Millaista palvelua käännösalalta saa? Asiantuntija kasvaa työnsä ääressä Tekijänoikeus käännösmuistiin ratkaistaan tapauskohtaisesti

Millaista palvelua käännösalalta saa? Asiantuntija kasvaa työnsä ääressä Tekijänoikeus käännösmuistiin ratkaistaan tapauskohtaisesti

Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ry Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.fi www.kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 0201 235 380 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi Jäsentietojen muutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Kääntäjien ammattijärjestön jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.fi/jasenmaksu. MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET JÄSENTIETOSI! Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta (Akavan Erityisalat) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356 Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367 Helena Lamponen, lakimies, yksityissektori 0201 235 352 Harri Ikonen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 0201 235 354 Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 0201 235 363 Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 0201 235 351 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 Työttömyysturva-asiat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinajat ma to klo 12 15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.fi Kajawa Käännösalan ammattilaisten ja opiskelijoiden järjestölehti Julkaisija: Kääntäjien ammattijärjestö ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Henriikka Hakkala, Jenny Jeskanen, Ritva Siikamäki Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Auranen Oy, Forssa. Painos: 2400 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero jäsenillä viikolla 10, aineistopäivä 15.2.2010 Tässä lehdessä Puheenjohtajalta... 3 Asiakaspalvelu maustaa tuotteen... 4 KAJ 30 vuotta: Lokalisointia jo lähes 30 vuotta... 6 Asiantuntija kasvaa työnsä ääressä... 8 Lyhyet... 10 Kohti eurooppalaista korkeakoulurankkausta... 12 Turvaa työelämään vakuutuksista... 13 Tekijänoikeus käännösmuistiohjelmaan ratkaistaan tapauskohtaisesti... 14 Teknisestä viestinnästä taitoja muihin ammatteihin... 15 2

MARKKU OJALA Välähdyksiä vuosien varrelta Järjestömme täyttää 30 vuotta ja on vuonna 2009 moderni ja osallistuva kolmekymppinen. Mieleen tulee väistämättä välähdyksiä vuosien varrelta: keväällä 1979 istuin opinahjoni juhlasalissa kuunnellen leiskuvan punatukkaista kielenkääntäjää Tuula Saarelaista Diplomikielenkääntäjät DKK ry:stä. Hän kertoi meille työelämästä ja siinä sivussa järjestäytymisestä valmistumisen jälkeen. Ylioppilaskunnan aktiiveille oli tietenkin luonnollinen jatkumo liittyä ammattijärjestöön. Vuonna 1979 Valtion virkasuhteiset kielenkään - täjät ja Diplomikielenkääntäjät ry eli DKK yhdistyivät uudeksi Kääntäjien ammattijärjestöksi. Uusi järjestö liittyi silloiseen Akavan Erityisalojen Keskusliittoon, AEK:hon. Ensimmäinen Kääntäjien ammattijärjestön KAJ:n vuosikymmen 1979 1989 oli jäsenkasvun ja toiminnan aikaa. Alun 200 jäsenen järjestöstä oli kasvanut jo 650 jäsenen järjestö. Vuosikymmenen aiheita olivat mm. yliopistojen tutkinnonuudistus ja DKK-tutkinnon asema, palkkataulukoiden ja -suositusten tekeminen. Hallitukseenkin oli jopa tunkua, ja eri sektoreiden työmarkkinasihteerit toimivat aktiivisesti. Jo ensimmäisen vuosikymmenen aikana KAJ:lla oli edustus AEK:n hallituksessa ja työvaliokunnassa. Kymmenvuotisjuhlia vietimme silloisen nousukauden huumassa Samerkan suuressa juhlatilassa, missä mm. Viktor Kalborrek viihdytti vieraitamme. Ja kaikilla oli muistaakseni hauskaa. Lama runteli 1990-luvun alussa, mikä näkyi myös rajusti jäsenistömme rakenteessa. Moni venäjän kielen kääntäjä ja tulkki joutuikin arvioimaan uudestaan työelämän suuntansa idänkaupan romahduksen myötä syntyi uusia ammatteja. Moni liittyi laman myötä jäseneksi: jäsenmäärä kasvoi tasaisesti 6 %:n vuosivauhtia. Toisen vuosikymmenen puheenaiheita jäsentiedotteissa olivat mm. yrittäjyys, osuuskunnat, EY/ETA ja EU. Edelleenkin palkkaus- ja palkkioasiat puhuttivat. Kääntämisen tietotekniset apuvälineet kehittyivät. Käännösmuistia esiteltiin mm. kääntäjienpäivän yhteydessä 1997. Jäseniä vuosikymmenen lopussa oli kaiken kaikkiaan 1700. Kaksikymppisiä juhlia vietimme kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä. Uusi uljas vuosituhat toi tullessaan keskustelun käännösten laadusta ja työntekijöiden jaksamisesta. Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN:n alle perustettiin käännösalan taustaryhmä, joka oli ensimmäinen Akavan Erityisalojen luotsaama YTN:n taustaryhmä. Keskustelua Helsingin yliopiston Kouvolassa sijainneen käännöstieteen laitoksen lakkauttamisesta käytiin vilkkaasti eri lehtien mielipidesivuilla. Muistoja on paljon! Mikään järjestö tai yhdistys ei ole toimiva ilman sen aktiivisia jäseniään. Tässä haluan esittää suuret kiitokset kaikille teille KAJ:n entisille aktiiveille Isto, Ritva, Matti, Saara, Keijo, Pirjo, Pauli, Margit, Ulla, Cajsa, Maikki, Marja- Liisa, Katriina, Hannele jne. jne. Teidän arvokas panoksenne on kantanut tänne kolmen kymmenen vuoden taa! Toivotan kaikille jäsenille hyvää syksyn jatkoa ja tapaamisiin juhlaseminaarissamme 27.11.2009! Puheenjohtajalta 3

