Lausunto LUONNOS Dnro TRE:1901/14.05.00/2018 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/503/03.01.01/2018 Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun osallistuvien kuntien lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt tiedoksi kuntiin luonnoksen hallituksen esityksestä eduskunnalle julkisten työvoima-ja yrityspalvelujen väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Kangasalan kaupunki, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Punkalaitumen kunta, Sastamalan kaupunki, Tampereen kaupunki, Ylöjärven kaupunki ja Vesilahden kunta lausuvat asiassa seuraavaa: 1. Voimaan tullessaan väliaikaislain tulee mahdollistaa kuntien rooli julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluntuottajana Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyisin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Muutos koskee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia, työttömyysturvalakia ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia. Muutoksen tarkoituksena on, että työja elinkeinoviranomaisen lisäksi palveluntuottajat voisivat haastatella työnhakijoita, arvioida asiakkaan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa. Esityksen mukaan palveluntuottajat voisivat tehdä muitakin nykyisin viranomaistehtäviksi määriteltyjä tehtäviä. Esitys ei nykyisessä muodossaan suoraan mahdollista kuntaa palveluntuottajana väliaikaislain aikana, eikä näin ollen mahdollista Pirkanmaan alueellisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilun hyvien toimintamallien jatkamista vuonna 2019-2020. Sen sijaan hallituksen esitys mahdollistaa lähinnä julkisten työvoima-ja yrityspalvelujen varsin laajamittaisen yksityistämisen viranomaistehtävineen jo ennen maakuntauudistusta. Kunnan tulee halutessaan ja maakunnan kanssa niin sopiessaan voida tuottaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja. Em. palvelujen tuottamiseen tulee kuulua myös erinäisiä julkisen hallinnon tehtäviä, kuten asiakkaan palvelutarvearvion laadintaa sekä työnhakijaa koskevien päätösten tekemistä tilanteissa, joissa se on tarkoituksenmukaista. Lisäksi kunnan viranomaisella, jotka palvelua antavat, tulee olla käyttöoikeus työvoimapalvelujen tietojärjestelmiin siltä osin, kun se on tarpeen asiakkaiden palveluiden toteuttamisen kannalta. Esitettyä väliaikaislakia tulisi muuttaa siten, että laki mahdollistaa työvoima-ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeilujen hyvien käytänteiden ja palvelumallien jatkon
kokeilukunnissa ja antaa myös muille kunnille mahdollisuuden vastaavaan toimintaan. Kunnat luovat tulevien maakuntien rinnalla merkittävässä määrin työllisyyspalvelujen markkinoita. Kokeilun hyvien käytänteiden jatkaminen mahdollistaa esim. Pirkanmaalla yhteisen allianssiyhteistyön tarkoituksenmukaisen rakentamisen ja yhteisen hankintakokonaisuuden suunnittelun maakuntavalmistelijoiden ja kuntien yhteistyönä. Lisäksi meneillään olevassa talouskasvun tilanteessa resurssit suuntautuisivat väliaikaisorganisoitumisen sijaan osaavan työvoiman turvaamiseen yrityksille ja muille työnantajille. 2. Lain säätämisjärjestys ei ole tarkoituksenmukainen Esityksen tavoitteena on lisätä julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta mahdollistamalla markkinoiden hyödyntäminen palveluprosessien hallinnassa ja palvelujen tuotannossa. Esityksen mukaan muutokset edistävät valmistautumista maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen voimaantuloon. Muutoksen tavoitteena on tukea kasvupalvelumarkkinoiden rakentumista kehittämällä julkisiin työvoimapalveluihin liittyviä järjestäjä-tuottaja - malleja. Lait on esityksen mukaan tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan mahdollisimman pian. Tietojärjestelmämuutoksien valmisteluaikataulu on vielä avoin. Esityksen mukaan arvio on, että lait voisivat tulla voimaan