ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 PÄIVITYS VUODELLE 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys 9.12.2015
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEINEN OSA... 4 1.1 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma... 4 1.2 Espoon seudun ympäristöterveys... 4 1.2.1 Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen 5 1.3 Valvonnan voimavarat ja henkilöresurssien riittävyys... 5 1.4 Valvontasuunnitelman sisältö... 6 1.4.1 Tarkastuksen tavoitteet ja sisältö 6 1.4.2 Valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys 7 1.4.3 Tarkastuksiin käytettävä aika 7 1.4.4 Näytteiden otto ja tutkiminen 8 1.4.5 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi 8 1.5 Valvonnasta perittävät maksut... 8 1.6 Valvontahenkilöstön pätevyys ja koulutus... 10 1.6.1 Koulutussuunnitelma vuodelle 2016 10 1.7 Valvontaprojektit ja -hankkeet... 11 1.8 Varautuminen erityistilanteisiin... 11 1.9 Valvontatietojärjestelmä... 11 1.10 Viestintä... 11 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 13 2.1 Johdanto... 13 2.2 Valvontakohteet... 13 2.3 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely... 13 2.4 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus... 14 2.4.1 Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika 14 2.4.2 Tarkastus 15 2.4.3 Tarkastuskertomus, neuvottelumuistiot, tutkimustulokset 16 2.4.4 Hallinnolliset pakkokeinot 16 2.5 Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumistoimijoiden valvonta... 16 2.6 Näytteenotto ja näytteen tutkiminen... 16 2.7 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot... 18 2.8 Elintarvikevalvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi... 18 3 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA... 24 3.1 Johdanto... 24 3.2 Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät... 24 3.3 Tarkastusten sisällön määrittely... 24 3.4 Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus... 24
3.5 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 26 3.6 Valvonnan painopistealueet 2016... 27 3.7 Valvontakohdetyyppikohtainen tarkastusten sisältö... 28 4 TUPAKKALAIN VALVONTASUUNNITELMA... 32 4.1 Johdanto... 32 4.2 Tupakkalain valvonta... 32 4.3 Tarkastukset ja painopistealueet... 33 4.4 Näytteenotto ja valvontanäytteet... 33 4.5 Tupakkalain mukaiset suunnitelmalliset tarkastukset 2016... 34 5 ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN VALVONTASUUNNITELMA... 35 5.1 Johdanto... 35 5.2 Toimintaympäristö... 35 5.3 Voimavarat... 35 5.3.1 Resurssitarpeen kartoitus 35 5.3.2 Eläinlääkintähuollon henkilöresurssit 38 5.3.3 Henkilökunnan pätevyys ja koulutussuunnitelma 38 5.3.4 Yksityiset eläinlääkäripalveluiden tuottajat alueella 39 5.4 Tietojärjestelmät... 39 5.5 Yhteistyö ja viestintä... 39 5.6 Maksut... 39 5.7 Valvonnan toimeenpano... 40 5.7.1 Eläinten terveyden valvonta 40 5.7.2 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 42 5.7.3 Seuranta 44 5.8 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano... 44 5.9 Valvontasuunnitelman seuranta ja arviointi... 45 5.10 Palaute ja toiminnan kehittäminen... 46
Espoon seudun ympäristöterveys 4 1 YLEINEN OSA 1.1 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollonlainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Korkealaatuiselta ympäristöterveydenhuollon valvonnalta edellytetään, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnalla varmistetaan ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Valvontaviranomaisen on myös seurattava, että toimija poistaa epäkohdat. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Keskusvirastot Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ovat valmistelleet vuosille 2015-2019 ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman, johon liittyvät toimialakohtaiset valvontaohjelmat. Valtakunnallisilla valvontaohjelmilla ohjataan kuntien valvonnan suunnittelua ja yhtenäistetään valvonnan ohjausta. Yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sisältää toimialakohtaiset valvontaohjelmat: terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain valtakunnalliset valvontaohjelmat sekä Suomen elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman (johon kuuluvat elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon ohjelmat) Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsitaan mm. vähentämällä valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksia. Kuntien tehtävänä oleva kuluttajaturvallisuusvalvonta on päätetty valtiollistaa ja siirtää Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) 1.5.2016 alkaen, siten se ei enää kuulu valvontayksikön suunnitelman piiriin. Vuoden 2016 alkupuolella kuluttajaturvallisuusvalvontaa tehdään lähinnä kuluttajavalitusten perusteella sekä käsittelemällä ilmoitukset uusista toimijoista. Voimavarojen arvioinnissa kuluttajaturvallisuuteen varattua henkilöresurssia (1,3 htv) siirretään elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaiseen valvontaan. Useat kuluttajaturvallisuuslain valvontakohteista ovat myös samalla terveydensuojelulain valvontakohteita ja tarkastukset on tehty samalla käynnillä, joten resurssisäästö ei ole suoraan vapautettavissa muuhun käyttöön. Valtakunnallisen vuosien 2015-2019 valvontaohjelmakauden teemana on valvonnan vaikuttavuuden edistäminen mm. valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen, tietojärjestelmien kehittämisen ja valvonnan näkyvyyden lisäämisen avulla. Päivityksessä vuodelle 2016 on huomioitu valvontaohjelmassa esitetyt valvonnan painopistealueet. 1.2 Espoon seudun ympäristöterveys Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimiva Espoon seudun ympäristöterveysvalvontayksikkö vastaa ympäristöterveydenhuoltoon kunnalle kuuluvien tehtävien järjestämisestä Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Yksikön toiminta-alueella asuu noin 303 000 asukasta. Valvontayksikössä on 26 viranhaltijaa ja yksikön päällikkönä toimii 1.kaupungineläinlääkäri. Yksikön päätoimipiste ja eläinlääkintähuollon toimipiste sijaitsevat Espoon Länsikeskuksessa (Pihatörmä 1) ja sivutoimipiste Kirkkonummen keskustassa (Ervastintie 2).
