Asumisen kehittäminen ja ennakointi case Päijät-Häme Ikäihmisten palvelut muutoksessa miten minun käy? Upseerikerho 14.5.2018, Lahti Anu Olkkonen-Nikula, muutosagentti
Taustaa ja tilastoja Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä olivat mukana Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa, mikä toteutettiin vuosina 2013 2017
Väestöosuudet 1.1.2017 Väestömäärä 212 548 henkilöä Anu Olkkonen-Nikula
75 vuotta täyttäneet, % väestöstä Sysmä 18,8 % Hartola 15,3 % Padasjoki 16,7 % Asikkala 12,6% Heinola 13,2 % Kärkölä 9,7 % Hollola 9,1 % Lahti 9,6 % Orimattila 9,8 % Iitti 12,5 % Pukkila 9,7 % Myrskylä 11,7 %
Taajama ja haja-asutusalueen jakauma 2015 kunnittain
Yli 75- ja yli 85-vuotiaiden väestön sijoittuminen 6 Anu Olkkonen-Nikula
Väestöennuste 75 + ikäryhmän osuus väestöstä 75-84 v. määrän kasvu 2015 => 2030 n. 6 000 85+ v. määrän kasvu 2015 => 2030 n. 2 000
lkm Palvelurakenneluvut ad 2040 sairaanhoitopiirin alueella Vestöennuste, yli 75-vuotiaat, sekä palvelurakenneluvut Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella ad 2040, sis. Myrskylä, Pukkila ja Iitti 45 000 40 000 35 000 30 000 75 + väestön määrä kasvaa 17 450 ad 2040 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040 Kotona asuvat 95 % 21 827 22 531 23 678 30 527 34 759 36 976 38 405 Koho 10 % 2 298 2 372 2 492 3 213 3 659 3 892 4 043 Tepa 5 % 1 149 1 186 1 246 1 607 1 829 1 946 2 021 Välimuotoinen/ yhteisöllinen palveluasuminen 6 % 1 379 1 423 1 495 1 928 2 195 2 335 2 426 yli 75 vuotiaat 22 976 23 717 24 924 32 134 36 588 38 922 40 426 8 Anu Olkkonen-Nikula
Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen Kehittämisohjelman tuloksia Päijät-Hämeessä Tutkimustulokset Owalgroup Oy
KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT Hankkeessa toteutettiin kysely Päijät-Hämeen ikääntyville Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia Päijät-Hämeestä saatiin vastauksia yhteensä 719 kpl Kyselyyn vastanneiden taustatietoja: Kyselyyn vastanneista 50 % (N=352) asuu Lahdessa Enemmistö (74 %) vastaajista oli naisia Vastaajista 41 % asui omakotitalossa, 17 % rivi- tai paritalossa ja 42 % kerrostalossa. Enemmistö (80 %) asui omistusasunnossa, 16 % asui vuokra-asunnossa ja noin 4 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa. Asunnossa on asuttu keskimäärin 16 vuotta (vaihteluväli 0-50 vuotta) 10
Kehitetään ikäihmisten asumista ja etsitään vaihtoehtoja tehostetulle palveluasumiselle Päijät-Hämeen tavoite; 95 % yli 75-vuotiaista asuu omissa kodeissaan Jotta tavoite voi toteutua, tarvitaan uudenlaisia Ikäystävällisiä asuinalueita ja palvelukortteleita Haaste kunnille, kaavoitukseen ja rakentamisen mahdollistamiseen Tarvitaan Esteettömiä koteja, joissa on mahdollisuus asua elämän loppuun saakka Turvallisia ympäristöjä, jossa yhteisöllisyys mahdollistuu ja palvelut ovat saavutettavissa 11
Päijät-Hämeen välittömät toimenpiteet ikäihmisten asumisen ennakointi- ja varautumistyössä Kaupungin ja kuntajohdon tapaaminen (työvaliokunta) 14.3 Kuntakierrokset vuoden 2018 aikana ennakointi, viestintä Esitetään käynnistettäväksi maakunnallisen asuntostrategian valmistelu Seuraavien seniori- / monisukupolvikorttelien kartoitus ja suunnittelu 12
Kehitetään ikäihmisten asumista ja etsitään vaihtoehtoja tehostetulle palveluasumiselle Päijät-Hämeen tavoite; 95 % yli 75-vuotiaista asuu omissa kodeissaan Jotta tavoite voi toteutua, tarvitaan uudenlaisia Ikäystävällisiä asuinalueita, palvelukortteleita ja asuntoja Haaste kunnille, kaavoitukseen ja rakentamisen mahdollistamiseen Tarvitaan Esteettömiä koteja, joissa on mahdollisuus asua elämän loppuun saakka Turvallisia ympäristöjä, jossa yhteisöllisyys mahdollistuu ja palvelut ovat saavutettavissa 13
Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen IkäAske Kehittämisohjelman tuloksia lyhyesti Päijät-Hämeessä Tutkimustulokset Owalgroup Oy
Nostoja (1) Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto Kuitenkin 85-vuotiaistakin vielä 32 % asuu pientalossa Ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin Valtakunnallisesti yli 65 -vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa Päijät-Hämeen maakunnassa ikääntyneiden osuus on suhteellisen korkea ja heidän osuus uusissa kerros- ja rivitaloissa on myös korkea 15
Nostoja (2) Ikääntyneiden keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2014 Päijät-Hämeessä 55 m 2 /hlö, mikä on 2 m 2 enemmän kuin koko maan yli 65- vuotiailla. Koko väestön asumisväljyys oli 40 m 2 /hlö, joten ikääntyneet asuvat keskimääräistä väljemmin Hissittömissä kerrostaloissa asui vuonna 2014 9 % ikääntyneistä (koko maassa 25 %) Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna Valtaosa väestöstä ikääntyy paikallaan tutussa asuinympäristössä ja asunnossa, jossa on asunut jo pitkään 16
