Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2015 Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus (SYKE) maaliskuu 2018
1. Kokonaispäästöt Taulukko 1. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2015 (kt CO2e/a). Varsinais-Suomi 1244 1307 1040 445 219 0 4254 2008 1065 1285 994 456 215 0 4014-6 % 2009 1006 1405 941 429 206 0 3988-6 % 2010 1145 1505 975 455 193 0 4272 0 % 2011 976 1149 955 447 186 0 3714-13 % 2012 909 1274 943 435 181 0 3742-12 % 2013 868 1233 932 435 166 0 3634-15 % 2014 790 1191 911 435 157 0 3483-18 % 2015 654 1056 864 435 152-5 3156-26 % -2015-47 % -19 % -17 % -2 % -30 % -26 % Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 26 % vuoden tasosta vuoteen 2015 mennessä (taulukko 1, kuva 1). Erityisesti sähkönkulutuksen (-47 %) ja jätehuollon (-30 %) päästöt ovat leikkaantuneet merkittävästi, mutta myös fossiilisten polttoaineiden päästöt (-19 %) ja tieliikenteen päästöt (-17 %) ovat vähentyneet selkeästi. Maatalouden päästöt ovat sen sijaan vähentyneet kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana niukasti (-2 %). Kuva 1. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt pääsektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Absoluuttisesti suurin osa päästöistä tuli vuonna 2015 fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä (taulukko 1, kuva 1). Myös sähkönkulutus ja maatalous ovat merkittäviä päästölähteitä. Maatalouden osuus päästöistä on Varsinais-
Suomessa selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Jätehuollon päästöt ovat sen sijaan valtakunnan keskimääräistä tasoa pienemmät. Päästölaskennasta on rajattu pois päästökauppaan kuuluvat laitokset. Taulukko 2. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt alasektoreittain vuosina 2015 (kt CO2e/a). Teollisuus Mopot ja Eläinten läm Kulutussä Teollisuu Öljylämmi Kaukoläm ja moottorip Peltoviljel ruoansula Lannankäs Kiinteä mitys hkö den sähkö tys pö työkoneet Kadut Tiet yörät y tus ittely jäte Jätevesi Varsinais-Suomi 458 546 241 255 477 576 396 637 7 287 72 86 200 19 2008 392 473 199 196 586 503 373 614 8 299 71 85 195 19 2009 413 427 166 212 625 568 352 582 8 278 71 81 186 19 2010 511 458 176 232 709 564 355 612 8 295 74 85 173 19 2011 371 446 160 173 555 421 345 602 8 288 75 84 167 19 2012 369 399 141 186 678 409 332 603 9 279 75 82 161 20 2013 337 395 137 170 669 393 331 591 9 279 75 82 146 19 2014 301 367 121 159 640 393 322 579 9 279 75 82 137 19 2015 233 318 103 141 524 391 304 551 9 279 75 82 133 19-2015 -49 % -42 % -57 % -45 % 10 % -32 % -23 % -13 % 23 % -3 % 4 % -5 % -33 % 1 % Alasektoreista suurimmat päästövähennykset v. 2015 kohdistuivat teollisuuden sähkönkulutukseen (-57 %), sähkölämmitykseen (-49 %) ja öljylämmitykseen (-45 %). Myös kulutussähkön (-42 %) ja jätehuollon kiinteän jätteen (-33 %) päästöt vähenivät merkittävästi. Kuva 2. Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt alasektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Alasektoreista suurimmat absoluuttiset päästöt vuonna 2015 muodostuivat katuverkon ulkopuolisesta tieliikenteestä (550 kt CO2e/a, erityisesti päätiet) ja kaukolämmöstä (525 kt CO2e/a). Tuulivoiman päästökompensaatio vuonna 2015 oli 5,2 kt CO2e.