aikaisintaan 1.9.2018. Lakimuutokset ovat tulossa voimaan yli vuoden ennen maakuntauudistusta ja maakuntauudistukseen liittyvää lainsäädäntöä. Esityksen tavoitteena on lisätä julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta mahdollistamalla markkinoiden hyödyntäminen palveluprosessien hallinnassa ja palvelujen tuotannossa. Lain perustelutekstissä ei kuitenkaan käy ilmi perusteita sille, että esitetyllä muutoksella saavutettaisiin asetetut tavoitteet. Sen sijaan esityksen yleisperusteluissa on monessa kohdin todettu, että esitetyt toimet sisältävät epävarmuustekijöitä suhteessa julkiseen talouteen. Lakien muutosesitykset ovat tulleet kuntiin saatteella; tiedoksi. Esityksellä on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia mm. kuntien lakisääteisten työllisyyspalvelujen, yrityspalvelujen, koulutuspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanoon ennen maakuntauudistusta. Esitetyt lakimuutokset eivät kosketa ainoastaan TEtoimiston asiakaspalveluprosesseja, vaan useita eri toimijoita. Esityksessä luodaan koko Suomea koskeva välivaiheen toimintamalli nykyisiin TE-toimistoihin, jotka organisaatioina on tarkoitus lakkauttaa maakuntauudistuksen yhteydessä vuoden 2019 lopussa. Lisäksi esityksen muutoksilla voi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen. Lain vaikutusten kokonaisarviointi vaikuttaa jokseenkin keskeneräiseltä. Hallituksen esityksessä tuodaan nykyisin voimassa olevaan erityislainsäädäntöön (ns. substanssilakeihin) ja niiden toimeenpanoon sellaisia toimia, jotka edellyttäisivät ensin sote-uudistukseen, maakuntauudistukseen ja valinnanvapauteen liittyvien yleislakien asianmukaista käsittelyä ja hyväksymistä. Hallituksen esitys sisältää jo tänä vuonna toimeenpantavaksi sellaisia ennakoivia ja linjaavia toimia mm. kasvupalvelujen markkinaehtoisuuteen, viranomaistoiminnan yksityistämiseen ja valinnanvapauteen liittyen, joita koskevia päätöksiä ei ole tehty. Muutoksia esitetään parhaillaan voimassa oleviin lakeihin, joista osan ei ole tarkoitus olla enää voimassa mahdollisen maakuntauudistuksen ja kasvupalvelulain
voimaantulon jälkeen. Jos esitetty laki tulee voimaan, siihen perustuen on mahdollista tehdä toimia, jotka kantavat aina vuoden 2020 loppuun asti, vaikka laki ei ole enää silloin ole voimassa. Esitetyn lain muutos keskellä laajempaa maakunta- ja sote-laki sekä kasvupalvelulaki-uudistusta vaikeuttaa entisestään eri lakien ja lakihierarkian hahmottamista. Vaikuttaa siltä, että esitetyllä lain muutoksella ollaan menossa ikään kuin ohituskaistalla kasvupalvelulain edelle säätämisjärjestyksessä. Toimintatapaa ei voi pitää hyvän lainsäätämistavan eikä hallinnon mukaisena. Esityksessä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta tarkoitetaan palveluntuottajalla sitä yhteisöä, säätiötä tai yksityistä elinkeinoharjoittajaa, jonka elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus valitsee tuottamaan ko. laissa tarkoitettuja palveluja tai jonka asiakkaaksi henkilöasiakas on ohjattu. Työ- ja elinkeinotoimisto ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi tuottaa laissa tarkoitetut palvelut itse tai hankkia ne osaksi tai kokonaan palveluntuottajilta valtion talousarviossa palvelujen hankkimista varten osoitetulla määrärahalla, jolla tuetaan erityisesti heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllistymistä. Valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen ja kasvupalveluihin liittyen on maakuntien ja kuntien yhteistyömuotona esitetty allianssimallia. Allianssin tai muiden yhteistyörakenteiden sopiminen tulevien maakunnan kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimapalvelujen kesken valmistellaan ennen vuotta 2020. Lakiesitys on luonteeltaan mahdollistava eli TE-hallinto voi hankkia palveluja ulkoa tai tuottaa niitä itse. Esityksen mukaan vuosien 2018 ja 2019 aikana jo nykyiset