Kyselyn tuloksia (1) Päijät-Hämeen ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon Enemmistö haluaisi asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa Suurin osa (67 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden aikana Yli 66-vuotiaista reilu kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön 17
Kyselyn tuloksia (2) Noin 40 % ikääntyvistä olisi kiinnostunut muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista Keskimäärin kolmannes on harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa? Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen: Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa Joukkoliikenne on huono Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle Nykyinen asunto on liian kallis Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja 18
Kyselyn tuloksia (3) Yli puolet (60 %) ikääntyvistä jäisi todennäköisesti nykyiselle asuinalueelle asumaan, jos siellä olisi esim. senioriasumista Ikäihmisistä 38 % (yli 66 v.) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa Yli 66 vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä Hissi puuttuu noin neljännekseltä kyselyyn vastanneista (yli 66 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta asunnosta Vanhemmat (yli 66 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa 19
Kyselyn tuloksia (4) Ruokakauppa, julkiset liikenneyhteydet, luonto ja terveyspalvelut koetaan tärkeimmiksi asioiksi asumista ajatellen Kyselyn vastausten mukaan enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, viidennes myös ilman varsinaista tarvetta Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua vanhuskortteleissa ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä Vastaajissa on erotettavissa ryhmä, joka ei pidä yhteisöllisyydestä (29% yli 66-vuotiaista) Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja kuntosalista Enemmistö ikäihmisistä toivoo lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle 20
Skenaario -tyyppistä yhteenvetoa Päijät- Hämeen ikäihmisten asumisesta vuonna 2030 Henkilöistä 53 % haluaisi asua keskustassa, 16 % kerrostalovaltaisella alueella, 17 % pientalovaltaisella alueella ja 12 % maaseudulla seuraavien vuosien aikana Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa mainituista esteellisyystekijöistä huolimatta Päijät-Hämeessä n. 57 000 yli 65 vuotiasta Noin kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä Enemmistö (57 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/ hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, reilu viidennes myös ilman varsinaista tarvetta Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös jatkossa Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta omistusasunnosta 21
Ennakointi ja varautuminen tulevaisuuteen Kunnan- ja kaupungin tasolla sekä yksilötasolla Anu Olkkonen-Nikula
Ennakoinnin näkökulmat Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa ikääntyvillä 23 23
Varautumisen näkökulmat Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Strategiatyön analyysi Korjaus- ja täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit) Kaavoituksen mahdollisuuksien analyysi Uudistuotantotarpeen analyysi Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Toimenpiteiden kustannus-analyysi ja muiden toimijoiden resurssien arviointi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) 24
Yhteiset haasteet ja toimet Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten: 1. Asuinaluekehittäminen : Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen. 2. Oman elämän ennakointi : Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) Tilaus tuuppauksille 3. Tontinluovutuskäytäntöjen muutos : Integroitua esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. Saavutettavuus : Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään 5. Lähimmäisresurssin aktivointi : Ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen. 25
Mitä asioita tulisi huomioida toimivassa ja ikäystävällisessä kodissa Esteettömyys, kynnyksettömyys Materiaalivalinnat ja kontrastit mm. lattioissa Pistorasioiden sijoittelu, korkeus ja väri Pistorasiat asetetaan perinteisesti lattianrajaan, valokytkimet valkoisia Valaistus (varjot ja heijastukset) + valon väri Yleisten tilojen akustiikka 26
Mitä asioita tulisi huomioida toimivassa ja ikäystävällisessä kodissa (2) Saniteettitilojen turvallisuus Lattiakaadot / kallistukset Tukikahvat Kaapistot (laatikostot) Wc- istuimen korkeus vakiokorkeutta (450 mm) korkeampi kontrastit 27
Keittiön toimivuus Keittiöt kalustetaan usein ns. perusmallin mukaan Haasteet perinteinen uuni mikroaaltouunille varattu tila usein liian korkealla korkeat yläkaapit alakaappien toimimattomuus (kaappimalli) 28
Toimivammat ratkaisut eivät ole juurikaan kalliimpia saavutettuun hyötyyn nähden Korotettu uuni ja mikro Erillinen liesi Nostettu astianpesukone Vetolaatikot 29
Asumisratkaisuilla on suuri merkitys Eletään koko elämä! 30
Kiitos! Anu Olkkonen-Nikula anu.olkkonen-nikula@phsotey.fi stm.fi/io #ikiomat #kärkihanke Twitter: @OlkkonenAnu