Espoon seudun ympäristöterveys 5 1.2.1 Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Espoon seudun ympäristöterveyden toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuodelle 2016 on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019 ja valvonnan painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja resurssit. Valvontasuunnitelman tarkastusmäärät ja tiheydet on laadittu sekä keskusvirastojen valvontatarveohjeiden perusteella että riskiperusteisesti. Valvontasuunnitelman hyväksyy Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta. Lautakunta päättää myös, miten valvontasuunnitelman toteutumista seurataan. Ympäristöterveyden suunnitelmallisten tarkastusten toteutumista valvontayksikkö seuraa kuukausittain, ja yksikön toiminta kuvastavat tunnusluvut esitetään myös Espoon sosiaali- ja terveystoimen / terveyspalvelutulosyksikön johtoryhmän kokouksissa kuukausittain. Hyväksytty valvontasuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hyväksymisvuoden loppuun mennessä. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Mikäli suunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, tuodaan ne lautakuntaan käsiteltäväksi, vähäisemmät muutokset tuodaan tiedoksi. 1.3 Valvonnan voimavarat ja henkilöresurssien riittävyys Espoon seudun ympäristöterveydessä on työntekijöitä yhteensä 27, joista on 19 terveystarkastajaa, terveysinsinööri, yliterveystarkastaja, hygieenikkoeläinlääkäri, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, eläintenhoitaja, osastosihteeri ja 1. kaupungineläinlääkäri, joka toimii valvontayksikön päällikkönä. Henkilöstöresurssien jakautuminen: Kokonaistyöpanos (htv) Suunnitelmallinen valvonta (htv) Elintarvikevalvonta 14,1 4,4 1820 Valvontakohteita (kpl) Terveydensuojelun valvonta 7,6 2,7 1122 Tupakkavalvonta (sisältää nikotiinikorvausvalmisteiden 0,2 0,2 326 valvonnan) Eläinlääkintähuolto * 3,0 +0,2 0.8 196 *virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan yliopistollisesta eläinsairaalasta Helsingistä Valvontasuunnitelmia laadittaessa on otettu huomioon, että ympäristöterveydenhuollon voimavaroista on mahdollista käyttää vain osa suunnitelmalliseen valvontaan. Valvontasuunnitelmien ulkopuolelle jäävät muun muassa - uusien toimijoiden neuvonta, lausuntojen antaminen, ilmoitusten käsittely sekä ilmoituksen käsittelyyn liittyvä tarkastuskäynti ja päätöksenteko - valvonta- ja näytteenottosuunnitelmien laadinnat ja raportoinnit sekä talous- ja uimavesitulosten raportoinnit - tietojärjestelmiin liittyvät selvittelyt ja kirjaukset, valvontatoimenpiteiden laskutukset - Eviran, Avin, Valviran kyselyihin ja mahdolliset hallintokanteluihin vastaamiset, lausunnot kaupungin muille viranomaisille ja toimijoille - asiakaspalvelu arkisin klo 8.30-12.00 (vuorollaan 1 terveystarkastaja) - noin 30 % tarkastuksista perustuu erilaisiin valvontapyyntöihin, laatuepäilyyn tms., jolloin kyse on suunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta - asumisterveysvalvonta (2,2htv)
Espoon seudun ympäristöterveys 6 - erityistilanteet kuten ruokamyrkytysepäilyselvitykset tai talousveden laatuongelmien selvitykset, takaisinvedot (RASFF) ja erilaiset valitustapaukset. Terveysvaaratilanteisiin ja myös valitustapauksiin liittyvä valvonta on priorisoitava suunnitelmallista valvontaa tärkeämmäksi. Säännöllisen valvonnan piirissä olevien kohteiden määrä on hieman vähentynyt, koska terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuuslain- ja tupakkalain vähäriskisimpiä toimintoja ei valvota enää suunnitelmallisesti, vaan tarvittaessa lähinnä epäilyyn perustuen. Lainsäädännön muutosten ja valtakunnallisen valvontaohjelman painotuksen johdosta ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin edellytetään jatkossa sisältyvän suunnitteluun ja päätöksentekoon mm. kaavoituksessa ja ympäristöluvissa. Asumisterveysvalvonnassa on palvelun odotusaika huomattavasti pidentynyt asukkaiden lisääntyneiden yhteydenottojen johdosta. Myös koulujen opiskeluympäristön terveellisyyteen liittyvät, valtioneuvoston asetukseen perustuvat tarkastukset ovat osoittautuneet odotettua aikaa vievemmiksi. Henkilöresurssien riittävyys: Resurssien tehokkaan käytön kannalta valvontaa tehdään useamman lain perusteella samalla tarkastuksella silloin, kun se on asiakokonaisuuden kannalta mahdollista. Valvonnan resurssitarve tarkentuu vuoden 2016 aikana saatavien uusien valvontaohjeiden myötä. 1.4 Valvontasuunnitelman sisältö Valvontayksikön toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuosille 2015-2019 on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 ja sen painopiste-alueet, paikalliset olo-suhteet ja käytössä olevat resurssit. Asetuksessa kunnan valvontasuunnitelmasta (665/2006) on suunnitelman vähimmäissisältö määritelty. Tässä yhteisessä suunnitelmassa on määritelty pääperiaatteet, jotka koskevat eri toimialojen suunnitelmia. 1.4.1 Tarkastuksen tavoitteet ja sisältö Tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Suunnitelmallinen tarkastus voidaan tehdä joko ennalta ilmoittamatta tai tarkastusajankohdasta toimijan kanssa sopimalla, jos toimijan/vastuuhenkilön läsnäolo on tarkastuksen kannalta tärkeää. Tarkastus voidaan suunnata toimitiloihin, toimintatapoihin, tuotteisiin, olosuhteisiin ja asiakirjoihin. Tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tai jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastusten sisältö vaihtelee kohdekohtaisesti ja riippuu siitä, minkä lainsäädännön perusteella tarkastus tehdään. Yksi tarkastus voi pitää sisällään useiden eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia tarkastuksia tai se voidaan kohdistaa johonkin valvottavan kohteen yhden lain perusteella tehtävän valvonnan osa-alueeseen, esim. omavalvontasuunnitelman tai turvallisuusasiakirjojen tarkastukseen. Seurantatarkastuksilla (uusintatarkastuksilla) valvotaan, että todetuille puutteille annettuja korjausmääräyksiä ja korjauskehotuksia noudatetaan. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta on maksullista, kun määräys perustuu säädösten tai keskusvirastojen antamien ohjeiden noudattamatta jättämiseen. Erilaisille tarkastuksille valvontayksikössä on laadittu tarkastuslomakkeita, jotka nopeuttavat tarkastuksen suorittamista ja samalla yhdenmukaistavat valvontaa. Tarkastuksesta tehdään aina tar-
Espoon seudun ympäristöterveys 7 kastuspöytäkirja, -muistio tai vastaava kirjallinen raportti. Eri tarkastustyypit, tarkastusten suoritustapa ja kulloinkin tarkastettavat asiat on tarkemmin määritelty ympäristöterveydenhuollon menettelytapaohjeissa. Toimijalle tai toiminnanharjoittajalle selvitetään mitä säännöllinen, maksullinen tarkastus pitää sisällään. Tarkastukseen valmistautuminen: Tutustutaan kohteen hyväksymis-, lupapäätöksiin, aiempiin tarkastusraportteihin sekä mahdollisiin tutkimustuloksiin. Tarkastuksen sisältöön vaikuttaa kohde, toiminta ja toiminnan laajuus. Tarkastuksella arvioidaan onko toiminta ilmoituksen/luvan mukaista, ovatko tilat toimintaan nähden riittävät ja sopivat. Lisäksi arvioidaan toimintatapoja, työskentelyhygieniaa sekä toimintaan liittyviä mahdollisia riskejä. Tarkastuskertomus ja kirjaukset valvontajärjestelmiin: Kaikista tarkastuksista kirjoitetaan tarkastusraportti, johon kirjataan valvonnan tarkoitus, kaikki tarkastetut asiat, edellisellä kerralla mahdollisesti havaittujen puutteiden korjaamiset, käytetyt menetelmät, tarkastuskäynnin tulos, toimijalle annetut toimenpidekehotukset ja määräajat sekä sovellettu lainsäädäntö. Tarkastuskertomus lähetetään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuskäynti kirjataan ja tarkastuskertomus linkitetään ympäristöterveyden valvontatietojärjestelmään. 1.4.2 Valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys Valvontasuunnitelmat on laadittu riskiperusteisesti ja valvontatarpeen mukaisesti, valvontayksikön resurssit huomioiden. Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmien tarkastustiheydet pohjautuvat suurelta osin valtakunnallisten valvontaohjelmien valvontatiheyssuosituksiin. Valvontasuunnitelmissa tarkastustiheydet on määritetty kohdetyyppikohtaisesti. Osassa kohdetyyppiryhmiä on ryhmän sisällä tarkastustiheyksissä mahdollisuus pieneen liukumaan. Tällöin terveystarkastajat voivat huomioida mm. toiminnan monipuolisuuden, laajuuden, toiminnanharjoittajan omavalvonnan tason, henkilökunnan asiantuntemuksen, aiempien valvontakäyntien havainnot sekä tilojen asianmukaisuuden. Suuremmille valvontakohteille, esim. elintarvikkeiden valmistuslaitoksille, on suunniteltu yksilölliset valvontasuunnitelmat. 1.4.3 Tarkastuksiin käytettävä aika Sektorikohtaisissa suunnitelmissa on ilmoitettu keskimääräiset tarkastusajat, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin ohjelmiin ja ympäristöterveyden omiin valvontakokemuksiin kohteista. Suunnitelmissa kohdetyyppien tarkastusaika on esitetty liukumana (esim. 2-4 h), jotta toiminnan monipuolisuuden ja laajuuden vaikutus tulevat huomioiduksi. Valvontaohjelman mukaisesti määritetyn tarkastuksen minimiaika on 1½ tuntia. Valvontatietojen siirrossa valtakunnalliseen valvontajärjestelmään on liittynyt runsaasti tiedonsiirron viive ongelmia. Matka-aikaa tarkastuskohteeseen ei valtakunnallisen ohjelman mukaan sisällytetä tarkastusaikaan. Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan mukaan kaikilta toimijoilta laskutetaan ½ tunnin työaikaa vastaava ns. käyntimaksu tarkastusmaksun yhteydessä. Valvonnan voimavarojen suunnittelussa on otettu huomioon myös tarkastuskohteisiin menemiseen kuluva matka-aika.
