Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa?

Samankaltaiset tiedostot
Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Toimintakykyä arvioitava

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista

Johdanto toimintakyvyn arviointiin

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

Psyykkinen toimintakyky

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Kelan koulutus

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Toimintakyky ja ICF: Ympäristötekijät toimintakykyä edistävinä ja rajoittavina tekijöinä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Toimintakyvyn kirjaaminen

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

ICF viitekehys. Tavoi:eita eri tasoilla?

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

ICF perusteet: rakenne ja koodit

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

mitä, miten ja miksi?

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Liite 4. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tunnistetut psykososiaaliset vaikeudet (n = 175) aivotoiminnanhäiriökohtaisesti

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto Puh

Transkriptio:

Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa? Kuntoutussymposium 10.11.2011 Heidi Anttila, FT, erikoistutkija, THL Sinikka Peurala, FT, johtaja, Invalidiliitto

ICF Pääluokat ja aihealueryhmät Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet 1. Mielen toiminnot 2. Aistitoiminnot ja kipu 3. Ääni- ja puhetoiminnot 4. Sydän ja verenkierto-, veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot 5. Ruuansulatus-, aineenvaihduntaja umpieritysjärjestelmän toiminnot 6. Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän toiminnot 7. Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot 8. Ihon ja ihoon liittyvien rakenteiden toiminnot Ympäristötekijät 1. Tuotteet ja teknologia 2. Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset 3. Tuki ja keskinäiset suhteet 4. Asenteet 5. Palvelut, hallinto ja politiikat Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Ympäristötekijät Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Yksilötekijät Osallistuminen Invalidiliitto 2

Sisältö ICF Apuvälinepalveluprosessi ICF ja apuvälinepalveluprosessi Toimintakykyarviointi apuvälineen valinnassa ICF ja apuvälinepalveluprosessin seuranta Apuvälinespesifisiä mittareita 10.11.2011 3

10.11.2011 Why do we need ICF based assessment? MIKSI TARVITSEMME ICF-LUOKITUKSEEN POHJAUTUVAA ARVIOINTIA? Invalidiliitto 4

ICF Pääluokat ja aihealueryhmät Suoritukset ja osallistuminen 1. Oppiminen ja tiedon soveltaminen 2. Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet 3. Kommunikointi 4. Liikkuminen 5. Itsestä huolehtiminen 6. Kotielämä 7. Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet 8. Keskeiset elämänalueet 9. Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Invalidiliitto 5

10.11.2011 ICF-luokitukseen pohjautuva työkalu toimintakyvyn kuvaukseen Ohjaa moniammatilliseen ja systemaattiseen tapaan kuntoutustarpeen taustalla olevien ongelmien tai kuntoutuksen esteiden paikallistamisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyssä Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. https://helda.helsinki.fi/handle/1013 8/24581 Invalidiliitto 6

10.11.2011 Diagnoosikohtaiset ja/tai terveydenhuollon kontekstiin sopivat listat ICF-luokituksen ydinkohteista Sairauskohtaiset ydinalueiden listat (core sets) - ohjaavat moniammatillista arviointia ja tarjoavat kliiniseen työhön huomioitavia aihealueita Tarkistuslistat (checklists) - mahdollistavat tärkeiden osa-alueiden huomioimisen sekä toiminnan kuvauksessa, tavoitteiden asettelussa että arvioinnissa Esimerkki. ICF Core Sets for stroke - 39 asiantuntijaa 12 maasta - Comprehensive Core Set Ruumiin/kehon toiminnot 41 Ruumiin rakenteet 5 Suorituksista ja osallistuminen 51 Ympäristötekijät 33 - Brief Core Set Ruumiin/kehon toiminnot 6 Ruumiin rakenteet 2 Suorituksista ja osallistuminen 7 Ympäristötekijät 3 Invalidiliitto 7

10.11.2011 Brief Core Set for Stroke and % of experts willing to include the named category in it. 50% represent a preliminary cut-off. > 50% is bold. Invalidiliitto Geyh et al. J Rehab Med 2004: Suppl. 44: 135-141. 8

10.11.2011 Apuvälineisiin sopivia ICF Core Set for Matching Older Adults with Dementia and Technology Marcia J. Scherer, Stefano Federici, Lorenza Tiberio, Martina Pigliautile, Fabrizio Corradi and Fabio Meloni http://www.springerlink.com/content/btr3026w574n4 2p1/ ICF Core sets for vocational rehabilitation http://www.icf-research-branch.org/icf-core-setsprojects/diverse-situations/icf-core-sets-forvocational-rehabilitation.html Invalidiliitto 9