Onnistunut asiakaspalvelu kruunaa tuotteen. Sen sijaan tyly tai olematon palvelu voi merkitä pistettä asiakastai yhteistyösuhteelle myös käännösalalla. Asiakaspalvelu maustaa tuotteen Käännösalan tuote- tai palvelukonsepti on perusmuodossaan yksinkertainen: asiakas tarvitsee viestinsä välittämiseksi käännöksen joko kirjallisessa tai suullisessa muodossa. Asiakas voi olla yritys, yksityishenkilö tai ns. sisäinen asiakas. Palvelu voi kattaa yhden tai useamman kieliversion sekä oheispalveluina esimerkiksi taittoa tai toimittamista. Tässä artikkelissa käännösalan palveluina tarkastellaan lähinnä perinteistä kääntämistä, vaikka alan palveluvalikoima on nykyisin tätä laajempi ja kattaa lukuisia monikielisen viestinnän palveluja. Asiakkaan tarpeiden täyttäminen lähtökohtana Samoin kuin muidenkin alojen palveluissa ja tuotteissa, käännöspalveluissa lähtökohtana on tarjota asiakkaalle hänen tarpeidensa mukainen tuote. Kun asiat sujuvat hyvin, asiakas saa sitä, mitä tilaa. Kään- nöstoimisto tuottaa hyvän lopputuotteen eli laadukkaan käännöksen toivotussa aikataulussa ja sovitulla hinnalla. Itse tuotteen kruunaa ystävällinen ja nopea palvelu. Joustava ja ketterä toimisto palvelee hyvin sekä pieniä että suuria asiakkaita. Palveluhenkinen käännöstoimisto vastaa tiedusteluihin ja tarjouspyyntöihin ripeästi. Se tarjoaa tiedot palveluistaan helppokäyttöisessä ja selkeässä muodossa asiakkaiden saataville. Kun kaikki hakevat kaiken netistä ja käännösala on viestintää, alan toimijoilla olettaisi olevan käyttäjäystävälliset ja ajantasaiset verkkosivut. Monen käännöstoimiston panostus verkkosivuihin näyttää kuitenkin vähäiseltä. Toistaiseksi vain harva käännöstoimisto tarjoaa mahdollisuuden jättää tarjouspyyntö netitse tai käyttää hakupalvelujen markkinointimahdollisuuksia. Satunnainen käännöspalvelun käyttäjä ei välttämättä osaa ottaa huomioon kaikkia toimeksiannon kannalta olennaisia seikkoja. Palveleva käännöstoimisto tai kääntäjä ottaa esille tarvittavat kysymykset, jotta työn lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitut asiat tulevat selviksi. Tarvittaessa se tekee täsmentäviä kysymyksiä työn kuluessa. Henkilökohtainen asiakaspalvelu, nimetyt asiakasvastaavat ja asiakaspalveluhenkilöstö sekä tuotteistetut palvelut ovat tärkeitä varsinkin suurasiakkaille. Jos toimisto on erikoistunut hyvin kapeaan erikoisalaan, sen on pidettävä hyvää huolta asiakkaistaan. Käännöspalvelujen haastava yhtälö on nykyisin joidenkin toimistojen mukaan, että asiakkaat vaativat yhä nopeampaa palvelua ja korkeampaa laatua, mutta entistä alhaisempia hintoja. Ammattitaito asiakaspalvelun kulmakivi Hyvä työn jälki on keskeistä käännöspalveluissa, samoin aikatauluissa pysyminen ja asiakkaan erityistoiveiden sekä tekstin kohderyhmän huomioon ottaminen. Lisäksi luottamuksellisuus on tärkeä osa asiakaspalvelua. Asiakkaan omien ohjelmien ja työkalujen käyttäminen on yleistynyt käännösalalla, joka muuttuu yhä teknisemmäksi ja vaativammaksi. Laatujärjestelmiä ja vakiintuneita käytäntöjä Laadun varmistus on osa asiakaspalvelua käännöspalveluissakin. Monilla isoilla käännöstoimistoilla on toiminnalleen laatustandardi tai -järjestelmä, 4

johon kuuluu asiakaspalveluprosessin kuvaus. Yksittäisen kääntäjän tai pienen toimiston laadunvarmistus perustuu usein toisen kääntäjän tekemään tarkistukseen. Pienikin toimisto voi panostaa järjestelmällisesti laatuun pysyvien asiakassuhteiden luomiseksi ja asiakaskunnan kasvattamiseksi. Jos jokin menee pieleen, reklamaatioiden ripeä, henkilökohtainen ja ystävällinen käsittely kuuluu hyvään asiakaspalveluun. SHUTTERSTOCK Käännösprosessille standardi Käännösprosessille on olemassa eurooppalainen käännöspalvelujen vaatimuksia käsittelevä standardi, jonka Standardisoimisliitto julkisti Suomessa vuonna 2006. Käännöspalvelujen standardi SFS-EN 15038 määrittää käännösprosessin, mutta se ei ota kantaa käännöksen laatuun. Se kattaa kääntämisen ydinprosessin lisäksi muut palvelun toimittamiseen liittyvät näkökohdat, kuten laadunvarmistuksen ja jäljitettävyyden. Se toimii asiakkaan ja palvelun toimittajan välisen sopimuksen perustana. Palvelun toimittaja kirjaa kaikki asiakkaansa kanssa neuvotellut seikat käännössopimukseen. Näin molemmat osapuolet tietävät, mistä on sovittu ja lopputuote vastaa sovittua kokonaisuutta. Freelancerilta edellytetään joustavuutta ja palvelualttiutta Käännöstoimistot odottavat freelance-kääntäjiltä ja -kielentarkistajilta kykyä hoitaa tehtäviä täsmällisesti, ystävällisesti ja pätevästi. Freelancerin tulee olla asiakaslähtöinen ja vuorovaikutustaitoinen, sillä hän palvelee tavallaan kahta asiakasta yhtä aikaa: käännöstoimistoa ja käännöstoimiston asiakasta tai käännöksen loppukäyttäjää. Hänen tulee ymmärtää loppuasiakkaan erikoisalaa ja nähdä oma työnsä osana asiakkaan toimintaa. Aina opittavaa Samoin kuin käännöstoimiston edellytetään reagoivan nopeasti kyselyihin, freelancerin tulee vastata nopeasti käännöstoimiston työtarjouksiin. Projektin- ja aikataulun hallintataitoja tarvitaan, jotta toimeksiannot valmistuvat ajallaan ja luotettavasti. Työn jäljen tulee olla laadukasta. Kääntäjän tulee olla kiinnostunut uusien alojen ja työkalujen oppimisesta. Ammatin hohtona voi pitää sitä, ettei siinä ole koskaan valmis. Monet pitävät työn joustavuutta bonuksena työ mukautuu elämäntilanteeseen. Ritva Siikamäki Kokosin tietoja artikkeliin asiakaspalvelua koskevalla kyselyllä, jonka lähetin sähköpostitse viidellekymmenelle käännöstoimistolle. Etsin toimistojen tiedot netistä ja poimin kyselyn vastaanottajaksi asiakaspalveluosoitteen kunkin yrityksen sivustolta. Kyselyssä oli viisi kysymystä sekä mahdollisuus antaa vapaita kommentteja. Vastaus aikataulussa 5 Vastaus viiveellä 2 Vastausviesti, ei vastauksia kysymyksiin 1 Toimimaton asiakaspalveluosoite 1 Ei vastausta, ei edes automaattista poissaolovastausta 41 Vastausprosentti 14 Toivoa sopii, että potentiaalinen asiakas saa parem - paa palvelua kuin alan järjestön lehteen kirjoittava toimittaja. Kiitokset vastanneille monipuolisista näkemyksistä! 5