Espoon seudun ympäristöterveys 8 1.4.4 Näytteiden otto ja tutkiminen Elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelmissa on sektorikohtaiset näytteenottosuunnitelmat. Suunnitelmiin sisältyy toimijoiden maksamia viranomaisnäytteitä sekä valvontayksikön projekteihin kuuluvia näytteitä, joiden kustannuksista vastaa kunta. Espoon seudun ympäristöterveys teettää valvontaa tukevat tutkimukset viranomaisnäytteiden tutkimuslaboratoriolle asetetut vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Valtaosin tutkimukset teetetään Helsingissä sijaitsevassa MetropoliLab -laboratoriossa. Laboratoriolla on kattava elintarvikkeiden ja vesinäytteiden analyysivalikoima, ja laboratorio on sitoutunut tarjoamaan palveluja poikkeus- ja erityistilanteissa myös virka-ajan ulkopuolella. MetropoliLab laboratorion näytteenottajat ottavat sovitun tutkimusohjelman mukaisesti valvontayksikön alueella talousvesi- ja uimavesivalvonnan viranomaisnäytteitä. Kirkkonummen kunnan ja Suomen Sokerin vesilaitosten valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteet ottaa ja tutkii Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on akkreditoitu ja pätevyysvaatimukset täyttävä laboratorio. Talousarvioissa on varauduttu epidemiaselvityksiin ja muihin erityistilanteisiin liittyvien näytteiden ottoon ja tutkimuksiin. Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat toteuttavat vuosittain joitakin yhteisiä valvontaprojekteja. Projekteihin sisältyy näytteenottoa, tilojen riittävyyden ja asianmukaisuuden sekä toiminnan vaatimustenmukaisuuden arviointi. 1.4.5 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumisen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Arviointiraportissa kuvataan toimialakohtaisesti seuraavat kohdat: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan), valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen, voimavarat ja yhteistoimintaalueen toimivuus, toiminnan kehittämistarpeet ja mahdolliset toiminnan auditoinnit. Lautakunnan hyväksymä selvitys valvontasuunnitelman toteutumisesta lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Toimialakohtainen valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi ja arviointi tehdään ympäristöterveysvalvonnan valtakunnallisten (KUTI;YHTI ja VYHA) tietojärjestelmien avulla. Sosiaali- ja terveysviraston hyväksymä arviointiraportti lähetetään tiedoksi myös Kauniaisten kaupunkiin ja Kirkkonummen kuntaan. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmat ja sekä niiden toteutumisen. Arviointia tulee hyödyntää paikallisen valvonnan kehittämisessä, toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa 1.5 Valvonnasta perittävät maksut Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta hyväksytyn taksan mukainen maksu valvontasuunni-
Espoon seudun ympäristöterveys 9 telmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Maksujen periminen edellyttää kunnassa hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa ja maksutaksaa. Espoon kaupunginhallitus hyväksyy Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan. Suunnitelmallisen valvonnan laskutuksessa on käytössä sekä tuntitaksaan perustuvia malleja että kiinteitä taksoja eri valvontakohdetyypeille.
Espoon seudun ympäristöterveys 10 1.6 Valvontahenkilöstön pätevyys ja koulutus Espoon seudun ympäristöterveyden valvontahenkilöstö täyttää tehtävässään valvontaviranomaisille lainsäädännössä (elintarvikelaissa 35, terveydensuojelulaissa 7, eläinlääkintähuoltolaissa 10 ja kuluttajaturvallisuuslaissa 31 ) asetetut pätevyysvaatimukset. Valvontayksikössä otettiin 1.2.2014 käyttöön uusi tehtäväjako, jossa 2-9 henkilön ryhmä vastaa tietystä sektorikohtaisesta valvonnasta koko alueella. Toimintamallissa painotetaan erikoisosaamista kuitenkin siten, että henkilöiden työtehtävien riittävä monipuolisuus on myös huomioitu. Viransijaisten perehdytyksessä hyödynnetään valvontasuunnitelmia, yksikön menettelytapa- ja työohjeita. Lisäksi sijainen tutustuu yksikön tarkastuskäytäntöihin vakituisten viranhaltijoiden "kenttätyöohjauksessa". Henkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Substanssiosaamisen ylläpidosta sekä keskeisen lainsäädännön osaamisesta kullakin valvonnan osaalueella huolehditaan. Yksikössä pidetään mm. sisäisiä koulutus- ja työn kehittämistilaisuuksia. Elintarvikevalvonnan tarkastuksissa tehdään yksikön sisäistä auditointia, jota on tarkoitus suunnitelmakaudella laajentaa myös muuhun valvontaan. Ulkoiseen koulutukseen osallistuminen riippuu paljon tarjolla olevasta koulutuksesta. Valvontaohjeessa mainittu 8 koulutuspäivää / henkilö/ vuosi ei toteudu kaikilla. Ohjaavat keskusviranomaiset (Evira, Valvira, Tukes ja AVI) ovat koulutuksen järjestäjinä merkittäviä ja heidän toivotaan järjestävän enemmän koulutusta. Koulutussuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan kunkin vuoden alussa, kun koulutustarjonta on tarkemmin selvillä. Lisäksi järjestetään sisäistä koulutusta ajankohtaisista aiheista. 1.6.1 Koulutussuunnitelma vuodelle 2016 - suunnitelma on alustava, koska tiedossa ei vielä ole kuin vuosittain toistuvat koulutustapahtumat Aihepiiri Elintarvikevalvontaan liittyvät koulutukset, esim. o Elintarvikevalvonnan koulutuspäivät (EVIRA) o Työnohjauspäivät (Avi) o Vesi- ja ruokamyrkytysepidemian selvityskurssi (MAMK) o Eläinlääkärihygieenikkoyhdistyksen koulutuspäivät (EHY) o Eläinlääkäripäivät elintarvikevalvonnan osalta Yleiset ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät koulutukset, esim. o Terveystarkastajien valtakunnalliset koulutuspäivät o Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät o Yhti, valtakunnallinen valvontarekisteri, käyttöönotto Talousvesivalvontaan liittyvät koulutukset -veden vaarat seminaari Asumisterveyteen liittyvät koulutukset, esim. o Sisäilmastoseminaari Uimavesivalvontaan liittyvät koulutukset Eläinlääkintähuoltoon liittyvät koulutukset o Eläinlääkäripäivät o Eläintaudit sekä Lääkekoulutuspäivät o Kunnaneläinlääkärien neuvottelupäivät Koulutuspäivien määrä 50 pvää 10 pvää 4 pvää 4 pvää 3 pvää 12 pvää
