Aika: 30.4.2015 klo 8.00-9.05 Paikka: Finlaysonin alueella, Werstas-museolla, Galleria Bertel, Väinö Linnan aukio 8. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/14
KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 61 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 62 MAL-AIESOPIMUKSEN 2013-2015 SEURANTA VUODELTA 2014 4 *** 8 63 SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON EDISTÄMINEN 8 * 12 64 KESKUSTELTAVAT ASIAT 12 65 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 13 67 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 14 2/14
****** 61 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 17.4., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmä Joukkoliikennetoimiston valmistelus- MP, PN 2016 sa, esittely seutuhallituksessa 29.4. Lausunto maakuntakaavasta Seutuhallituksessa 29.4. PN, KKu MAL3-sopimus Tavoitekeskustelut käynnistetään kunnissa, jatkokäsittely KJK 15.5. sekä Kuntajohtajat, PN, KKu, KS KJK ja SH+KJK yhteiskokouksessa 27.5. Johtajasopimus Seutuhallituksessa 29.4. PN Lentoliikenteen kehittäminen, selostusteksti kuntien käsittelyn tueksi Kari Kankaala on toimittanut KJK:n jäsenille kunnissa käytettäväksi 20.4. KKa 3/14
62 MAL-AIESOPIMUKSEN 2013-2015 SEURANTA VUODELTA 2014 Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 20.4.2015 MAL2-aiesopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Vuotta 2014 koskevan seurantaraportin valmistelusta on vastannut seutuyksikkö. Kuntakohtaisten seurantatietojen kokoamisessa on hyödynnetty aktiivisesti seudullista paikkatietotyöryhmää. Seurantaraportin laatiminen on kytketty paikkatiedon kehittämisprojektiin, jonka tuloksena raportissa on aiempaa monipuolisemmin karttoja ja muita paikkatiedosta tuotettuja kuvauksia. Toteutuminen on kuvattu kattavasti seurantaraporttiluonnoksessa. Yhteenvedot ovat tiivistettyinä seuraavat: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja keskustojen kehittäminen Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4100 asukkaalla (yht. 373 575 asukasta, kasvua 1,1%). Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, mutta ei yhtä vahva kuin keskimäärin 2000- luvulla. Tampereen osuus seudun kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvun seudullista kokonaisuutta ohjaa uusi Rakennesuunnitelma 2040. Raakamaan hankinta oli aktiivista vuonna 2014 (yht. 1 270 ha). Suurina hankinnoista erottuvat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavarannon sijainti vaihtelee kunnittain, joissakin kunnissa on laajoja yhtenäisiä alueita yhdyskuntarakenteen reunalla, toisissa kunnissa pienempiä alueita pirstaleisesti. Esimerkiksi Lempäälän osalta tilanne ei tue etelän strategista painottamista. Seurannassa ei ole huomioitu raakamaata asemakaava-alueella, mutta jatkossa maanhankintaan rakenteen sisällä on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, selvimmin Pirkkalassa. Määrällisesti eniten asuntoja valmistui Hervantaan, Niemenrantaan, Vuorekseen ja Härmälänrantaan. Merkittäviä rakennetta laajentavia kohteita olivat Vuores ja Risso. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat rakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Vuonna 2014 valmistui aiempia MALseurantavuosia enemmän tehokkaan asuinrakentamisen kaavoja. Keskitehokasta kaavaa valmistui vähän. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunakeskuksien (Lempäälän ja Nokian keskustat) sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö jatkui säännöllisenä Ojala- Lamminrahkassa, jossa kunnat hyväksyivät samanaikaisesti yleiskaavansa. Vuoreskeskuksen Lempäälän puolen asemakaavoitus on päässyt 4/14
