Kotilaskut 1 yms. Maple:lla Maple 2017 versio. Työarkkien yhteensopivuus taaksepäin ei ole taattu!

Samankaltaiset tiedostot
Lineaarialgebra a, kevät 2019

Lineaarialgebra a, kevät 2018

Matematiikan johdantokurssi Johdatusta funktiosääntöihin ja piirtelyyn. Harjoitusta 9, tehtävien käsittelyä Maplella

plot(f(x), x=-5..5, y= )

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)

Lineaarialgebra a, kevät 2018

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1. Tietokoneharjoitus: ratkaisut

Lineaarialgebra a, kevät 2018

5 Lineaariset yhtälöryhmät

Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Harjoitus 10: Mathematica

Lineaarialgebra b, kevät 2019

8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

Lineaarialgebra b, kevät 2019

Lineaarinen yhtälöryhmä

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi!

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

LINEAARIALGEBRA. Martti E. Pesonen. Jaetun kurssin a-osan alkua 4. tammikuuta 2016

FUNKTION KUVAAJAN PIIRTÄMINEN

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

Käänteismatriisin ominaisuuksia

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Lineaarialgebra a, kevät 2018 Harjoitusta 5 Maplella

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

a) on lokaali käänteisfunktio, b) ei ole. Piirrä näiden pisteiden ympäristöön asetetun neliöruudukon kuva. VASTAUS:

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

Hannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus

Differentiaaliyhtälöryhmä

Mat-C.1 harj2. Alustuksia f d 1 C sin x 1 C x 2 f := 1 C sin x

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Käyräparven kohtisuorat leikkaajat

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

Casion fx-cg20 ylioppilaskirjoituksissa apuna

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

1.5. Trigonometriset perusyhtälöt

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Funktion määrittely (1/2)

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Testaa taitosi Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot

4 (x 1)(y 3) (y 3) (x 1)(y 3)3 5 3

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

Suorista ja tasoista LaMa 1 syksyllä 2009

Matriiseista. Emmi Koljonen

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan:

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Kevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Lineaarialgebra b, kevät 2019

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

origo III neljännes D

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Mukavia kokeiluja ClassPad 330 -laskimella

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

4. Differentiaaliyhtälöryhmät 4.1. Ryhmän palauttaminen yhteen yhtälöön

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

Casion fx-cg20 ylioppilaskirjoituksissa apuna

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

TRIGONOMETRISET JA HYPERBOLISET FUNKTIOT

Transkriptio:

Lineaarialgebra a, kevät 2018 Kotilaskut 1 yms. Maple:lla Maple 2017 versio. Työarkkien yhteensopivuus taaksepäin ei ole taattu! Klikkaa kappaleet auki kolmiosta restart; # Tämä unohduttaa aikaisemmat omat määrittelyt 0. Ihan alkeita Maple-työarkeilla voidaan työskennellä samaan tapaan kuin CAS-laskimilla. Valmiusmerkin perään voidaan kirjoittaa (käskyiksi) lausekkeita laskemista tai sieventämistä varten. Maple toteuttaa käskyrivin ja kokonaisen käskyryhmän, kun painetaan Enter. 4 + 7; # puolipiste päättää käskyn 11 (1.1) 2^100; #-merkin jälkeinen teksti on kommenttia, 1267650600228229401496703205376 (1.2) 18/3 * 2; # jota Maple ei käsittele 12 Lausekkeelle voi antaa nimen määrittelykäskyllä: L := x^2 + 4*x - 1; Yhtälön ratkaisemista: solve(l = 0, x); (1.3) (1.4) (1.5) K := sin(x)^2 - cos(x)^2 = 0; solve(k, x); # jaksot pitää itse lisätä! (1.6) (1.7) Yhtälön ratkaisemista voi säätää eri tavoin muuttujien avulla: solve(x^2 - y^2 = 1, x); (1.8) solve(x^2 - y^2 = 1, {x,y}); # nk. kokonaisratkaisu (1.9) solve(x^2 - y^2 = 1, y); (1.10) 1. Kotitehtävät restart; Tehtävä 1. Yhtälöryhmät

a) Käskyllä solve, jolla on kaksi argumenttia (yhtälöiden joukko, tuntemattomien joukko): R1 := 6*x - y = 3; R2 := 3*x - 4*y = 6; # kaksi käskyä rivillä (2.1) solve({r1, R2}, {x, y}); (2.2) y1 := solve(r1,y); y2 := solve(r2, y); (2.3) plot({y1,y2}, x = -2..2, y = -2..2); b) Samoin yritetään (luettavuuden vuoksi voidaan Shift-Enterillä jakaa käsky eri riveille): R1 := 2*x - 2*y + 3*z = 3; R2 := 4*x + 2*y - 6*z = -1; (2.4)