Espoon seudun ympäristöterveys 11 1.7 Valvontaprojektit ja -hankkeet Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä sekä Espoon seudun ympäristöterveys toteuttaa vuosittain joitakin valvontaprojekteja. Projektit on usein kohdennettu johonkin toimintoon, jonka vaatimuksenmukaisuutta / tilojen riittävyyttä ja asianmukaisuutta arvioidaan ja mahdollisesti otetaan valvontanäytteitä tai tehdään esimerkiksi lämpötilamittauksia. Projektit esitetään toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Projekteista laaditaan yhteenveto, ja projektin tuloksia hyödynnetään valvonnan kehittämisessä. 1.8 Varautuminen erityistilanteisiin Ympäristöterveydellä on erillinen suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Apuna käytetään STM:n opasta (julkaisu 2010:2). Suunnitelma sisältää erilliset osiot mm. organisaatiosta, yhteistyötahoista, tiedottamisesta, varautumisesta ja toiminnasta elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa ja elintarvikkeisiin ja talousveteen liittyvissä muissa erityistilanteissa, zoonooseissa ja säteilyvaaratilanteissa. Erityistilannesuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti, epidemiaselvitys -ohjeisto on uusittu syksyllä 2014. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnilla on säädösten mukainen yhteinen epidemiaselvitystyöryhmä, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa tilanteen vaatimalla kokoonpanolla. Valtaosin epidemiaselvityksiin liittyvä tiedonvälitys hoidetaan sähköisesti. Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhdessä Helsingin Veden kanssa kriisitilanneharjoituksia lähes vuosittain. 1.9 Valvontatietojärjestelmä Espoon seudun ympäristöterveydessä on ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmä Tarkastaja (Digia Oyj), jonne tallennetaan tiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tiedot tehdyistä päätöksistä, tarkastuksista, näytteenotoista, neuvonnasta ja mahdollisista pakkotoimista. Järjestelmän avulla pystytään siirtämään tietoa valtakunnallisiin tiedonkeruujärjestelmiin (KUTI; YHTI). Viranhaltijapäätökset tehdään Espoon kaupungin Dynasty 360 -asianhallintajärjestelmässä. 1.10 Viestintä Valvonnan vaikuttavuuden lisääminen on ohjelmakaudella valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena. Valvonnan näkyvyys ja paikallisen valvonnan tunnettavuus ovat vaikuttamisen kannalta tärkeitä. Espoon seudun ympäristöterveyden tavoitteena on lisätä paikallista näkyvyyttä mm. internet sivujen ja paikallislehtien avulla. Seutuyksikön viestinnässä tukeudutaan Espoon kaupungin viestintäohjeeseen ja kriisiviestintäoppaaseen. Seutuyksikössä viestinnästä vastaavat yksikön päällikkö, yliterveystarkastaja ja terveysinsinööri. Eritystilanteita varten on mm. laadittu tiedotepohjia ja erityistilanteisiin liittyviä ympäristöterveyden viestintäohjeita ja yhteistyötahotietoja tarkennetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuodessa. Yksikön sisäisessä viestinnässä käytetään tavanomaisen yhteydenpidon lisäksi säännöllisiä työpaikkakokouksia. Kokouksessa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, muilta viranomaisilta
Espoon seudun ympäristöterveys 12 tulleita kirjelmiä, yksikön valvontasuunnitelmia ja valvontaprojekteja sekä muita valvontaan liittyviä asioita ja linjataan tulkintoja valvonta-asioissa. Kuntalaisia, toiminnanharjoittajia ja muita asiakkaita pyritään palvelemaan asiantuntevasti, nopeasti ja tehokkaasti. Asiakaspalvelua tarjotaan puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostin avulla sekä asiakaskäynneillä. Yleinen asiakaspalvelupuhelin (päivystys) on käytössä kaikkina työpäivinä klo 8.30-12.00. Asumisterveyden oma asiakaspalvelupuhelin on käytössä ma - to klo 10.00-11.00. Muina aikoina yhteyden ympäristöterveydenhuoltoon saa kaupungin puhelinvaihteen kautta. Asiakaspalautetta voi antaa kaupungin yleisen palautejärjestelmän kautta tai seutuyksikön asiakaspalvelun ja muiden tietovälineiden välityksellä. Asiakaspalautteeseen vastataan, ja asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnan järjestämisessä. Asiakaspalautteesta laaditaan vuosittain Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimialaa koskeva yhteenveto. Toiminnanharjoittajia opastetaan ja neuvotaan asiakaspalvelussa ja tarkastuskäynneillä valvontakohteissa. Lisäksi ympäristöterveyden työntekijät vierailevat ajoittain luennoitsijoina elintarvikealan oppilaitoksissa. Kaupungin internet-sivuilla on ympäristöterveyden yhteystiedot, tietoa yksikön toiminnasta, valvontasuunnitelmat sekä ohjeita toiminnanharjoittajille ja kuntalaisille. Ajankohtaisista asioista laaditaan tarvittaessa toimijoille tiedotteita. Eri sidosryhmien (esimerkiksi tartuntataudit, päivähoito, kouluterveydenhuolto, tilakeskus) kanssa pidetään tarvittaessa palavereja, joissa käydään läpi valvonnan kannalta keskeisiä asioita.
Espoon seudun ympäristöterveys 13 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2.1 Johdanto Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus, hyvä terveydellinen laatu ja jäljitettävyys sekä kuluttajan suojaaminen elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikkeista annettavan tiedon tulee olla totuudenmukaista ja riittävää eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikevalvontasuunnitelman perusteet Elintarvikelain mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvonnan tulee olla säännöllistä, tehokasta, yhdenvertaista ja avointa sekä riskeihin perustuvaa. Espoon seudun elintarvikevalvontasuunnitelma sisältää seudullisen valvontayksikön suorittaman elintarvikevalvonnan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kuntien alueella. Suunnitelmassa on otettu huomioon lainsäädännön vaatimukset (elintarvikelaki 23/2006 48, valvontasuunnitelma-asetus 665/2006) sekä Eviran laatima Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019. 2.2 Valvontakohteet Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle toimija tiedottaa toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ). Espoon seudun valvontayksikön alueella on 1820 elintarvikevalvontakohdetta. Elintarvikehuoneistojen laskentatapaa on muutettu vuodelle 2016 siten, että kohteiden määrä on laskettu ensisijaisen toimintatyypin mukaisesti. Näin ollen yksi valvontakohde näkyy laskennassa pääsääntöisesti vain yhtenä kohteena. Jos kohteeseen on tarve tehdä erillisiä tarkastuksia toissijaisten toimintatyyppien perusteella, kohde voi näkyä useampana erillisenä kohteena. Kohteet on kirjattu Tarkastaja - tietojärjestelmään, johon kirjataan myös kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. Tarkastustiedot raportoidaan tarkastaja- järjestelmän kautta valtakunnalliseen elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmään (Kuti). 2.3 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston hyväksymishakemuksen käsittelyyn liittyy aina tarkastus, jossa arvioidaan tilojen ja toiminnan vaatimuksen mukaisuus ja soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen. Huoneiston hyväksymisen yhteydessä arvioidaan myös kohteen omavalvontasuunnitelman riittävyys ja vaatimuksenmukaisuus.
