Loppuraportti 2018 www.yhteinenkeittio.fi Kuva: Salla Lehtipuu
Yhteinen keittiö -hanke 1.1.2017-31.12.2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön Painopiste hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa Hyvien käytäntöjen kohdentaminen väestöryhmiin, joissa hyvinvointi ja/tai terveys ovat keskimääräistä huonompia Asiakasosallisuus ja palvelumuotoilu eriarvoisuuden kaventamiseksi Valtakunnalliselle Yhteinen keittiö -hankkeelle myönnetty hankerahoitus 1 miljoona euroa 2
Mikä on Yhteinen keittiö? Yhteinen keittiö on ihmisiä yhteen kokoava tila tai toiminta, jonka edullinen tai maksuton ruoka sekä mielekäs toiminta kutsuu paikalle ihmisiä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Yhteisessä keittiössä tekeminen lähtee yhteisöstä ja kävijöistä. Yhteisissä keittiöissä kävijät suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä paikallisten ammattilaistoimijoiden kanssa. Kävijät päättävät mitä Yhteisessä keittiössä tehdään ja toimintaa ohjaavat osallistujat itse. Yhteinen keittiö toimintamallilla on haettu uutta toiminnallista konseptia, joka yhdistää kuntalaiset, kolmannen sektorin ja seurakunnan toimijat sekä kunnan sote-palvelut. Yhteinen keittiö toimii eri organisaatioiden toimijoiden ja hallintorajojen ylitse. Yhteinen keittiö vahvistaa samalla paikallista yhdessä tekemisen toimintakulttuuria kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. 3
Yhteinen keittiö -hankkeen valtakunnalliset toimijat 2017-2018 Hankkeen valtakunnallinen koordinoija, hankehallinnointi Yhteisövalmennukset ja kansalaistoiminnan valmennukset Ehyt ry:n Elokolot toisen vaiheen pilotteina (Helsingin Kalliossa ja Turussa) Marttapiirien ruokakurssit Yhteisten keittiöiden vapaaehtoisille Hygieniakoulutusten ja -tiedon tarjoaminen Yhteisille keittiöille
Yhteinen keittiö -hankkeen pilotit viidellä paikkakunnalla STM:n rahoitusta saavat: Pilottikeittiöt ja vastuutahot: Seinäjoki Tampere Lahti Vihti Porvoo Seurakunnat tai seurakuntayhtymät Sairaanhoitopiirit Kaupungit / sosiaali- ja terveydenhuollot Oppilaitos Järjestö / yhdistys Lahti: Takatasku ja Laune (Lahden seurakunnat) Porvoon Yhteinen keittiö (Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Tatsi) Tampere: Peipontupa, Pispa ja Koilliskeskus (Tampereen kaupunki, TAMK, PSHP) Seinäjoki: Toimintojen talo (Seinäjoen kaupunki ja EPSHP) Vihti: Toivon Paikat (Vihdin seurakunta)
Yhteinen keittiö -hankkeen tavoitteet Tavoiteltiin muutosta: Osallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentäminen Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen Monialaisen yhdessä tekemisen toimintakulttuurin vahvistaminen Tavoitteet: Perustaa jokaiseen 18 maakuntaan vähintään kaksi Yhteistä keittiötä ja näin levittää hyviä käytäntöjä eri puolille Suomea Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen monin eri tavoin sekä hyvinvoinnin edistäminen palveluiden ja verkostojen tehokkaammalla hyödyntämisellä. Välittämisen vallankumous Lisäksi mahdollisuuksien mukaan hävikkiruoan hyötykäyttö 6
Hankkeen maku-sote-yhteys Hanke mahdollistaa eri organisaatioiden ja toimijoiden verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen toimintakulttuurin kehittymisen asukkaiden parhaaksi Yhteinen keittiö konsepti tarjoaa sote-työlle valmiin alustan, johon voi tuoda palveluita ja palveluihin ohjausta parantaen samalla palveluiden saatavuutta Hanke vahvistaa maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla Yhteinen keittiö toimintamalli on kirjattu maakunta- ja soteuudistuksen strategiaan HYTE-suunnittelussa Yhteisessä keittiössä kehitetty sote-alan monialaista ja matalankynnyksen terveyden edistämisen työtä yhteistyössä mm. VESOTE- ja Mielenterveyden ensiapu -kärkihankkeiden kanssa (erityisesti Etelä-Pohjanmaalla) 7
