MARKKINAOIKEUS MARKNADSDOMSTOLEN Lausunto 30.11.2017 Dnro H 00893/17 Työ- ja elinkeinoministeriölle Asia: Lausunto liikesalaisuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintöön sisältyvästä luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Viite: Lausuntopyyntö 18.10.2017; TEM/1611/00.04.01/2016 Markkinaoikeus esittää lausuntonaan seuraavan. Lähtökohta Markkinaoikeudella ei ole huomautettavaa ehdotuksen linjaukseen, jonka mukaan säädettäisiin liikesalaisuuksia koskeva erillislaki ja liikesalaisuuksia koskeva sääntely poistettaisiin SopMenL:sta. Markkinaoikeus tarkastelee lausunnossa erityisesti toimivaltasäännöksiä. 16 Toimivaltainen tuomioistuin Ehdotetun lain 16 :n mukaan laissa tarkoitetut vaatimukset sekä syyte lain 15 :ssä tarkoitetuista rikoksista ja rikkomuksista tutkittaisiin käräjäoikeudessa. Oikeushenkilöä tai elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä vastaan esitetty vaatimus riita-asiassa voitaisiin tutkia myös markkinaoikeudessa. Työsuhteeseen perustuvien riita-asioiden osalta työryhmän mietintöön liittyy palkansaajakeskusjärjestojen eriävä mielipide, jonka mukaan työsuhteeseen perustuvien riita-asioiden käsittely tulee kyseeseen vain käräjäoikeudessa. Eriävän mielipiteen mukaan ehdotetun liikesalaisuuskin 16 :n muotoilu jättää mahdollisuuden tulkintaan, joka mahdollistaisi tällaisten riita-asioiden käsittelyn käräjäoikeuden lisäksi myös markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus toteaa, että 16 :n ehdotettu muotoilu mahdollistaa esimerkiksi sen tulkinnan, että työntekijä voisi työsuhteeseen perustuvassa asiassa nostaa markkinaoikeudessa kanteen elinkeinonharjoittajana olevaa työnantajaa vastaan. Markkinaoikeus katsoo eriävässä mielipiteessä esitetyn mukaisesti, että työsuhteeseen perustuvat vaatimukset tulee käsitellä yksinomaan käräjäoikeuksissa kuten tähänkin asti. Markkinaoikeus esittää, että 16 :ssä tai työsopimuslaissa säädettäisiin erikseen siitä, että vaatimukset tutkitaan Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Marknadsdomstolen Banbyggarvägen 5 00520 Helsingfors Puhelin 029 564 3300 Faksi 029 564 3314 Telefon 029 564 3300 Fax 029 564 3314 markkinaoikeus@oikeus.fi www.markkinaoikeus.fi markkinaoikeus@oikeus.fi www.marknadsdomstolen.fi
2(5) käräjäoikeudessa silloin, kun vaatimukset perustuvat työsopimuslain ehdotetussa 4 :ssä säädettyyn salassapitovelvollisuuteen. Muiden kuin työsuhteeseen perustuvien riita-asioiden osalta ehdotetun 16 :n mukainen käräjäoikeuksien ja markkinaoikeuden rinnakkainen toimivalta on mietinnössäkin (s. 73) todetulla tavalla poikkeuksellinen. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvat kielto- ja vahingonkorvausvaatimukset, mukaan lukien liikesalaisuusasioihin perustuvat vaatimukset, tutkitaan tällä hetkellä markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus esittää jäljempänä esitetyin perustein vielä harkittavaksi, onko riittäviä perusteluja ehdotetun 16 :n mukaiselle olennaisesti nykytilanteesta poikkeavalle ratkaisulle. Ehdotetun 16 :n mukaisesta rinnakkaisesta toimivallasta seuraisi ensinnäkin asioiden vireilläolovaikutukseen liittyviä vaikeita tulkintaongelmia (s. 73). Näitä ongelmia ei ole mietinnössä mitenkään avattu, vaan on ainoastaan tyydytty toteamaan, että yhden asian vireilläolon vaikuttaa toisen mahdollisen asian käsittelyyn määräytyy yleisten prosessioikeudellisten periaatteiden mukaan. Rinnakkainen toimivalta saattaisi myös mahdollistaa epätoivottavia forum Shopping -tilanteita. Rinnakkainen toimivalta on myös ristiriidassa vuonna 2013 toteutetun uudistuksen