Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI
Raportin sisältö Ennakoinnin näkökulmat Väestön ikääntyminen, ikääntyneiden asuminen nykytila ja tulevaisuus Toimintakyvyn kehityksen ennakointi Hissittömyys ikäihmisten asunnoissa Asumisen tarpeet Asumistoiveet- ja tarpeet Uudenlaiset asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset Toimenpiteet Koonti kaikkien kuntien toimenpiteistä Oulun pienryhmien tuotokset/ehdotukset toimenpiteiksi Oulussa välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät toimenpiteet 2
Näkökulmat Ennakointia Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Varautumista 3
Aikajänne -2030 2030- mennessä jälkeen 4
Ikääntyminen Nykytila ja tulevaisuus 5
Ikääntyvien kokonaismäärät ja väestöennusteet vuodelle 2030 kunnittain Kaupunki 65-75- vuotiaita 2015 65-75- vuotiaita 2030 75-84 vuotiaita 2015 75-84 vuotiaita 2030 Jyväskylä 13 644 n. 1000 14 722 6907 n. 6000 12 755 Järvenpää 4240 n. 1000 5246 1794 n. 3000 4643 Oulu 16875 n. 4000 21924 8596 n. 8000 17630 Vaasa 6913 6906 4042 n. 2000 6279 6
Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille Oulun alueella 2015 (TK 2015) Suurin osa ikääntyneistä asui 2015 taajamissa (65-74 vuotiaista 95,8 %, 75-84 vuotaiasta 96,1 % ja yli 85 vuotiaista 97,0 %). Oulun ikääntyneiden taajama-aste on korkeampi kuin koko maan väestön. Koko väestö Kunnan väestö Yli 85-vuotiaat 4 587 729 190 079 3 002 809 288 7 187 94 Taajama Hajaasutusalue 75-84 -vuotiaat 8 226 333 65-74 -vuotiaat 16 097 706 0% 20% 40% 60% 80% 100% 7
Ikääntyneet ryhmät tilastoruuduittain, 65-74-vuotiaat 8
Ikääntyneiden osuus väestöstä Oulun kaupunkiseututaajamassa tilastoruuduittain, 65-74 -vuotiaat 65 74-vuotiaiden osuus on koko maassa keskimäärin 11,7 prosenttia, joten kartassa kaksi tummimman punaisinta luokkaa ovat keskimääräistä ikääntyneempiä. 9
Ikääntyneet asuinrakennuksen talotyypin mukaan Oulun alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto. 65-74 vuotiaista kerrostalossa asuu 41 %, 75-84 vuotiaista 49 % ja yli 85- vuotiaista 60 %. Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta yli 85- vuotiasitakin vielä 28 % asuu pientalossa. Yli 85- vuotiaat 75-84 - vuotiaat 65-74 - vuotiaat 550 2 676 6 573 239 1 113 2 373 1 179 3 656 6 154 Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot 0% 20% 40% 60% 80% 100% 10
Ikääntyneet asuinrakennuksen valmistumisvuoden mukaan Oulun alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Oulussa yli 65- vuotiaiden asuminen alle 10v. vanhoissa rakennuksissa on yleisempää kuin ikääntyneillä muualla maassa. Eniten ikääntyneitä asuu 1970- ja 2000- lukujen rakennuksissa. Ikäluokkien välisistä eroista käy ilmi, että ikääntyneet ovat usein jääneet asumaan siihen taloon, johon ovat perheenperustamisiässä muuttaneet. Koko maan väestö Yli 85-vuotiaat 54 310 75-84 -vuotiaat 204 677 65-74 -vuotiaat 3391240 1614 1435 442 3961 443 1899 332 3523 1295 251 793 1692 559 1656 3057 0% 20% 40% 60% 80% 100% 13 46 125-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- ei tietoa 11
Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Oulun alueella 2014 (VTJ/VRK 2015). Valtakunnallisesti yli 65 - vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa Oulussa ikääntyneiden osuudet ovat suhteellisen matalia 16 14 12 10 8 6 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 65 vuotta täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista, % 4 2 0 2000 2003 2006 2009 2012 2015 12
Oulun ikääntymiskehitys tulevaisuudessa Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Oulussa (TK 2015) Ikääntyneiden osuus 2015 sekä väestöennuste Oulussa ja koko maassa (TK 2015) 25000 14,00% 65-74 -vuotiaat 20000 15000 10000 65-74 - vuotiaat 75-84 - vuotiaat Yli 85- vuotiaat 12,00% 10,00% 8,00% 6,00% 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat 65-74 -vuotiaat, koko maa 5000 4,00% 2,00% 75-84 -vuotiaat, koko maa 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0,00% 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Yli 85-vuotiaat, koko maa 13
