Perusturvatoimi Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja soveltamisohjeet v. 2014 (Perusturvalautakunta 17.12.2013 166, 13.5.2014 55) Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa (Omaishoitolaki, 937/2005). Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu hoidettavalle annettava omaishoito sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitolain 3 :n mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään kaupungin talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Sopimukset omaishoidon tuesta tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä myös määräaikaisena. Hoitoisuuden arviointi Omaishoidon tuen myöntäminen pohjautuu omaishoitajan ja omaishoidettavan toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Arviointi koostuu kotikäynnillä tehtävästä havainnoinnista, omaishoidettavan ja omaishoitajan haastatteluista sekä toimintakyvyn arvioinnista. Toimintakyvyn arvioinnissa käytetään yli 65-vuotiaiden kohdalla RaVa -toimintakykymittaria ja MMSE -luokitusta (Mini -Mental State Examination/älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti) sekä tarvittaessa GDS-mittaria ja CERAD-testiä. Omaishoidon tuen mielenterveysasiakkaiden kohdalla huomioidaan mahdollinen psyykkinen sairaus. Lasten omaishoidon tuen arvioinnissa yhtenä kriteerinä on se, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikätasoonsa nähden. Omaishoidon tukea myönnetään vain niille omaishoidettaville, joiden hoito on ympärivuorokautista tai päivittäin jatkuvaa. Päätös omaishoidon tuesta Omaishoidon tuesta tehdään aina kirjallinen päätös joka tallennetaan Pegasospotilastietojärjestelmään. Hoidettavalle ja hoitajalle annetaan päätös, josta ilmenee myönnetty palkkio sekä päätöksen voimassaoloaika. Jos päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Omaishoidon tuki maksetaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidon tukea ei myönnetä takautuvasti.
Sopimus omaishoidon tuesta Omaishoitosopimuksella tarkoitetaan hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kaupungin välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä (Omaishoitolaki 2). Sopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma (8 ). Sopimus sisältää tiedon hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin, määräaikaisen sopimuksen kestosta ja tiedon hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Sopimuksen liitteenä olevasta hoito- ja palvelusuunnitelmasta selviää omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden määrä ja sisältö. Palvelusuunnitelmasta käy myös esiin omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palveluiden määrä ja sisältö sekä miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana (Omaishoitolaki 7 ). Omaishoidon tuki tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Tarkistus tehdään kuitenkin aina omaishoidettavan hoidon tarpeen tai muun tilanteen muuttuessa. Omaishoidon tukea tarkistaessa kartoitetaan ovatko omaishoitajan antama hoito ja muut mahdolliset tukipalvelut riittäviä. Tarkastuksen yhteydessä pyydetään tarvittaessa uusi lääkärinlausunto ja päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Omaishoitaja Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoitajalta edellytetään terveytensä, hoitotaitojensa, soveltuvuutensa, voimavarojensa ja elämäntilanteensa puolesta sopivuutta tehtävään. Jos omaishoitajalla on dementoiva sairaus, mielenterveyden ongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä tai hoitajan ikä ja toimintakyky rajoittavat hänen toimimistaan omaishoitajana, voidaan omaishoidontuki olla myöntämättä tai lakkauttaa. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Hoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisen eläkelain (549/2003) mukaisesti. Kaupunki on järjestänyt omaishoitajille tapaturmavakuutuslain (608/1948 57 1 mom.) mukaisen vakuutuksen eli niin sanotun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Omaishoidontuki saattaa vaikuttaa Kelan ja työvoimahallinnon etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidontuen vaikutukset saamiinsa muihin etuuksiin. Hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella hakemuksella. Hakemuksia saa toimistosihteereiltä puh. 019 369 1228 ja 019 369 1136 tai internetistä Lohjan kaupungin verkkosivuilta osoitteessa www.lohja.fi. Hakemus on voimassa kolme (3) kuukautta. Hakemukset tulee toimittaa seuraavaan osoitteeseen: Lohjan kaupunki/omaishoidontuki, PL 71, 08101 LOHJA