kanssa, jossa immateriaalioikeudellisten riita-asioiden käsittely keskitettiin markkinaoikeuteen. Kuten mietinnön sivulla 36 on todettu, liikesalaisuudet voidaan laajassa mielessä lukea osaksi immateriaalioikeuksia. Mietinnön mukaan erillislaki liikesalaisuuksien suojasta olisi siten yhdenmukainen ratkaisu immateriaalioikeuksia koskevan sääntelyn systematiikan kanssa. Mietinnön sivulla 5 on todettu, että lailla on tarkoitus panna täytäntöön liikesalaisuusdirektiivi, jonka laatimisessa esikuvana on ollut teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettu direktiivi 2004/48/EY (niin sanottu täytäntöönpanodirektiivi). Liikesalaisuusdirektiivin oikeussuojakeinoja koskeva sääntely on soveltuvin osin saman sisältöinen täytäntöönpanodirektiivin kanssa. Markkinaoikeudella on teollis- ja tekijänoikeudellisissa riita-asioissa erityisasiantuntemusta näihin immateriaalioikeudellisiin oikeussuojakeinoihin liittyvistä kysymyksistä. Edellä mainitun immateriaalioikeusasioiden keskittämistä koskeneen uudistuksen tavoitteina oli muun ohella vähentää immateriaalioikeudellisten asioiden käsittelyn hajaantuneisuutta ja luoda edellytykset korkeatasoiselle asiantuntemukselle sekä nopeuttaa näihin asioihin liittyvää ratkaisutoimintaa (E1E 124/2012 vp s. 21). Markkinaoikeus katsoo, että liikesalaisuuslakiin perustuvien kielto- ja korvausvaatimusten sekä loukkaavien tavaroiden markkinoilta vetoa ja muita korjaavia toimenpiteitä koskevien kysymysten käsittely jatkossa markkinaoikeuden ohella 20 käräjäoikeudessa ei olisi omiaan turvaamaan edellä mainitun suuntaisia tavoitteita eikä ratkaisukäytännön yhdenmukaisuutta. Edellä mainitun vuonna 2013 toteutetun uudistuksen myötä markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluivat myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvat vahingonkorvausvaatimukset. Lisäksi markkinaoikeus voi teollis-ja tekijänoikeudellisen riita-asian yhteydessä tietyin edellytyksin tutkia myös muun riita-asian.
3(5) Liikesalaisuuksien osalta markkinaoikeudella on pitkäaikainen asiantuntemus erityisesti kieltovaatimuksiin liittyvistä kysymyksistä. Kuten mietinnön sivulla 14 on todettu, sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 :ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevat asiat käsitellään markkinaoikeudessa markkinaoikeudellisina asioina, joissa on piirteitä virallisperiaatteesta. Markkinaoikeudellisiin asioihin on katsottu sisältyvän julkinen intressi myös tilanteessa, jossa oikeudenkäynnin vastapuolina on kaksi elinkeinonharjoittajaa. Mietinnössä ei ole lainkaan arvioitu ehdotettua muutosta tästä näkökulmasta. Mietinnön mukaan (s. 37) eräs asioiden markkinaoikeuteen keskittämistä vastaan puhuva seikka on se, että liikesalaisuudet ja niihin liittyvät riidat poikkeavat monella eri tavoin markkinaoikeudessa käsiteltävistä muista immateriaalioikeuksista ja niitä koskevista riitaisuuksista. Pitää sinänsä paikkansa, että esimerkiksi osa kaupallisista liikesalaisuuksista saattaa olla sen tyyppisiä, että niiden yhteys immateriaalioikeuksiin on etäisempi kuin esimerkiksi teknisten liikesalaisuuksien. Kuitenkin jo tällä hetkellä markkinaoikeudessa käsitellään sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisissa kieltoasioissa kaiken tyyppisiä liikesalaisuuksia eikä ainoastaan immateriaalioikeuksiin kaikkein läheisimmin liittyviä liikesalaisuuksia. Liikesalaisuuksilla on yhtymäkohtia hyvään liiketapaan, jota koskevien oikeuskysymysten arviointi kuuluu tällä hetkellä markkinaoikeuden erityisasiantuntemuksen piiriin. Ehdotetun lain 3 :ssä on kahdessa