Espoon seudun ympäristöterveys 14 Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan (esim. ravintola, laitoskeittiö, vähittäismyymälä, leipomo) on tehtävä valvontaviranomaiselle kirjallinen ilmoitus viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle vastaanottaneensa ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiminnasta toiselta viranomaiselta. 2.4 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus Suunnitelmalliseen valvontaan eli suunnitelmallisiin tarkastuksiin ja näytteenottoon voidaan Espoon seudun valvontayksikössä käyttää alle puolet elintarvikevalvontaan varatuista henkilöresursseista, koska elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt, toimijoiden neuvonta, ruokamyrkytysten ja asiakasvalitusten käsittely, tilapäisten myyntitapahtumien valvonta sekä elintarvikkeita ja rehuja koskevaan nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF) liittyvien ilmoitusten johdosta tehtävät valvontatoimenpiteet vievät merkittävän osan elintarvikevalvonnan henkilöresursseista. 2.4.1 Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika Valvontakohteiden riskiluokitus perustuu lähtökohtaisesti valtakunnalliseen elintarvikevalvontasuunnitelmaan (EVO), joka on päivitetty viimeksi vuodelle 2014. Vuoden 2016 aikana Evira julkaisee uuden valvontakohteiden riskiluokitusohjeen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön Espoon seudun ympäristöterveydessä vuoden 2017 alusta alkaen. Vuoden 2016 aikana valvontakohteiden toimintaa mm. toiminnan laadun ja laajuuden osalta arvioidaan siten, että kohteiden luokittelu uuden riskiluokitusohjeen perusteella on mahdollista. Vuoden 2016 aikana valvontakohteiden tarkastustiheys määräytyy EVO:n ohjeistuksen mukaisesti siten, että tarkastuksia tehdään kohteissa kerran kuukaudessa - kerran kolmessa vuodessa. Valvontasuunnitelmassa on EVO:n ohjeista poiketen määritelty tarkastustiheyden vaihteluväli, jonka puitteissa suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään. Lähtökohtaisesti tarkastustiheys määräytyy vaihteluvälin alarajan mukaisesti, mikäli valvontakohteen toiminta vastaa kohdetyypin määritelmää ja on lainsäädännön mukaista. Seuraavissa tapauksissa tarkastustiheyttä nostetaan alarajasta: - toiminta on toimintatyypin sisällä keskimääräistä laajamuotoisempaa, - toimintaan liittyy toimintatyypin sisällä keskimääräistä enemmän riskejä (mm. omaa elintarvikkeiden maahantuontia), - valvontakohteella on useita eri toimintatyyppejä - valvontakohteelle on aiemmilla tarkastuksilla toistuvasti annettu Oiva-arvosanaa C (korjattavaa) Tarkastuksiin varataan keskimäärin aikaa 2 5 tuntia riippuen tarkastuksen luonteesta sekä valvontakohteen toiminnasta ja laajuudesta. Tuotantolaitoksille on laadittu laitoskohtaiset valvontasuunnitelmat ja terveystarkastajilla on omat vastuualuekohtaiset tarkastussuunnitelmat. Tarkastuskäytäntöjen ja tulkintojen yhdenmukaistamiseksi yksikössä jatketaan sisäistä vertaisarviointia. Kohdetyyppikohtainen tarkastussuunnitelma on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa.
Espoon seudun ympäristöterveys 15 2.4.2 Tarkastus Valtakunnallinen valvontatietojen julkistamisjärjestelmä (Oiva) otettiin käyttöön Suomessa toukokuun alussa vuonna 2013 vähittäismyymälöiden ja tarjoilupaikkojen valvonnassa. Valvontatietojen julkaisemisella lisätään valvonnan läpinäkyvyyttä ja annetaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Järjestelmä myös yhdenmukaistaa elintarvikevalvonnan käytäntöjä. Vuonna 2015 Oiva on laajentunut koskemaan myös hyväksyttyjä ja kaikkia niitä elintarvikehuoneistoja, joista tulee tehdä ilmoitus valvovalle viranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Kuntien valvontaviranomaisten tekemät Oiva-tarkastukset ovat valvontasuunnitelman mukaisia maksullisia tarkastuksia. Tarkastettavat kohdat on jaettu 18 asiakokonaisuuteen. Asiakokonaisuuksia tarkastetaan tarkastajan harkinnan mukaisesti siten, että kunkin valvontakohteen toimintaan liittyvät riskikohdat tarkastetaan useammin. Kaikki asiakokonaisuudet käydään läpi kolmen vuoden aikana. Oiva-ohjeistuksen mukaan kohteeseen tehdään uusintatarkastus 14 päivän kuluessa annetusta määräajasta, mikäli kohde saa tarkastuksella arvosanan korjattavaa tai huono. Uusintatarkastus katsotaan jatko-osaksi suunnitelman mukaiseen tarkastukseen, jolloin myös uusintatarkastuksista peritään maksutaksan mukainen maksu. Valvontakohteen kunkin tarkastuskerran tarkastustulokset julkaistaan Oiva-raportissa, jotka ovat Oiva-järjestelmän ensimmäisen vaiheen mukaisista valvontakohteista nähtävissä www.oivahymy.fi -internetsivulla sekä yrityksissä sisäänkäyntien yhteydessä. Vuoden 2015 aikana Oiva-järjestelmän piiriin tulleiden kohteiden Oiva-raportit tulevat julkisiksi vuoden 2016 alusta alkaen ja ne löytyvät yllä mainitun internetsivuston lisäksi yritysten omilta kotisivuilta. Valvonta-asetukseen perustuen elintarvikevalvonta pyritään tekemään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuskäynnistä voidaan kuitenkin sopia valvontakohteen kanssa etukäteen, jos kyseessä on erityisen laaja tarkastus, jossa käydään läpi valvontakohteen tilat, rakenteet, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta, ja mahdollisesti näissä tapahtuneet muutokset. Tarkastukset tehdään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, mutta joissakin tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös esimerkiksi aamulla ennen toiminnan alkamista. Useimmiten tarkastukset tehdään valvontakohteessa, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarkastaa asiakirjoja, esimerkiksi virtuaalihuoneiston ja kotivalmistuksen omavalvontasuunnitelmaa. Uuden ilmoitettavan elintarvikehuoneiston aloittaessa toimintansa huoneistoon tehdään ilmoituksen saapumisen jälkeen ensimmäinen tarkastuskäynti keskimäärin 1-3 kuukauden kuluttua. Tarkastuksella varmistetaan, että tilat vastaavat ilmoituksen tietoja sekä arvioidaan rakenteiden, tilojen, toiminnan ja omavalvonnan lainsäädännön vaatimustenmukaisuus. Toiminnanharjoittajien vaihtumisesta toimija lähettää ympäristöterveyteen ilmoituksen. Toimijan vaihdoksen johdosta pyritään kohteeseen tekemään suunnitelmallinen tarkastus 1-3 kuukauden kuluessa. Tarkastukseen kuuluu kohteen asiapapereihin ja edellisiin valvontaraportteihin / tutkimustuloksiin ennakolta tutustuminen, tarkastus ja tarkastuskertomuksen laadinta. Tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden mahdollisten terveyshaittojen selvittämiseksi sekä turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Tarkastuksilla valvotaan omavalvonnan toimivuutta. Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopaikoilla omavalvonnan kuvaus. Elintarvikealan toimijoille annetaan tarvittaessa omavalvontasuunnitelman täydentämistä ja korjaamista koskevia ohjeita ja kehotuksia. Omavalvontanäytteet: Toimijan tulee huolehtia, että elintarvikemääräyksissä erikseen säädetyt omavalvontanäytteet otetaan ja ne tutkitaan hyväksytyissä laboratorioissa. Muiden kuin lainsäädännössä vaadittujen omavalvonnan tutkimusten arviointi jää toimijan vastuulle. Viranomaisnäytteitä otetaan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi valvontasuunnitelman mukaisesti.
