Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 23.10.2007 414/934/2007 MARKKINA-ANALYYSI KIINTEÄN PUHELINVERKON TRANSIT-PALVELUJEN MARKKINOIL- LA 1 LÄHTÖKOHDAT MARKKINA-ANALYYSILLE 2 JULKINEN KUULEMINEN 2.1 Kansallinen kuuleminen Viestintämarkkinalain (393/2003) 17 1 momentin mukaan n on kilpailutilanteen selvittämiseksi tehtävä markkina-analyysi merkityksellisiksi määritellyistä tukku- ja vähittäismarkkinoista säännöllisin väliajoin. Merkityksellisiä viestintämarkkinoita määriteltäessä viestintämarkkinalain 16 velvoittaa a ottamaan huomioon EY:n komission suosituksen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 1. on tehnyt edellisen markkina-analyysin kiinteän puhelinverkon transit-palvelujen markkinoista vuonna 2004. Transit-palvelujen markkina on tuolloin jaettu käsittämään yhtäältä valtakunnallisen, telealueiden välisen transit-liikenteen ja toisaalta telealueiden sisäisen transit-liikenteen. Valtakunnallisen transit-liikenteen osalta markkina todettiin kilpailulliseksi. Telealueen sisäisten transit-palvelujen osalta on markkina-analyysin perusteella tuolloin todennut, että 13 teleyrityksellä 2 on huomattava markkinavoima. varasi 19.9.2007 teleyrityksille sekä teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuuden esittää käsityksensä viraston huomattavaa markkinavoimaa transit-palvelujen markkinoita koskevasta markkina-analyysistä. Määräaika lausuntojen antamiselle päättyi 19.10.2007. sai 4 kappaletta asiaa koskevia lausuntoja. DNA Oy, Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj olivat kaikki lausunnoissaan samaa mieltä n markkina-analyysistä ja sen lopputuloksesta. Kaikkien yritysten mielestä kilpailu transit-palvelujen markkinoilla toimii eikä tarvetta ennakkosääntelylle ole. Myös Kilpailuvirasto yhtyy n markkina-analyysiin ja johtopäätöksiin. Kilpailuviraston mielestä yleinen kilpailuoikeus riittää mahdollisiin transit-markkinan kilpailuongelmiin puuttumiseen. 1 Komission suositus sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY mukaisesti ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla 2003/311/EY, EYVL L 114, 8.5.2003, s. 45. 2 Auria Networks Oy (02-telealue), Elisa Oyj (03 ja 09/019-telealueilla), Kesnet Oy (014-telealue), KPY Verkot Oy (017- telealue), Kymen Puhelin Oy (05-telealue), Länsilinkki Oy (02-telealue), Mikkelin Puhelin Oyj (015-telealue), Oulun Puhelin Oyj (08-telealue), Satakunnan Puhelin Oy (02-telealue), Sonera Carrier Networks Oy (016 ja 018-telealueilla), Telepohja Oy (08-telealue), Tikka Networks Oy (013-telealue) ja Vaasan Läänin Puhelin Oy (06-telealue) PB 313, FI-00181 P.O. Box 313, FI-00181
2 (8) 3 RELEVANTIT MARKKINAT KIINTEÄN PUHELINVERKON TRANSIT-PALVELUISSA 3.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on transit-palvelut kiinteässä puhelinverkossa. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisältyy EY:n komission suositukseen ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 10). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 velvoittaa a ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksellisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Transit-palvelulla tarkoitetaan kiinteän verkon puhelinliittymästä lähtöisin olevan kytkentäisen puheliikenteen siirtämistä. Relevantit hyödykemarkkinat kattavat liikenteen välityksen kolmannen osapuolen verkon läpi sekä telealueen sisällä että telealueiden välillä valtakunnallisesti. Kolmannella osapuolella tarkoitetaan verkkoyritystä, joka välittää kytkentäistä puheliikennettä, joka ei ole lähtöisin kyseisen yrityksen verkosta tai pääty siihen. Transit-palvelut ovat osa yhteenliittämistä. Yhteenliittäminen käsittää aina nousevan ja laskevan liikenteen sekä lisäksi transit-liikenteen