ELY-keskus/TEtoimisto voisivat tehdä pitkäkestoisia ja linjaavia ratkaisuja kasvupalvelujen organisoinnin osalta maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. TE-palvelujen väliaikaislain mukaista yksityistämistä ei pitäisi tässä vaiheessa suunnata erityisesti heikossa työmarkkinatilanteessa oleviin asiakkaisiin, sillä välineet kohderyhmän työttömien työllistymisen edistämiseksi ovat lain voimassaoloaikana pääsääntöisesti kunnissa. Kunnat maksavat vaikeimmin työllistyvien työmarkkinatukimenoista merkittävän osan. Hallitusohjelman mukaan hallitus valmistelee tarvittavat toimet työvoimapalvelujen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Hallitusohjelmassa mainitaan, että osana tätä kokonaisuutta yksityisten työvoimapalvelujen roolia erityisesti helpommin työllistyvien palveluissa lisätään. Esityksessä mainitaankin, että parhaiten yksityinen sektori onkin tähän mennessä suoriutunut 3-9 kuukautta työttömänä olleiden työllistämisen edistämisestä. Pääsääntöisesti tämän kohderyhmän työllistymisen este on sopivan työpaikan löytyminen. Työnvälityksellisessä työssä yksityiset henkilöstöpalveluyritykset ovat vahvoja. Esityksen mukaan yksityistämistoimet ollaan kuitenkin hallitusohjelmasta poiketen suuntaamassa heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja nuorille työnhakijoille esimerkiksi monialaisten palvelukonseptien muodossa. Lainsäädäntö edellyttää, että heikossa työmarkkina-asemassa (esim. monialaista tukea tarvitsevat asiakkaat) olevien palveluja tuotetaan eri toimijoiden lakisääteisenä yhteistyönä. Monialaiset palvelut ovat pääosin lakisääteisiä ja rakentuvat nykyisin kuntien johtamien yhteistyöverkostojen varaan, esim. työvoiman palvelukeskukset ja Nuorten ohjaamot. Hallituksen esityksessä esitetään, että muista laeista ja niiden hengestä poiketen yksi yhteistyön lainsäädännöllinen osapuoli, valtio voi halutessaan ulkoistaa palvelujen tuotantonsa yksityisille palveluntuottajille. Laki mahdollistaa, että
te-toimisto voi halutessaan vaihtaa mm. palvelujen toimeenpanoon liittyvän kuntien kanssa työskentelevän henkilöstönsä yksityisiin palveluntuottajiin. Kunnilla on vuosina 2018-2019 vielä lähes kaikki heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelut käytettävissään. Nämä ovat palveluja, joilla ko. kohderyhmän työllistymistä edistetään tilanteissa jolloin työmarkkinakynnys ei asiakkaan kohdalla ylity. Em. palveluja ovat mm. oppilaitoksissa tapahtuva osaamisen kehittäminen, lakisääteinen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, kuntien työllisyyspalvelut (työvalmennus ja työpajatoiminnat mukaan lukien), kuntien yrityspalvelut, sosiaali-ja terveyspalvelut sekä lakisääteisesti kuntien järjestämisvastuulla oleva kuntouttava työtoiminta. Sellaisen väliaikaislain voimaantulo ei ole tarkoituksenmukaista, joka ennen mahdollista maakuntauudistusta aiheuttaa merkittäviä, aikaa vieviä väliaikaismuutoksia eri toimijoiden asiakaspalveluun- ja palveluprosesseihin vain n. vuoden ajaksi. Tulevan maakunnan tehtävä on kasvupalvelujen osalta huolehtia, ettei se rakenna päällekkäisiä palveluja kuntien kanssa. Etupainotteisella palvelujen ulkoistamisella ei pystytä varmistamaan, että palvelut rakentuvat tulevien mahdollisten allianssitoimijoiden yhdessä sopimalla tavalla. Kunnat käyttävät työllisyydenhoitoon Suomessa noin yhden (1) miljardin vuosittain. Julkisella rahalla tehtävät hankinnat ja voimavarojen käyttö tulisi suunnitella eri toimijoiden kesken yhdessä. Kunnat käyttävät rahaa erityisesti heikossa työmarkkinatilanteessa olevien palveluihin. Kuntien tulee voida yhdessä valtion toimijoiden kanssa sopia niistä työvoimapalveluista, joita on tarkoituksenmukaista tuottaa kunnissa. Lisäksi kuntien tulee voida yhdessä valtion toimijoiden kanssa sopia yhdessä niistä palveluista jotka avataan markkinoille joko valtion tai kunnan toimesta. Näin