Omaishoidon porrastus Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella ja hoitopalkkiot eri luokissa ovat: Ryhmä Hoitopalkkio /kk RaVa-toimintakykymittari I 381,00* 2,0 2,49 RaVa-indeksi II 531,00* 2,5 2,99 RaVa-indeksi III 770,54* 3,0 3,49 RaVa-indeksi IV 1269,92* 3,5 4,02RaVa-indeksi * indeksitarkistus vuosittain joulukuussa Omaishoidon tukea haettaessa pääsääntöisesti edellytetään, että hoidettavalle on jo myönnetty vähintään Kelan eläkkeensaajan hoitotuki. Kuitenkaan Kelan hoitotukea ei edellytetä, kun omaishoidon tukea haetaan esim. saattohoidon tai muun lyhyen jakson ajaksi sekä alle 65- vuotiailta, jotka eivät ole oikeutettuja eläkkeensaajan hoitotukeen. Myönnettäessä omaishoidon tukea alle 18-vuotiaille huomioidaan onko hoidettavalle myönnetty Kelan korotettu vammaistuki. Tätä ei kuitenkaan edellytetä. Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta, eivätkä vanhemmat enää voi saada kotihoidon tukea. Ryhmäkohtaiset kriteerit Alle 18-vuotiaat Alle 18-vuotiaiden omaishoidon tukea myönnettäessä arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten terveiden lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisten nuorten toimintakykyyn. Arviointilomakkeessa eriytetään seuraavat osa-alueet: kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot. Alle 18-vuotiaiden osalta omaishoidon tuki on jaettu neljään eri luokkaan: Arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuki lapsiperheessä arvioidaan lapsikohtaisesti. Jos hoidettavia on kaksi tai useampi, omaishoitajuus jaetaan yleensä kummallekin vanhemmalle. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita asiantuntijalausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Hoitoisuusluokka I Mikäli hoitaja käy työssä tai hoidettava on säännöllisesti yli 7 tuntia kodin ulkopuolella ja hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa. Tällöin omaishoidon tuen saaja ei ole pääsääntöisesti oikeutettu vapaapäiviin. Hoitoisuusluokka II Lapsi tai nuori tarvitsee apua, valvontaa ja ohjausta elämän eriosa-alueissa (kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot). Hoitoisuusluokka III Lapsi tai nuori tarvitsee apua, valvontaa ja ohjausta elämän eriosa-alueissa (kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot).
Hoitoisuusluokka IV Lapsi tai nuori tarvitsee apua, valvontaa ja ohjausta elämän eriosa-alueissa (kommunikaatio, sensomotoriset taidot, fyysiset tekijät, itsesäätely ja itseen ja sosiaalisuuteen liittyvät taidot). Omaishoitaja ei voi käydä ansiotyössä. Lapsen tai nuoren hoito on verrattavissa ympärivuorokautiseen hoitoon laitoksessa tai palveluasumisessa. Aikuiset ja vanhukset Tähän ryhmään kuuluvat vanhukset ja vaikeavammaiset aikuiset, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, vamman tai sairauden vuoksi paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä valvontaa monissa henkilökohtaisissa ja päivittäisissä toimissa. Yli 65-vuotiaille kriteereinä käytetään RaVamittaristoa, muissa ikäluokissa voidaan käyttää muitakin mittareita ja asiantuntijalausuntoja. Hoitoisuusluokka I RaVa -indeksi 2,0 2,49 ja MMSE <18/30 Tähän ryhmään kuuluva hoitaja käy työssä tai hoidettava on säännöllisesti yli 7 tuntia kodin ulkopuolella ja hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa. Tällöin omaishoidon tuen saaja ei ole pääsääntöisesti oikeutettu vapaapäiviin. Hoitoisuusluokka II RaVa -indeksi 2,50-2,99 ja MMSE <18/30 Tähän ryhmään kuuluva ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa, mutta hän tarvitsee runsaasti apua päivittäisissä henkilökohtaisissa hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä toiminnoissa tai apua alentuneen psyykkisen toimintakyvyn ja muistitoimintojen vuoksi. Omaishoitajan työ on päivittäistä ja sitovaa. Hoidettavaa ei voi jättää pitkiksi ajoiksi yksin, eikä hän tule toimeen pelkästään kotihoidon apujen turvin. Edellyttää pääsääntöisesti, että Kela on myöntänyt asiakkaalle korotetun hoitotuen. Hoitoisuusluokka III RaVa indeksi 3,0-3,49 ja MMSE <13/30 Tähän ryhmään kuuluvat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat. Hoidettava tarvitsee jatkuvasti apua päivittäisissä henkilökohtaisissa hoidollisissa toiminnoissa ja ympärivuorokautista valvontaa. Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta. Asiakas ei voi asua yksin, mutta voi selviytyä muutaman tunnin ilman toisen henkilön jatkuvaa läsnäoloa ja valvontaa. Omaishoito on vaihtoehto pitkäaikaiselle laitoshoidolle. Edellyttää pääsääntöisesti, että Kela on myöntänyt asiakkaalle erityishoitotuen. Hoitoisuusluokkal IV RaVa indeksi 3,5-4,02 ja MMSE < 13/30 Tähän ryhmään kuuluvat ne hoidon ja huolenpidon kannalta erityisen raskaassa siirtymävaiheessa (ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat) olevat asiakkaat, jotka eivät voi asua yksin, esim. asiakkaat, joiden saattohoito tapahtuu kotona hoidettavan ja hänen omaistensa ja läheistensä tahdon mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointi perustuu lääkärin päätökseen. Sopimus on määräaikainen (3 kk) ja sopimusta tarkistetaan määräajan umpeuduttua. Hoitaja on hoidossa tapahtuvan siirtymävaiheen vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoitajalain 5 mukaan korotettuun hoitopalkkioon ei ole oikeutta, mikäli hoitajalla on samalta ajalta vähäistä suurempia työtuloja. Oikeutta korotettuun hoitopalkkioon ei myöskään ole, jos hoitaja on samalta ajalta oikeutettu saamaan tukea, jonka tarkoituksena on korvata menetettyä ansiotuloa (esim. vuorottelukorvaus tai sairausvakuutuslain mukainen erityishoitoraha alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalle). Omaishoidon tuen myöntämiseen vaikuttaa kaikissa luokissa se, kuka on päävastuussa hoidosta. Jos hoidon sitovuus ja vaativuus täyttää omaishoidolle asetetut kriteerit, mutta hoitovastuu
pääsääntöisesti on jollain muulla kuin omaishoitajalla, voidaan omaishoidon tuen luokkaa laskea tai omaishoidon tuki olla kokonaan myöntämättä. Omaishoidon tuen alentaminen Säännöllinen jaksottaishoito vähentää hoidon sitovuutta ja vaativuutta, jolloin palkkiota alennetaan seuraavasti: - Säännöllisesti viikko lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kolme viikkoa omaishoidossa kotona kuukauden aikana, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 25 % kuukaudessa. - Säännöllisesti kaksi viikkoa lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa ja kaksi viikkoa omaishoidossa kotona kuukaudessa, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 50 % kuukaudessa. - vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja vaikuttaa hoitopalkkioon seuraavasti: 1. henkilökohtainen avustaja alle 20 tuntia/vko, hoitopalkkio vähenee 60 euroa kuukaudessa 2. henkilökohtainen avustaja 20-35 tuntia /vko, hoitopalkkio vähenee 110 euroa kuukaudessa 3. henkilökohtainen avustaja yli 35 tuntia/vko, hoitopalkkio maksetaan alimman hoitoisuusryhmän mukaisesti Henkilöt, joiden hoidosta maksetaan korkeampaa kuin alinta palkkiota - Jos hoidettava on päivähoidossa/tilapäishoidossa, koulussa tai työ/päivätoiminnassa 2-3 päivää viikossa, vähennetään palkkiota 60 euroa kuukaudessa - jos hoidettava on päivähoidossa/tilapäishoidossa, koulussa tai työ/päivätoiminnassa 4-5 päivää viikossa, vähennetään palkkiota 110 euroa kuukaudessa Hoitajan lakisääteisen vapaa-ajan määrä ja järjestelyt Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siinäkin tapauksessa, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kodin ulkopuolisia sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitajalla on mahdollisuus pitää vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai vaihtoehtoisesti hän voi myös säästää vapaapäiviään ja pitää vapaan pidemmässä jaksossa. Omaishoidon tuen vapaapäivät tulee käyttää saman kalenterivuoden aikana tai viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Omaishoitajan vapaata sovittaessa pohditan yksilöllisesti omaishoidettavan ja omaishoitajan tilanteeseen soveltuva omaishoitoa korvaava hoidon muoto. Kaupunki kuitenkin viime kädessä päättää siitä, millä tavoin omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Hoitajalle annetaan mahdollisuus vapaa-aikaan joillakin seuraavista järjestelyistä: - Intervallihoito tai lyhytaikainen hoito hoivakodissa tai laitoshoidossa - Päivätoiminta 1 kerta/viikko päivätoiminta keskuksessa - Kehitysvammaisten omaishoitajien vapaapäivät järjestetään pääosin kehitysvammahuollon omilla palveluilla, joita ovat esimerkiksi lyhytaikaisja viikonloppupaikat tai hoitajan palkkaaminen kotiin. Kaupunki esisijaisesti päättää paikasta ja ajasta. - Vapaapäivät voidaan toteuttaa myös jakamalla vapaata vastaava tuntimäärä useammaksi vuorokautta lyhyemmäksi jaksoksi. - Vapaapäivät voidaan toteuttaa toimeksiantosopimuksella 64,63 euroa/vuorokausi.