Espoon seudun ympäristöterveys 16 Espoon seudun ympäristöterveydessä on laadittu ravitsemusliikkeille, myyntipaikoille, leipomoille sekä kotona tapahtuvalle valmistukselle ohjeita, joissa kerrotaan kootusti toiminnalle lainsäädännössä asetetuista vaatimuksista ja vaatimusten soveltamisesta käytäntöön. 2.4.3 Tarkastuskertomus, neuvottelumuistiot, tutkimustulokset Oiva-järjestelmän mukaisista tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomukset Eviran ohjeiden mukaisesti KUTI järjestelmän ja Eviranetin kautta. Oiva-tarkastuskertomus tulee lähettää toimijalle 8 työpäivän kuluessa. Muista tarkastuskäynneistä laaditaan tarkastuskertomus joko kohteessa tai toimistolla. Tarkastuskertomus lähetetään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluttua valvontakäynnistä. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastuksen aihe, tarkastetut asiat, suoritetut mittaukset ja tehdyt havainnot, annetut kehotukset (elintarvikelaki 53 ) korjata havaitut epäkohdat sekä korjaustoimenpiteille annettu määräaika. Toimijan kanssa käydyistä neuvotteluista tehdään muistio, joka sekä tallennetaan tiedonhallintajärjestelmään että lähetetään toimijalle. Viranomaisnäytteiden tutkimustuloksista lähetetään kopio toimijalle, tutkimustulos merkitään valvontakohdetiedostoon ja alkuperäinen tutkimustulos arkistoidaan. Jos elintarvikenäyte arvioidaan tutkimuksissa laadultaan huonoksi, otetaan toimijaan yhteyttä ja kehotetaan selvittämään ja poistamaan todennäköinen syy huonoon laatuun. 2.4.4 Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta on siirtänyt elintarvikelain 32 :n mukaisesti hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta, mutta esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta viranhaltijan antaman määräyksen tehostamiseksi tekee sosiaali- ja terveyslautakunta. Viranhaltijalle delegoituja pakkokeinoja ovat: elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Hallinnollisten pakkokeinojen varalta valvontayksikössä on laadittu mallilomakkeet (esim. väliaikainen haltuunotto ja kuuleminen). Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset ja muut toimenpiteet hallinnollisen pakon valvomiseksi ovat toimijalle maksullisia. 2.5 Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumistoimijoiden valvonta Ensisaapumisvalvonta valtiollistettiin 1.5.2008. Elintarviketurvallisuusvirasto on tehnyt valvontasopimuksen kuntien kanssa, joiden alueella on ensisaapumistoimijoita ja kunta on ollut valmis hoitamaan käytännön ensisaapumisvalvonnan. Espoolla on elintarviketurvallisuusviraston kanssa sopimus ensisaapumisvalvonnan suorittamisesta elintarviketurvallisuusviraston kaupungille maksamaa korvausta vastaan. Espoossa on 17 ensisaapumispaikkaa, joiden suunnitelmallisen tarkastustiheyden Evira määrittelee vuodelle 2016. 2.6 Näytteenotto ja näytteen tutkiminen Valvontanäytteiden tutkimustulosten perusteella voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Näytteitä otetaan mm. lainsäädännön toimijalle
Espoon seudun ympäristöterveys 17 määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Näytteenottokohteita, näytteiden määriä, näytteenottotiheyttä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia suunniteltaessa otetaan huomioon omavalvonnan toimivuus valvontakohteessa. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään valvontayksikön suunnittelemat projektinäytteenotot (ns. kartoitustutkimukset). Näytteenottosuunnitelma, joka sisältää sekä toimijan kustannuksella otettavat viranomaisten valvontanäytteet että toimijalle maksuttomat ympäristöterveyden projektit, on esitetty elintarvikevalvontasuunnitelman lopussa. Valvontayksikkö on varautunut myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin sekä elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Näyteprojekteista laaditaan kirjallinen yhteenveto ja näytteiden tutkimustuloksia hyödynnetään valvonnan kohdistamisessa ja valvontasuunnitelmien laadinnassa. Huonolaatuisiksi todetuista näytteistä ilmoitetaan heti toimijalle ja keskustellaan mahdollisista huonon laadun syistä sekä otetaan toimijan kustannuksella myöhemmin uusintanäyte, jotta voidaan varmistua korjaustoimenpiteiden riittävyydestä. Näytteet tutkitutetaan Helsingissä MetropoliLab laboratoriossa, joka on Elintarviketurvallisuusviraston viranomaisvalvontanäytteiden tutkimuksiin hyväksymä tutkimuslaitos. Toimijoiden kustannuksella otettavat ja tutkittavat viranomaisnäytteet Suunnitelmallinen, toimijan kustannuksella otettava näytteidenotto on kohdistettu ainoastaan elintarviketuotantolaitoksiin ja muihin elintarvikehuoneistoihin, joissa on pakkaamattomien, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä tai maahantuontia. Runsaasti pakkaamattomia eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevistä myymälöistä ja keskuskeittiöistä otetaan viranomaisnäytteitä enintään kahdesti vuodessa näytteenottosuunnitelman mukaisesti 1-3 näytettä kerralla. Viranomaisnäytteissä otetaan huomioon kohteen itse tutkituttamat omavalvontanäytteet. Muista pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevistä tarjoilupaikoista ja myymälöistä voidaan ottaa riskinarviointiin perustuen omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi vuosittain enintään 2-4 toimijan kustannuksella tutkittavaa näytettä valvontaprojektien yhteydessä. Toimijoille maksuttomat elintarviketutkimusprojektit vuonna 2016 Talousarviossa on huomioitu projektitutkimussuunnitelman mukaisten näytteiden tutkimuskustannukset. Pääkaupunkiseudun yhteiset valvontaprojektit: - Ravintoloiden hampurilaisten mikrobiologinen laatu Valvontayksikön omat valvontaprojektit: - Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kylmäketjun toimivuus ja sen vaikutus tuotteiden mikrobiologiseen laatuun - Uppopaistorasvan laatu tarjoilupaikoissa - Ulkomyynnissä valmistettavien elintarvikkeiden ja ruokien laatu Lisäksi osallistutaan Eviran projekteihin - Salmonellat ja listeria monocytogenes viipaloiduissa juustoissa/ Eviran valtakunnallinen projekti Metropolilab -laboratorio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet erityyppisille elintarvikkeille omat tutkimuspaketit, joissa on otettu huomioon elintarvikelainsäädäntö ja elintarvikeviraston suositukset. Tilannekohtaisesti voidaan laboratorion tai toimijan kanssa sopimalla muuttaa analyysivalikoimaa.