silloin, kun liikenne välitetään kolmannen osapuolen verkon läpi. Transitpalvelua voidaan tarjota jonkin tietyn telealueen sisällä tai valtakunnallisesti. Periaatekuva yhteenliittämisen kokonaisuudesta ja transitliikenteen osuudesta on kuvassa 1. Operaattori C Operaattori A Operaattori B Yhteenliittämispiste Kauttakulkutason keskus Kauttakulkutason keskus Paikallistason keskus Paikallistason keskus Puhelinkeskitin Puhelinkeskitin Loppuasiakas Loppuasiakas = nouseva liikenne (M 8) = laskeva liikenne (M 9) = transit-liikenne (M 10) Kuva 1. Periaatekuva kiinteän puhelinverkon yhteenliittämisestä ja transit-liikenteestä. n markkinamäärittelyjen mukaan nouseva liikenne on liikennettä kutsuvalta tilaajalta yhteenliittämispisteeseen riippumatta siitä, millä tasolla verkossa yhteenliittämispiste sijaitsee. Nouseva liikenne on merkitty kuvassa 1 punaisella katkoviivanuolella. Laskeva liikenne puolestaan on liikennettä yhteenliittämispisteestä kutsutulle tilaajalle. Laskeva liikenne on merkitty kuvaan 1 vihreällä nuolella. Kuvan 1 tapauksessa kutsuvan tilaajan operaattorin (A) ja kutsutun tilaajan operaattorin (B) puhelinverkot eivät ole suoraan yhteenliitettyjä, vaan liikenteen välittämiseen näiden operaattorien välillä tarvitaan kolmas, transit-palvelua
3 (8) Kysynnän ja tarjonnan korvattavuus tarjoava operaattori (C), jonka verkko on yhteenliitetty sekä operaattorin A että operaattorin B verkkoon. Transit-palvelua, joko itse tuotettuna tai kolmannelta osapuolelta ostettuna, käytetään myös silloin, kun kiinteän verkon liittymästä lähtevää puheliikennettä siirretään matkaviestinverkon yhteenliittämispisteeseen. Matkaviestinverkon yhteenliittämispisteitä on Suomessa vain muutamia ja vain suurimmat kiinteän verkon yritykset ovat suoraan yhteenliitettyjä matkaviestinverkkoihin. Kiinteästä verkosta nouseva liikenne kuljetetaan transit-liikenteenä matkaviestinverkon keskukseen. Teleyrityksillä on vaihtelevia käytäntöjä matkaviestinverkkoihin suuntautuvan liikenteen kuljettamisessa. Kiinteän verkon yritys ostaa transit-välityksen matkaviestinverkon yhteenliittämispisteeseen omalta tai samaan yritysryhmään kuuluvalta verkkoyritykseltä tai siltä kiinteän verkon yritykseltä, jonka matkaviestinverkkoon puhelu kuljetetaan. Vastaavalla tavalla myös matkaviestinverkosta kiinteään verkkoon soitetut puhelut käyttävät transitpalvelua. Edellisen markkina-analyysin tarkasteluajankohtaan verrattuna yhteenliittämispisteiden lukumäärä on merkittävästi vähentynyt ja suora yhteenliittäminen telealueilla toimivien yritysten välillä on lisääntynyt huomattavasti. n saaminen tietojen mukaan jokaisella Suomen kolmestatoista telealueesta kaikki alueella toimivat yritykset ovat tällä hetkellä yhteenliittäneet verkkonsa toisiinsa joko suoraan tai ostaen yhteenliittämispalvelua toiselta teleyritykseltä. Markkinoilla vallitsevan tosiasiallisen tilanteen perusteella suoraa yhteenliittämistä voidaan pitää jo nyt telealueen sisäistä transit-palveluja korvaavana. Mikäli transitpalvelujen hinta nousisi merkittävällä (n.5-10 %) ja pysyvällä tavalla, voidaan telealueen sisäiset transit-palvelut suhteellisen vähäisin kustannuksin ja lyhyessä ajassa korvata suoralla yhteenliittämisellä, koska yhteenliittämispisteet ovat yleensä sijoitettu telealuekeskuksiin. Alla on esimerkkikuva (kuva 2) yhteenliittämisen kokonaisuudesta tällaisessa tapauksessa. Yhteenliittämispiste Operaattori A Operaattori B Kauttakulkutason keskus Kauttakulkutason keskus Paikallistason keskus Paikallistason keskus Puhelinkeskitin Puhelinkeskitin Loppuasiakas Loppuasiakas = nouseva liikenne (M 8) = laskeva liikenne (M 9) Kuva 2. Periaatekuva kiinteän puhelinverkon yhteenliittämisestä suoran yhteenliittämisen tapauksessa.