- Hoitaja voi valita omaishoidon vapaan järjestämisvaihtoehdoksi palvelusetelin, jolloin hän saa 3 kertaa 110 euron suuruiset setelit palveluiden ostamiseen. Palvelun tuottajan asianomainen voi valita kaupungin hyväksymästä yksityisten palveluiden tuottajien luettelosta. Palveluiden osto on aina hoitajan ja yksityisen palvelun tuottajan välinen sopimus. Lakisäteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Asiakasmaksu Kaupunki tekee omaishoidon tueksi annettavista palveluista aina maksupäätöksen. Palveluista perittävät maksut voidaan määrätä maksuja koskevien yleissäännöstenperusteella. Lakisääteisen omaishoitajan vapaan aikaisen omaishoitajan työtä korvaavan palvelun asiakasmaksu on 11,30 euroa/vrk hoivakodeissa ja laitoshoidossa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 387/2008, 6 b ) tai toimeksiantosopimusta käytettäessä ja päivätoiminnassa 6,50 euroa/vrk (= sama kuin muussa kaupungin päivätoiminnassa eli tämä on kaupungin vapaassa harkinnassa). Palvelusetelin käytöstä on oma ohjeistuksensa. Palveluista perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 :n nojalla. Hoitopalkkion lakkaaminen ja keskeytys Omaishoidon tuki lakkaa, kun omaishoidon tuen edellytykset ei täyty johtuen joko hoidettavasta tai hoitajasta. Omaishoitaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tuensaantiin vaikuttavista olosuhteiden muutoksista. Kun tuen edellytykset lakkaavat pysyvästi, tuki maksetaan korkeitaan muutoskuukauden loppuun. Omaishoitosopimus voidaan irtisanoa kunnan puolelta päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua ja omaishoitajan irtisanoessa yhdenkuukauden kuluttua. Omaishoitolaissa ei ole määritelty erityisiä irtisanomisperusteita. Omaishoidontuen sopimus voidaan irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hänen terveyden ja turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla perusteena sopimuksen purkamiselle. Jos omaishoitaja sairastuu niin että hän ei voi toimia omaishoitajana, tuen maksaminen keskeytyy seitsemännen vuorokauden jälkeen. Tuen mahdollisesta jatkamisesta tulee neuvotella omaishoitotuen koordinaattorin kanssa. Omaishoitosopimus päättyy irtisanomisajasta huolimatta sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy hoidettavan terveydentilasta johtuvista muutoksista tarpeettomaksi. Tapauksissa, joissa omaishoito keskeytyy tilapäisesti omaishoidettavan terveydentilamuutoksista johtuen, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Keskeytys voi johtua joko omaishoidettavasta tai -hoitajasta: 1. Omaishoidon tuen hoitopalkkion maksaminen keskeytyy tilapäisesti, kun hoidettava on yli kuukauden sairaalassa, laitoshoidossa. 2. Omaishoitajan sairastuessa kaupunki on velvollinen järjestämään hoidon omaishoidettavalle. Hoitajan sairastuessa hoitopalkkion maksu keskeytetään hänelle 7 vuorokauden jälkeen. Hoidettava maksaa hoitajan sairastumisen ajaksi järjestetystä hoidosta normaalin asiakasmaksun.