solve({r1, R2}); (2.5) solve({r1, R2}, {x,y,z}); (2.6) Kun on äärettömästi ratkaisuja, voidaan kontrolloida esitysmuotoa vaikkapa näin: solve({r1, R2}, {y,z}); (2.7) solve({r1, R2}, {x,y}); (2.8) Jos tarvis, näin saadaan likiarvoiset ratkaisut vaikkapa 3 merkitsevällä numerolla: evalf(%,3); (2.9) z1 := solve(r1, z); z2 := solve(r2, z); (2.10) plot3d({z1,z2}, x = -5..5, y = -5..5, axes = boxed);

Tehtävä 2. Yhtälöryhmät restart; a) Yritetään taas ratkaista, mutta hiukan suoremmin: yhtalot := {5*s - t = 3, 2*s + 2*t = 1, 3*s + t = 1}; (3.1) solve(yhtalot,{s,t}); Ei ehkä ole ratkaisua (?), koskapa Maple ei mitään anna ulos. Testataanpa mitä Maple sanoo seuraavaan, jolla ei varmasti ole ratkaisua: solve({s - t = 2, s - t = 3},{s,t}); # ei nytkään vastaa mitään Käytetään tässä implicitplottia: with(plots): implicitplot(yhtalot, s = -1..1, t = -1..1);

b) Yhtälöryhmä voidaan toki antaa solve-käskylle suoraankin niitä nimeämättä, mutta yhtä kaikki joukkona: solve({ 4*x1-2*x2 + 2*x3 = 18, 6*x1 + 2*x2-6*x3 = -4, 2*x1 + x2 + x3 = 11},{x1,x2,x3}); (3.2) Tehtävä 3. Yhtälöryhmät restart; a) Helppoa kuin mikä: solve({4*x - 2*y = 4, -6*x + 3*y + 3 = -3},{x,y}); b) Hankalampi, nimittäin ratkaisuja ei aina ole! solve({6*x + 3*y - 1 = 0, 4*x + 2*y = a},{x,y}); solve({6*x + 3*y - 1 = 0, 4*x + 2*y = a}); (4.1) (4.2) solve({6*x + 3*y - 1 = 0, 4*x + 2*y = 2/3}, {y});

(4.3) Suorat ovat yhdensuuntaiset. Ratkaisuja on vain kun, jolloin suorat ovat samat. Tehtävä 4. Yhtälöryhmät a) Saadaan liiankin tarkoilta näyttäviä arvoja: solve({ 3.6*x - 2.2*y = 2.6, -1.3*x - 2.2*y = 8.2},{x,y}); evalf(%,2); b) Tämä sentään menee hyvin: solve({ 400*x + 800*y + 1000*z = 400, 40*x + 10*y + 10*z = 20, 4*x - 8*y - 4*z = -4}, {x,y,z}); (5.1) (5.2) (5.3) Lasketaan tämä malliksi Gauss-Jordanin menetelmällä. Vaihdetaan kuitenkin ensin yhtälöiden järjestystä, mikä helpottaa sopivien kerrointen löytämistä päässälaskuna: R1 := 4*x - 8*y - 4*z = -4: R2 := 40*x + 10*y + 10*z = 20: R3 := 400*x + 800*y + 1000*z = 400: GAUSSIN VAIHE I R1 := R1; # nämä vastaavat kirjanpitoa, pilkkuja (R1') ei voi Maplessa käyttää R2 := R2-40/4*R1; R3 := R3-400/4*R1; (5.4) Jatka tästä GAUSSIN VAIHE II: R1 := R1; R2 := R2; R3 := R3-1600/90*R2; Ja skaalaus vie porrasmuotoon: R1 := 1/4*R1; R2 := 1/90*R2; R3 := 9/4600*R3; (5.5)

(5.6) Tästä voitaisiin laskea takaisinsijoituksella myös y ja x, mutta tehdään siis vielä "Jordan"-osa: R1 := R1 - (-1)*R3; R2 := R2-5/9*R3; R3 := R3; # tuki (5.7) Ja vielä (tukena keskimmäinen): R1 := R1 + 2*R2; R2 := R2; R3 := R3; (5.8) Tehtävä 5. Vektoriyhtälössä kaikki ensin samalle puolelle: restart; yht5 := [x,y,z] + [2*z,x,3*y] + [4*y,3*z,x+z] - [z,4+y,3*y] = [0,0,0]; Tässä ei ole (tarkasti ottaen) kyse Maple-vektoreista; ne pitäisi juhlallisesti määritellä käskyllä vector (ks. Help). Nämä ovat listoja, mutta homma toimii näinkin. Poimitaan "manuaalisesti" yhtälöjoukko koordinaateittein: yhtjoukko5 := {z+4*y+x = 0, -4+3*z+x = 0, 2*z+x = 0}; (6.1) (6.2) ratk5 := solve(yhtjoukko5); (6.3) Tarkastus sijoituskäskyllä subs (sanasta substitute): subs(ratk5,yht5); (6.4)