2. Sektoripäästöt Kuva 3. Varsinais-Suomen sähkönkulutuksen khk-päästöt alasektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Muutokset: nkulutuksen päästöt vähenivät 47 % vuosina 2015 (teollisuuden sähkö -57 %, kulutussähkö -49 %, sähkölämmitys -42 %). johtuu erityisesti sähkön päästökertoimen merkittävästä laskusta. Lämmitystarpeen vuosivaihtelut vaikuttavat sekä päästökertoimeen että kulutukseen, ja poikkeuksellisen kylmä 2010 ja poikkeuksellisen lämmin 2015 erottuvat selvästi aikasarjasta. Laskenta: Kunnan alueen sähkönkulutus, jaottelu teollisuuteen, lämmityssähköön ja kulutussähköön. Valtakunnallinen päästökerroin (hyödynjakomenetelmä, 5 v keskiarvo)
polttoaineet Kuva 4. Varsinais-Suomen fossiilisten polttoaineiden käytön khk-päästöt alasektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Muutokset: Fossiilisten polttoaineiden päästöt laskivat 19 % vuosina 2015 (teollisuus ja työkoneet -32 %, kaukolämpö -10 %, öljylämmitys -45 %). päästöjen tavoin poikkeuksellisen kylmä vuosi 2010 näkyy selvänä piikkinä fossiilisten polttoaineiden päästöissä. Turun seudun kaukolämpöratkaisut tulevat merkittävästi vaikuttamaan kaukolämmön päästöjen suuruuteen. Päästövähennykset heijastuvat Turun alueen lisäksi merkittävästi myös koko Varsinais-Suomen päästötaseeseen. Laskenta: Polttoöljyn kulutustilasto, jaottelu öljylämmitykseen, kaukolämpöön ja teollisuuteen & työkoneisiin.
Tieliikenne Kuva 5. Varsinais-Suomen tieliikenteen khk-päästöt alasektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Muutokset: Tieliikenteen päästöt vähenivät 17 % vuosina 2015 (mopot ja moottoripyörät -23 %, tiet -13 %, kadut -23 %). Autokannan uusiutuminen vähäpäästöisemmäksi ja biopolttoaineiden sekoitusvelvoite liikennepolttoaineissa ovat pääasiallisia päästölaskua selittäviä tekijöitä. Mopojen ja moottoripyörien merkittävä (laskennallinen) päästövähennys ei juuri näy tieliikenteen päästökehityksessä, koska niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Laskenta: VTT LIPASTO: koko maan autokantamalli ja Liikenneviraston mittaukset. Tulokset kuvaavat vain rajallisesti paikallisia muutoksia.
Maatalous Kuva 6. Varsinais-Suomen maatalouden khk-päästöt alasektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Muutokset: Maatalouden päästöt vähentyivät 7 % vuosina 2015 (peltoviljely -10 %, eläinten ruoansulatus +7 %, lannankäsittely -26 %). Vaikka maatalouden päästöt ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa hitaasti muihin päästösektoreihin verrattuna, muutos on ollut positiivinen muuhun Suomeen verrattuna. Valtakunnan tasolla maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan vuosina 2015. Maatalouden päästölukuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, eivätkä suuretkaan suhteelliset muutokset välttämättä kuvaa merkittäviä todellisia muutoksia (mm. tilastointihaasteet). Maatalouden päästösektori sisältää vain metaani ja typpidioksidipäästöt lannankäsittelystä, eläinten ruoansulatuksesta ja peltoviljelystä. Luku ei sisällä maatalouden suurinta päästölähdettä, turvepeltojen hiilidioksidipäästöjä. Ne raportoidaan erikseen ns. LULUCFsektorilla (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous). LULUCF-sektorin päästöjen sisällyttäminen hiilinieluihin ja päästötarkasteluihin on ollut pitkään haastava kysymys EU-tasolla. Ratkaisu on ehkä lopulta käsillä (joulukuu 2017). Laskenta: KASVENER, taustalla viljelyala- ja tuotantoeläintilastot. Huomio: ei sisällä LULUCF-sektoria (viljelysmaiden, erityisesti turvepeltojen, CO2-päästöt).
Jätehuolto Kuva 7. Varsinais-Suomen jätehuollon khk-päästöt alasektoreittain vuosina - 2015 (kt CO2e/a). Muutokset: Jätehuollon päästöt ovat vähentyneet 37 % vuosina 2015 (kiinteä jäte -39 %, jätevesi +1,5 %). Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto takaa laskevan kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kaatopaikkojen metaanipäästöt eivät lopu heti vaan jatkuvat laskevana sarjana vielä vuosia jätteen sijoittamisen loppumisen jälkeen. Jätevedenpuhdistuksen päästöissä on havaittavissa hienoista kasvua, mutta sen merkitys jätehuollon kokonaispäästöihin on kuitenkin pieni. Laskenta: KASVENER, laskentaperusteet vastaavat kuin koko maan päästöinventaariossa.