Hankkeen kehittämis- tai työmenetelmiä Kehittämismenetelminä: Keskustelut, palaverit, työpajat, rohkeat kokeilut, toimintaan osallistuminen Haastattelut & kyselyt, selvitystyöt, kirjalliset kartoitukset ja selvitykset, tutkimuskirjallisuuden hyödyntäminen Tehtyä työtä käytännössä: Pilottikeittiöissä kehitetty, pilotoitu ja toteutettu ruokailuun liittyvää toimintaa yhdessä osallistujien kanssa Yhteinen keittiö -konseptin mallintaminen ja konseptointi Kehitetyn toimintamallin ja pilottien hyvien käytäntöjen levittäminen Kokeiluja hyvien toimintamallien rakentamiseksi ja testaamiseksi sekä hyväksi todettujen käytäntöjen hyödyntäminen ja mallintaminen sekä näkyväksi tekeminen. Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja/harjoitteluja Yhteisissä keittiöissä Palvelumuotoilun menetelmiä ja asukaskuulemisia sekä etsivää työtä Yhteistyöverkoston rakentaminen ja Yhteisten keittiöiden Cable-yhteisövalmennukset Marttojen ruokakurssit vapaaehtoisille ja Maa- ja kotitalousnaisten toteuttamat hygieniaosaamisen koulutukset Yhteisissä keittiöissä Hyte-maakuntakierros ja osallisuustyöpajakiertue Osallisuusmittarin rakentaminen ja vaikuttavuuden analyysi 8
Sekä ammattilaiset että asukkaat ovat Yhteisessä keittiössä toimijoita Yhteinen keittiö kohdehenkilö ja loppukäyttäjä KUKA ON KOHDEHENKILÖ: Sote-ammattilaiset, järjestöjen, seurakunnan, oppilaitosten (opet+opisk), sairaanhoitopiirin ym. ammattilaiset MIKÄ ON TAVOITE KOHDEHENKILÖLLE: Uusi toimintakulttuuri Paikalliset toimijat saavat ydinsisällöt Yhteinen keittiö -konseptista ja johtamisen välineitä, joiden avulla toimintakulttuurin muutosta voidaan mahdollistaa KUKA ON LOPPUKÄYTTÄJÄ: Kuka tahansa alueen asukas, erityisesti kohdentuu heikommassa asemassa oleviin MIKÄ ON TAVOITE LOPPUKÄYTTÄJÄLLE: Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntyminen, voimavarojen vahvistuminen, halu pitää itsestä huolta, yksinäisyyden vähentyminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen, eriarvoisuuden vähentyminen Hanken
Osallistamisen tavat Yhteisissä keittiöissä Yhteisen keittiön kävijät osallistuivat toimintaan suunnitteluvaiheesta lähtien ja toimintaa tehtiin alusta lähtien kaikki toimijat yhdessä (Yhteinen keittiö toimijat = kävijät, vapaaehtoiset ja työntekijät) Kävijöille suunnatut kyselyt ja haastattelut, kirjallinen palaute, erilaiset työpajat Palautekyselyt eri tapahtumista Asukastilaisuudet, asukastyöpajat ja asukaskuulemiset Yhteisövalmennukset Osallisuuskyselytutkimus 10
Tulokset: Yhteinen keittiö -verkosto ja leviäminen maakuntiin Yhteinen keittiö lähtötilanne 1.1.2017 Levinnyt maakuntiin tilanne 31.12.2018 Seinäjoki Pilotit: 5 paikkakuntaa, joissa rahoitusta saaneet: Seurakunnat tai seurakuntayhtymät Sairaanhoitopiirit Kaupungit/sosiaalija terveydenhuollot Tutkimuslaitos tai oppilaitos Järjestö Paikkakunnat (joillakin useampi Yk) Pilotti Yhteinen keittiö Kehitteillä Toiminnassa 31.12. yhteensä 40 Yhteistä keittiötä n= 5 n= 21 n= 10 Tampere Valtakunnalliset toimijat: Lahti Vihti Porvoo
Keskeiset tulokset Yhteinen keittiö on mahdollistanut osallisuuden kokemuksia ja hyvän tekemistä. Yhteisessä keittiössä on toteutunut kohtaaminen, tunnustuksen saaminen, jakaminen ja merkityksellinen tekeminen. Osallistujat ovat saaneet konkreettisia työkaluja arjessa jaksamiseen ja selviämiseen; mm. rytmittänyt elämää, terveellisen ruoan helpompi saatavuus Yhteinen keittiö on toiminut arvoneutraalina alustana ei kenenkään maalla erilaisille palveluille (esim. sosiaalityöntekijät, terveydenhoitajat, velkaneuvojat, Kela, työvoimapalvelut, parturi) uudenlainen tapa toimia yhdessä eri toimijoiden kanssa Uusi toimintatapa opiskelijalähtöiseen työelämäoppimiseen Tampereella Yhteinen keittiö -hanke on edistänyt kokonaisvaltaista kuvaa ihmisestä ja osallisuus on alettu nähdä osana terveyttä Yhteinen keittiö on yhteisöllisyyttä yli hallinnollisten sote-rajojen! 12
