomen vesioikeuden 20.11.1975 antaman jäteveden käsittelyä ja vesistöön johtamista koskevan päätöksen nro 70/75/I sekä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 9.8.2007 antaman ympäristölupapäätöksen (muut kuin jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevat asiat) nro 80/07/1 nojalla. Vesioikeuden luvassa määrätyt jäteveden käsittelyvaatimukset eivät ole erityisen tiukat. Puhdistamolla on kuitenkin ollut jatkuvasti, erityisesti talvella, vaikeuksia saavuttaa luvan mukainen puhdistustulos. Osaltaan tähän on ollut syynä viemäriverkostoon pääsevät sade-, sulamis- valuma- ym. vedet, joiden määrä on edelleen huomattavan suuri tehdyistä saneeraustoimenpiteistä huolimatta. Vaikka puhdistamon toimintaa on parannettu 1990-luvulta lähtien, ei puhdistamolla käytössä olevan tekniikan voida katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusta. Puhdistamon tekninen käyttöaika on kulumassa loppuun. Hakemuksessa ja sen täydennyksessä on esitetty suunnitelmia puhdistamon toiminnan parantamiseksi ja tehostamiseksi. Ne ovat kuitenkin yleispiirteisiä, eikä niistä käy selvästi ilmi, miten ja missä aikataulussa toimenpiteet toteutetaan. Niiden pohjalta ei voida asettaa tiettynä ajankohtana tiukentuvia puhdistusvaatimuksia ja muita lupamääräyksiä. Uuden puhdistamon rakentamisen tai nykyisen puhdistamon asianmukaisen saneeraamisen varmistamiseksi tämä lupa on myönnetty määräaikaisena. Lupa on voimassa vain vuoden 2013 loppuun asti. Jos luvan saaja aikoo jatkaa toimintaa uudessa tai keskeisiltä osiltaan uudistettavassa Sieppijärven jätevedenpuhdistamossa, on uutta toimintaa koskeva ympäristölupahakemus toimitettava aluehallintovirastolle 30.6.2012 mennessä. Uuden luvan hakemisen määräaika on sama kuin ympäristöluvassa nro 80/07/1 asetettu määräaika lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen jättämiselle. Tällöin uuden tai keskeisiltä osiltaan uudistettavan puhdistamon ympäristölupa tulee kaikilta osin (jätevesi-, haju-, melu- jäte-, jätehuolto- ym. asiat) aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Määräajat mahdollistavat lupahakemuksen käsittelyn sekä uuden puhdistamon rakentamisen tai nykyisen puhdistamon saneerauksen. Uusi lupa voidaan myöntää vain puhdistamotoiminnalle, jossa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Naamijoki on luokiteltu toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan. Tavoitteena olevaan hyvään luokkaan pääseminen edellyttää myös ravinnekuormituksen vähentämistä kaikilla sektoreilla, mm. asumajätevesikuormituksen osalta. Tämän päätöksen mukainen toiminta voi jatkua enää lyhyen aikaa. Päätös johtaa uuden puhdistamon rakentamiseen tai nykyisen puhdistamon oleellisen saneeraamiseen ja sitä kautta ravinnekuormituksen ja muun jätevesikuormituksen vähentämiseen. Siten päätös edesauttaa vesienhoitosuunnitelman toteutumista. Tässä päätöksessä asetetut nykyisen jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset ovat yhdenmukaiset voimassa olevan vesioikeuden päätöksen nro 70/75/I vaatimusten sekä valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä (888/2006) määrättyjen vaatimusten kanssa. Muut lupamääräykset on asetettu varmistamaan puhdistamon asianmukainen hoito ja pa-

rantamaan puhdistamon toimintaedellytyksiä jäljellä olevana lyhyenä toiminta-aikana. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti Sieppijärven nykyisen puhdistamon jäljellä olevasta lyhytaikaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. 22 Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäi semiseksi Lupamääräys 1 on annettu vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksessä asetetut puhdistusvaatimukset ovat samat kuin voimassa olevassa vesioikeuden luvassa nro 70/75/I kuitenkin niin, että puhdistamolta vesistöön johdettavan veden biologisen hapen kulutuksen BOD 7 -arvo 30 mg O 2 /l on muutettu tässä tapauksessa riittävällä tarkkuudella vastaavaksi BOD 7 (ATU)-arvoksi 25 mg O 2 /l. BOD 7 (ATU)-arvoa käytetään nykyisin yleisesti asumajätevesien happea kuluttavan orgaanisen aineen määrittämiseen. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset. Uusien raja-arvojen ja/tai tehokkuusvaatimusten asettaminen tai puhdistusvaatimusten tiukentaminen ei ole tarkoituksenmukaista vanhan puhdistamon jäljellä olevalla lyhyelle toiminta-ajalle. Lupamääräykset 2 ja 3 on annettu jätevesien asianmukaisen käsittelyn toteutumiseksi, puhdistamon toimintaedellytysten parantamiseksi ja varmistamiseksi sekä jätevesipäästöjen pienentämiseksi. Tässä tapauksessa on erityistä syytä pyrkiä vähentämään suunnitelmallisesti viemäriverkostoon pääsevien sade-, sulamis- valuma- ym. vesien määrä, koska se on ollut hyvin suuri varsinaisiin asumajätevesien määrään verrattuna. Nämä vuotovedet vaikeuttavat jätevedenpuhdistamon toimintaa lisäämällä ajoittain merkittävästi käsiteltäviä vesimääriä ja laimentamalla niitä. Riittävien toimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi luvan haltijalle on määrätty mm. velvoite esittää vuotovesien määrän vähentämistä koskeva suunnitelma Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Puhdistamon hoitoa ja hoitajaa koskevat lupamääräykset 4 ja 5 on annettu puhdistamon asianmukaisen hoidon varmistamiseksi ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Määräyksellä 6 varmistetaan laitoksen rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien muutoksien saattaminen valvontaviranomaisen tietoon. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 7 on annettu päästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan poikkeuksellista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi kyseisissä tilanteissa antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Ajantasaisella toimintaohjeella voidaan vähentää tai ehkäistä poikkeuksellisessa tilanteessa syntyviä päästöjä ja niiden vaikutuksia. Tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset 8 10 ovat tarpeen toiminnan ja sen päästöjen sekä niiden vaikutusten asianmukaisen tarkkailun toteutumiseksi, lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten ja haittojen vähentämistarpeen selvittämiseksi.