10.11.2011 Is the ICF combatible with assistive technology practice? ONKO ICF YHTEENSOPIVA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIIN? Invalidiliitto 10

ICF-luokitus antaa viitekehyksen arviointiin - Kokonaisvaltainen bio-psykososiaalinen viitekehys - Sopii apuvälinearviointiin ja interventioon, ja seurantaan - Yhteinen kieli monille eri ammattialoille 10.11.2011 - Kohtaa tutkijoita ja kliinikoita monissa eri kohdin apuvälinelainausprosessia Invalidiliitto 11

Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus 10.11.2011 12

10.11.2011 How can the ICF framework be mapped to elements of assistive technology assessment? KUINKA ICF VOIDAAN SILLATA APUVÄLINEARVIOINTIIN? Invalidiliitto 13

Apuvälinearvioinnin elementit Käyttäjän toimintakyky Motorinen ICF viitekehys Osa 1: Toimintakyky ja toimintarajoitteet Ruumiin/kehon toiminnot & Ruumiin rakenteet Ruumiin toiminnot Ääni- ja puhetoiminnot Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot Ruumiin rakenteet 10.11.2011 Hermojärjestelmän rakenteet Ääneen ja puheeseen liittyvät rakenteet Liikkeeseen liittyvät rakenteet Sensorinen Aistitoiminnot ja kipu Hermojärjestelmän rakenteet Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet Aistitoiminnot Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet Liikkeeseen liittyvät rakenteet Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet Kognitio Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application. 2008 Nova Science Publishers. 14

10.11.2011 Apuväline sovellus Suoritukset ja osallistuminen Elämänroolit ADL Itsehoito Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Liikkuminen Kommunikointi IADL Kotielämä Koulutus Työ Vapaaaika Keskeiset elämänalueet Oppiminen ja tiedon soveltaminen Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Kommunikointi Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Keskeiset elämänalueet Oppiminen ja tiedon soveltaminen Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Kommunikointi Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Invalidiliitto 15

10.11.2011 Apuvälineet Liikkuminen Itsehoito Osa 2: Kontekstuaaliset tekijät Ympäristötekijät Tuotteet ja teknologiat Tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen liikkumiseen ja liikenteeseen sisä- ja ulkotiloissa Päivittäisen elämän tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen käyttöön Aistit Näkeminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat kuuleminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat Kommunikointi Kommunikointituotteet ja - teknologiat Kirjautuminen tietokoneelle Seating Opetustuotteet ja teknologia Ei luokiteltu Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application. 2008 Nova Science Publishers. 16

10.11.2011 Ympäristön vaikutukset Fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö Asenneympäristö Edistävät ja rajoittavat tekijät Tuotteet ja teknologiat (rakennusten arkkitehtuuri- ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen tuotteet ja teknologiat) Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset Tuki ja keskinäiset suhteet Palvelut, hallinto ja politiikat Asenteet Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application. 2008 Nova Science Publishers. 17

10.11.2011 Psykososiaaliset tekijät Havaitut hyödyt Yksilötekijät Motivaatio Itsetunto Pätevyys Henkilön resurssit Kokemus Koulutus Yhteiskunnallistaloudellinen asema Väestötieteellinen asema Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application. 2008 Nova Science Publishers. 18

Yksilötekijöiden merkitys Louise-Bender Pape T. The shaping of individual meanings assigned to assistive technology: a review of personal factors. Disabil Rehabil 24(1-3):5-20, 2002 Yksilölliset ja kulttuuriset tekijät muovaavat yksilöiden käsityksiä apuvälineistä/teknologiasta Toinen tärkeä tekijä on sopeutuminen vammaan tai sairauteen Onnistunut apuvälineen lainaus edellyttää ymmärrystä : 1. Mitä merkityksiä käyttäjällä on teknologiaa kohtaan 2. Mitä odotuksia käyttäjällä on apuvälineen hyödystä 3. Mikä merkitys apuvälineellä on yhteisöön 4. Että vammaisuus on vain yksi, mutta ei määräävä tekijän ihmisen identiteetissä 10.11.2011 19