Tulosten merkitys ja hyöty a) Yhteinen keittiö kävijöiden kannalta Koettu osallisuus ja hyvinvointi vahvistunut Terveellinen ruoka yhä enemmän kaikkien saatavilla Tarjonnut mielekästä, säännöllistä toimintaa omien toiveiden ja tarpeiden pohjalta Palveluiden saatavuus ja palveluiden ohjaaminen parantunut b) henkilöstön ja alan ammattilaisten kannalta Monialaiset verkostot laajenneet ja vahvistuneet sekä tiedonkulku parantunut Resurssit säästyvät yhdessä tekemisen toimintakulttuurissa Työhyvinvointia lisäävä toimintatapa, kävijät voivat olla myös toimijoita Asiakkaiden tavoittaminen helpottunut c) päättäjien kannalta (kunnalliset, maakunnalliset päättäjät tms.) Tietoa palveluiden kehittämisen tueksi saatu asukkailta ja asiakkailta Konsepti mahdollistaa toiminta-alustan maakunnalliselle ja kunnalliselle HYTE- ja osallisuustyölle 13
Tärkeimmät opit Tarvittu vahva päättäjien ja johtoportaan tuki Havahduttu yhdessä tekemisen hyötyihin ja mahdollisuuksiin. Toteutettu olemassa olevilla resursseilla, mikä on mahdollistanut toiminnan juurtumisen ja toiminnan jatkumisen hankekauden jälkeen Hankerahaa käytetty vain kehittämiseen ja levittämiseen Oltu rohkeita ja tarkasteltu asioita uudesta näkökulmasta Oppiminen vaati ennakkoluulotonta asennetta kehittämiseen Toimintakulttuurin muutos vaatii aikaa Yhteisen keittiön keskiössä kohtaaminen ja monipuolinen ruoka Toiminnan lähtökohtana paikallisuus Yhteinen keittiö on hyvä olla neutraalin toimijan esim. kunnan tai asukasyhdistyksen vastuulla Yhteinen keittiö on avoinna kaikille (ei saa olla leimaava paikka eikä suunnattu vain tietylle kohderyhmälle) Osallistujat eli alueen asukkaat päättävät, mitä Yhteisessä keittiössä tehdään Yhteinen keittiö tarkoituksena edistää osallisuutta ja sitä kautta vahvistaa alueen asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia Yhteinen keittiö -valtakunnallisen verkoston tuki ja yhteiset tapaamiset tärkeitä 14
Entä seuraavaksi? Miten hankkeen työtä jatketaan ja laajennetaan? Syntyneet ja kehitteillä olevat Yhteiset keittiöt jatkavat toimintaansa ja uusia Yhteisiä keittiöitä syntyy vielä varmasti hankeajan päättymisen jälkeen Yhteiset keittiöt toimivat toiminta-alustoina ja luonnollisena osana kuntien nykyisille ja tuleville hyte-palveluille. Yhteinen keittiö on sote-alan ammattilaisille paikka, jossa voivat uudella tavalla harjoittaa yhteisöllistä ja luovaa toimintaa; sote-palveluiden pop-up pisteinä Yhteinen keittiö -toimintamalli on jo niin vetovoimainen, että maakunnalla ei ole varaa jättää sitä käyttämättä. Resursseja päättäjäviestintään tarvitaan hankkeen jälkeenkin. Kirkkopalvelut ry:n STEA-avustus mahdollistaa Yhteisille keittiöille valtakunnallista tukea, näkyvyyttä ja koordinaatiota 2018-2021 Visio: tilanne vuonna 2020 Yhteinen keittiö on kaikkien tuntema brändi ja Yhteisiä keittiöitä toimii kaikkialla Suomessa Maakunnat ovat ottaneet mallin käyttöön ja vievät mallia maakunnan kaikkiin kuntiin ja koordinoivat omalta osaltaan maakunnallista Yhteinen keittiö -verkostoa. Maakunnallisella tasolla voidaan käyttää hyväksi sähköisiä kanavia sekä asiakastasoisen toiminnan toteutukseen että asiantuntijayhteistyöhön. Maakunnallinen koordinaatio tarjoaa verkostoa koko SOTE- ja HYTE-toimintojen alustaksi, joka on kaikkien ammattilaisten tiedossa. 15
Lisää tietoa Yhteisestä keittiöstä Innokylässä Työtilassa materiaalit https://www.innokyla.fi/web/tyotila4787869/materiaalit Verstaalla perustoimintakuvaus https://www.innokyla.fi/web/verstas4734968/etusivu/-/verstas/perustiedot Toimintamallit https://www.innokyla.fi/web/tyotila4787869/toimintamallit Verkkosivut http://yhteinenkeittio.fi/ Facebook Yhteinen keittiö hanke (yhteisö) https://www.facebook.com/yhteinenkeittiohanke/ Yhteinen keittiö ystävät (ryhmä) https://www.facebook.com/groups/697894877075738/?fref=ts Twittaa #yhteinenkeittiö https://twitter.com/yhteinenkeittio 16
www.yhteinenkeittio.fi #yhteinenkeittiö #hyte ja #hyvätervearki