KAJ 30 VUOTTA Lokalisoinnilla lähelle Lokalisointi alkoi Suomessa noin kolmekymmentä vuotta sitten. Tässä artikkelissa lokalisointi viittaa toimiin, joilla sovitetaan tuotteita, kuten julkaisuja tai ohjelmistoja, vieraaseen ym päristöön, erityisesti vieraiden maiden kult - tuuriin. Lokalisointi eroaa kääntämisestä siinä, että jota - kin muutetaan kohdemaahan tai -kulttuuriin sopivaksi, kuten esimerkeissä olevat englanninkieliset nimet suomalaisiksi nimiksi. Lokalisoinnissa tärkeää on myös kansainvälistäminen eli internationalisointi, joka tarkoittaa tuotteiden sovittamista mahdolliseen käyttöön missä tahansa. Internationalisointi ottaa huomioon esim. kielten eri pituuden, merkistön tai kirjoitussuunnan. Lokalisoinnin juuret 1980-luvulla Lokalisointi alkoi varsinaisesti 1980-luvulla, kun nykyisten tietokoneiden edeltäjät kehitettiin. Niiden ohjelmistoja ja ohjeita alettiin lokalisoida eri kielille ympäri maailmaa. Tällöin kääntäjät olivat yleensä töissä suoraan tuotevalmistajilla. Suomessa ei ollut kovin montaa ohjelmistolokalisointia taitavaa käännöstoimistoa. Alussa lokalisointi oli pääasiassa kääntämistä suoraan. Käännettävä materiaali oli ohjelmistokoodin joukossa, joten kieli- ja käännöstaidon ohella tär- keää oli, että kääntäjä tiesi, mitä pitää lokalisoida ja mikä osa oli osa koodia, jota ei saanut muokata. Tuon ajan kääntäjänkoulutus ei valmistanut kääntäjiä tähän ympäristöön ja useat kääntäjät olivat joko monitieteellisiä tai IT-taustan omaavia. Asetelma, jossa käännökset olivat koodin seassa, aiheutti välillä ongelmia. Joskus kääntäjä lokalisoi myös koodin, joka piti sitten kirjoittaa uudelleen. Koska käännösmuistiohjelmia ei 80-luvun lopulla vielä ollut, koodimuutokset aiheuttivat sen, että samat asiat tai vain hieman muuttuneet asiat oli lokalisoitava uudelleen. Alan kehittyessä pystyttiin erottamaan koodin seasta lokalisoitava sisältö eräänlaisiksi sanaluetteloiksi, joita lähetettiin kääntäjälle. Tämä tietenkin aiheutti ongelmia, koska luettelot eivät sisältäneet mitään kontekstia tai vihjeitä siitä, oliko kyseessä painikkeen nimi vai ikkunan nimi. Myöhemmin näitä tietoja alettiin lisätä käännätettäviin sanaluetteloihin. Vasta valmis tuote lokalisoitiin Lokalisointiprojektin alkaessa oli tavanomaista, että odotettiin tuotejulkaisun valmistumista ennen lokalisoinnin aloittamista. Toisin sanoen odotettiin, että englanninkielinen lähdemateriaali oli lopullista, ennen kuin sitä lähdettiin lokalisoimaan toisin kuin nykyaikana, jolloin tuote saatetaan julkaista yli 50 maassa samana päivänä valmiiksi lokalisoituna. 6

Lokalisoinnin tarkistaminen Lokalisoidun tuotteen tarkistamiskäytäntö vaihteli tuotevalmistajien kesken. Jotkut valmistajat kokosivat kääntäjät eri puolilta maailmaa testaamaan tuotetta johonkin tuotekeskukseensa, kun taas toiset lähettivät työntekijän hoitamaan lokalisoinnin tarkistuksen kohdemaassa. Yhteistä näille toimintatavoille oli kuitenkin se, että ohjelmistotuote tarkastettiin kyseisen maan, kulttuurin ja kielen lopullisessa muodossa, ei siis pelkästään lokalisoituna tekstinä tai sanaluettelona. käyttäjää Vähitellen lokalisointi alkoi myös saada piirteitä siitä lokalisoinnista, jona se nykypäivänä tunnetaan: esimerkkejä mukautettiin Suomeen sopiviksi, kellonaikojen merkitseminen muutettiin suomen kielen mukaiseksi jne. Aluksi lokalisoitavia tuotteita ei ollut kansainvälistetty, eli esimerkiksi sitä ei ollut otettu huomioon, että muut kielet saattoivat olla huomattavasti pidempiä kuin yleisesti lähtökielenä käytetty englanti. Käännöstoimistojen antaessa palautetta tämäkin alkoi hiljalleen muuttua. Uusia käsitteitä ja pioneerityötä termien parissa Lokalisointi toi mukanaan paljon uusia käsitteitä, joille ei ollut mitään nimitystä suomen kielessä. Uusille käsitteille keksittiin suomenkielisiä termejä tiiviissä yhteistyössä kunkin tuotevalmistajan paikallisten edustajien kanssa. Kääntäjiä myös koulutettiin tuotteista, joita he lokalisoivat, mikä osaltaan auttoi uuden termistön luomisessa. SHUTTERSTOCK Alan suurimmat muutokset Lionbridge Finland Oy:n myyntipäällikkö Harri Pohja on työskennellyt lokalisoinnin parissa jo 80-luvulta lähtien. Lokalisointialan suurimpina muutoksina hän nostaa esiin käännöstyökalujen kehittymisen ja alan keskittymisen suurille monikielisille lokalisointitoimittajille, joilla on tarjota edistyksellistä teknologiaa lokalisoinnin tehostamiseksi. Käännöstyökalujen kehittyminen on johtanut myös roolien erilaistumiseen nykypäivän lokalisoinnissa: nykyisin käännöstoimistojen tekniset asiantuntijat (ns. lokalisointi-insinöörit) valmistelevat tiedostot kääntämistä varten niin, että koodi, jonka seassa käännettävä teksti on, on suojattu niin, ettei kääntäjän tarvitse pohtia, mitä tarkkaan ottaen pitää lokalisoida tai kääntää. Vain käännettävää tai lokalisoitavaa tekstiä pääsee muokkaamaan. Kääntäjän täytyy vain osata oma osansa, eli kääntää, ei koodata, mikä on mahdollistanut ammattikääntäjien käyttämisen myös ohjelmistolokalisoinnissa. Pitkään lokalisointialalla työskennellyt Katariina Kallio huomauttaa myös, että hinnoittelupolitiikka ja käännöstoimistojen tai kääntäjän vastuu on muuttunut huomattavasti alkuajoista, osaksi myös käännöstyökalujen ansiosta. Käännösmuistityökalut mahdollistavat vanhojen käännösten uudelleenkäytön ja toistuvien sanojen määrän laskemisen automaattisesti, ja näiden hinnoittelusta voidaan sopia erikseen. Nykyisin on lisäksi selvää, että huonosta käännöksestä ei makseta. Sen sijaan 80 90-luvulla huono käännös vain käännätettiin uudelleen ja siitä maksettiin uudelleen. Nykyisin lokalisointia teettävät jossain määrin lähes kaikki tuotevalmistajat, jotka myyvät tuotteita useammassa kuin yhdessä maassa. Lokalisointi voi olla vaatimatonta, kuten Yhdysvaltain mittayksiköiden muuttaminen metriseen järjestelmään, tai kokonaisvaltainen tuotteen mukauttaminen kohdemaahan tai -kulttuuriin sopivaksi, kuten matkapuhelimen ennakoiva tekstinsyöttö arabian kielellä. Lokalisointi on muuttunut alkuajoista paljon. Todennäköisesti tämä heijastaa myös sitä, että nykykuluttajat osaavat vaatia tuotteilta käytettävyyttä, vaikka tuotevalmistaja olisikin toiselta puolelta maailmaa. Jenny Jeskanen 7

