TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 80 30.01.2007 3 Ymp 14998-2006 (235) Lohja Rudus Oy Ab Turun Betonin ympäristölupahakemus (Ilmarisenkatu 16) Tiivistelmä: - Ympkaalk 80 Ympäristönsuojelutoimisto 16.1.2007 / Tiina Liira, Olli-Pekka Mäki 1. Asia Lohja Rudus Oy Ab on jättänyt Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen hakemuksen koskien valmisbetoniaseman toimintaa osoitteessa Ilmarisenkatu 16, 20520 Turku (Skarppakulla 2). 2. Luvan hakija Lohja Rudus Oy Ab, Ohikulkutie 577, 20660 Littoinen Y-tunnus 1628390-6 3. Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 8 b mukaan. 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 8 a perusteella. 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon 30.5.2006, jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta on täydennetty 30.11.2006 ja 15.1.2007. 6. Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Turun yleiskaavassa 2020 alue kuuluu työpaikkojen ja asumisen alueeseen (PAK), jota koskee määräys: nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu varaus alueen kautta kulkevaa kevytväylää varten. Alueella on voimassa 14.3.1961 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan toiminnan sijoituspaikka on Sammonpuisto-nimistä puistoaluetta (P). Toiminnalla on aikaisempi, 7.10.2003 myönnetty, määräaikainen ympäristölupa, jonka voimassaolo on päättynyt 31.12.2006. 7. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Betoniasema sijaitsee Turun kaupungilta vuokratulla alueella. Alue rajoittuu Sammonpuistoon, Ilmarisenkatuun ja Voimakatuun sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteihin. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. 8. Hakemuksen mukainen toiminta
Toiminnan kuvaus, raaka-aineet ja tuotteet Kyseessä on kiinteä betoniasema, jonka vuosikapasiteetti on 30.000-40.000 m 3. Betoni valmistetaan sekoittamalla punnitut raaka-aineet (luonnonkiviaines, sideaine, vesi sekä tarvittaessa betonin ominaisuuksia parantavat lisäaineet) betonimyllyssä. Valmis massa tyhjennetään sekoittimesta purkusuppilon kautta betoninkuljetusautoon, jolla valmisbetoni kuljetetaan työmaalle. Betonin raaka-aineina käytetään vuosittain kiviainesta 63.676 tonnia, sementtiä 10.891 tonnia, voimalaitosten lentotuhkaa 55 tonnia, lisäaineita 81.250 kiloa ja vettä 8.187 m 3. Kiviaines varastoidaan kuudessa (4x60 t, 2x40 t) päiväsiilossa. Kahdessa 55 tonnin sementtisiilossa on täryttimellä varustettu 20 m 2 poistoilmasuodatin. Siilot täytetään paineilman avulla ja niissä on ala- ja ylärajailmaisimet. Lentotuhkalle on 30 tonnin siilo, jossa on täryttimellä varustettu 20 m 2 poistoilmasuodatin sekä ala- ja ylärajailmaisimet. Lisäaineille on yksi 5.000 litran ja neljä 1.500 litran suoja-altailla varustettua muovisäiliötä. Kiviaineksen kuljetukseen käytetään vaakasyöttöä, sementille ja lentotuhkalle on kuljetusruuvit. Betoniasema toimii keskimäärin viitenä päivänä viikossa klo 6.00-20.00. Energiankulutus Betonin valmistamisen vaatima energia vaihtelee vuodenajan ja valmistettavan betonilaadun mukaan. Keskimääräinen energiankulutus on noin 50 MJ tuotettavaa betonikuutiota kohden. Kiinteistöllä on kiviaineksen lämmitykseen Turbomatic energialaitos, jonka toiminta perustuu kaikkien palamiskaasujen johtamiseen kiviainesvarastoihin. Vuosittainen polttoöljyn kulutus on 92 m 3. Lohja Rudus Oy Ab on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen ja energian säästötoimenpiteet toteutetaan tehdyn energiakatselmuksen perusteella. Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Sideainessiiloissa on täryttimellä varustetut tekstiilisuodattimet, joilla päästään poistoilman pölypitoisuuteen 10-30 mg/m 3. Suodattimet tarkastetaan määräajoin. Siilojen täyttöä valvotaan ja ylitäytön torjunnassa ovat apuna merkkivalot ja äänimerkki. Piha-alueen pölyhaittoja vähennetään lakaisulla ja kastelulla sekä asfaltoinnilla. Melua ja tärinää aiheuttavat alueelle liikennöivät raskaat ajoneuvot ja kiviaineskuormien tyhjennys. Viikossa alueelta lähteen noin 120 betoniautoa ja alueelle tulee 3-6 sementti- sekä kymmenkunta kiviaineskuormaa. Syntyvät jätteet ja jätevedet Selkeytettyä jäämäbetonia tulee 3.800 tonnia vuodessa. Lisäksi toiminnassa syntyy sekajätettä (4 t/v), metallia (5 t/v), paperia (500 kg/v), jäteöljyä (1.000 l/v) sekä elohopeahöyry- ja loistelamppuja (n. 25 kpl/v). Ongelmajätteet toimitetaan Akselintien toimipisteen ongelmajätevarastoon. Betoniautojen pesuvesi johdetaan kolmen selkeytysaltaan ja öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Öljynerottimessa on hälytin. Viemäriä huuhdellaan säännöllisesti tukkeutumisen estämiseksi. Selkeytynyttä vettä pumpataan viimeisestä altaasta autojen pesuun. Selkeytetty jäämäbetoni käytetään maantäyttöön (mm. Turun satama ja Kaarinan Lakari). Jäämäbetonia toimitetaan lisäksi Lohja Rudus Oy Ab:n Piikkiön murskaamoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka Prosessijärjestelmään asennettavalla pesuohjelmalla pienennetään betoniaseman sekoittajan pesussa käytettävän kiviaineksen kulutusta noin 2 m 3 päivässä. Lisäksi pesuohjelmalla pienennetään betonisekoittajan pesusta aiheutuvaa jätemateriaalin syntymistä 90 %. Tehtaan betonisekoittajat vuorataan säännöllisesti polyuretaanilla betonin sekoittajaan tarttumisen ehkäisemiseksi. Myös tämä toimenpide vähentää betonisekoittajan pesusta tulevaa pesujätettä.
Puhtaan veden kulutusta on pienennetty käyttämällä betonimyllyn pesuvesi seuraavan betoniannoksen raaka-aineena. Nimenomaan betonitehtaiden tarpeita varten kehitetyllä Turbomatic energialaitoksella on polttoaineen kulutusta tuotettua betonikuutiota kohti saatu vähennettyä 60-80 % perinteisiin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Lohja Rudus Oy Ab:llä on sertifioitu ISO 14.001 ympäristöjärjestelmä. Ympäristökatselmuksia pidetään säännöllisesti. Lisäksi on tehty arvio betonin valmistuksen ympäristönäkökohdista. Arvio toimintaan liittyvistä haitoista ja riskeistä sekä toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Betonin valmistuksen riskit liittyvät lähinnä pölyämiseen. Pölylähteitä ovat sideainesiilot, puutteellisesti järjestetty myllyn purkusuppilon suu, kattamattomat kiviainestaskut ja piha. Siiloissa on täryttimellä varustetut suodattimet, jotka tarkistetaan kuukausittain ja vaihdetaan 1-2 kertaa vuodessa. Ylitäytön torjunnassa apuna ovat merkkivalot ja äänimerkki. Kiviainestaskut ja kuljetinhihna on katettu. Mahdollisista sementtipöllähdyksistä, kuten muistakin ympäristöön vaikuttavista päästöistä ja vahingoista, raportoidaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisesti. Käytettävä polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä 25 m 3 :n 2-vaippasäiliössä, jossa on ylitäytön esto. Säiliö on tarkastettu 1.12.2006 ja sen on todettu kuuluvan C-luokkaan. Tehtaalla on öljynimeytysainetta pienten polttonestevuotojen varalta. Tehtaalla on kirjalliset ympäristöohjeet sekä toimintaohjeet kriisitilanteissa. 9. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla 7.12.2006-9.1.2007. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto yhdeksälle naapurikiinteistön omistajalle tai haltijalle. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta ja Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta. Asemakaavatoimiston lausunnossa todetaan, että toiminta sijoittuu asemakaavan vastaisesti puistoalueelle. Poikkeamislupa asemakaavan vastaiselle toiminnalle on myönnetty ehdolla, että poikkeukset ovat voimassa 31.12.2010 saakka. Sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset ympäristöluvan myöntämisen kaavoitukseen liittyvät edellytykset poikkeamisluvan määräajan päättymiseen 31.12.2010 saakka. Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei odoteta olevan merkittävää terveydellistä haittaa ympäristölle. Laitoksen pääasiallinen haitta on kuljetusliikenteen aiheuttama melu, mutta ympäröivällä teollisuusalueella haitta on vähäinen. Laitos on toiminut nykymuodossaan samalla paikalla pitkään eikä siitä ole tullut ympäristöterveydenhuollolle valituksia tai huomautuksia. Hakijalta ei ollut tarpeen pyytää vastinetta. Poikkeamispäätös Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on myöntänyt 17.1.2006 hakemuksen ja asemapiirroksen mukaiset poikkeukset, jotka ovat voimassa 31.12.2010 saakka. Tarkastukset
Hakemuksen kohteena olevalla alueella käytiin 24.11.2006. Läsnä olivat Timo Hurme, Lohja Rudus Oy Ab:ltä sekä Tiina Liira Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Oheismateriaali 1 Oheismateriaali 2 Oheismateriaali 3 Oheismateriaali 4 Lohja Rudus Oy Ab:n ympäristölupahakemus Asemakaavatoimiston lausunto Ympäristöterveydenhuollon lausunto Poikkeamispäätös Oheismateriaali 5 Tarkastuspöytäkirja 24.11.2006 Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki: EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lohja Rudus Oy Ab:n valmisbetoniasemalle kiinteistöillä Skarppakulla 2, edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: 1. Kiinteistölle on hankittava polttokelpoisen- ja kaatopaikkajätteen