3. Varsinais-Suomen kasvihuonepäästöt kunnittain 1. Aura Aura 13,0 12,9 15,7 7,1 1,3 0,0 50,1 2008 11,2 10,3 15,1 7,1 1,3 0,0 45,0-10 % 2009 11,7 10,2 14,2 7,0 1,2 0,0 44,3-11 % 2010 11,9 11,5 14,9 7,8 1,1 0,0 47,2-6 % 2011 10,0 8,6 14,6 6,8 1,1 0,0 41,1-18 % 2012 10,1 7,8 14,5 7,1 1,1 0,0 40,6-19 % 2013 9,1 7,6 14,5 7,1 1,0 0,0 39,3-22 % 2014 8,3 7,2 14,0 7,1 0,9 0,0 37,6-25 % 2015 6,8 6,5 13,2 7,1 0,9 0,0 34,6-31 % -2015-48 % -49 % -16 % 1 % -32 % -31 %
2. Kaarina Kaarina 76,5 63,3 84,4 3,5 10,7 0,0 238,3 2008 66,9 57,4 80,8 3,7 10,4 0,0 219,4-8 % 2009 62,7 61,2 76,9 3,3 9,9 0,0 214,0-10 % 2010 72,4 66,9 79,7 3,4 8,9 0,0 231,3-3 % 2011 61,7 50,8 78,0 3,5 8,5 0,0 202,6-15 % 2012 57,7 45,3 77,4 3,4 8,2 0,0 192,0-19 % 2013 54,8 57,9 77,1 3,4 7,0 0,0 200,2-16 % 2014 49,4 53,0 74,2 3,4 6,6 0,0 186,6-22 % 2015 42,0 51,2 71,1 3,4 6,4 0,0 174,0-27 % -2015-45 % -19 % -16 % -1 % -40 % -27 %
3. Kemiönsaari miönsaari (Kimitoö 24,1 68,8 17,2 9,6 7,3 0,0 127,0 2008 20,7 76,8 16,4 10,3 6,8 0,0 131,0 3 % 2009 19,9 57,3 15,7 9,1 6,3 0,0 108,3-15 % 2010 23,5 46,0 16,3 9,5 5,9 0,0 101,3-20 % 2011 19,7 42,4 16,0 9,4 5,6 0,0 93,0-27 % 2012 18,5 32,1 15,9 9,0 5,3 0,0 80,9-36 % 2013 17,2 20,4 15,5 9,0 5,1 0,0 67,3-47 % 2014 15,5 16,0 14,4 9,0 4,8 0,0 59,8-53 % 2015 12,8 20,0 13,3 9,0 4,7 0,0 59,9-53 % -2015-47 % -71 % -22 % -6 % -35 % -53 %
4. Koski Tl Koski Tl 9,6 6,3 8,6 18,4 1,4 0,0 44,2 2008 8,1 7,2 8,2 19,4 1,3 0,0 44,2 0 % 2009 7,8 5,5 7,7 18,3 1,3 0,0 40,6-8 % 2010 9,1 4,8 8,1 18,0 1,2 0,0 41,2-7 % 2011 7,7 3,9 8,0 19,2 1,2 0,0 40,0-10 % 2012 7,2 4,9 7,9 18,3 1,2 0,0 39,4-11 % 2013 7,0 5,5 7,6 18,3 1,1 0,0 39,6-11 % 2014 6,3 5,7 7,4 18,3 1,1 0,0 38,8-12 % 2015 5,4 6,5 6,9 18,3 1,1 0,0 38,2-14 % -2015-43 % 3 % -19 % 0 % -22 % -14 %
5. Kustavi Kustavi 5,4 6,2 2,7 0,9 0,7 0,0 15,7 2008 4,5 4,1 2,5 0,9 0,7 0,0 12,8-19 % 2009 4,3 4,1 2,4 0,7 0,7 0,0 12,3-22 % 2010 5,2 4,1 2,5 0,8 0,7 0,0 13,3-15 % 2011 4,4 2,1 2,5 0,8 0,6 0,0 10,5-33 % 2012 4,3 2,1 2,5 0,8 0,6 0,0 10,3-34 % 2013 4,2 3,4 2,5 0,8 0,7 0,0 11,6-27 % 2014 3,5 3,3 2,5 0,8 0,6 0,0 10,7-32 % 2015 2,8 3,1 2,2 0,8 0,6 0,0 9,5-40 % -2015-47 % -50 % -16 % -8 % -12 % -40 %
6. Laitila Laitila 27,9 18,2 32,1 30,7 5,6 0,0 114,5 2008 24,5 16,9 30,8 31,2 5,9 0,0 109,2-5 % 2009 22,7 18,2 28,9 29,9 5,8 0,0 105,5-8 % 2010 26,7 17,6 30,2 30,4 5,6 0,0 110,6-3 % 2011 23,3 12,9 29,7 31,5 5,2 0,0 102,6-10 % 2012 21,0 14,4 29,4 30,6 4,9 0,0 100,3-12 % 2013 21,2 15,8 29,2 30,6 5,1 0,0 102,0-11 % 2014 18,8 15,5 28,9 30,6 4,8 0,0 98,7-14 % 2015 15,4 16,6 26,9 30,6 4,7 0,0 94,2-18 % -2015-45 % -9 % -16 % 0 % -16 % -18 %