Tehtävä 6. Ei-ekvivalentit yhtälöryhmät Järjestetään niin, että yhtälöryhmällä I on vain yksi ratkaisu: restart; arvot6 := {a=1, b=0, c=1, e=1, d=0, f=1, alpha=1, beta=1}; # sijoittamista varten (7.1) YR1 := subs(arvot6,{a*x + b*y = c, d*x + e*y = f}); # yr. on tää (7.2) solve(yr1,{x,y}); # ja ratkaisu tietysti Nyt sama sijoitus toiseen yhtälöryhmään antaa äärettömästi ratkaisuja, äskeisen ja esimerkiksi {x = 2, y = 2}, sillä YRII := subs(arvot6, {(a - beta*d)*x + (b - beta*e)*y = c - beta*f, (d - alpha*a)*x + (e - alpha*b)*y = f - alpha*c}); (7.3) (7.4) solve(yrii,{x,y}); (7.5) Voitaisiin osoittaa, että ei-ekvivalenttius on kiinni lukujen. Omatoimista tutkailua ja valinnoista niin, että pitää olla 2. Aritmetiikkaa, alkeisfunktioita, likiarvot, lausekkeet Maplessa työskentely on tavallisimmin "vuorovaikutteista"; käyttäjä käskee kirjoittamalla syötteitä, Maple laskee ja tulostaa. Aritmetiikkaa: restart; 3 + 5*2 + (a^2)^4; Alkeisfunktioita: exp(x); e x (8.1) (8.2) exp(ln(x)); ln(exp(x)); cos(x)^2 + sin(x)^2; x (8.3) (8.4) simplify(cos(x)^2 + sin(x)^2); 1 (8.5)

cos(x)^2 - sin(x)^2; simplify(cos(x)^2 - sin(x)^2); (8.6) (8.7) cosh(x)^2 - sinh(x)^2; simplify(cosh(x)^2 - sinh(x)^2); 1 simplify(cosh(x)^2 + sinh(x)^2); (8.8) (8.9) (8.10) Likiarvon laskeminen: luku := sin(1); (8.11) evalf(luku); 0.8414709848 (8.12) exp(i*0), exp(i*pi/2), exp(i*pi), exp(-i*pi); # käskyjono exp(i*0.3*pi); evalc(exp(i*0.3*pi)); (8.13) (8.14) (8.15) evalf(exp(i*0.3*pi)); Lausekkeiden käsittelyä: simplify((x-1)^2 + (x+2)^2); (8.16) (8.17) lauseke := (x-a)^3; expand(lauseke); (8.18) (8.19) tekijat := factor(x^4-10*x^3 + 35*x^2-50*x + 24); tekijat; expand(tekijat); (8.20) (8.21) (8.22)

(8.22) 3. Funktiot, listat, piirtely Maple-käskyjen tavallisimmat rakenteet ovat (tällaisinaan eivät tietysti tuota mitään mielekästä!) jokinkäskytaifunktio(muuttuja1, muuttuja2, etc); # ja tässä saa olla kommentti, jota ei suoriteta (9.1) jokinmuuttuja := jokinlauseke; jokinmuuttuja := jokinkäskytaifunktio(muuttujat); (9.2) (9.3) Esimerkki 1. Peruspiirtelyä?plot # katsotaan Helpistä plottia plot(x^2, x = -2..2, y = 0..6);

plot(1/x, x = -2..2); Tehtävä 1: Muunna ylläoleva piirtokäsky niin, että se tuottaa paremman kuvion. plot(1/x, x = -4..4, y = -4..4); # esimerkiksi

Piirretään vielä käyräparvia: plot([x^2, x^3, x^4], x = -2..2, y = -4..4);

ft := seq(x^k, k = 1..10); {ft}; [ft]; (9.4) plot([ft], x = -1..1, scaling=constrained); (9.5)

Esimerkki 2. Funktion määrittely f := x - 2*(x-1)*cos(x); (9.6) f(0); f(pi); f(2*a); plot(f); (9.7) (9.8) (9.9)

plot(f, scaling = constrained);

Tehtävä 2: Piirrä edellisen funktion f kuvaaja välillä [0, 2 ]. plot(f, 0..2*Pi);