kohdassa nimenomaisesti viitattu hyvään liiketapaan. Edellä todetut seikat pikemminkin puoltavat sitä, että elinkeinonharjoittajien välisissä riitaasioissa vaatimukset tutkii yksinomaan markkinaoikeus. Lisäksi käytännössä liikesalaisuusoikeudenkäynteihin saattaa liittyä myös immateriaalioikeuksiin perustuvia rinnakkaisia vaatimuksia, esimerkiksi tekijänoikeusvaatimuksia, kun kaupallisia ja teknisiä liikesalaisuuksia sisältäviä aineistoja on kopioitu. Markkinaoikeus esittää vielä harkittavaksi järjestelyä, jossa yksinomainen oikeuspaikka olisi markkinaoikeus niissä riita-asioissa, joissa sekä kantaja että vastaaja ovat oikeushenkilöitä tai elinkeinotoimintaa harjoittavia luonnollisia henkilöitä. Tällöin harkittavaksi tulisi myös, voisiko markkinaoikeus erityisestä syystä tuomita kielto- ja muita seuraamuksia vastaajana olevan elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle henkilölle tai muulle, joka toimii hänen lukuunsa. Jo nykyisin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan kielto voidaan kohdistaa tällaiseen henkilöön, jos siihen on erityistä syytä, vaikka liikesalaisuusasioissa tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole mahdollista. Mitä tulee mietinnössä viitattuun markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksuun, yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on markkinaoikeudessa 500 euroa eli sama kuin käräjäoikeudessa. Mietinnössä on vielä perusteltu ehdotusta käräjäoikeuksien ja markkinaoikeuden rinnakkaisesta toimivallasta riita-asioissa muun ohella kysymykseen tulevien riita-asioiden suurella määrällä ja sillä, että ehdotetun liikesalaisuuskin piiriin tulisi tilanteita, joissa salassapitovelvoite perustuu muuhun kuin lakiin (s. 35). Mitä tulee asioiden lukumäärään, mietinnössä on toisaalla (s. 22) todettu, että liikesalaisuuden loukkaamista koskevat asiat käsitellään Suomessa merkittävässä määrin rikosasioina ja valtaosa loukkauksista koskee yrityksen entisten työntekijöiden suorittamia tekoja.
4(5) Näin ollen valtaosa asioista tulisi joko rikosasioina tai työsuhteeseen perustuvina asioina edelleenkin käräjäoikeuksien tutkittaviksi. Mietinnössä on myös todettu (s. 48), ettei ole odotettavissa, että ehdotettavan lain myötä liikesalaisuuksien loukkausten käsittely siviilioikeudellisina asioina merkittävästi lisääntyisi. Vielä on otettava huomioon, että osa liikesalaisuuksiin perustuvista riita-asioista ratkaistaneen myös jatkossa välimiesmenettelyssä eikä markkinaoikeuden yksinomainen toimivalta osassa asioita estäisi välityssopimuksen tekoa. On kuitenkin mahdollista, että markkinaoikeuteen laitettaisiin vireille sellaisiakin asioita, jotka luonteeltaan poikkeavat markkinaoikeudessa perinteisesti käsiteltävistä asioista. Mietinnössä ei ole kuitenkaan esitetty riittäviä perusteita sille, että elinkeinonharjoittajien välisten liikesalaisuusriita-asioiden keskittämisellä markkinaoikeuteen olisi olennaista vaikutusta markkinaoikeuden työtilanteeseen. Mietinnössä on tuotu esille, että salassapitoehdon rikkomista koskeva kysymys saattaa tulla esille sivukysymyksenä riita-asiassa, jossa päävaatimukset koskevat muun tyyppisiä kysymyksiä (esimerkiksi sivu 72). Mietinnössä ei kuitenkaan ole lainkaan analysoitu, kuinka paljon tämän tyyppisiä tilanteita käytännössä esiintyy riita-asioissa tällä hetkellä. Sopimusehtoihin sisältyvien salassapitovelvoitteiden osalta markkinaoikeus toteaa, että liike-elämän salassapitosopimusten ja myös muiden sopimusten salassapitoehtojen osalta on tyypillisesti sovittu myös sopimusrikkomuksen seuraamuksista (näin myös