7. Lieto Lieto 46,1 30,4 49,2 9,2 7,7 0,0 142,7 2008 39,8 24,7 47,1 10,0 7,5 0,0 129,1-9 % 2009 38,5 25,3 44,6 9,0 7,1 0,0 124,6-13 % 2010 46,4 27,5 46,4 9,6 6,5 0,0 136,5-4 % 2011 38,2 20,4 45,6 9,9 6,3 0,0 120,3-16 % 2012 36,4 19,3 45,2 9,2 6,0 0,0 116,1-19 % 2013 34,1 23,9 44,7 9,2 5,2 0,0 117,0-18 % 2014 30,8 23,3 43,4 9,2 4,9 0,0 111,7-22 % 2015 25,4 22,6 40,8 9,2 4,8 0,0 102,8-28 % -2015-45 % -26 % -17 % 0 % -38 % -28 %
8. Loimaa Loimaa 51,7 32,4 54,3 63,8 9,6 0,0 211,9 2008 44,2 33,7 52,0 64,4 9,4 0,0 203,7-4 % 2009 42,2 34,1 49,0 62,7 9,1 0,0 197,1-7 % 2010 48,4 37,8 51,1 68,4 8,8 0,0 214,5 1 % 2011 39,9 26,4 50,2 65,0 8,6 0,0 190,0-10 % 2012 38,0 32,0 49,6 64,2 8,3 0,0 192,2-9 % 2013 35,3 33,0 49,9 64,2 7,9 0,0 190,4-10 % 2014 32,6 32,2 49,5 64,2 7,5 0,0 186,0-12 % 2015 26,3 35,0 46,5 64,2 7,3 0,0 179,4-15 % -2015-49 % 8 % -14 % 1 % -24 % -15 %
9. Marttila Marttila 5,3 5,1 9,8 11,2 0,9 0,0 32,2 2008 4,5 6,0 9,4 12,4 0,9 0,0 33,2 3 % 2009 4,4 5,1 8,8 10,1 0,9 0,0 29,4-9 % 2010 5,6 4,1 9,3 10,8 0,8 0,0 30,7-5 % 2011 5,1 4,0 9,1 12,4 0,8 0,0 31,5-2 % 2012 4,9 4,4 9,1 11,2 0,8 0,0 30,3-6 % 2013 4,6 4,9 8,4 11,2 0,7 0,0 29,8-7 % 2014 4,2 4,7 8,3 11,2 0,7 0,0 29,1-10 % 2015 3,4 5,2 7,6 11,2 0,7 0,0 28,2-13 % -2015-35 % 3 % -23 % 1 % -30 % -13 %
10. Masku Masku 22,3 13,0 27,2 6,6 3,0 0,0 72,1 2008 19,5 11,3 26,1 6,9 3,0 0,0 66,7-7 % 2009 19,1 11,5 25,0 6,2 2,9 0,0 64,6-10 % 2010 22,5 12,4 25,9 7,0 2,6 0,0 70,3-2 % 2011 18,4 9,2 25,4 6,4 2,4 0,0 61,9-14 % 2012 17,9 9,6 25,3 6,6 2,4 0,0 61,8-14 % 2013 16,9 11,1 24,9 6,6 2,0 0,0 61,5-15 % 2014 15,1 12,6 24,5 6,6 1,9 0,0 60,7-16 % 2015 11,9 12,5 23,2 6,6 1,9 0,0 56,1-22 % -2015-47 % -4 % -15 % 1 % -39 % -22 %
11. Mynämäki Mynämäki 20,6 21,2 26,0 24,7 4,3 0,0 96,9 2008 17,8 19,8 24,9 24,7 4,1 0,0 91,4-6 % 2009 16,9 16,9 23,6 23,7 3,9 0,0 85,0-12 % 2010 19,8 18,2 24,6 24,9 3,5 0,0 91,0-6 % 2011 16,0 13,5 24,2 24,6 3,4 0,0 81,6-16 % 2012 15,1 12,1 24,0 23,3 3,2 0,0 77,7-20 % 2013 14,2 15,3 23,6 23,3 2,8 0,0 79,3-18 % 2014 12,8 14,1 23,3 23,3 2,7 0,0 76,2-21 % 2015 10,3 13,9 21,8 23,3 2,6 0,0 71,9-26 % -2015-50 % -35 % -16 % -6 % -39 % -26 %