4 (8) 3.2 Maantieteelliset markkinat Kuvan 2 tapauksessa varsinaista transit-liikennettä ei ole lainkaan, vaan nousevan ja laskevan liikenteen markkinoihin sisältyvät yhteenliittämistuotteet ja -palvelut kattavat koko puhelun kutsuvan tilaajan liittymästä (operaattori A) kutsutun tilaajan liittymään (operaattori B). Yhteenliittämispiste voi sijaita operaattorin A tai B keskuksessa tai molemmissa. Kuvan 2 tapauksessa transit on teleyrityksen omaa tarjontaa (self supply). Tällaisessa tilanteessa markkinoiden 8 ja 9 (nouseva ja laskeva liikenne) sääntelyllä voidaan varmistaa markkinoiden toimivuus. Lisäksi valtakunnallista verkkoa omistavat teleyritykset, jotka voivat tarjota valtakunnallista transit-palvelua, ovat erittäin kattavasti yhteenliittäneet verkkonsa toisiinsa ja muihin eri telealueilla toimiviin teleyrityksiin. Käytännössä koko Suomen kattavaa valtakunnallista verkkoinfrastruktuuria on ainakin Elisa Oyj:llä, TeliaSonera Finland Oyj:llä, TDC Song Oy:llä ja DNA Palvelut Oy:llä (entinen Finnet Carrier Oy, nykyisin osa DNA Oy:tä). Liitteessä 1 on esitetty näiden valtakunnallisten teleyritysten yhteenliittämispisteet. Kuvasta näkee helposti, että kaikilla telealueilla on läsnä useita vaihtoehtoisia transit-palvelujen tarjoajia. Näiden yritysten verkot ovat erittäin kattavasti yhteenliitetty telealueilla toimivien puhelinyhtiöiden verkkoihin. Yhteenliittämispisteiden vähenemiskehitys, jonka monet teleyritykset ovat lausunnoissaan ennakoineet jatkuvan, johtaa tulevaisuudessa todennäköisesti siihen, että telealuekohtaisen transit-palvelun merkitys vähenee entisestään tai tällainen palvelu käytännössä poistuu kokonaan. Vallitsevan tilanteen ja näköpiirissä olevan tulevan kehityksen valossa voidaan todeta, että telealueen sisäinen transit-liikenne on käytännössä aina mahdollista toteuttaa joko suoralla yhteenliittämisellä tai ostamalla useammalta vaihtoehtoiselta transit-palveluja tarjoavalta teleyritykseltä telealueen sisäistä transitia. Suurimmat telealueen sisäisen transitin tarjoajat toimivat valtakunnanlaajuisesti. Tällöin telealueen sisäinen transit on korvattavissa valtakunnallisella transitilla. Joillakin telealueilla on yhteistyöjärjestelyjä yhteenliittämisen toteuttamiseksi. Esimerkiksi 02-telealueella toimii yhdeksän paikallisen puhelinyhtiön yhteisyritys Länsilinkki Oy, joka käytännössä huolehtii omistajayhtiöidensä yhdysliikenteen toteuttamisesta 3. Hämeen telealueella (03- telealue) puolestaan on muutamia pieniä paikallisia teleyrityksiä, joiden yhteenliittäminen on toteutettu kumppanin avulla. Tampereen Puhelimen, Keikyän Puhelimen ja Pohjois-Hämeen Puhelimen yhdysliikenne kulkee Ikaalisten-Parkanon Puhelimen kautta. Vastaavia yhteistyömalleja on käytössä muun muassa 06-telealueella, jossa Vaasan Läänin Puhelin hoitaa