Espoon seudun ympäristöterveys 18 Varautuminen ruokamyrkytyksen tai muun terveyshaittaepäilyn selvittämiseen Ympäristöterveys -yksikön määrärahassa on varauduttu mahdollisten ruokamyrkytysnäytteiden tai muiden elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarojen tutkimiseen. Ruokamyrkytysepäilyjen selvityksessä otetaan tarvittavat elintarvike-, vesi- sekä pintahygienianäytteet. Näytteiden tutkimuksessa noudatetaan tapaukseen soveltuvin osin Eviran ohjeen 1028/1 (Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa, Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa) mukaisesti. Seurantaohjelmat ja ensisaapumisnäytteet Seudullinen valvontayksikkö huolehtii maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (20/EEO/2001) perustuvien ja aluetta koskevien salmonellavalvontaohjelmien toteutumisesta leikkaamoissa. Ensisaapumisvalvontaan liittyviä näytteitä otetaan Eviran ohjeiden mukaisesti. 2.7 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet kuten ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Valvontayksikössä on menettelytapaohje terveysvaaratilanteiden hoitoon, ja työohjeet ruokamyrkytysepäilyjen selvittämiseen. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen ruokamyrkytystyöryhmä on nimetty Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti ja työryhmällä on toimintaohje, joka kattaa Eviran valtakunnallisen valvontaohjeessa esitetyt keskeiset tehtävät. Työryhmä kokoontuu vuosittain. Epäiltäessä, että terveysvaaraa aiheuttavaa elintarviketta on seutuyksikön valvontakohteessa, ryhdytään heti toimenpiteisiin, jotta toimijat vetäisivät ko. elintarvikkeen pois markkinoilta. Takaisinvedossa toimitaan Eviran takaisinvedosta ja ilmoittamisesta antamien ohjeiden mukaan. Euroopan komission ylläpitämän elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) avulla tiedotetaan jäsenvaltioille sähköisesti terveysvaaraa aiheuttavista elintarvike- ja rehueristä. Evira lähettää ns. RASFF-ilmoitukset kuntiin. Näiden ilmoitusten perusteella seutuyksikön alueella jäljitetään noin 10-15 kertaa vuodessa, onko toimijoilla epäilyttävää elintarvike-erää. 2.8 Elintarvikevalvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä valvontajärjestelmään merkittyjen suoritetietojen että taloudenhallintaohjelman taloustoteumatietojen avulla. Talous- ja suoritetoteutumatiedot käsitellään ympäristöterveyden viikkopalavereissa 6-8 kertaa vuodessa. Elintarvikevalvonnan toteutuneet tarkastukset, toimenpiteet ja näytteenotot raportoidaan sähköisesti keskusvalvontaviranomaisille. Suunnitelman toteutumisen arviointi viedään vuosittain maaliskuussa sosiaalija terveyslautakunnan käsiteltäväksi.
Espoon seudun ympäristöterveys 19 Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma 2016 Toimintaluokka Valvonta ja kohderyhmä Toimintatyyppi kohteita tark./vuosi aika (h) tark.yht tark./ vuosi aika (h) tarkastukset yht. htpv Liha-Ala E101.30 Leikkaamo 1 11 3 11 8-16 2-3 10 4,1 E101.50 Jauhelihan Valmistus 1 11 3 11 4-12 2-3 5 0,7 E101.60 Raakalihavalmisteiden Valmistus 3 11 3 33 4-11 1-4 14 7,6 E101.70 Lihavalmisteiden Valmistus Kypsä 0 11 3 0 8-16 2-4 0 0,0 E101.90 Pakkaaminen 0 11 3 0 5-12 2 0 0,0 Kala-Ala E102.10 Tuoreiden Kalastustuotteiden Käsittely 0 5 3 0 5 1-2 0 0,0 E102.30 Kalajalosteiden Valmistus 0 5 2 0 2 1-2 0 0,0 Vilja Ja Kasvis Ala E104.20 Leipomotuotteiden Valmistus Helposti Pilaantuvia Tuotteita 9 3 2-5 27 2-4 1-4 18 9,7 E104.30 Ruoka Ja Kahvileipien Valmistus 10 1 1-3 10 1-3 1-3 10 4,1 E104.40 Muiden Viljatuotteiden Valmistus 1 1 1-3 1 1-2 1-3 1 0,4 E104.50 Kasvis Marja Ja Hedelmatuotteiden Valmistus 9 3 3-4 27 2-4 3-4 18 9,7 Pakkaamotoiminta Vähaistä E104.60 Kauppakunnostusta 8 1 2-3 8 1-3 2-3 8 3,2 Elintarvikkeiden valmistus E105.10 Yhdistelmätuotteiden Valmistus 4 2 3-5 8 1-4 2-5 9 4,9 E105.20 Makeisten valmistus 1 2 3-5 2 1-4 2-5 1 0,5 E105.30 JuomienValmistus 1 2 3-5 2 1-4 2-5 1 0,5 E105.40 Muu Elintarvikkeiden Valmistus 5 2 3-5 10 1-4 2-4 5 2,7 Elintarvikkeiden myynti Eviran ohjeet Ympäristöterveyden suunnitelma 2016 E106.120 Elintarvikkeiden tukkumyynti 4 1 1-2 4 1-3 2-4 4 2,2 E106.130 Elintarvikkeiden vähittäismyynti 248 0,3-3 1-5 286 0,3-3 1,5-5 221 74,7 E106.90 Toritoiminta 1 1 1 1 0,5-2 1,5-2 1 0,3 VientiJaTuonti E107.20 Elintarvikkeiden Maahantuonti 42 0,7 1-3 29,4 0,3-2 1,5-3 5 2,0 Elintarvikkeiden tarjoilu 0,0 E108.10 Ravintolatoiminta 274 3 3-5 822 1-4 2-4 274 148,1 E108.20 Grilli Tai Pikaruokalatoiminta 78 3 3-5 234 1-3 2-3 78 31,6 E108.30 Kahvilatoiminta 152 3 3-5 456 1-3 2-3 152 61,6 E108.40 E108.50 E108.60 E108.70 Elintarvikkeiden Kuljetus Pubitoiminta Vain Juomatarjoilua Tai Vähäistä Elintarviketarjoilua 55 0,7 1 38,5 0,3-2 1,5-2 17 4,5 Suurt. Laitoskeittiö Koulut Päiväk. Sairaalat Henkilöstörav. 274 2 3-4 548 1-3 2-4 274 111,1 Suurt. Keskuskeittiö Ja Pitop. Laitosk. Joka Toim. Myös Muualle 82 4 4-6 328 2-4 2-4 164 88,6 Suurt. Tarjoiluk. Ei Ruoanvalm.Tai Vähäistä Välip. Ja Jälkiruoka Valm. 366 1 1-2 366 0,5-2 1,5-2 183 49,5 E109.10 Elintarvikkeiden kuljetus huoneenlämp. 