Kansainvälisenä kääntäjienpäivänä keskusteltiin: Asiantuntija kasvaa työnsä ääressä Asiantuntijuudessa on useita asteita ja vahvuusalueita, totesi kääntäjän asiantuntijuutta ja ammattikääntäjien käännösprosesseja tutkinut professori Riitta Jääskeläinen Joensuun yliopistosta. Kääntäjienpäivän seminaariesityksessään syyskuun lopussa hän tarkasteli sitä, miten kääntäjä voi tunnistaa oman asiantuntijuutensa ja ammentaa siitä voimaa kohottamaan ammatillista itsetuntoaan ja vaatimaan ansaittua arvostusta työlleen. Jääskeläinen korosti alustuksessaan, että kielten osaamisen automaattinen tuote ei ole kääntämisen osaaminen, vaan ammatissa vaaditaan erityistä asiantuntijuutta. On silti vain hyvä alku, että kääntäjä tiedostaa olevansa asiantuntija, sillä hänen täytyy myös osata myydä erityisosaamisensa asiakkaille, sanoi Riitta Jääskeläinen. Käännösalan arvostus on nykyään matalaa verrattuna moneen muuhun asiantuntija-ammattiin, tiivisti Jääskeläinen. Arkikokemus eroaa asiantuntijuudesta Jääskeläinen vertasi osuvasti arkista kielitaitoa perheenjäsenten laastaroimiseen kotona. Kaikilla on arkikokemusta terveydenhoidosta ja lääkitsemisestä, mutta se ei tee kaikista lääkäreitä. Kun ammattikääntäjien työprosesseja on tutkittu, on havaittu, että kääntäjät käsittelevät työssään vastaan tulevia tilanteita samoin kuin muutkin asiantuntijat, esimerkiksi lääkärit tai ammatikseen kirjoittavat. Jääskeläinen painotti, että kääntäminen ei ole kahden kielen osaamista ja automaattista koodinvaihtoa. Tämä tuttu totuus on tärkeää saada perille maallikoillekin. Karkein jako kääntämisen asiantuntijoiden ja muiden välillä on helppo tehdä, mutta ammattilaisuudessakin on asteita. Jääskeläinen totesi ammattimaisuuden tarkoittavan hyvää lopputulosta tai asianmukaista käytöstä. Työkseen kääntävää voi kutsua ammattilaiseksi yksinkertaisesti tekemänsä työn takia. Ammattimaisuuden tasoa ei aina näe etukäteen eikä muutenkaan ulospäin. Kääntäjien täytyy pitää ääntä siitä, että työ vaatii erityistä ammattitaitoa ja osaamista, ja että siitä on oikein odottaa sen mukaista korvausta. Huipuksi harjoittelemalla Ammatikseen kääntävästä kehittyy ennenpitkää asiantuntija tai ekspertti, kun hän on kerännyt suu- ren tiedon ja taidon määrän joltakin alalta. Ammattilaisen harjaantuminen erikoisosaajaksi, huippuasiantuntijaksi vaatii Jääskeläisen mukaan 10 vuotta tai 10 000 tuntia harjoittelua. Käännösalalla onkin tyypillisesti monikerroksista osaamista: on erikoisalojen ja ammattikielten kääntäjiä sekä yleiskielen kääntäjiä. Kääntämisen alalla erikoistuminen usein tarkoittaa sitä, että kääntäjällä on erikoisalansa, erityinen käännössuunta tai laji, kuten esimerkiksi ruututekstit. Ammattilainen ei siis välttämättä aina ole huippusuorittaja, jonka saa aikaan huipputulosta. Alalla toimii myös asiantuntijakääntäjiä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita ja jotka, päätoimensa ohella myös kääntävät oman alansa tekstejä. Myös asiantuntijakääntäjät voivat olla asiantuntijuuden tasojen huipulla. Työelämä opettaa käytännön Jääskeläisen mukaan on tärkeää kysyä käännösalalle valmistuvilta tuoreilta maistereilta tunnistavatko nämä asiantuntijuutensa. Monella on melko pessimistinen kuva taidoistaan, turhaan. Ei ole tarpeen eikä järkevää odottaa, että yliopistosta valmistuttaisiin suoraan huippuasiantuntijaksi. Opintojen aikana on tärkeää harjoitella kääntämistä mutta myös opetella teoriaa, sanoi Jääskeläinen. Käännösstrategiat jalostuvat harjoitusten avulla tärkeäksi toiminnalliseksi tiedoksi. Riitta Jääskeläinen pitää hyvänä sitä, että opinnoissa käännösten tekemiselle on varattu enemmän aikaa kuin työelämässä on usein mahdollista. Aloittelijalle on tärkeää ajatella rauhassa ja sisäistää käännösstrategiat. Ryhmätöiden Jääskeläinen näkee sosiaalisten taitojen kasvattajana. Työharjoittelu on hänen mukaansa tärkeää, sillä se näyttää työelämän todellisen kiireen. Harjoittelu opettaa karsimaan täydellisyydentavoittelun silloin, kun sille ei ole tilaa eikä tarvetta. 8