Vammaisten ihmisten kokemusten ja näkemysten huomioon ottaminen Scherer MJ. 2005. Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books Ammattilaisilla tulee olla on tieto apuvälineistä ja asiakkaasta, ja taito jakaa yhteiset tavoitteet Jokaisella ihmisellä on omat käsityksensä, näkökulmansa ja odotuksensa Myös vammaisten ihmisten näkemykset ovat erilaisia Ammattilaiset ja asiakkaat voivat nähdä ja kokea asiat eri tavoin Miten asiakas on mukana tasaveroisena kumppanina? 10.11.2011 20

10.11.2011 Käyttäjän toimintakyky Motorinen Sensorinen Kognitio Aistitoiminnot Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Elämänroolit ADL IADL Koulutus Työ Vapaa-aika Suoritukset ja Osallistuminen Psykososiaaliset tekijät Henkilökohtaiset resurssit Yksilötekijät Laitteet Liikkuminen Kommunikointi Näkeminen Kuuleminen Itsehoito Ympäristötekijät: Tuotteet ja teknologiat Invalidiliitto Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Asenne Ympäristötekijät Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application. 2008 Nova Science Publishers. 21

10.11.2011 AT Intervention Planning and Outcomes Measurement: What is the role of the ICF? MIKÄ ON ICF:N ROOLI APUVÄLINEPALVELUN SUUNNITTELUSSA JA ARVIOINNISSA? Invalidiliitto 22

Tehokkaat strategiat suoritusten ja osallistumisen tavoitteiden saavuttamiseksi Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee. http://r2d2.uwm.edu/archive/impact2model.html 1. Toimintarajoitteiden vähentäminen 2. Toimintarajoitteiden kompensointi 3. Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun käyttäminen 4. Suoritusten muokkaaminen Rinnasteisia tai vaihtoehtoisia interventioita 5. Ympäristön muokkaaminen 6. Avustajan käyttäminen 10.11.2011 23

10.11.2011 Are Current Approaches in AT Assessment Relevant to the ICF? OVATKO NYKYISET APUVÄLINEPALVELUN ARVIOINNIN MENETELMÄT RELEVANTTEJA SUHTEESSA ICF:ÄÄN? Invalidiliitto 24

Matching Person with Technology. Scherer MJ. 2005. MITEN VALITA APUVÄLINE ASIAKKAALLE? 10.11.2011 25

Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus 10.11.2011 26

Apuvälinetarpeen arvioinnin viitekehys Sherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8 ICF - Ympäristötekijät Kulttuurin ja talouden prioriteetit Lainsäädäntö ja politiikka Asenteet ICF - Yksilötekijät Apuvälineen valinta ja päätös Resurssit: Perhe, lähiomaiset/ystävät Taloudelliset Tieto ja Tiedonvälitys Asiakas Toiminnallisen tarpeen arviointi (objektiivinen tarve) Apuvälineseurannan viitekehys (Fuhrer ym. 2003) Odotukset Mieltymykset ja Prioriteetit Apuvälinepalveluntuottaja Asiakkaan tarpeiden arviointi (subjektiivinen tarve) 10.11.2011 27

ICF Ympäristötekijät Lainsäädäntö ja politiikka vaikuttaa apuvälineiden saatavuuteen, palvelujärjestelmään, ammattihenkilöiden koulutukseen jne. Talouden prioriteetit esim. riittämätön apuvälinehankintojen rahoitus tai palvelut -> asiakas ei saa tarpeen mukaisia apuvälineitä Kulttuuri Yhteisön yhteinen käyttäytymis- ja arvoperusta, esim. miten suhtaudumme vammaisten itsenäisyyteen tai yhteiskuntaan integrointiin Vaikuttaa ihmisten asenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin, esim. teknologian käyttöön 10.11.2011 28

ICF Ympäristötekijät Asenteet Esim. Perheenjäsenet voivat vastustaa apuvälinettä, jos se heidän mielestään stigmatisoi perhettä Mitä omaiset ymmärtävät ja miten käyttäytyvät voi vaikuttaa myös siihen, miten ammattihenkilöt suhtautuvat omaisiin. Olennaista on kumppanuus asiakkaan, omaisten ja apuvälinepalvelun ammattilaisten välillä 10.11.2011 29

ICF Yksilötekijät Resurssit Asiakkaan emotionaaliset, fyysiset, taloudelliset, kyky tietoiseen valintaan Lähiomaisen tai ystävien tuki lisää esim. toivoa, optimismia, itseluottamusta, voimaantumisen tunnetta, valmiutta kohdata uusia asioita, kuten apuvälineitä Ammattilaisen: tietotaito, koulutus, verkostot Taloudelliset Jos apuvälinettä ei saa terveydenhuollosta 10.11.2011 30