2 0,7 1-3 1,4 0,3-2 1,5-2 1 0,3 E109.20 Elintarvikkeiden Pakastekuljetus 0 0,7 1-3 0 0,3-2 1,5-2 0 0,0 E109.30 Elintarvikkeiden Kuljetus Jäähdytettynä 14 0,7 1-3 9,8 0,3-2 1,5-2 5 1,4 E109.40 Elintarvikkeiden Kuljetus Lämpimänä 0 0,7 1-3 0 0,3-2 1,5-2 0 0,0 Elintarvikkeiden Varastointi Ja Pakastaminen E110.10 Eläinperäisten Elintarvikkeiden Varastointi 4 2 2 8 2-3 2-3 8 3,2 E110.20 Ei Eläinperaisten Elintarvikkeiden Varastointi 14 1 2-3 14 1 1-3 14 5,7 E110.30 ElintarvikkeidenPakastaminen 0 1 2-3 0 1 2-3 0 0,0 Elintarvikekontaktimateriaalit E111.30 Keramiikka 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.40 Korkki 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.50 Kumi 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.60 Lasi 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.80 Metalli- ja metalliseokset 1 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 1 0,4 E111.90 Paperi ja kartonki 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.100 Muovit 10 0,7 4-6 12,8 0,3-1 2-4 4 1,6 E111.120 Regeneroitu selluloosa 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.130 Silikonit 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.140 Tekstiilit 0 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.170 Puu 0 0,7 4-6 12,8 0,3-1 2-4 0 0,0 E111.180 Muut materiaalit 1 0,7 4-6 0 0,3-1 2-4 1 0,4 Ensisaapumisvalvonta 0,0 Alkutuotanto Muu toiminta Ensisaapumispaikat/toimijat 17 0,5 3 8 3,2 Muu alkutuotanto 128 0,1 1-3 0 0,1 2 13 5,2 Yhteensä 1820 3322 1527 644 Elintarvikenäytteenotto 65 Tarkastusten matka- ajat 115 Elintarviketulosten käsittely ja kirjaus 35
Espoon seudun ympäristöterveys 20 ELINTARVIKENÄYTEPROJEKTIT VUONNA 2016 1. Uppopaistorasvan laatu tarjoilupaikoissa Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä, kpl Tammikuu- elokuu 2016 Tarjoilupaikat (ravintolat, grillit, pizzeriat) 20 Näytteeksi otetaan uppopaistorasvaa, josta tutkitaan savuamispiste ja happoluku. Näytteenoton yhteydessä selvitetään lomakkeen avulla mm. seuraavat asiat: käytetty rasva, rasvan vaihtopäivä, vaihtopäivän kirjanpito, kuumana pitoaika päivässä, mahdolliset rasvan puhdistukset (suodatus, siivilöinti yms.) vaihtojen välillä. Kyseessä on yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Projektin loputtua laaditaan lyhyt yhteenveto tuloksista. Näytteenotto ja analyysit ovat toimijalle maksuttomia. 2. Ravintoloiden hampurilaisten mikrobiologinen laatu Projektin aikataulu Näytteenottopaikat (1 3 näytettä) Suunniteltu näytemäärä, kpl Elintarvikenäytteet: Ravintolat, joissa tarjoillaan hampurilaisia vähintään 20 Tammikuu 2016-joulukuu 2016 Raportointi: 2017 Näytteitä otetaan ruokaravintoloista tms., jotka kypsentävät hampurilaispihvejä (jauhettu liha). Näytteeksi otetaan erityisesti puolikypsänä tarjoiltavia hampurilaispihvejä tai niiden raaka-aineena käytettävää lihaa sekä hampurilaisten täytteenä käytettäviä, pilkottuja kasviksia. Näytteistä tutkitaan aistinvarainen ja mikrobioloinen laatu. Näytteiden tutkimukset ja selvitykset tehdään laadittavan tutkimussuunnitelman mukaisesti. Näytteenotto ja analyysit ovat toimijoille maksuttomia. Mahdollisesti yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. 3. Keitetyn riisin, pastan tai muun lisäkkeen sekä raa an käsitellyn lihan hygieeninen laatu tarjoilupaikoissa Projektin aikataulu Näytteenottopaikat (1 3 näytettä) Suunniteltu näytemäärä, kpl Elintarvikenäytteet: Tammikuu 2016-joulukuu 2016 Tarjoilupaikat vähintään 30 Näytteitä otetaan ravintoloista, pizzerioista yms. tarjoilupaikoista, jotka jäähdyttävät ja kylmäsäilyttävät keitettyä riisiä, pastaa tai muita kasvislisäkkeitä ja/tai käsittelevät raakaa lihaa esim. pihvejä. 1.Riisi ja pasta näytettä otettaessa selvitetään näytteen lämpötila, kypsennys-/jäähdytyspäivä, jäähdytysmenetelmää, onko menetelmän toimivuus varmistettu lämpötilamittauksin, säilytysaika ja näytteen viimeinen käyttöpäivä. Näytteet tutkitaan viimeisenä käyttöpäivänä. Riisin ja pastan tutkimukset: alustava aistinvarainen arvio, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, Bacillus cereus 2. Käsiteltyä raakaa lihaa esim. naudan- tai sianlihapihvejä näytteeksi otettaessa selvitetään; mistä liha on hankittu, milloin pihvit/lihaa on käsitelty/valmistettu tarjoilupaikassa, miten ne on säilytetty ennen näytteenottoa, viimeinen käyttöpäivä, näytteen lämpötila. Tutkimukset: Alustava aistinvarainen arviointi, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, Escherichia coli, salmonella Näytteenotto ja analyysit ovat toimijoille maksullisia. Riisin ja pastan osalta mahdollisesti yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Projektiin laaditaan tutkimussuunnitelma ja lomake tietojen kirjaamiseen. 4. Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kylmäketjun toimivuus ja sen vaikutus tuotteiden mikrobiologiseen laatuun Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä, kpl Kesäkuu - elokuu 2016 Valmistajat, tukut 20 Myymälät, tarjoilupaikat 20 Yhteensä 40 Projekti liittyy opinnäytetyöhön, johon on tarkoitus liittää mahdollisuuksien mukaan näytteenottoa. Näytteitä otetaan valmistajilta ja tukuista sekä myymälöistä ja tarjoilupaikoista (samasta erästä). Huomioidaan valmistajan kohdekohtainen riskiperusteinen näytteenottosuunnitelma. Näytteenotto ja analyysit ovat toimijalle maksuttomia. 5. Salmonellat ja listeria monocytogenes viipaloiduissa juustoissa/ Eviran valtakunnallinen projekti Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä, kpl Elintarvikenäytteet: Myymälät 6 Helmikuu-toukokuu 2016 Näytteitä otetaan ns. laatikkomyymälöistä. Näytteiksi otetaan teollisuuden pakkaamaa, kotimaista tai ulkomaista viipaloitua juustoa, ei kuitenkaan sulatejuustoa. Näytteistä tutkitaan salmonella ja Listeria monocytogenes. Näytteenotto ja analyysit ovat toimijalle maksuttomia. Tulokset raportoidaan Eviraan.