Kääntäjän täytyy joutua työskentelemään omien taitojensa ylärajoilla, jotta voisi kehittyä asiantuntijaksi, sanoi professori Riitta Jääskeläinen kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaarissa 30.9.2009. TIINA LÄHTEENMÄKI Perusammattitaidon osiksi Jääskeläinen luetteli kielten ja kulttuurien tuntemuksen, erikoisalat ja -kielet, tiedonhakutaidon ja käännöstyökalujen käyttötaidon, teoreettisen osaamisen, sosiaaliset taidot ja verkottuneen asiantuntijuuden eli yhteydet oman ja muiden alojen asiantuntijoihin sekä luovuuden käytön. Hän myös korosti toiminnallisen tiedon merkitystä. Huippuosaaja suunnittelee aloittelijaa enemmän Jääskeläinen kertoi, että kognitiivisen psykologian tutkimusten mukaan asiantuntijat eivät välttämättä suoriudu tehtävistään nopeammin kuin noviisit. Ratkaisevaa sen sijaan on ajan jakaminen. Huippuosaajat varaavat suuremman osan ajasta suunnitteluun kuin aloittelijat, mutta eivät välttämättä tee taustatutkimusta etukäteen. Jääskeläinen huomautti, että oleellista on vain se, että taustatyö tehdään, ei se, milloin se tehdään. Myös työn tauotus on asiantuntijoilla ja aloittelijoilla erilaista. Kääntäjänoviisien tauot osuvat ongelmakohtiin, mutta erikoisosaajat sovittavat taukonsa virkerajoille. He myös hahmottavat tekstin kokonaisuutena, kun aloittelijat jäävät yleensä tarkastelemaan sitä yksittäisten sanojen tasolla. Erikoisosaajat pystyvät myös tuottamaan tekstiä hyvinkin nopeasti, kun siinä ei ole tavallista hankalampia ongelmakohtia. Työssään kehittyneemmillä on myös taito arvioida suoritustaan todenmukaisesti ja tarvittaessa muokata sitä, mikä kertoo ammatillisesta itseluottamuksesta ja motivaatiosta. Itseluottamus ja motivaatiota ruokkivat halua ja kykyä kehittyä ammatissa aina vain paremmaksi, erikoisosaajasta huippuammattilaiseksi, Jääskeläinen sanoi. Kehittyminen edellyttää oman työn pohtimista Kaikessa ei voi olla huippu, Jääskeläinen muistutti. On tärkeää pystyä arvioimaan olisiko tarjottu työ parempi luovuttaa toiselle erikoisosaajalle. Jääskeläisen mukaan kääntäjät erikoistuvat pitkälle. Jääskeläinen on tutkimuksessaan hahmotellut asiantuntijan kehittyvän aloittelijasta ensin rutiiniasiantuntijaksi, joka hoitaa pätevästi tyypilliset tapaukset ja helpommat tehtävät, siitä edelleen joustavaksi asiantuntijaksi, jonka ongelmanratkaisutaidot ovat laajemmat, ja lopulta kenties huippusuorittajaksi erikoisalalla, usein suppeammalla kuin esimerkiksi kauppa ja tekniikka. Tässä kehityksessä Jääskeläinen kertoi palautteen saamisen ja työn pohtimisen olevan tärkeää. Kun perustaidot ovat kunnossa, on myös oleellista joutua työskentelemään omien taitojensa ylärajoilla. Liian helpot tehtävät jättävät passiiviseksi. On hyvä, että alalla on eri tasoilla olevia asiantuntijoita tekemään sekä rutiiniasiantuntijoille sopivia tehtäviä että huippuosaamista vaativaa työtä. - Myös aloittelijoille, opiskelijoille, on paikkansa työelämässä harjaantumassa ja asiantuntijuuttaan kehittämässä, sanoi Jääskeläinen ja muistutti paitsi asiantuntemuksen markkinoinnin tärkeydestä, myös siitä, että itse uskomme olevamme asiantuntijoita. Hyvästä itsetunnosta alkaa muidenkin arvostus. Annika Nuotiomäki Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietettiin Helsingissä 30.9.2009. Ensi vuonna päivän ammattilaisseminaari järjestetään Tampereella. 9

TA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI AJANKO Pidä tietosi ajantasalla turvaa jäsenetusi! Kun esimerkiksi päätät opintosi, jäät perhevapaalle, eläkkeelle tai vuorotteluvapaalle, vaihdat työpaikkaa tai työnimikettäsi, muutat tai sinut irtisanotaan tai lomautetaan, kerro se meillekin. Pitämällä yhteystietosi ja tiedon työelämäntilanteestasi ajanta sal la, varmistat, että saat sinulle kuuluvat jäsenedut. Kertomalla meille oikean työnimikkeesi ja koulutustaustasi, autat myös edunvalvontaamme. Esimerkiksi työnimikkeistä ja tilitetyistä jäsenmaksuista kerätään myös tiedot palkkapuntariin, joka auttaa sinua palkkaneuvotteluissa tai kun mietit palkkatoivetta työpaikkahakemukseen. Muuta ja täydennä tietojasi sähköisesti osoitteessa hwww.akavanerityisalat.fi/fi/jasentietojen-paivitys. Aluetoiminta: sinua lähellä Ammattijärjestö ei ole vain etäistä edunvalvontaa pääkaupungissa vaan myös ihmisen kokoista toimintaa. Suomi on jaettu 13 alueeseen, joilla Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten jäsenet järjestävät itselleen ja toisilleen tapahtumia ja tekemistä iloksi ja hyödyksi. Neljästoista alueryhmä aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa Kainuussa. Aluetoimintaa suunnitellaan siellä missä yhdistysten jäsenet ovat: kullakin alueella on alueryhmä ja sillä aluesihteeri käytännön järjestelyjä varten. Alueryhmien tapahtumat ovat jokaiselle KAJ:n jäsenelle avoimia: voit osallistua tapahtumiin silloin, kun sinulle sopii ja kun aihe innostaa. Tapahtumista ilmoitetaan Akavan Erityisalojen verkkosivuilla ja sähköpostitse. Haluatko aktiivitoimijaksi? Alueryhmän aktiivijäseneksi voit liittyä milloin vain. Voit kysyä toiminnasta lisää oman alueesi aluesihteeriltä tai aluetoimintaa Akavan Erityisalojen toimistolla koordinoivalta Seija Kuroselta. Aluryhmät, yhteystiedot ja lisätietoja osoitteesta www.akavanerityisalat.fi. Ryhdy kääntäjäopiskelijan mentoriksi Turun yliopisto hakee mentoreita käännösviestinnän opiskelijoille tukemaan heidän siirtymistään työelämään. Mentoroinnilla tarkoitetaan tukea ja ohjausta, jota työelämässä oleva henkilö antaa opiskelijalle. Mentorin kautta opiskelija saa yhteyksiä käytännön työelämään. Toimiminen mentorina perustuu vapaaehtoisuuteen ja kestää yhden kalenterivuoden. Turun yliopistossa mentoritoiminta on organisoitu osaksi yliopiston alumnitoimintaa, joten mentoreita rekrytoidaan oman yliopiston kasvattien joukosta, mutta myös muualta "kotoisin" olevat ovat tervetulleita mukaan. Mentorointi on kokemusten, näkemysten ja osaamisen siirtämistä ja välittämistä henkilöltä toiselle. Kyseessä on tavoitteellinen kahdenkeskeinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa molemminpuoleinen avoimuus, luottamuksellisuus ja sitoutuneisuus. Mentorina voit kertoa opiskelijalle omista työkokemuksistasi ja työssä vaadittavista valmiuksista. Voit myös tutustuttaa opiskelijan omiin ammattilaisverkostoihisi. Kontaktisi ja käytännön osaamisesi ovat arvokkaita opiskelijalle. Jos kiinnostuit, lue lisää Turun yliopiston mentori-sivuilta: www.utu.fi/alumni/mentorointi/ Jos olet valmis aloittamaan ensi vuoden alusta, ilmoittaudu Turun yliopiston mentorisivujen kautta pian. Opiskelijoiden haku on jo päät tynyt ja heitä aletaan haastatella lokakuun lopussa. 10