käyntiin; kunnallistekniikka ja palvelut ovat valmistuneet yleiskaavan mukaisesti molempien kuntien tarpeisiin. Härmälän-Partolan alueen kehittämisessä huomioidaan asumisen merkittävä lisäys ja raitiotiemahdollisuus. Aluetta tulee kehittää monipuolisena kokonaisuutena yhdessä Lakalaivan-Rautaharkon kanssa. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Samalla kuntien väliset erot ovat pienentyneet selvästi. Kuitenkin valmistuneista pientaloista huomattava osa sijoittui asemakaavan ulkopuoliselle lievealueelle. Vastaavasti kyliin valmistui hyvin vähän pientaloja. Asemakaava-alueelle valmistuneiden pientalojen osuus kaikista pientaloista oli suurin Tampereella. Myönnettyjen pientalojen rakennuslupien perusteella em. kokonaistilanne jatkuu. Kaupunkiseudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän hiipuminen. Samanaikaisesti seudulla on yhä enemmän pientaloja, joita vapautuu markkinoille iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa asumispalvelujen piiriin. Asuntotuotannon monipuolistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu Asuntoja valmistui tavoitteita vähemmän vuonna 2014. Kerrostaloasuntoja valmistui kuitenkin MAL-aiesopimuksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti tai enemmän, mikä palvelee hyvin kaupunkiseudun kasvua sisäänpäin. Rivitaloasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän. Monet merkit viittaavat siihen, että perinteinen rivitalo ei vastaa asukkaiden tarpeita eikä yhdyskuntarakenteen monipuolistamista. Tilalle ovat tulleet mm. townhouse-talot, jotka tarjoavat pientalomaisuutta tiiviissä ja talotyypeiltään sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa. Niiden lokerointi tiettyyn talotyyppiin on vaikeaa ja tarpeetonta. Hallintamuotojen osalta jäätiin omistus- ja ARA-asunnoissa selvästi kaupunkiseudun kokonaistavoitteista. Omistusasuntotavoitteista jääminen kosketti useita kuntia, sen sijaan ARA-tuotannon alhainen osuus koski erityisesti Tamperetta. Useissa kehyskunnissa ARA-tavoitteet ylittyivät huomattavasti. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistui selvästi tavoitteita enemmän, erityisesti Tampereelle kohdistuneen suuren osuuden johdosta. Osa Tampereen vapaarahoitteisista vuokraasunnoista on kaupungin lainoittamia ja varsin edullisia. ARA:n myöntämää asuntoalueiden kunnallistekniikka-avustusta saa neljä kohdetta kaupunkiseudulla kaudella 2013-2015. Jatkossa avustus tulee vahvemmin kohdistaa nykyrakennetta kehittäviin täydennys- ja tiivistyskohteisiin, kuten raitiotien vaikutusalueille, lähijunan asemanseuduille ja keskustojen kävely-ympäristöihin. Valtakunnallista asuinalueohjelmaa on toteutettu laaja-alaisesti Oma Tesoma hankekokonaisuudessa. 5/14