ICF Yksilötekijät Tieto Miten asiakas saa tietoa apuvälineratkaisuista ja apuvälinepalveluun pääsystä? Mistä ammattilaiset saavat tietoa uusista ratkaisuista: messut, seminaarit, lehdet, myyjät jne. Odotukset Asiakkaat tuovat mukaan esim. kulttuurin, perheen, puolison, työpaikan, läheisten kanssa muovautuneet odotukset Kulttuuriset suorat tai epäsuorat odotukset toimintakykyisestä ja taloudellisesti itsenäisestä selviytymisestä Työpaikan odotukset tietystä työsuorituksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Apuvälinepalvelussa: odotukset esim. kirjaamisesta 10.11.2011 31

Mieltymykset ja prioriteetit Persoonallisuus ja temperamentti (itseluottamuksen ja omanarvontunnon aste, levottomuus, alakuloisuus) ovat yhteydessä apuvälineen käyttöön ja tyytyväisyyteen Vaikuttavat toisiinsa, muuttuvat ajan ja kokemuksen myötä, joten jokaisella on yksilöllinen näkemys apuvälineen hyödystä Tutkimusten mukaan hoitomyöntyvyyden määrä ja laatu on yhteydessä yksilötekijöihin, yhteisötekijöihin ja käyttäjän uskomuksiin. Nämä tekijät puolestaan vaikuttavat elämänlaatuun, vammaan sopeutumiseen, huoleen erilaisuudesta, muutosvalmiuteen ja haluun kuntoutua esim. apuvälineen avulla. 10.11.2011 32

Asiakkaan tarpeiden arviointi Scherer MJ. 2005. Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books. Asiakkaan tarpeiden arviointi (subjektiivinen tarve) Pohjana Matching Person with Technology (MPT) -malli, jota tutkittu eri asiakasryhmissä ja apuvälineiden käyttöympäristöisssä Asiakaslähtöinen apuvälineen valinta Huomioi yksilö- ja ympäristötekijät ja teknologian Soveltuu kaikille asiakkaille, apuvälineille ja eri ympäristöihin Tarkistuslistoja tarpeiden arviointiin, apuvälineen valintaan ja seurantaan 10.11.2011 33

MPT Asiakashaastattelun 6 vaihetta 1. Selvitä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteet, vahvuudet sekä tavoitteet 2. Selvitä aiemmin käytetyt apuvälineet/muu apu ja asiakkaan tyytyväisyys niihin 3. Selvitä apuvälineen käyttöä ehkäisevät ja edistävät tekijät 4. Keskustele apuvälineen hyväksymisestä. 5. Suunnittele tarvittavat interventiot 6. Seuraa muutoksia 10.11.2011 34

Vaihe 1: Selvitä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteet, vahvuudet sekä tavoitteet? ICF Pääluokka/aihe-alue Rajoitteet Vahvuudet Tavoitteet Interventio? Oppiminen ja tiedon soveltaminen (1) Katseleminen (d110) Kuunteleminen (d115) Lukeminen ja kirjoittaminen (d116 ja d170) Kommunikointi (3) Liikkuminen (4) Käden hienomotorinen käyttäminen (d440) Itsestä huolehtiminen (5) Omasta terveydestä huolehtiminen (d570) Kotielämä (6) Työ ja työllistyminen (d840-859) Virkistäytyminen ja vapaa-aika (d920) 10.11.2011 35

Vaihe 2: Selvitä aiemmin käytetyt apuvälineet/muu apu ja asiakkaan tyytyväisyys niihin? ICF Pääluokka/aihealue Nykyiset apuvälineet Aiemmat apuvälineet Tarvittavat apuvälineet Mikä apuväline kullakin ICF-alueella? Käytön määrä: kk, % pv Tyytyväisyys (1-5) Käytön määrä: kk, % pv Tyytyväisyys (1-5) Syy, miksi ei enää käytössä? Tarvitsee, ei ole saanut Tarvit -see, ei halua Syy Oppiminen ja tiedon soveltaminen (1) 1. 2. 3. Katseleminen (d110) 1. 10.11.2011 36