lukuisten muiden telealueella toimivien samaan Finnet-ryhmään kuuluvien teleyritysten yhteenliittämisen muihin teleyrityksiin. Tällaiset yhteistyöratkaisut tarjoavat kolmannen vaihtoehtoisen toteutustavan yhdysliikenteelle suoran yhteenliittämisen ja transit-palvelujen käytön sijasta. Käytännön yhdysliikennetoiminnan kannalta ratkaisu on hyvin lähellä suoraa yhteenliittämistä. Lisäksi muun muassa Hämeen telealueella 3 Seuraavien Turun ja Porin telealueella (02-suuntanumeroalue) toimivien verkkoyritysten kiinteiden verkkojen yhteenliittäminen tapahtuu keskitetysti Länsilinkki Oy:n kautta: Härkätien Puhelin Oy, Eurajoen Puhelin Osk, Kemiön Puhelin Oy, Laitilan Puhelin, Lännen Puhelin Oy, Paraisten Puhelin Oy, Satakunnan Puhelin Oy, Salon Seudun Puhelin Oy ja Vakka- Suomen Puhelin Oy. Edellä mainitut yhtiöt ovat valtuuttaneet Länsilinkki Oy:n tekemään puolestaan yhteenliittämissopimukset sekä hinnoittelemaan yhteenliittämistuotteita ja -palveluita.
5 (8) Elisa Oyj huolehtii Etelä-Satakunnan Puhelimen ja Forssan Seudun Puhelimen yhteenliittämisestä Tampereella. Valtakunnallinen transit-liikenne 3.3 Yhteenveto relevanteista markkinoista Eri telealueiden välistä valtakunnallista transit-liikennettä tarjoaa Suomessa 4 valtakunnallista toimijaa, joiden runkotason verkot ulottuvat käytännössä kaikille telealueille. Kyseisten verkkojen välityksellä voidaan tarjota esimerkiksi kaukopuhelupalveluja. Kytkentäisen puheliikenteen välittäminen valtakunnallisesti edellyttää transit-palvelujen ostamista joltakin valtakunnallisesti toimivalta yritykseltä. Toinen mahdollisuus on suoraan yhteenliittää teleyrityksen verkko kaikkien teleyritysten verkkojen kanssa. Käytännössä tämä on mahdollista ainoastaan suurimmille teleyrityksille, koska Suomessa toimii yli 40 kiinteän puhelinverkon yritystä. Edellä mainitut valtakunnalliset toimijat ovatkin kattavasti yhteenliittäneet verkkonsa paitsi toisiinsa myös eri telealueilla toimivien paikallisten puhelinyhtiöiden verkkoihin. n käsityksen mukaan nykyisessä markkinatilanteessa transit-palvelujen markkina on Suomessa valtakunnallinen. Aiempi telealuekohtainen markkinamäärittely ei ole enää merkityksellinen edellä mainitun suoraan yhteenliittämiseen ja valtakunnallisten palvelujen rooliin liittyvän kehityksen takia. Suora yhteenliittäminen eri teleyritysten verkkojen osalta ja erityisesti valtakunnallisia verkkoja omaavien teleyritysten ja muiden teleyritysten välillä on merkittävästi lisääntynyt Suomessa verrattuna transitmarkkinan edelliseen analysointiajankohtaan. Suoraa yhteenliittämistä voidaan jo toteutuneen kehityksen perusteella pitää transit-palveluja korvaavana. Relevantti hyödykemarkkina on siten transit-palvelut sisältäen suoran yhteenliittämisen. Yhteenliittämispisteiden jo tapahtuneen ja edelleen ennakoitavissa olevan vähenemisen myötä maantieteellinen markkina on Suomessa muuttunut telealuekohtaisesta valtakunnalliseksi markkinaksi. 