12. Naantali Naantali 68,1 86,2 28,6 4,7 9,2 0,0 196,8 2008 58,6 48,1 27,2 5,1 8,8 0,0 147,8-25 % 2009 53,9 141,5 25,9 4,9 8,3 0,0 234,6 19 % 2010 60,0 151,8 26,6 5,1 7,6 0,0 251,0 28 % 2011 51,0 151,1 26,0 5,3 7,3 0,0 240,7 22 % 2012 50,3 159,2 25,5 5,0 7,1 0,0 247,1 26 % 2013 48,3 64,7 25,0 5,0 6,1 0,0 149,1-24 % 2014 44,1 55,4 24,4 5,0 5,8 0,0 134,8-31 % 2015 42,0 66,2 23,3 5,0 5,7 0,0 142,1-28 % -2015-38 % -23 % -19 % 7 % -38 % -28 %
13. Nousiainen Nousiainen 9,2 7,3 13,7 7,5 2,5 0,0 40,2 2008 8,0 6,9 13,1 7,4 2,4 0,0 37,9-6 % 2009 7,8 6,7 12,5 6,9 2,3 0,0 36,1-10 % 2010 9,1 6,8 13,0 8,2 2,1 0,0 39,2-3 % 2011 7,6 5,4 12,7 8,4 2,0 0,0 36,1-10 % 2012 7,2 5,3 12,7 8,0 2,0 0,0 35,1-13 % 2013 6,8 6,2 12,6 8,0 1,7 0,0 35,4-12 % 2014 7,7 6,3 12,3 8,0 1,6 0,0 35,9-11 % 2015 5,2 6,9 11,5 8,0 1,6 0,0 33,2-17 % -2015-44 % -6 % -16 % 7 % -36 % -17 %
14. Oripää Oripää 5,6 5,6 6,3 11,1 0,8 0,0 29,3 2008 4,8 4,9 6,0 12,6 0,8 0,0 29,1-1 % 2009 4,6 5,3 5,6 13,0 0,8 0,0 29,3 0 % 2010 5,6 6,1 5,9 13,6 0,7 0,0 32,0 9 % 2011 4,9 5,2 5,8 13,4 0,7 0,0 30,0 2 % 2012 4,6 5,3 5,8 13,4 0,7 0,0 29,8 2 % 2013 4,3 6,5 5,8 13,4 0,7 0,0 30,7 5 % 2014 4,0 6,1 5,8 13,4 0,7 0,0 30,0 2 % 2015 3,4 6,4 5,4 13,4 0,6 0,0 29,3 0 % -2015-38 % 16 % -13 % 20 % -19 % 0 %
15. Paimio Paimio 25,4 17,4 44,8 11,9 6,5 0,0 106,0 2008 22,0 11,5 43,0 12,1 6,4 0,0 95,1-10 % 2009 21,2 15,8 40,7 11,0 6,0 0,0 94,6-11 % 2010 24,4 17,5 42,5 11,6 5,9 0,0 101,9-4 % 2011 20,0 12,4 41,7 10,5 5,7 0,0 90,3-15 % 2012 18,8 10,5 41,4 9,8 5,5 0,0 86,0-19 % 2013 18,1 11,6 40,5 9,8 5,5 0,0 85,6-19 % 2014 16,5 12,6 39,8 9,8 5,2 0,0 83,8-21 % 2015 13,4 10,3 38,3 9,8 5,0 0,0 76,9-28 % -2015-47 % -41 % -15 % -18 % -23 % -28 %
16. Parainen Parainen (Pargas) 45,8 67,1 27,8 11,0 10,0 0,0 161,7 2008 39,5 54,2 26,5 10,9 9,5 0,0 140,6-13 % 2009 38,3 57,4 25,3 10,7 9,0 0,0 140,8-13 % 2010 45,7 54,4 26,0 11,6 8,2 0,0 145,9-10 % 2011 38,6 40,3 25,5 11,4 7,8 0,0 123,6-24 % 2012 36,5 36,7 25,1 10,9 7,5 0,0 116,9-28 % 2013 34,3 46,7 25,7 10,9 6,7 0,0 124,2-23 % 2014 30,9 48,8 24,3 10,9 6,3 0,0 121,3-25 % 2015 25,5 38,5 25,6 10,9 6,2 0,0 106,6-34 % -2015-44 % -43 % -8 % -1 % -38 % -34 %
17. Pyhäranta Pyhäranta 6,6 4,1 6,9 2,9 1,4 0,0 21,8 2008 5,5 3,7 6,6 2,9 1,5 0,0 20,2-7 % 2009 5,4 3,6 6,2 2,6 1,4 0,0 19,2-12 % 2010 6,9 3,8 6,5 2,8 1,4 0,0 21,5-1 % 2011 5,2 3,0 6,4 2,7 1,4 0,0 18,7-14 % 2012 4,7 3,0 6,3 2,7 1,3 0,0 18,0-17 % 2013 4,5 3,2 6,5 2,7 1,3 0,0 18,2-17 % 2014 7,1 3,0 6,2 2,7 1,3 0,0 20,3-7 % 2015 3,6 2,8 5,7 2,7 1,2 0,0 16,0-27 % -2015-46 % -32 % -18 % -6 % -9 % -27 %