Ikääntyvien asuminen Oulun kaupungin asuntopolitiikassa Erityisryhmien asumispalveluita järjestetään yhä enenevässä määrin kotiin annettavina palveluina. Paä periaatteena on normaalius ja itsemaä ra misoikeuden kunnioittaminen, joten ensisijainen asumisen muoto on normaali vuokra- ja omistusasunto. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 92 % asuu kotonaan itsenäisesti tai riittävien palvelujen turvin. Enintään 3 % asuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Noin 5 % tehostetussa palveluasumisessa Kotona asumista tuetaan uusilla toimintamalleilla ja teknologialla sekä joukkoliikenteellä. Yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemusta ehkäistään hyödyntämällä läheisverkostoja, naapuriapua, seurakuntia ja kolmatta sektoria. 14
Teknologia kotona asumisen tukena Älyteknologioiden kehitys etenee nopeasti, eivätkä kaikki ikääntyneet välttämättä pysy tai halua pysyä tässä kehityksessä mukana. Merkittävä osa ikääntyneistä henkilöistä on yhä tottumattomia tietotekniikan käyttäjiä. (YM 2017: Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena.) Teknologiaa voidaan hyödyntää kotona asumisen tukemisessa. Jaottelua ja esimerkkejä kotona asumisen ja itsenäisen suoriutumisen näkökulmista: 1. Turvallisuus ja avunsaanti: liesivahdit, turvapuhelimet, turvarannekkeet 2. Kotona asumisen tukeminen: liikkuminen, valaistus, lääkeannostelija, puhuva verensokerimittari. 3. Puhelin ja tietokone ikäihmisen/ikääntyvien käytössä: helppokäyttötietokone, seniorisovellukset Keskeinen haaste ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen liittyvän teknologian kehittämisessä on painopisteen siirtäminen itse teknologiasta sen hyödyntämiseen. Perinteisen yksittäisiin ratkaisuihin (tuote, teknologia, palvelu) perustuvan designajattelun sijaan tarvitaan laajempaa johdonmukaista kehitta misotetta, joka tunnistaa käyttäjien tarpeet ja toimintamahdollisuudet sekä tuottaa kestäviä kokonaisratkaisuja. (THL 2013: Teknologioiden mahdollisuudet iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä ) 15
Toimintakyvyn Kehityksen ennakointi 16
Laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa Kunta Yli 75-vuotiaat Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat Vanhainkotien asiakkaat Tehostetun palveluasumisen asiakkat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat yhteensä Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden osuus ikäryhmästä Jyväskylä 9 674 2 212 758 972 10,0 % Järvenpää 2 358 8 0 174 182 7,7 % Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 % Oulu 11 728 17 388 693 1 098 9,4 % Vaasa 5 744 74 30 449 553 9,6 % Asikkala 990 0 0 97 97 9,8 % Hartola 431 0 0 8 8 1,9 % Heinola 2 446 0 48 163 211 8,6 % Hollola 2 024 2 36 122 160 7,9 % Kärkölä 414 0 20 41 61 14,7 % Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 % Orimattila 1 568 0 30 150 180 11,5 % Padasjoki 505 0 0 52 52 10,3 % Sysmä 745 2 44 2 48 6,4 % Päijät-Häme 19 961 155 188 1 402 1 745 8,7 % 17
Laskelma vuosille 2020 Kunta Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040 Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v. 2015 asiakkaiden määrään Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 6 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v. 2015 asiakkaiden määrään Yli 75- vuotiaat Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 5 % kattavuus Paikkojen tarpeen muutos v. 2015 asiakkaiden määrään Jyväskylä 9 674 970 10,00 % 11307 791-179 17325 1040 70 20247 1012 42 Järvenpää 2 358 174 7,40 % 3117 218 44 5710 343 169 7226 361 187 Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279 Oulu 11 728 1 081 9,20 % 14280 1000-81 23586 1415 334 30123 1506 425 Vaasa 5 744 479 8,30 % 6351 445-34 8743 525 46 9653 483 4 Asikkala 990 97 9,80 % 1162 81-16 1720 103 6 1827 91-6 Hartola 431 8 1,90 % 445 31 23 572 34 26 632 32 24 Heinola 2 446 211 8,60 % 2921 204-7 4210 253 42 4710 236 25 Hollola 2 024 158 7,80 % 2490 174 16 3870 232 74 4362 218 60 Kärkölä 414 61 14,70 % 507 35-26 783 47-14 894 45-16 Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279 Orimattila 1 568 180 11,50 % 1727 121-59 2504 150-30 2807 140-40 Padasjoki 505 52 10,30 % 560 39-13 736 44-8 794 40-12 Sysmä 745 46 6,20 % 762 53 7 935 56 10 1003 50 4 Päijät-Häme 19961 1588 8,67 % 23539 1648 60 34619 2077 489 38158 1908 320 18
Hissittömyys Ikäihmisten asunnoissa 19