Seudullisen palveluverkon suunnittelun periaatteet linjattiin ja hyväksyttiin rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Palveluverkon runkona ovat seutukeskus, 13 alueellista keskusta ja 12 lähipalvelukeskusta. Keskuksia kehitetään niin julkisten kuin kaupallisten palvelujen ytiminä. Elinkeinoelämän kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittäminen eteni vuonna 2014. Kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa 2015. Lentoasema nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Hankkeeseen liittyy AiRRport-konseptin kehittäminen ja edistäminen. AiRRport-vision toteutussuunnitelma julkistettiin helmikuussa 2015. Rakennesuunnitelmassa alue on huomioitu tulevaisuuden osaamiskeskittymänä ja merkittävänä työpaikka-alueena. Maakuntakaavatyössä aluetta on tarkasteltu osana läntisiä hankkeita. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi on kulkutapajakaumassa nähtävissä henkilöautoilun absoluuttisen määrän lisääntyminen edelleen, vaikkakin sen osuuden kasvu on taittumassa. MAL-aiesopimuksen mukaiset liikenteen MAL-toimenpiteet ja kehittämisohjelmat ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin sekä hankkeiden suunnitteluun ja ohjelmointiin. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu on sisällytetty Rakennesuunnitelman 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Kaavoituksen kohdentuminen ja asuntotuotanto joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskustoihin edistää osaltaan joukkoliikenteen palvelutason nostamista. Joukkoliikenteen tuki on pysynyt vakiintuneella tasollaan. Joukkoliikenneuudistuksen myötä matkustajamäärät ovat lisääntyneet kehyskunnissa, etenkin Pirkkalan suunnalla. Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui 2014. Vuonna 2014 kilpailutettiin raitiotien toteuttaminen allianssimallilla ja valmisteltiin kalustohankinnan kilpailutusta. Liikennevirasto myönsi maaliskuussa 2015 valtionapua kehitysvaiheen jatkosuunnitteluun. Vuonna 2013 käynnistynyttä lähijunaliikenteen VR+seutulippu -kokeilua päätettiin jatkaa toistaiseksi. Syksyllä 2014 käynnistettiin neuvottelut lisävuorojen hankinnasta mm. Nokian suunnalle osana LVM:n ja VR:n ostoliikenteen 2016-2019 sopimusneuvotteluita. Älyliikenteen kehittäminen eteni vuonna 2014 mm. INKA-ohjelman Älykäs kaupunki -teeman puitteissa sekä ITS Factoryn kehitysverkoston yritysten palvelusovelluksin. Tiehankkeiden osalta jatkui vt3 Ylöjärvi- Hämeenkyrö välin yleissuunnitelman laatiminen. Tampere-Vaasa yhteysvälin kehityskäytäväselvitys käynnistyi. Samoin käynnistyi vt 12 6/14
Tampere-Kangasala yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin laatiminen. Seurantaraportti on seutuhallituksen hyväksyttävänä 27.5. Sopimusosapuolten yhteinen seurantakokous pidetään syksyllä. Liite: - seurantaraportti, luonnos/24.4.2015 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 30.4.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää arvioida kokonaisonnistumista ja ohjeistaa seurantaraportin viimeistelyä ja että seurantaraportti hyväksytään kokouksessa 15.5. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/14
*** 63 SEUDULLISEN PAIKKATIETOTUOTANNON EDISTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 20.4.2015 Taustaa Yhdyskuntarakenteen suunnittelu on seutuyhteistyön keskeinen osaalue. Myös valtion ohjaus kaupunkiseuduilla painottuu yhdyskuntarakennekysymyksiin. MAL-suunnittelun kehittyminen on lisännyt tarvetta ja mahdollisuuksia havainnollisen paikkatiedon hyödyntämiseksi. Seudullisen paikkatiedon edistäminen on käynnistetty 2014. Kuntajohtajakokous 1.9.2015 hyväksyi paikkatietohankkeen 2014 loppuraportin. Päätöksen yhteydessä määriteltiin toimeksianto vuodelle 2015: A) paikkatietoryhmä jatkaa työskentelyä MAL-aineistojen tuottamiseksi ja saattamiseksi rajapinnoille (MAL-aiesopimuksen seuranta) ja B) seudullisen paikkatietopalvelun