Vaihe 3: Apuvälineen käyttöä ehkäisevät ja edistävät tekijät Kokemukset Tyydyttävää/turh auttavaa Luovuutta tukevaa/häiritsev ää Rohkaisevaa/ep ärohkaisevaa Tukee yhteisöllisyyteen/ eristää muista ihmisistä Lisää/vähentää itseluottamusta Suhtautuminen apuvälineeseen Teknologian käyttö on luontevaa/häirits evää Suhtaudun teknologiaan älyllisesti/tunteell a Muut tukevat/eivät tue käyttöä Suhtautuminen suorituksiin Aktiivista (urheilu, kävely)/ passiivista (lukeminen, TV) Mieluiten muiden kanssa/yksin Tekemiseni on tyydyttävää/turha uttavaa Etsin uusia ajanviettotapoja/ ei tarvetta muutokselle Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet (7) Säännöllisesti / harvoin yhteydessä perheeseen tai lähiomaisiin Säännöllisesti / harvoin yhteydessä tuttaviin tai tuntemattomiin Fyysisesti riippumaton / riippuvainen muista Itsenäinen/ripustautuva Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot (b126) Henkinen energia ja viettitoiminnot (b130) Rauhallinen/energinen Iloinen/masentunut Sietokykyinen/vihainen tai turhautunut Myönteinen/kielteinen Ulospäin suuntautunut/hiljainen, sisäänpäin kääntynyt Keskittynyt/hermostunut Motivoitunut/epämotivoitunut Sitoutunut/helposti luopuva Ajatteleva/tunteileva Hyvä/huono tuntemus omasta hyvinvoinnista 10.11.2011 37

Vaihe 3. Asiakas arvioi apuvälineen sopivuutta ja tärkeyttä 1. Apuväline auttaa saavuttamaan tavoitteitani 2. Apuvälineestä on minulle hyötyä ja se lisää elämänlaatuani 3. Osaan käyttää apuvälinettä ja sen eri ominaisuuksia 4. Apuvälineen käyttö on turvallista 5. Apuväline sopii arkirutiineihini 6. Minulla on kyky ja taito käyttää apuvälinettä ilman epämukavuutta, stressiä tai väsymystä 7. Apuväline sopii käyttöympäristööni (esim. auto, olohuone tms.) 8. Voin käyttää apuvälinettä huoletta perhepiirissä 9. Voin käyttää apuvälinettä huoletta ystävien ja tuttujen keskuudessa 10. Voin käyttää apuvälinettä huoletta koulussa tai työssä 11. Voin käyttää apuvälinettä huoletta missä tahansa ulkona Mitkä 3 asiaa ovat mielestäsi tärkeimmät? Arvioi kukin apuväline asteikolla 1-5 10.11.2011 38

Vaihe 4: Yhteenveto apuvälinetarpeen arviosta Keskustele asiakkaan kanssa: Millainen käsitys muodostui asiakkaan tavoitteista, toimintakyvystä, odotuksista, apuvälineen sopivuudesta ja muun kuntoutuksen tarpeesta? Vaihe 5: Suunnittele ja priorisoi tarvittavat interventiot: Mikä tai mitkä apuvälineet asiakkaalle lainataan? Millaista henkilökohtaista apua, terapiaa? Mitä muutoksia ympäristöön (rakennukset, yhteisö)? Mitä muuta kuntoutusta tarvitaan? Vaihe 6: Seuraa asiakkaan tavoitteiden muutoksia ja muutostarpeita apuvälineessä 10.11.2011 39

Apuväline-interventio osana kokonaisvaltaista kuntoutusta Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee. http://r2d2.uwm.edu/archive/impact2model.html Toimintarajoitteiden vähentäminen Toimintarajoitteiden kompensointi Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun käyttäminen Suoritusten muokkaaminen Ympäristön muokkaaminen Avustajan käyttäminen 10.11.2011 40

A framework for assistive technology outcomes (Fuhrer, 2003) MITEN SEURATA APUVÄLINEIDEN VAIKUTUKSIA? 10.11.2011 41

Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus 10.11.2011 42

Apuvälineseurannan viitekehys Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22):1243-51 Käytön lopettaminen Käytön lopettaminen Apuvälinetarpeen arvioinnin viitekehys (Scherer ym. 2007) Kokeilu Lyhyen ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Pitkäaikainen käyttö Pitkän ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Sekoittavat ja muokkaavat tekijät ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset Käytön jatkaminen 10.11.2011 43