astiat. (YSL 45 ) 2. Ongelmajätteitä ei saa säilyttää 12 kk pidempään ja niistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen ongelmajätteiden määrät, sijoitus- ja toimituspaikat sekä käytetyt jätteenkuljettajat ja päivämäärät. (YSL 46 ) 3. Saostusaltaiden toimintakunnosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Altaisiin kertynyt selkeytynyt jäämäbetoni tulee poistaa tarvittaessa ja toimittaa hyötykäyttöön. (YSL 43 ) 4. Maanpäällinen säiliö on kunnostettava tai poistettava käytöstä 1.6.2007 mennessä. Tämän jälkeen öljysäiliö on tarkastettava kuntoluokan mukaan 2-10 vuoden välein. (YSL 46 ) 5. Öljyn- ja hiekanerotuskaivot tulee tarkastaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjentää tarvittaessa. Erottimien toiminnasta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Erottimiin kertyneet öljyiset lietteet tulee toimittaa ongelmajätteen käsittelyluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (YSL 45 ) 6. Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyksistä, huolloista ja tarkastuksista sekä öljynerotuskaivojen ja polttonestesäiliöiden hälyttimien huolloista ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 46 ) 7. Sementtisiilojen suodattimia on hoidettava niin, että poistoilman pölypitoisuudet eivät ylitä tasoa 30 mg/m 3. Suodattimien tehokkuus on tarvittaessa tarkistettava mittauksin. (YSL 43 ) 8. Piha-alueesta ja raaka-ainekuormista ei saa aiheutua häiritsevää pölyämistä. (43 ) 9. Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: - tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden määrät - toiminnassa syntyvien jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat - havaitut toiminnan häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet, jotka ovat lisänneet päästöjä ympäristöön tai viemäriin taikka joista on voinut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 45, 46, JL 51, 52 ) 10. Ympäristöonnettomuuksista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle sekä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin haitan ehkäisemiseksi. (YSL 43 ) 11. Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43 ) Perustelut
Lupaharkinnan perustelut: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut: Jätehuoltoon liittyvillä määräyksillä varmistetaan kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutuminen ja jätteiden oikea lajittelu sekä vähennetään jätteistä aiheutuvia haittoja. (1, 2) Huolehtimalla autojen pesupaikan yhteydessä olevien saostusaltaiden toimintakunnosta estetään betonilietteen pääsy sadevesiviemäriin. (3) Öljysäiliön tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään mahdollisista säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. Koska säiliön on tarkastuksessa todettu kuuluvan luokkaan C, on säiliö kunnostettava tai poistettava käytöstä tarkastuspöytäkirjassa annettuun päivämäärään mennessä. (4) Öljyn- ja hiekanerotuskaivojen säännöllisillä tyhjennyksillä ja toimintakunnosta huolehtimisella varmistetaan erotuskaivojen moitteeton toiminta. (5, 6) Raaka-aine siilojen suodattimien toimintakunnosta huolehtimalla estetään mahdollisten pöllähdysten aiheuttama ympäristöhaitta. (7) Pölyäminen on yksi betonin valmistukseen liittyvä riski. Esimerkiksi piha-alueen ja raaka-aineskuormien kastelulla tai suolauksessa voidaan vähentää pölyhaittoja. (8) Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista, kuten ympäristön pilaantumisen vaaraa lisäävistä onnettomuuksista ja toiminnan olennaisista muutoksista, on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön sekä mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeen alueen siistimiseksi. (10-11) Sovelletut säännökset Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 17, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 5, 6 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 75, 76, 81, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 8-12, 16-19 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa 31.12.2010 asti. Luvan voimassaoloaikaa on mahdollista jatkaa, mikäli kuusi kuukautta ennen määräajan päättymistä haetaan uutta lupaa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta
tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ilmoitus toiminnan muutoksista ja luvanhaltijan vaihtumisesta Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 2690 euroa. Lupapäätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. PäätösEhdotus hyväksyttiin. JAKELU kuuljulkipano aolohja Rudus Oy Ab tiedlounais-suomen ympäristökeskus