mietinnön mukaan sivulla 27). Sopimusrikkomuksia koskevat riita-asiat käsitellään lähtökohtaisesti käräjäoikeuksissa eikä liikesalaisuuskin mukaisten yritysten välisten riita-asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen estäisi käräjäoikeuksia jatkossakaan tuomitsemasta tällaisia sopimuksiin perustuvia seuraamuksia. Mietinnön sivulla 51 on myös todettu, että ehdotetun lain säännökset eivät lähtökohtaisesti rajoittaisi liikesalaisuuden haltijan oikeutta sopimusvapautensa puitteissa sopia liikesalaisuuksiensa suojan laajuudesta. Pakottavaa ja siten sopimusvapautta rajoittavaa sääntelyä sisältyisi lähinnä lain 2, 5 ja 6 :iin, mutta ei siis seuraamuksia koskeviin säännöksiin. Mietinnön sivulla 73 on todettu, että jos kyse olisi periaatteellisesti merkittävämmästä salassapitovelvollisuutta koskevasta rikkomuksesta, kantajalla olisi mahdollisuus nostaa kanne markkinaoikeudessa. Tällaisia voisivat mietinnön mukaan olla esimerkiksi tietotaitoa koskevat lisenssisopimukset, joissa esitetään ehdotettuun lakiin liittyviä vaatimuksia. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että käytännössä kaikissa merkittävissä liikeelämän sopimuksissa on oikeuspaikkalauseke. Jos markkinaoikeudella on erityistuomioistuimena käräjäoikeuksien kanssa rinnakkainen toimivalta, oikeuspaikkalauseke käytännössä estää asian ratkaisemisen markkinaoikeudessa myös tällaisissa mietinnössä esimerkkinä mainitun kaltaisissa tilanteissa. Rinnakkainen toimivalta saattaisikin käytännössä johtaa siihen, että liikesalaisuuksiin liittyvät riita-asiat voitaisiin vain poikkeuksellisesti tutkia markkinaoikeudessa myös silloin, kun tämä olisi erityisen perusteltua markkinaoikeuden erityisasiantuntemuksen vuoksi. 17 Asiantuntijat Ehdotetun 17 :n mukaan mahdollisuus asiantuntijan käyttämiseen koskisi vain käräjäoikeutta. Tätä on perusteltu sillä, että oikeudenkäynnistä
5(5) markkinaoikeudessa annetun lain 10 :n mukaan kokoonpanoon markkinaoikeudessa voi kuulua kaksi asiantuntijajäsentä, jos asian laatu sitä edellyttää. Siinä tapauksessa, että liikesalaisuuslakiin perustuvat kiellot olisivat jatkossakin markkinaoikeudellisia asioita, markkinaoikeudellisten asioiden asiantuntijajäsenien kelpoisuusehtoihin markkinaoikeudesta annetun lain 7 :n 3 momentissa tulisi lisätä perehtyneisyys tekniikan alaan. 18 Voimaantulo Ehdotetun 18 :n 1 momentin siirtymäsäännöksen mukaan ennen liikesalaisuuskin voimaantuloa tehtyihin tekoihin sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä eli osaltaan lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tulleiden asioiden käsittelyyn tuomioistuimessa sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ehdotettu muotoilu yhdessä ehdotetun 16 :n mukaisen rinnakkaisen toimivallan kanssa johtaisi siihen, että jos liikesalaisuuskin voimaantulon jälkeen tulisi vireille asia, joka koskee ennen lain voimaantuloa tehtyä tekoa, käräjäoikeudella olisi siirtymäkauden ajan rinnakkainen toimivalta tutkia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvia kieltovaatimuksia liikesalaisuuksien osalta. Markkinaoikeus katsoo, että tämä ei olisi tarkoituksenmukaista. Muut lait Mietinnön sivulla 45 on todettu, että ehdotettujen muutosten toteuttaminen edellyttää lisäksi tarkistuksia oikeudenkäymiskaareen, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettuun lakiin sekä todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin. Näiltä osin muutosehdotukset eivät sisälly mietintöön, joten niistä ei ole mahdollista tässä vaiheessa lausua. Markkinaoikeuden ylituomari Markus Mattila Markkinaoikeustuomari