kehittämiseksi sekä organisaatiovaihtoehtojen ja kustannusten vertailemiseksi valmistellaan ehdotus. Seutusihteeri on valmistellut toimeksiantoa ja lisännyt tietämystä keskustelukierroksella jäsenkuntien mm. paikkatieto- ja tietohallintoasiantuntijoiden, tietotuotannosta vastaavien sekä taloushallinnosta vastaavien kanssa. Myös Pirkanmaan liiton edustajien kanssa on käyty keskusteluja miten seudulliset ja maakunnalliset paikkatieto- ja muut tietotuotantokysymykset tulisi ratkaista. Keskusteluissa on käsitelty mm. paikkatietotyöskentelyn nykytilaa jäsenkunnassa, näkemyksiä paikkatietopohjaisten aineistojen tuottamiseen ja hyödyntämiseen laajasti suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lähtökohdat paikkatietoyhteistyön kehittämiselle Kaikissa kunnissa (pl. Vesilahti, jolla ei ole omaa paikkatietotuotantoa) teknisellä sektorilla ja maankäytön suunnittelussa osataan kohtuullisesti hyödyntää kuntakohtaista paikkatietopohjaista aineistoa, mutta palvelusektoreilla se on selvästi vähäisempää. Kunnat ovat julkistaneet avoimeen käyttöön, esim. omilla nettisivuillaan tai muussa palvelussa, paikkatietopohjaisia aineistoja vaihtelevassa määrin. Kuntien omat paikkatietoresurssit ovat jo nyt työllistettyinä, joten seudullisten aineistojen koonti ja jatkojalostaminen vaatii erillispanostuksia. Asian valmistelussa on tutustuttu lisäksi HSY:n tietoyhteistyöyksikön (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja Lounaispaikan (Turku, Varsinais-Suomen ja Satakunnan liitot, korkeakoulut) toimintaan. Organisaatiot vastaavat seudullisen paikkatiedon ja tietotuotannon tehtävistä päätetyn työnjaon mukaisesti ja hoitavat seurannan tehtäviä mm. alu- 8/14
eensa MAL-aiesopimuksessa. Kumpikin organisaatio on syntynyt paikkatiedon tuottamisen, paremman hyödyntämisen ja jakelun tarpeesta, minkä jälkeen kehitys on kulkenut kohti aluetietopalvelutyyppistä toimintaa. Tampereen kaupunkiseudulla tai maakunnan laajuisesti ei vastaavaa alueellista paikkatietopalvelua ole ratkaistu. Tarve vastaavalle toiminnalle tunnistettiin kaikissa keskusteluissa. Seudullinen paikkatietotyön edistyminen Rakennesuunnitelman 2040 valmistelu tehtiin ensikertaa sähköiselle kartta-alustalle, ja kokonaisuus on julkaistiin uudella Tampereenseutu 2040 sivustolla. Sivuston on tarkoitus jatkossa tarjota ajantasainen kuva rakennesuunnitelman keskeisten toimenpiteiden toteutuksesta. MAL-sopimuksen seurantatietojen koonti keväällä 2015 organisoitiin seudullisen paikkatietotyöryhmän kautta. Vaikka koonti perustui edelleen pääosin tiedostojen lähettämiseen sähköpostilla, oli osa aineistosta jo käytettävissä rajapintapalvelun kautta. Seurantaa toteutettaessa todettiin, että avoimet rajapinnat eivät yksin ratkaise ongelmaa, vaan tiedon keruu ja koonti rajapinnoilta vaatii vastuutahon, joka lisäksi huolehtii kerättävien tiedon ohjeistamisesta, työn aikatauluttamisesta sekä tietojen saattamisesta raportin muotoon kuntien ja valtio-osapuolen käsittelyyn (paikkatiedot + karttatyö + tilastot). Tampereen kaupungin on käynnistänyt kaupunkiseudulla toimipaikkarekisterin kokoamisen, johon on alkuvaiheessa koottu palvelujen osalta päiväkotien ja koulujen toimipistetietoja. Työstä ovat kunnissa vastanneet samat henkilöt kuin MAL-seurannasta. Seudullisen paikkatietotuotannon jatkokehittäminen Paikkatiedon hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa on taloudellisesti