Apuvälineintervention määritelmä Gitlin LN. Assistive technology in the home and community for older people: psychological and social considerations. In MJ Scherer (ed) Assistive technology: Matching Device and Consuner for succesful rehabilitation. Washington, DC: American Psychologcal Association, 2002:109-202 1. Rakenteelliset muutokset ympäristöön (esim. oven leventäminen) 2. Erityisvälineet ympäristöön (esim. kaiteet, kahvat, luiskat) 3. Apuväline (esim. Pyörätuoli, tartuntapihdit, kommunikaatioapuväline, kuulolaite tai näön apuväline) 4. Muutokset esineisiin (kulkureittien tyhjentäminen, valaistuksen säätäminen) 5. Ympäristöön liittyvän käyttäytymisen muutos (esim. energian säästäminen tiettyihin toimintoihin tai tehtävien osittaminen) 10.11.2011 44

Tulosdimensiot Vaikuttavuus ICF suoritukset ja osallistumisen, eri apuvälineissä eri aihealueet esim. Liikkuminen, kommunikointi, itsehoito jne. Tehokkuus Vaikuttavuus/resursseihin (kustannukset) Tyytyväisyys apuvälineeseen Lyhyen ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi -> Nämä 3 ovat apuvälineen käytettävyyden pääosatekijät (ISO) Pitkän ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Psykologinen toimintakyky: conation, affect, and cognition. User s feelings of competence and efficacy, adaptabiity, and selfesteem Subjektiivinen hyvinvointi: henkilön myönteinen kokemus tai tunne omasta elämästään liittyen terveyteen tai osallitumiseen. Elämänlaatu 10.11.2011 45

Sekoittavat tekijät Moderating co-factors ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot (esim. fysioterapia) Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset 10.11.2011 46

Mitä seurantamittareita apuvälinealan tutkimuksissa on? Lenker et al. 2005. Psychometric and administrative properties of measures used in assistive technology research. Assist Technol 17: 7-22, 2005 Apuvälineen käyttö ja käytettävyys: 70 % mitatuista muuttujista Toimintakyky, osallistuminen ja elämänlaatu: 30 % mitatuista muuttujista 82 artikkelia, joissa yhteensä 212 tulosmuuttujaa Näistä 79% (n=168) ei-standardoituja, omia lomakkeita Mittarien psykometriset ominaisuudet huonosti kuvattu 10.11.2011 47

Joten tutkimuksissa voi olla jokin seuraavista harhoista: vaikutuksia ei voida todeta, koska mittarit eivät ole luotettavia epäluotettavilla mittareilla mitatut tulokset voivat joko yli- tai aliarvioituja tai vääriä apuvälineiden hyötyä ei ole mitattu kiinnostavien vaikutusten osalta 10.11.2011 48

Apuvälineseurannan mittareita QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja palveluun NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari Tekeillä: Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of Assistive Technology Services) Muita mahdollisia (mutta ei saatavilla suomeksi!): PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale) Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment) Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin COPM (Canadian Occupational Performance Measure) MPT (Matching Person with Technology) 10.11.2011 49

QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari Asiakkaan tyytyväisyys apuvälineeseen (8 osatekijää) ja apuvälinepalveluun (4 osatekijää) Tunnistaa tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden syyt Selvittää, mitkä 3 osatekijää ovat tärkeimmät Luotettava ja validi Käsikirja Maksuton www.thl.fi/apuvalineet 10.11.2011 50

L. Demers, R Weiss-Lambrou & B. Ska. Suomennos Stakes, 2005 10.11.2011 51

10.11.2011 52

SATS - Asiakastyytyväisyyskysely apuvälinepalvelun laadusta Kuinka tyytyväinen olet 1. apuvälinepalvelun ammattihenkilöiden saavutettavuuteen? 2. apuvälinepalvelusta ja apuvälinevaihtoehdoista saamaasi tietoon? 3. ammattihenkilöiden keskinäiseen yhteistyöhön ja kommunikaatioon? 4. apuvälinepalvelun ammattihenkilöiden asiantuntemukseen? 5. apuvälineasiasi käsittelyn kestoon? 6. mahdollisuuksiisi vaikuttaa apuvälineen valintaan? 7. saamaasi apuvälineen käytön opastukseen/ohjeisiin? 8. käyttöönoton jälkeiseen tukeen, esimerkiksi puhelinsoitot, käynnit tai vastaavat? Asteikko: 1-5, 1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen 10.11.2011 53

NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden arviointimittari Mittaa apuvälineen käytön vaikuttavuutta käyttäjän arkielämässä ja osallistumisessa Kehitetty viiden Pohjoismaan yhteistyönä: kieliversiot Sisäinen konsistenssi hyvä, sisältövaliditeetti tyydyttävä, toistettava Käsikirja on, ei tarvita erityistä koulutusta Maksuton www.thl.fi/apuvalineet 10.11.2011 54

NOMO on strukturoitu haastattelu Lähtötilannehaastattelu: juuri ennen kuin henkilö saa tai hänelle vaihdetaan yksi tai useampia liikkumisapuvälineitä Osa A: Kuvailevat ja riippumattomat muuttujat Osa B: Tulosmuuttujat Seurantahaastattelu: >4 kk lähtötilanteesta Osa A: Kuvailevat ja riippumattomat muuttujat, lähtötilanteen jälkeen sattuneet tärkeät tapahtumat Osa B: Tulosmuuttujat 10.11.2011 55

Liikkumista edellyttävä osallistuminen ENNEN apuvälineen käyttöönottoa Liikkumista edellyttävä osallistuminen apuvälineen käyttöönoton JÄLKEEN Lähtötilanteen haastattelu Apuväline otetaan käyttöön Muut tekijät, esim. - Uusi lääkitys - Kodin muutostyöt - Koulutus jne. Seurantahaastattelu 10.11.2011 56

NOMOn tulosmuuttujat Avun tarve kotona, mennessä kodista ulos/tullessa sisään, muualla sisätiloissa, ulkona 20 liikkumista edellyttävää toimintoa Toimintojen tekemisen useus Liikkumisen helppous/vaikeus jokaisessa liikkumista edellyttävässä toiminnassa 10.11.2011 57

10.11.2011 58

10.11.2011 59

10.11.2011 60

CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach) v. 2001 alkaen apuvälinealan seurantamittareiden kehittäminen Rahoitus: mm. United States Department of Education, National Institute on Disability and Rehabilitation Research (NIDRR) Liikkumisapuvälineen arviointimittari: AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M Väline liikkumisapuvälineiden luokitteluun ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan: AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI) Mittari apuvälineen vaikutuksista avustajaan: Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM) www.atoutcomes.com 10.11.2011 61

10.11.2011 What are the Potential Limitations of ICF-based AT Assessment? MITKÄ OVAT MAHDOLLISET RAJOITUKSET ICF-POHJAISESSA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN ARVIOINNISSA? Invalidiliitto 62

10.11.2011 - ICF luokittelee apuvälineet toiminnallisiin luokkiin, se ei sisällä yksityiskohtaista tietoa. (Toisaalta tätä varten on ISO9999 apuvälineluokitus.) - Ei ole yhtä arviointimenetelmää, jonka avulla laatia suositus apuvälineestä tieto, kokemus, arviointi yhdessä - capacity ja performance ero teoreettinen - Conversion of specific ICF qualifiers and codes to quantify the efficacy of intervention is vital Invalidiliitto 63

What can be concluded? JOHTOPÄÄTÖKSET 1/2 Mitä opittiin - mitä kehitteillä? Apuvälinepalveluprosessi voidaan sillata ICF:ään Käytiin läpi miten ICF:n osa-alueet, pääluokat ja aihealueet ovat mukana apuvälinepalveluprosessissa, kuten apuvälineen tarpeen arvioinnissa ja vaikutusten seurannassa Arvioinnin ja seurannan välineitä on vähän Tarvitaan konsensus apuvälinepalveluprosessin indikaattoreista 10.11.2011 64

What can be concluded? JOHTOPÄÄTÖKSET 2/2 Tarvitaan yhteisesti sovittu ICF ydinalueiden lista (core set) apuvälinepalveluprosessille Apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujat täytyy sisällyttää ICF-pohjaiseen apuvälinepalveluprosessin arviointiin Tarvitaan olemassa olevien kansainvälisten arviointimenetelmien käännöstä ja validointia Suomeen Tarvitaan vaikuttavuusnäyttöä apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujilla, jotka pohjautuvat ICF:ään 10.11.2011 65

Kiitos! Kysymyksiä, keskustelua? 10.11.2011 66