turvataan yhtenäiset palvelut ilman päällekkäisyyksiä. Näin luodaan myös yhteisiä, vahvempia markkinoita. Hankinnat tulisi myös kokonaisuudessaan hoitaa maakunnallisesti alueilta käsin, eikä esim. valtakunnallisen toimijan toimesta. Näin valmistaudutaan maakunnalliseen itsehallintoon ja vahvistetaan maakuntatoimijoiden hankintaosaamista. Työttömyysturvalain mukaisesti kunnat maksavat pitkittyneen työttömyyden seurauksista työmarkkinatuen maksuosuutta. Nykymuotoisena esityksen toimilla voi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksien kasvuun ja kuntien menokehitykseen. Kunnat maksavat työmarkkinatuen maksuosuutta yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista asiakkaista (50 %) ja yli 1000 päivää työmarkkinatukea saavien asiakkaiden osalta (70 %). Esimerkiksi Pirkanmaan kokeilukunnissa työmarkkinatuen maksuosuus oli vuonna 2017 yhteensä n.40 M. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisten kokeilujen aikana kuntien työmarkkinatukimenot ovat kokeilukunnissa laskeneet tasaisesti. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta kuntien työmarkkinatuen maksuosuus uhkaa nousta, jos kunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten työllisyydenhoidon palvelutuotantoa organisoidaan. Työllistymistä edistävien palvelujen määrällä ja laadulla on kunnille merkitystä niin kuntalaisten työllistymisen ja hyvinvoinnin kannalta kuin taloudellisestikin. Esityksessä mainitaan, että palveluissa olevien asiakkaiden määrään ei odoteta nousua. Kuntien kannalta epätarkoituksenmukainen skenaario on, että asiakkaat ovat työttöminä, ilman työllistyvistä edistäviä palveluja tilanteissa, joissa työllistyminen ei ole mahdollista. Ollessaan työllistymistä edistävissä palveluissa, asiakkaiden työmarkkinavalmiudet ja osallisuus paranevat ja samalla kunnat saavat säästöä
työmarkkinatukimenoihinsa. Kunnilla on kannusteet ohjata asiakkaita työhön ja työllistymistä edistäviin toimiin. Pirkanmaalla työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun aikana työllistymistä edistävät palvelut on saatu puolessa vuodessa nousemaan merkittävästi jokaisessa kokeilualueen kunnassa. Parhaissa kunnissa aktivointiaste on jo nyt yli 50-70 %. Asiakastyytyväisyys kuntien työllisyyspalveluihin on kokeilukunnissa korkea. Jos kunnat eivät voi toimia työvoima-ja yrityspalvelujen palveluntuottajina, tulee kuntien työmarkkinatukimenot kattaa kokonaisuudessaan valtion varoista. Jos kunnilla ei ole tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia työttömyyden hoitoon, ei maksuosuutta voida periä. 3. Hallituksen esitys sisältää hankintoihin liittyviä merkittäviä haasteita, jotka on huomioitava lain valmistelussa Lakiesityksen mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta hankitaan erityisesti tulosperusteisia hankintoja. Yksityisille palveluntuottajille asiakkaan tulosperusteiden ohjaus työhön ja palveluihin on kuitenkin yleensä vain osa tuloa. Todennäköisesti esityksen tarkoituksena on luoda malleja, jossa merkittävä osa tulopohjasta syntyy yksityisille palveluntuottajille TE-hallinnon antamista muista tehtävistä. Tuottoa syntyy siis siitäkin, että asiakas on työttömänä. Malliin liittyy erityisesti vaikeimmin työllistyvien osalta osaoptimoinnin vaara. Yksityisellä palveluntuottajalla tulee työllisyyspalveluja tuottaessaan, asiakaskohderyhmästä riippumatta olla riittävät kannusteet siihen, että työttömien työllistymiseen löytyy nopeita ratkaisuja. Lakiesityksestä syntyy vaikutelma, että yksityinen palveluntuottaja saa tulosperusteisen korvauksen siitä, kun hän saa ohjattua asiakkaan työn lisäksi työllistymistä edistäviin palveluihin. Saattaa siis olla syntyässä malli, jossa kunta järjestää ja hankkii palveluja, mutta ei itse pysty riittävällä tavalla ohjaamaan asiakkaita hankkimiinsa palveluihin. Yksityinen palveluntuottaja voi ohjauksen tehdä. Sellaista