perusteltua. Oikein käytettynä se vähentää investointitarpeita ja osoittaa havainnollisesti maankäytön kehittämismahdollisuudet. Tämän vuoksi paikkatietotuotannon jatkokehittäminen on tarpeellista. Lähtökohtana on verkostomainen työskentely ja avointen rajapintojen hyödyntäminen. Jatkotoimenpiteet on mahdollista toteuttaa kehittämällä seudun paikkatietotyöryhmän työskentelyä ja erityisesti MAL-seurantaa, johon tässä vaiheessa kuuluisi MAL-aiesopimuksen ja RASUn 2040 toteuttamisen seuranta. Seudullinen paikkatietoryhmä saattaisi myös palvelujen paikkatietojen keräämisen valmiiksi Tampereen organisoimana. Kehittämisen näkökulmana olisivat tietoaineksen helppo käytettävyys, hyödynnettävyys ja jakelu käyttäjille sekä analyyttisen paikkatietoaineiston 9/14
tuottaminen yhteiseen käyttöön. Tällainen seudullisen paikkatietotyöskentelyn organisointi ja kehittäminen edellyttäisi paikkatietopohjaisen tietotaidon lisäämistä seututoimistossa. Seudullinen ratkaisu toisi jäsenkunnille monia hyötyjä sekä tehostumista ja jopa säästöjä omissa toiminnoissaan: kehittynyt seurantaprosessi, joka vähentää tietojen keruusta aiheutuvaa työskentelyä ja sähläystä, paremmat tietoaineistot, helppo käytettävyys, aineistojen vertailtavuus sekä hyödyntäminen kuntarajat ylittävien palvelujen seudullisessa suunnittelussa. Panostamalla seurantatiedon laatuun, saadaan seudun kuntien yhteisesti sovittuihin suunnitelmiin toivottua sitovuutta. Seutuyksikön näkökulmasta saavutetaan hyötyjä mm: parempana palveluna jäsenkunnille, suunnittelun perustana olevien taustatietojen parantumisena ja ulkopuolisen konsulttityön vähenemisenä (esim. kartta- ja tilastotyöt). Seudullisen paikkatiedon perustaminen edellyttäisi paikkatietoasiantuntijan (1 htv) resurssointia. Tehtävänä olisi seudun paikkatietotyöryhmän asiantuntijasihteerin tehtävät, paikkatietopohjaisten seurantaaineistojen ja muiden vastaavien aineistojen kehittäminen ja keruu sekä osallistuminen raporttien kokoamiseen, paikkatietoaineistojen käytettävyyden kehittämisen sekä aineiston hyödyntämisen edistäminen mm. kouluttamalla muita aineistojen käyttäjiä. Vuosikustannusten suuruusluokka olisi: Tampere noin 35 000 e, Kangasala, Nokia ja Ylöjärvi kuin runsas 5000 e, Lempäälä vajaa 4000 e, Orivesi alle 2000 e ja Vesilahti alle 1000 e. Kevään aikana on myös keskusteltu mahdollisuudesta uudistaa kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastointia MAL- suunnittelua tukevaksi. Tilaston kokoamisesta ja kustannuksista on vastannut tähän asti Tampereen kaupungin asuntotoimi. Tilaston ylläpidon siirto seututoimistolle mahdollistaisi sen paikkatietopohjaisuuden kehittäminen. Työ olisi mahdollista kytkeä kuntien yhteiskustannettavaksi seudullisen paikkatietoasiantuntijan tehtäviin. Yhteenveto Kevään keskusteluissa on todettu, että seudullisen paikkatietotuotannon tarpeellisuutta ja työskentelyn kehittämistä pidetään erittäin tärkeänä. Esitellyissä muissa kansallisissa ratkaisuissa seudullinen paikkatietotuotanto on jo toimivaa, hyvin hyödynnettyä ja seudulliseen yhteistyöorganisaation ylläpitämää. Selvitystyö osoittaa, että seudullisen paikkatietotuotannon edistäminen Tampereen kaupunkiseudulla onnistuu parhaiten seutuyksikön osaamiseen panostamalla. Kuntien resurssit ovat jo kokonaan käytössä eikä kuntien ole tarkoitus lisästä omia resurssejaan seudullisen paikkatietotuotannon tarpeisiin. Ilmeistä myös on, että itse tuotettuna paikkatie- 10/14