4 MARKKINAVOIMAN TARKASTELU 4.1 Markkinakehitys ja markkinatilanne Vuonna 2004 annetuissa päätöksissä katsoi, että 13 teleyrityksellä on huomattava markkinavoima telealueen sisäisen transitliikenteen tarjonnassa. Valtakunnallinen transit-markkina katsottiin tuolloin kilpailulliseksi. Alueellisten markkinoiden HMV-asemien keskeisenä kriteerinä oli, se että kyseisillä telealueilla paikallispuhelun kuljettaminen vaati yhden, monopoliasemassa olevan teleyrityksen transit-yhteyksien käyttöä eikä markkinoilla ollut riittävässä määrin vaihtoehtoisia ratkaisuja tarjolla. Suora yhteenliittäminen tai valtakunnallisen transit-palvelun käyttäminen ei silloisessa markkinatilanteessa ollut korvaava vaihtoehto telealueen sisäiselle transit-palvelulle. Yritysten lle toimittamista tiedoista käy ilmi, että nykyinen suuntaus transit-markkinoilla on yhteenliittämispisteiden vähentyminen. Toisin sanoen paikalliset teleyritykset käyttävät yhä useammin val-
6 (8) 4.2 Yhteenveto markkinavoiman tarkastelusta takunnallisia yhteyksiä telealueiden sisäistenkin puheluiden kuljettamiseen. Yhteenliittämispisteiden väheneminen voi tulevaisuudessa johtaa myös transit-palvelujen merkityksen lisääntymiseen, koska kaikkien alueellisten teleyritysten ei ole teknis-taloudellisesti järkevää yhteenliittää verkkoaan suoraan. Tarvittavat transit-palvelut ovat tällöin kuitenkin luonteeltaan valtakunnallisia ja koska näiden transit-palvelujen tarjoajia on useita, on markkina tämän kehityksen valossa edelleen kehittymässä kilpailun näkökulmasta suotuisasti. Valtakunnallista transit-palvelua voi Suomessa ostaa usealta vaihtoehtoisen verkkoinfrastruktuurin omistavalta valtakunnallisesti toimivalta teleyritykseltä. Kattavat valtakunnalliset kaikille telealueille ulottuvat verkot ovat Elisa Oyj:llä, TeliaSonera Finland Oyj:llä, TDC Song Oy:llä ja DNA Carrier Oy:llä (osa DNA Oy:tä). Suurimpien valtakunnallista transitpalvelua tarjoavien teleyritysten markkinaosuudet jäävät selvästi alle 50 prosentin. n arvion mukaan millään teleyrityksellä ei ole Suomessa huomattavaa markkinavoimaa transit-palvelujen tarjonnassa. Neljä suurinta operaattoriryhmää (DNA Oy, Elisa Oyj, Finnet-ryhmä ja TeliaSonera Finland Oyj) vastaa valtaosasta kiinteän verkon liikenteestä ja suurin osa transit-liikenteestä on näiden yritysten tai niiden kumppanien 4 omaa tarjontaa. Muille myydyn transit-palvelun osuus on volyymiltaan ja liikevaihdoltaan vähäistä. Vuonna 2006 muille myydyn valtakunnallisen transit-liikenteen arvo oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Telealueiden sisällä kolmansille osapuolille myydyn transit-liikenteen osuus on keskimäärin vain