mallia ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa, jossa palveluntuottaja saa palkkion ohjatessaan asiakkaan kuntien järjestämiin palveluihin (kunnassa tapahtuva työkokeilu tai kuntouttava työtoiminta sekä ohjaus opintoihin tai palkkatukityöhön kuntaan) tai valtion työpaikkoihin. Kunnalla tulee olla riittävä toimivalta ohjata asiakkaat hankkimiinsa palveluihin ja mahdollisuus rakentaa asiakkaiden kanssa toimivia palveluketjuja. Pirkanmaan kokeilukunnat järjestävät työllisyyspalveluja n.40 M vuosittain. Väliaikaisella lainsäädännöllä on varmistettava, että kuntien työllistymistä edistävät palvelut ovat täysimittaisesti käytössä vuonna 2019 ilman, että niiden täyttämisestä maksetaan ulkopuolisille palveluntuottajille erillistä julkisin varoin kustannettavaa tulospalkkioita. Lakiesityksessä mainitaan, että jos työnhakija on ohjattu palveluntuottajan asiakkaaksi, yksityinen palveluntuottaja voi järjestää asiakkaalle mm. työllistymistä edistäviä toimia. Näissä toimissa mainitaan myös kunnan järjestämisvastuulla oleva kuntouttava työtoiminta. Kuntouttavan työtoiminnan sopimukset tehdään kunnissa. Lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa asiakkaille ei voi järjestää muu kuin kunta. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voi järjestää eikä toimeenpanna yrityksissä. Tältä osin esitys on nykyisen lainsäädännön vastainen. Kunnissa laaditaan työnhakija-asiakkaille lakisääteisiä aktivointisuunnitelmia. Suunnitelmissa sovitaan niistä te-hallinnon ja kuntien toimista (esim. sosiaalipalvelut,
koulutuspalvelut), joilla asiakkaan työllistymistä edistetään. Suunnitelma on asiakasta sitova ja suunnitelman toteuttamatta jättämiseen liittyy sanktion mahdollisuus. Aktivointisuunnitelmia laaditaan nykyisin TE-toimiston ja kuntien asiantuntijoiden lakisääteisenä yhteistyönä. Kuntien osalta aktivointisuunnitelmia on laatinut pääsääntöisesti kuntien työllisyyspalvelujen henkilöstö, sama koskee kotouttamislainsäädäntöä. Lakiesityksen mukaan suunnitelman laatija voi TEhallinnon puolelta olla jo vuoden 2018 lopussa yksityinen palveluntuottaja, joka esityksen mukaan alkaa tehdä myös TE-toimiston osalta viranomaisille perinteisesti kuuluvia tehtäviä. Lakiesityksen mukaan ulkoisen palvelutuotannon oletetaan vapauttavan työ- ja elinkeinotoimiston resursseja muuhun työhön. Jos väliaikaislainsäädäntö toteutuu esitetyllä tavalla, kuntien viranhaltijat tekevät kunnan vastuulla olevia viranomaistehtäviä tasavertaisina valtion määrittämien yksityisten palveluntuottajien kanssa. Epäselväksi jää, miten asiakkaan oikeusturva toteutuu näissä tilanteissa, joihin liittyy mm. valitusoikeus. Yksityisillä palveluntuottajilla ei toistaiseksi ole osaamista heikossa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden kanssa tehtävään lakisääteiseen monilaiseen asiakastyöhön ja viranomaistehtäviin esimerkiksi aktivointisuunnitelmia laadittaessa. Ei ole kuntien kannalta tarkoituksenmukaista, että kunnat opettavat yksityisten palveluntuottajien työntekijöitä TE-hallinnon ulkoistamiin tehtäviin. Välivaihe esitetyn kaltaisena saattaa aiheuttaa myös kilpailuvääristymää palveluntuottajien välille ajatellen tulevaa kasvupalvelulakia. Esityksen mukaan yksityinen palveluntuottaja, kunta ja asiakas sopivat aktivointisuunnitelmassa asiakkaan aktivointitoimista. Esityksen mukaan aktivointitoimiin liittyy myös mahdollisuus, sillä sovituista toimista yksityinen palveluntuottaja voi saada tulosperusteisen korvauksen asiakkaan edistyessä työllistymispolulla julkisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Em. tilanteissa ei ole erotettavissa, mikä on kuntien tuottamaa tulosta ja mikä yksityisen tuottamaa tulosta. Jos TE-hallinto katsoo tarkoituksenmukaiseksi ulkoistaa palvelujaan yksityisille palveluntuottajille ennen maakuntauudistusta ja siihen liittyvää kasvupalvelulainsäädäntöä, se tulee tapahtua vuosina 2018-2019 sellaisten asiakaskohderyhmien osalta, joiden palveluihin ei ole muilla toimijatahoilla lakisääteisiä velvoitteita. Lakeja ei pitäisi yksipuolisesti muuttaa irrallaan eri tahojen yhteistyötä säätelevien lakien kokonaisuudesta. 