totuotannon ohjaaminen, laadun varmistus ja prosessin kehittäminen onnistuvat paremmin kuin esim. konsulttityönä ostettavat paikkatietopalvelut. Tietotuotannon laajempi kehittäminen Tietotuotannon kehittäminen Tampereen kaupungin, kaupunkiseudun ja maakuntaliiton yhteistyönä on noussut esiin säännöllisin väliajoin. Kokonaisratkaisu ei ole useista yrityksistä huolimatta edennyt, minkä vuoksi etenemispolku kohti kokonaisratkaisua on perusteltua rakentaa alhaalta ylös. Yksi osa-alue kokonaisuudessa olisi seudullinen paikkatietotuotanto. Myös Tampereen kaupunki pohtii parhaillaan oman tietotuotantonsa uudistamista ja tutkii sen organisointia ja osa-alueita. Osana tietotuotannon laajempaa kehittämistä olisikin perusteltua pyrkiä pitkällä tähtäimellä voimavarojen kokoamiseen eri teemoissa ja organisaatioissa. Organisointitapoina kyseeseen voisivat tulla verkostomainen yhteistyö, selkeä työnjako tai yksi vastuuorganisaatio. Juhani Pohjonen esittelee asiaa. Päätösehdotus Kuntajohtajakokous 30.4.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä selvityksen tiedoksi että seudullinen paikkatietoryhmä jatkaa toimintaansa ja paikkatietotyön kehittämistä, että seutuyksikön paikkatieto-osaamisen resursointi (1 htv) ratkaistaan talousarviossa 2016, että em. resursoinnin toteutuessa seutuyksikkö vastaa jatkossa seudullisesta asumisen ja rakentamisen tilastoinnista ja että tietotuotantoa koskevaa tulevaisuuden kokonaisratkaisua valmistellaan Tampereen kaupungin johdolla ja yhteyshenkilöinä kaupunkiseudulta on seutusihteeri Juhani Pohjonen. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. 11/14
* 64 KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Nokian kaupungin ratkaisu jätevesin puhdistamisesta ja seudullinen Keskuspuhdistamo Oy:n valmistelun eteneminen Seutujohtajan infoasiat: Ylikunnallisten organisaatioiden tilaratkaisu. Kokoustiedotteet: Sote-työryhmä 15.4. 12/14
65 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 9.1.2015 Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) 23.1.2015 AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen 6.2.2015 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) 18.2.2015 SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala 20.2.2015 AiRRport- jatkotoimenpiteet, keskustelu 6.3.2015 AiRRport- jatkotoimenpiteet, päätöskäsittely Tilinpäätös 2014 Rasun 2040 valtuustokäsittelyt, yhteenveto ponsista Päivähoidon sopimuksen päivittäminen 20.3.2015 Peruttu 25.3.2015 SH+KJK yhteiskokous 2.4.2015 Maakuntakaavaluonnos, lausunto Lentoliikenteen kehittäminen, Toisen asteen kehittäminen, työsuunnitelma Kaupunkiseudun tavoitteet valtion vuoden 2016 talousarvioon Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen 17.4.2015 Joukkoliikenne, lippu- ja tariffijärjestelmä 2016 Maakuntakaavaluonnos, lausunto MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi Johtajasopimus Tampereen selvitys yhteistyöstä seudullisissa lautakunnissa 30.4.2015 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014, keskustelu Seudullisen paikkatiedon edistäminen 15.5.2015 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 TA 2016 lähetekeskustelu 27.5.2015 Teemakokous SH + KJK 29.5.2015 11.-12.6.2015 Työmatkakokous Oulussa 26.6.2015 14.8. 28.8. Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen 13/14
67 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.05. 14/14