HTAISTA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI Järjestöissä työskentelevien edunvalvontaa ja palveluja vahvistetaan Akavan Erityisalojen jäsenistä lähes 1500 työskentelee erilaisten järjestöjen, yhdistysten ja säätiöiden palveluksessa. Akavan Erityisalat vahvistaa itseään nyt järjestöalan asiantuntijoiden yhteisönä: liitto perusti viime kesän kynnyksellä järjestöryhmän, joka koordinoi uutta toimintaa. KAJ:n edustajana järjestöryhmässa on toiminut Ritva Siikamäki, joka työskentelee Akavassa. Järjestöryhmä kokosi lokakuun alussa 30 aktiivista ja innostunutta akavan erityisalalaista keskustelemaan yhdessä järjestöalasta, siitä millaista järjestöissä on olla töissä ja miten oma ammat - ti liitto voi palvella järjestöalan ammattilaisia paremmin. Keskustelun tuloksena luvassa on järjestöalan omia koulutus- ja verkostoitumistapahtumia. Edunvalvonta on luonnollisesti ytimessä. Siinä missä Akavan Erityisalojen, myös koko Akavan tavoitteena on, että järjestöalalle saadaan ennen pitkää akavalaisten asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien jäsenten tarpeet huomioon ottavia sopimuksia. Neuvotteluista huolehtii Akavan neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN. Edunvalvonnan tehostamiseksi myös akavalaisten luottamushenkilöiden määrää halutaan lisätä. Onhan sinun työpaikallasi jo valittu akavalainen henkilöstönedustaja? Entä haluaisitko mukaan järjestöryhmän toimintaan? Järjestöryhmää täydennetään vuoden 2010 alusta. Lisätietoja järjestöryhmästä ja järjestösektorin edunvalvonnasta saa Akavan Erityisalojen asiamies Riikka Sipilältä, riikka.sipila@akavanerityisalat.fi Tulevia tapahtumia: 23.11. KAJ:n syyskokous Syyskokous pidetään Akavan Erityisalojen toimistolla kello 17 alkaen. Katso tarkempi ilmoitus lehden takasivulta. 27.11. KAJ:n 30-vuotisjuhlaseminaari Voimaa toisella tavalla: viisasta laumaa luomassa. Keskustelemassa ja keskutteluttamassa Helsingin kauppakorkeakoulun ma. professori, filosofi Maija-Riitta Ollila. Katso tarkemmat tiedot lehden takasivun ilmoituksesta 27. 11. KAJ:n 30-vuotisjuhlaillallinen Iltajuhlaa vietetään Rake-Salissa Helsingissä kello 18.30 alkaen. Illalliskortin hinta on KAJ:n jäsenille 20 euroa. Ilmoittautuminen alkaa 9.11.2009 osoitteessa www.kaj.fi 11

Kohti eurooppalaista korkeakoululuokittelua Keskustelu EU-tason yliopistorankingista putkahti esiin viime keväänä silloisen puheenjohtajamaan Tsekin aloitteesta. Epäluuloja vertailuja kohtaan on kuitenkin paljon. EIJA HILTUNEN Vilkasta keskustelua yliopistojen luokittelusta käydään Euroopan unionin eri toimielimissä. Euroopan komissio tukee muutamia hankkeita, jotka tekevät tunnetuksi ja testaavat menetelmiä korkeakoulujen luokitteluun. Komissio haluaa tehdä piilotetusta tiedosta läpinäkyvää. Tavoitteena on tarjota informaatiota opiskelijoille, vanhemmille, instituutioille, työnantajille ja poliittisille päätöksentekijöille siitä, miten korkeakoulut menestyvät ja kuinka hyvin ne toteuttavat tehtäväänsä. Hankkeissa kootaan eurooppalaista yliopistojen tietokantaa ja testataan menetelmiä, joilla yliopistojen monipuolisuutta voitaisiin luokitella. Luokittelun lähtökohtana ovat yliopistojen eri tehtävät, kuten opetus, innovaatiot, alueellinen vaikuttavuus ja kansainvälisyys. Lisäksi arvioidaan yliopistojen tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Talous- ja insinööritieteet testissä Pisimmälle tähtäävä on eurooppalaisen korkeakoulututkimuskonsortio CHERPA:n hanke. Se tutkii menetelmiä, joilla mitataan korkeakoulutusinstituutioiden ja tutkimuslaitosten suoritustasoa eri tehtävien toteuttamisessa. Vuoden 2011 keväällä päättyvän projektin alat ovat taloustieteet ja insinöörikoulutus. Komission mukaan tavoitteena ei ole luoda kilpailevaa vertailulistaa, vaan "liikennevalomalli". Se on kuin suuri Excel-taulukko, jossa jokainen osaalue arvioidaan yliopistokohtaisesti liikennevaloin, menestyksen mukaan. Komission mittareissa Simo Pöyhönen. opetuksella ja oppimisella on suurempi painoarvo, kun taas perinteiset Shanghai- ja Times-listaukset keskittyvät tutkimukseen. EU:n lisäksi aktiivinen toimija on OECD, joka toteuttaa parhaillaan käytettävyystutkimusta Assessment of Higher Education Learning Outcomes eli AHELO-hankkeestaan. Myös korkeakoulu- PISAna tunnettu hanke mittaa asioita maavertailuna, ei yksittäisten oppilaitosten tai näiden laitosten suoriutumisten kautta. 12