4. Julkisia hallintotehtäviä ja julkisen vallan käyttöä ei ole tarkoituksenmukaista siirtää yksityisille palveluntuottajille Kunnissa, joissa tulonmuodostus perustuu mm. verotuloihin, on työllisyydenhoidon kannustimena verotulojen kasvu sekä menojen, esim. työmarkkinatuen maksuosuuden väheneminen. Kunnille ei ainakaan suoranaisesti anneta lakiehdotuksissa oikeutta te-hallinnon asiakastietojärjestelmiin, eikä toimivaltaa asiakaspalveluun työttömien palvelutarpeiden arvioinnin tai palveluihin ohjauksen osalta. Yksityisille palveluntuottajille em. oikeudet mahdollistetaan lakiesityksessä. Esityksessä työnhakijoiden yksilöllinen palvelutarvearvio on ulkoistettu yksityisille palveluntuottajille. Asiakkaiden palvelutarvearvion tekeminen on säilytettävä viranomaistehtävänä, sillä arvioinnissa päätetään asiakkaan saamista palveluista ja/tai asiakkaan oikeudesta ja velvollisuudesta erilaisiin palvelukokonaisuuksiin. Palvelutarvearvio sisältää merkittävää julkisen vallan käyttöä. Palvelutarvearvio on
kytköksissä työnhaun voimassaoloon, henkilön toimeentuloon sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Työvoimapalvelujen osalta palvelutarvearvio ja siihen kiinteästi liittyvä työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma (esim. aktivointisuunnitelma) ovat hallintotehtäviä, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä. Työnhakija voi mm. menettää työttömyysetuutensa, ellei hän noudata laadittua suunnitelmaa. Viranomaistehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista ulkoistaa yksityisille palveluntuottajille. Väliaikaislaki lisää TE-toimiston ja yksityisten palveluntuottajien välistä byrokratiaa ja mutkistaa ja pidentää asiakkaiden palveluprosesseja asioissa, joissa yksityisellä palveluntuottajalla ei ole toimivaltaa (palkkatukipäätökset, päätös omaehtoisesta opiskelusta, työttömyysturvalausunnot). Syntyy monikerroksinen malli. Kunta olisi tarkoituksenmukaisempi palveluntuottaja tilanteissa, joissa käytetään julkista valtaa, koska kunnissa toimitaan virkavastuulla ja voidaan tehdä myös viranomaistehtäviä. Kunnat hankkivat valtion rinnalla työllisyyspalveluja. Ennen hankintoja on keskeistä selvittää hyvin työttömien palvelutarpeet. Jos kunnat eivät voi toimia palveluntuottajina ja arvioida työttömien työnhakijoiden palvelutarpeita, ei kunnilla ole jatkossa mahdollisuutta tilata tarkoituksenmukaisella tavalla palveluja kuntansa työttömille. Jos kunnilla ei ole mahdollisuutta arvioida asiakkaiden palvelutarpeita, kuntien rooli työllisyyspalvelujen tilaajana tulee samalla todennäköisesti vähenemään. Tällä on myös negatiivista vaikutusta työllisyyspalvelujen markkinoiden syntymiseen sekä kolmannen sektorin toiminnalle. Esityksessä yksityisille palveluntuottajille annetaan laaja pääsy TE-hallinnon asiakastietojärjestelmään. Tietojärjestelmä sisältää paljon yksityisten henkilöiden luottamuksellista tietoa. mm. henkilöiden terveydentilaan liittyviä tietoja. Tietosuoja on kiristymässä EU-lainsäädännön osalta lähikuukausina. Lakiesityksestä ei käy ilmi, miten asiakkaan oikeusturva toteutuu tietosuojan osalta em. tilanteessa. Alueellisten kokeilujen osalta laajojen tietojen antaminen ei ole ollut työ- ja elinkeinoministeriön mukaan mahdollista vuonna 2017, vaikka kunnat toimivat kokeilun aikana virkavastuulla. Kunnan käyttöoikeus TE-toimiston asiakastietojärjestelmään tulee mahdollistaa lainsäädännössä sille kunnalle, joka hoitaa työllisyyspalvelujen tuotantoa. Käyttöoikeus tulisi antaa myös kuntalain nojalla tilanteissa, joissa kunta hoitaa työllisyyttä kunnan elinvoimatehtävänä maakunnan rinnalla.