18. Pöytyä Pöytyä 29,1 19,9 37,3 35,0 3,6 0,0 124,9 2008 24,3 15,0 35,9 35,3 3,5 0,0 113,9-9 % 2009 23,1 16,3 33,6 34,6 3,3 0,0 111,0-11 % 2010 26,2 16,0 35,3 36,5 3,1 0,0 117,0-6 % 2011 22,3 11,7 34,7 35,3 3,0 0,0 107,0-14 % 2012 21,4 13,6 34,4 34,1 2,9 0,0 106,3-15 % 2013 19,7 19,8 33,5 34,1 2,5 0,0 109,5-12 % 2014 17,5 16,6 32,4 34,1 2,4 0,0 103,0-18 % 2015 14,3 17,2 30,3 34,1 2,4 0,0 98,3-21 % -2015-51 % -14 % -19 % -3 % -35 % -21 %
19. Raisio Raisio 71,5 68,3 56,9 0,4 13,4 0,0 210,6 2008 62,2 70,4 54,4 0,4 12,7 0,0 200,1-5 % 2009 55,3 74,5 51,6 0,4 11,7 0,0 193,5-8 % 2010 61,2 79,4 53,5 0,4 10,6 0,0 205,0-3 % 2011 53,0 62,2 52,4 0,4 10,0 0,0 178,0-16 % 2012 46,3 53,3 51,8 0,3 9,5 0,0 161,2-23 % 2013 43,6 71,1 50,4 0,3 8,2 0,0 173,6-18 % 2014 37,4 63,0 48,0 0,3 7,7 0,0 156,4-26 % 2015 30,2 74,1 45,8 0,3 7,5 0,0 157,9-25 % -2015-58 % 8 % -20 % -17 % -44 % -25 %
20. Rusko Rusko 15,1 10,4 9,7 5,4 2,0 0,0 42,6 2008 13,0 8,3 9,3 5,7 1,9 0,0 38,2-10 % 2009 12,5 14,9 8,8 5,6 1,8 0,0 43,7 2 % 2010 14,9 8,6 9,1 5,6 1,7 0,0 39,9-6 % 2011 12,3 7,1 8,9 5,7 1,7 0,0 35,7-16 % 2012 11,8 8,3 8,9 6,2 1,6 0,0 36,8-14 % 2013 11,4 9,2 8,8 6,2 1,4 0,0 36,9-13 % 2014 10,3 8,4 8,7 6,2 1,3 0,0 35,0-18 % 2015 8,4 7,7 8,3 6,2 1,3 0,0 31,9-25 % -2015-44 % -25 % -15 % 13 % -36 % -25 %
21. Salo Salo 181,4 124,5 183,7 71,3 35,1 0,0 596,0 2008 152,4 140,6 176,1 72,5 34,8 0,0 576,4-3 % 2009 140,3 149,7 166,1 66,4 32,8 0,0 555,3-7 % 2010 160,2 158,7 173,2 69,5 32,7 0,0 594,2 0 % 2011 135,5 128,7 169,9 69,3 33,1 0,0 536,5-10 % 2012 124,8 128,0 168,3 67,2 32,9 0,0 521,1-13 % 2013 121,7 116,0 164,6 67,2 32,6 0,0 502,1-16 % 2014 107,2 116,3 161,8 67,2 30,7 0,0 483,2-19 % 2015 86,5 109,9 154,0 67,2 29,9-5,2 442,2-26 % -2015-52 % -12 % -16 % -6 % -15 % -26 %
22. Sauvo Sauvo 8,1 3,9 7,8 10,3 1,5 0,0 31,7 2008 7,0 3,1 7,5 10,6 1,5 0,0 29,6-7 % 2009 6,9 3,8 7,1 9,7 1,4 0,0 29,0-9 % 2010 8,3 4,2 7,4 10,8 1,4 0,0 32,1 1 % 2011 6,7 2,9 7,2 10,4 1,4 0,0 28,7-9 % 2012 6,5 3,4 7,2 10,0 1,4 0,0 28,5-10 % 2013 6,0 6,0 7,0 10,0 1,4 0,0 30,4-4 % 2014 5,5 5,4 6,8 10,0 1,3 0,0 29,1-8 % 2015 4,5 6,0 6,5 10,0 1,3 0,0 28,2-11 % -2015-45 % 52 % -17 % -3 % -15 % -11 %