noin 14 % koko telealueen sisäisestä liikenteestä. Myös tällä mittarilla tarkasteltuna voidaan todeta, että varsinaisten kolmansilta osapuolilta ostettujen transit-palvelujen volyymi on koko puheliikenteen volyymiin ja suoraan yhteenliittämiseen verrattuna vähäistä. Käytännössä suora yhteenliittäminen on jo korvannut transit-palvelut. Kilpailun toimivuuteen transit-markkinalla viittaa myös se, ettei ole vastaanottanut yhtään toimenpidepyyntöä koskien vuonna 2004 annettuja huomattavan markkinavoiman päätöksiä. Vain hyvin harvoissa vastauksissa n transit-markkinan markkinaanalyysia varten tekemään kyselyyn markkinalla nähtiin edes potentiaalisia ongelmia. n markkinatietojen mukaan transit-palvelujen markkina on kehittynyt ja edelleen kehittymässä kilpailulliseen suuntaan. Vaikka markkinoille tulolle voidaan edelleen katsoa olevan suhteellisen korkeita esteitä liittyen esimerkiksi verkkojen rakentamiseen, voidaan yleisen kilpailuoikeuden pääsääntöisesti katsoa riittävän mahdollisten markkinahäiriöiden korjaamiseen. Markkina-analyysin perusteella katsoo, ettei millään teleyrityksellä ole yksin tai yhdessä muiden teleyritysten kanssa viestintämarkkinalain 17 :ssä tarkoitettua huomattavaa markkinavoimaa kiinteän puhelinverkon transit-palvelujen markkinoilla. seuraa 4 Vuoden 2006 lopussa 32 paikallisen puhelinyhtiön Finnet-ryhmästä irrottautui 6 teleyritystä (Oulun Puhelin, KPY Palvelut, Päijät-Hämeen Puhelin, Lännen Puhelin ja Satakunnan Puhelin sekä Lohjan Puhelin, joka siirtyi DNA-konserniin osakekaupan kautta). Finnet-ryhmään jääneet 26 teleyritystä tekevät tiivistä yhteistyötä TDC Song Oy:n kanssa, jolla on myös kattava valtakunnallinen verkko.
7 (8) kuitenkin transit-palvelujen tukkumarkkinan kehitystä myös tulevaisuudessa ja analysoi markkinan sekä tarkastelee markkinalla toimivien yritysten markkinavoimaa tarvittaessa uudelleen, jos tilanne markkinoilla oleellisesti muuttuu. Tämän markkina-analyysin perusteella antaa seuraaville teleyrityksille uudet päätökset, joissa kyseisten yritysten HMV-asema ja siihen liittyvät velvoitteet poistetaan: DNA Oy 5 Elisa Oyj 6 Kymen Puhelin Oy Länsilinkki Oy Mikkelin Puhelin Oyj TeliaSonera Finland Oyj 7 Vaasan Läänin Puhelin Oy 5 Vuonna 2004 annettiin erilliset HMV-päätökset KPY Verkot Oy:lle, Satakunnan Puhelin Oy:lle ja Oulun Puhelin Oyj:lle. Nämä yritykset ovat 1.7.2007 sulautuneet osaksi DNA Oy:tä. 6 Vuonna 2004 annettiin erilliset HMV-päätökset Kesnet Oy:lle ja Tikka Networks Oy:lle. Nämä yritykset ovat sulautuneet osaksi Elisa Oyj:tä. 7 Vuonna 2004 annettiin erilliset HMV-päätökset Sonera Carrier Networks Oy:lle ja Auria Networks Oy:lle, jotka ovat sulautuneet emoyhtiö TeliaSonera Finland Oyj:hin.
8 (8) LIITE 1. Valtakunnalliset yhteenliittämispisteet = TeliaSonera = Elisa = TDC Song = DNA