Suomella ei kantaa Suomella ei ole virallista kantaa luokitteluihin. Suomi kuitenkin osallistuu sekä EU:n että OECD:n pilottihankkeisiin. Kansallisella tasolla keskustelu vertailujen tarpeellisuudesta on vielä suurelta osin käymättä varmaa on se, että paine keskusteluihin voimistuu. Rankingeilla ei voi kuitenkaan korvata laadunvarmistustyötä, eivätkä ne koskaan osoita aukottomasti oppilaitosten paremmuutta toisiinsa nähden. Akava korostaa, että mikäli EU-tasoiseen listaukseen päädytään, tulee arvioinnin kohteiden olla monipuolisia. Mittareina on käytettävä esimerkiksi oppimistulosten arviointia ja laadullista työllistymistä. FAKTAA Mikä ihmeen luokitus? Useat maat luokittelevat korkeakoulujaan paremmuusjärjestykseen. Luokitukset perustuvat mittareihin, kuten julkaisujen tai kansainvälisten opiskelijoiden määrään, asiantuntija-arvioihin, maailmanlaajuisiin rekrytointitilastoihin ja Nobelpalkittujen määrään. Pisimmälle vietyjä malleja vertailusta on mm. Isossa-Britanniassa, jossa luokittelu on kansallinen perinne ja vaikuttaa opiskelijoiden oppilaitosvalintoihin. Indikaattoreiden ja niiden painoarvojen määrä vaihtelee erilaisissa listauksissa, eivätkä listat ole yhteismitallisia. Niitä kritisoidaan myös yksisuuntaisuudesta, tieteenalojen painottamisesta toisten kustannuksella sekä opetuksen ja tutkimuksen väärästä suhteesta. Brändin aseman saavuttaneita listoja on kaksi: The Times Higher Education Supplement University Ranking ja The Academic Ranking of World Universities by Shanghai Jiao Tong University's Institute of Higher Education. Ne saavat joka vuosi valtavan julkisuuden, ja niin media kuin yliopistot itsekin vetoavat usein niiden tuloksiin. Simo Pöyhönen Koulutuspoliittinen asiamies, Akava 13 Vastuu- ja oikeusturvavakuutus turvaa työelämää myös opiskeluaikana Kääntäjien ammattijärjestön ja Akavan Erityisalojen jäsenetuihin sisältyy ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutus, joka on turva ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. If vahinkovakuutusyhtiö vakuuttaa työ- tai virkasuhdetta koskevissa asioissa sellaiset KAJ:n jäsenet, jotka työskentelevät toisen palveluksessa. Myös liiton opiskelijajäsenet on vakuutettu opiskelua tai työharjoittelua koskevissa asioissa, ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden palveluksessa ei ole työntekijöitä, saavat vakuutusedun ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa. On hyvä huomata, että vakuutuksesta hyötyy vasta, kun vahingon sattuessa on ollut liiton jäsenenä vähintään kymmenen kuukautta. Myös jäsenmaksusuoritusten pitää olla ajan tasalla. Jos olet ollut jäsenenä alle kaksi vuotta, myös riidan tai syytteen perusteen on täytynyt syntyä jäsenyyden aikana. Etenkin ammatinharjoittajien on hyvä huomata, että vakuutus on voimassa Suomessa. Jos töitä tekee ulkomaille, päälle kannattaa ottaa lisävakuutus. Opiskelijoiden osalta vakuutuksessa joustetaan: vakuutus on voimassa myös EU:n ja ETA:n alueella, kun opiskelu tai siihen liittyvä työharjoittelu kestää enintään vuoden. Vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö-, esine- ja varallisuusvahinkoja, jotka ammatissasi virheellä tai laiminlyönnillä olet aiheuttanut työnantajallesi, työtoverillesi tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan olet korvausvastuussa. Oikeusturvavakuutus korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja omaa työ- ja virkasuhdettasi koskevissa riita- ja rikosasioissa sekä hallintomenettelynä tai hallintolainkäyttönä käsiteltävissä asioissa. Tärkeää on muistaa, että asiassa, jonka johdosta oikeusturvaa haetaan, tulee olla kysymys syytteestä tai riitautetusta vaateesta. Näin käytät vakuutustasi Jäsenkorttisi on samalla vakuutuskorttisi, pidä se aina mukanasi. Vakuutusnumero on painettu korttisi etupuolelle. Jos sinun tarvitsee käyttää vakuutusta, ota suoraan yhteys Ifiin. If neuvoo sinua niin vakuutukseen sisältöön liittyvissä asioissa kuin korvauksen hakemisessa. Vakuutusehdot osoitteesta www.if.fi/akavanerityisalat

Käännösalalla on yleistä, että käännökseen liittyvää käännösmuistia käytetään myöhemmin, kun esimerkiksi uusi käyttöohjeversio tai uusittava tuoteluettelo käännätetään. Usein uuden käännöksen tekee muu kuin alkuperäisen käännöksen tekijä. Mutta miten on aiemmin luodun käännösmuistin tekijänoikeuksien laita? Kuka omistaa ne? Tekijänoikeus käännösmuistiohjelmaan ratkaistaan tapauskohtaisesti Tekijänoikeuslain 1 :n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on yksinoikeus teokseen. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus esimerkiksi kopioda, muuttaa, muunnella tai käännättää teoksensa. Teoksen kääntäneelle saattaa syntyä käännökseen tekijänoikeus, ja samalla tavoin käännöksen yhteydessä luotu käännösmuisti voi olla tekijänoikeuden alainen. Tekijänoikeuden syntymisen edellytyksenä on, että teoksen, myös siis käännösmuistin, pitää olla itsenäinen ja omaperäinen. Esimerkiksi tietokoneohjelman kääntäminen toiselle tietokoneohjelmakielelle on yleensä mekaaninen toimenpide, joka ei ole uuden luomista. Tilanne voi vaihdella suuresti ja siksi jokaista käännösmuistia pitää tarkastella tapauskohtaisesti. Paljon on myös merkitystä sillä, onko käännettävä työ ylipäätään tekijänoikeudellisesti suojattu teos. Jos käännöksen pohjana oleva teos ei ole itsenäinen eikä omaperäinen, ei myöskään siitä tehty käännös ja sen mukana käännösmuisti voi nauttia tekijänoikeussuojaa. 14 Kuinka laajan oikeuden kääntäjä saa teokseensa, määräytyy ensisijaisesti sen mukaan, kuinka laajat oikeudet hänelle on luovutettu alkuperäiseltä tekijältä. Kääntäjän kannattaa muistaa se, että hänen oikeutensa ei ylitä alkuperäisteoksen tekijänoikeutta: kääntäjällä ei ole oikeutta määrätä käännöksestä tavalla, joka loukkaa alkuperäisteoksen tekijänoikeutta. Työ- ja virkasuhteessakin työntekijällä on tekijänoikeudet Nykyisin työnantajalla on normaalin toimintansa edellyttämä käyttöoikeus teoksiin, mutta työnantaja ei saa luovuttaa teosta edelleen eikä muunnella sitä ilman, että siitä on sovittu. Kajawan numerossa 1/2009 kerrottiin, että opetusministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke olettamasäännöksestä, jolla työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät vastikkeetta työnantajalle. Esitys on edelleen työstövaiheessa, sillä mm. Akava on ottanut tiukan kannan: esitystä ei voida hyväksyä niin kauan kuin se on yksinomaan työnantajan intressien mukainen. Työsuhdeolettama ei siis ole voimassa: työntekijä omistaa edelleen oikeudet tuotokseensa. Sopimukseen maininta luovutuksesta Jos kääntäjä on sopinutkin toimeksiantajan kanssa käännökseen liittyvien tekijänoikeuksien siirtymisestä tilaajalle, läheskään aina ei muisteta sopia käännösmuistiin liittyvien oikeuksien siirtymisestä. Käännösmuistiin pätee sama sääntö kuin käännökseen: jos tekijänoikeussuojan edellytykset täyttyvät, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle, el - lei asiasta ole erikseen sovittu. Toimeksiantosopimukseen pitää siis muistaa kirjata, millaiset oi keu - det luovuttaa. Esimerkiksi muunteluoikeus ei automaattisesti sisälly taloudellisiin tekijänoikeuksiin. On myös hyvä huomata, että jos käännösmuistin luovuttamisesta on sovittu, kääntäjälle ei voi jäädä siitä kaksoiskappaletta. Hanna Gorschelnik Artikkelin lähteenä on käytetty Tekijänoikeusneuvoston 12.6.2006 antamaa lausuntoa kääntäjän tekijänoikeudesta käännösmuistiohjelman avulla syntyneisiin käännöksiin. Lausunto on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla www.minedu.fi > tekijänoikeus