23. Somero Somero 26,1 21,5 24,2 42,1 4,7 0,0 118,6 2008 22,2 21,7 23,1 44,0 4,6 0,0 115,7-2 % 2009 21,6 18,2 22,0 40,9 4,5 0,0 107,2-10 % 2010 25,2 21,7 22,8 42,1 4,4 0,0 116,2-2 % 2011 20,8 15,7 22,3 40,7 4,3 0,0 103,8-12 % 2012 19,5 19,0 22,1 40,7 4,2 0,0 105,5-11 % 2013 18,5 18,6 21,8 40,7 4,0 0,0 103,6-13 % 2014 16,9 17,9 21,6 40,7 3,8 0,0 100,9-15 % 2015 13,7 17,4 20,9 40,7 3,7 0,0 96,4-19 % -2015-47 % -19 % -14 % -3 % -21 % -19 %
24. Taivassalo Taivassalo 6,7 4,4 5,5 7,1 1,4 0,0 25,1 2008 5,8 4,6 5,2 7,1 1,5 0,0 24,1-4 % 2009 5,5 4,4 5,0 7,3 1,4 0,0 23,6-6 % 2010 6,3 3,7 5,2 7,5 1,4 0,0 24,1-4 % 2011 5,3 3,3 5,1 6,9 1,3 0,0 21,9-13 % 2012 5,2 3,3 5,1 6,6 1,2 0,0 21,5-14 % 2013 5,0 3,9 5,1 6,6 1,2 0,0 21,8-13 % 2014 4,4 3,3 5,1 6,6 1,2 0,0 20,6-18 % 2015 3,7 3,5 4,6 6,6 1,1 0,0 19,6-22 % -2015-45 % -21 % -15 % -6 % -22 % -22 %
25. Turku Turku (Åbo) 394,9 529,5 221,6 4,1 60,6 0,0 1210,7 2008 335,8 571,0 210,2 4,2 59,4 0,0 1180,8-2 % 2009 318,5 577,4 199,1 3,7 57,7 0,0 1156,5-4 % 2010 353,0 651,2 203,4 3,9 52,3 0,0 1263,8 4 % 2011 309,8 461,5 198,2 4,1 50,1 0,0 1023,7-15 % 2012 283,8 586,4 193,2 3,7 48,7 0,0 1115,8-8 % 2013 271,9 581,6 192,9 3,7 41,4 0,0 1091,5-10 % 2014 251,5 564,5 189,9 3,7 39,1 0,0 1048,6-13 % 2015 210,9 429,2 178,9 3,7 38,0 0,0 860,7-29 % -2015-47 % -19 % -19 % -9 % -37 % -29 %
26. Uusikaupunki Uusikaupunki 40,8 53,1 30,6 14,0 10,8 0,0 149,4 2008 35,3 44,8 29,2 14,1 11,4 0,0 134,8-10 % 2009 34,9 59,4 27,8 13,1 11,6 0,0 146,9-2 % 2010 39,0 61,6 28,7 14,8 10,7 0,0 154,9 4 % 2011 32,8 37,2 28,1 13,9 10,0 0,0 122,0-18 % 2012 30,8 50,4 27,8 14,0 9,4 0,0 132,4-11 % 2013 30,0 61,8 27,0 14,0 9,6 0,0 142,4-5 % 2014 26,6 69,1 26,3 14,0 9,1 0,0 145,1-3 % 2015 21,8 58,9 25,2 14,0 8,8 0,0 128,7-14 % -2015-47 % 11 % -18 % 0 % -18 % -14 %
27. Vehmaa Vehmaa 7,1 5,7 7,5 20,2 2,6 0,0 43,0 2008 6,2 8,0 7,2 19,8 2,5 0,0 43,7 2 % 2009 6,1 6,9 6,9 18,7 2,4 0,0 40,9-5 % 2010 7,3 8,1 7,1 19,9 2,6 0,0 45,1 5 % 2011 5,8 6,5 7,0 19,4 2,5 0,0 41,3-4 % 2012 5,4 3,8 7,0 18,8 2,6 0,0 37,7-12 % 2013 5,6 7,0 6,7 18,8 2,7 0,0 40,8-5 % 2014 4,7 6,9 6,6 18,8 2,6 0,0 39,7-8 % 2015 4,0 7,6 6,4 18,8 2,6 0,0 39,3-8 % -2015-44 % 34 % -14 % -7 % 1 % -8 %
4. Varsinais-Suomen Hinku-päästölaskennan perusteet Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ns. Hinku-menetelmällä (= Hinku-malli, Hinkupäästölaskentamalli). Seuraavassa kerrotaan lyhyesti yleistä päästölaskennoista ja alueellisista päästölaskentamenetelmistä sekä kuvataan tarkemmin Hinku-menetelmän laskentaperusteet. Valtiotason kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimisperusteet ovat tarkasti määriteltyjä kansainvälisten sitoumusten kautta. Kuntien päästöinventaariot ovat sen sijaan vaihtelevia, ja laskelmia tekee moni toimija. Suomessa käytetyissä kuntien päästölaskentamenetelmissä on suuria eroja niin kattavuudessa kuin myös tietolähteissä ja metodiikassa. Eniten käytetyt menetelmät ovat Hinku-päästölaskenta, CO2-raportin päästölaskenta ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) päästölaskenta. Laskelmissa hyödynnetään myös ns. Kasvener-mallia, jonka osia käytetään tavalla tai toisella monissa laskentamenetelmissä. Laskentajärjestelmien oleellisimmat erot näkyvät sähkönkulutuksen päästöissä ja fossiilisten polttoaineiden päästöissä. CO2-raportti ei esimerkiksi laske lähtökohtaisesti teollisuuden polttoainepäästöjä lainkaan, ja Hinkulaskennassa EU-päästökauppaan kuuluvien laitosten päästöt rajataan pääosin laskennan ulkopuolelle. Ainoa poikkeus Hinku-laskennassa on suurten kaukolämpölaitosten lämmöntuotanto, joka sisällytetään laskentaan, koska lämpö hyödynnetään lähialueella. Kaukolämpölaitosten sähköntuotannon päästöjä ei sen sijaan sisällytetä Hinkulaskentaan, koska sähköön liittyvät päästöt huomioidaan alueen/kunnan sähkön käytön kautta. Päästökauppalaitosten sisällyttäminen laskelmiin kokonaisuudessaan, osin tai ei lainkaan vaikuttaa luonnollisesti merkittävästi alueen/kunnan päästöjen ja päästömuutosten määriin, joten eri päästölaskurit voivat tuottaa varsin erilaisia lopputuloksia valittujen rajausten mukaisesti. HINKU-mallissa lasketaan alueen (esim. kunta tai maakunta) käyttöperusteiset (aiemmin termi kulutusperusteiset) päästöt vuositasolla. Laskennassa päästölähteet on jaettu 5 pääsektoriin ja 13 alasektoriin (kuva 8). Lisäksi päästötaseessa huomioidaan tuulivoiman tuotanto kuudentena komponenttina. Mitä enemmän alue tuottaa tuulivoimaa, sitä enemmän se saa päästökompensaatiota. Kompensaation määrä lasketaan kunnan/alueen kunkin vuoden tuulivoiman tuotannon ja sähkönkulutuksen valtakunnallisen CO2-päästökertoimen avulla. Kuva 8. Hinku-päästölaskennan pää- ja alasektorit Tarkemmat sektorikohtaiset HINKU-päästölaskennan perusteet löytyvät pp-esityksestä, joka löytyy Lounais- Suomen ELYn nettisivulta osoitteesta (ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi) ja jonka myös saa pyydettäessä Suomen ympäristökeskukselta (olli-pekka.pietilainen @ymparisto.fi tai teemu.helonheimo@ymparisto.fi).