STVY:N SYYSSEMINAARISSA POHDITTIIN: Hyppäys teknisestä viestinnästä muihin ammatteihin? LAURA KATAJISTO Suomen Teknisen Viestinnän Yhdistyksen syysseminaarissa 19. 20.10. pidettiin paneelikeskustelu teknisen viestinnän ammattilaisten siirtymisestä muille aloille. Paneelikeskusteluun osallistuivat Marjo Kuusto-Erve, Maria Lahti, Elsi Kervinen sekä allekirjoittanut. Puheenjohtajana toimi Mary Nurminen. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että teknisen viestinnän tai teknisen kirjoittamisen alan taidoista on hyötyä monella muullakin alalla. Paneelikeskusteluun osallistuneet olivat työskennelleet teknisen viestinnän alan lisäksi mm. henkilöstöhallinnassa, käytettävyysasiantuntijoina ja -tutkijoina, laatupäälliköinä, prosessinkehittäjinä, projektipäälliköinä, kääntäjinä, käännös- tai lokalisointikoordinaattoreina ja tiiminvetäjinä tai esimiehinä. Useimmat olivat kuitenkin uransa alkutaipaleella olleet teknisen viestinnän alalla. Hyödyllisinä taitoina mainittiin mm. työkalujen, rakenteisen dokumentaation, tuotekehityksen ja tuotteiden tuntemus. Kääntämiseen liittyen mainittiin, että teknisen kirjoittajan on pystyttävä asettumaan käyttäjän asemaan kirjoittaessaan käyttöohjeita, mikä on hyödyllistä kääntäjällekin, sillä kääntäjä edustaa kohdekielistä käyttäjää. Yleinen työkokemus tietokoneiden käytöstä, tiimityöstä, ajankäytön hallinnasta sekä ryhmätyöstä oli melkeinpä itsestäänselvyys teknisen viestinnän alalta saatuina taitoina. Panelistit olivat vaihtaneet pois teknisen viestinnän alalta pääsiassa oman kiinnostuksen perus- 15 teella tai sattuman kautta. Osa panelisteista oli kuitenkin ainakin osittain palannut teknisen viestinnän alalle. Parhaillaan panelisteista kaksi oli yhdellä työnantajana töissä palkallisena, kun taas kaksi panelistia oli yrittäjiä tai yrittäjän kaltaisessa asemassa. Teknisen viestinnän alalla on tähän asti ollut vallalla yhdelle työnantajalle työskenteleminen tai malli, jossa on yhden työnantajan palveluksessa, mutta tekee töitä useille toimeksiantajille. Tämä on nyt mahdollisesti muuttumassa nykyisen taloustilanteen vaikutuksesta ja tähänkin haettiin ideoita paneelikeskustelusta. Uranvaihtoa harkitseville panelistit antoivat neuvoina miettiä, mitä haluaa todella tehdä, ja luomaan tarpeen haluamalleen työnkuvalle. Vaikkei työnkuvaa sillä hetkellä olisikaan saatavilla, kyselemällä ja nostamalla tarpeen esiin panelistit itse olivat kuitenkin onnistuneet luomaan roolin, joka heitä itseään kiinnosti. Jos taas on kiinnostunut monesta asiasta, eikä halua keskittyä yhteen, oman yrityksen perustaminen saattaa olla ratkaisu. Unelmoiminen nostettiin siis tärkeäksi seikaksi ja ystäviensä kanssa osuuskunnan perustanut Elsi Kervinen painotti erityisesti, että on tärkeää myös puhua unelmista ystävien kanssa sillä koskaan ei tiedä, vaikka ystävillä olisi samansuuntaiset unelmat. Ja huomaamatta saattaakin olla edessä tilaisuus toteuttaa ne yhdessä. Jenny Jeskanen

Kääntäjien ammattijärjestö Translatorernas fackorganisation ry:n sääntömääräinen kokous pidetään maanantaina 23.11.2009 alkaen klo 17.00 Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A, 6 krs. Helsinki Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Toimintasuunnitelma vuodeksi 2010 Talousarvio vuodeksi 2010 Jäsenmaksu vuodeksi 2010 Yhdistyksen puheenjohtajan palkkio vuodeksi 2010 Hallituksen jäsenten kokouspalkkiot vuodelksi 2010 Hallituksen puheenjohtajan vaali Hallituksen jäsenten vaalit erovuoroisten tilalle ja hallituksen varajäsenten vaali Tilitarkastajien ja varatilitarkastajien valinta vuodeksi 2010 Yhdistyksen sääntöjen muutos: yhdistyksen nimen muuttaminen, toinen käsittelykerta TERVETULOA! Helsingissä, 17.10.2009 Hallitus KOKOUSKUTSU Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ke 18.11. mennessä osoitteeseen toimisto(at)kaj.fi tai puhelimitse KAJ:n toimistoon numeroon 0201 235 380. Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa www.kaj.fi. KAJ:n juhlaseminaariin marraskuussa: Voimaa toisella tavalla viisasta laumaa luomassa 30 vuotta täyttävän Kääntäjien ammattijärjestö KAJ:n ja 40-vuotiaan Museoalan ammattiliitto MAL:n yhteinen juhlaseminaari Joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta laumassa voidaan olla viisaitakin. Helsingin kauppakorkeakoulun ma. professori, filosofi Maija-Riitta Ollila kertoo ja keskustelee siitä, miten viisas lauma luodaan. Perjantaina 27.11.2009 kello 14 16.30 Rake-Sali, Erottajankatu 4 C, taso 5, Helsinki Tule mukaan keskustelemaan! KAJ:n ja MAL:n jäsenillä on tilaisuuteen vapaa pääsy. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 15.11. mennessä osoitteeseen toimisto@kaj.fi.