Hissittömien määrä 5000 3- tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat ikääntyneet ikäluokittain. 4000 415 3000 1161 2000 1000 0 221 645 246 236 668 677 168 2559 492 1566 1204 1165 1079 25 95 163 Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää 65 74-vuotiaat 75 84-vuotiaat 85-vuotiaat ja vanhemmat 20
Ennakoinnin näkökulmat Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa ikääntyvillä 21
Asumistoiveet ja tarpeet 22
Nostoja valtakunnallisista tiedoista Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna. Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä. Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän 65-74 vuotiaiden ikäluokassa. Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20 km mittaisia muuttoja. Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä. Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi. Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon, minkä seurauksena muuttoliikkeen suuntautumista määrittää enemmänkin näiden asumispalveluiden sijainti. 23
KYSELY ikääntyneiden asumisesta Oulun seudulla Seniorimessut 16. 17.9.2017; 66 vastaajaa, joiden keski-ikä 66 vuotta. 85 % vastaajista haluaa asua nykyisessä asunnossaan myös ikääntyneenä. Muualle muuttamista suunnittelevat: Keskustaan: palvelut lähellä, ei lumitöitä ym. Palvelutaloon: palvelut heti saatavilla, turvaa, ohjelmaa Muu Suomi: lapsuusmaisemat Kerrostaloon 24
Ikääntyneiden asumistarpeet Nykyiseen asuntoon jäävien asumistarpeita (N=56) - Turvallinen ja esteeto n la hiympa risto - Ysta va t ja tuttavapiiri - La hipalvelut (kauppa, apteekki ym.) 50% 48% 46% - Yhteiso llisyys (naapuriapu, asukastoiminta, taloyhtio t) - Kotipalvelu - Ruokapalvelu 39% 38% 36% - Kotitalkkari - Asunnon korjaus esteetto ma ksi 18% 21% - Hissi asuintaloon 11% - Siivouspalvelu 4% - Muut (pihatyöpalvelu, kuljetuspalvelu, hätäkutsupalvelu, hoito ja hoiva, nettiyhteys ja laitteet, yhteyshenkilö) 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 25
Kyselyvastaajien kehitysehdotuksia ikäihmisten asumiseen Yhteisöllisyys yhteisö -/ryhmäasumista, kerhoja, yhteisiä tiloja, siivousta ja ruoanlaittoa yhdessä, kimppakyydit Palveluita kotona ja kodin lähellä lisää henkilökuntaa koti- ja hoivapalveluihin ja enemmän aikaa vanhusten luona; ruoka useasti päivässä; nopea pääsy lääkäriin; palveluliikennettä myös iltaisin ja viikonloppuisin Turvallisuus erityisesti katujen kunnossapito talvella Esteettömyys helppo liikkuminen asunnossa; sähköpistokkeet korkeammalle Muuta kodinomaista asumista valinnanvapaus asumisessa sekoittunutta asumista; lapsia, eläimiä ja elämää ympärillä ei rahastusta senioriasumisella senioritaloihin 62 v. ikäraja 26
Enemmistö haluaisi asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani Yli 66 vuotiaat (N=401) 77% 10% 13% Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Alle 65 vuotiaat (N=217) 65% 16% 19% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 27
Suurin osa (67 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden aikana. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana? Nykyinen asunto Yli 66 vuotiaat (N=420) 68% 10% 15% 8% Muu asunto nykyisellä alueella Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa) Alle 65 vuotiaat (N=226) 66% 8% 14% 12% Jokin toinen kaupunki tai kunta, mikä? 0% 20% 40% 60% 80% 100% 28
Yli 66-vuotiaista reilu kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön Yli 66 vuotiaat (N=292) 35% 27% 38% Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Alle 65 vuotiaat (N=195) 31% 28% 41% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 29
Keskimäärin kolmannes on harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä Yli 66 vuotiaat (N=295) 31% 26% 43% Samaa mieltä En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa Eri mieltä Alle 65 vuotiaat (N=196) 30% 25% 45% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 30
Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa? Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen: Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa. Joukkoliikenne on huono. Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle. Nykyinen asunto on liian kallis. Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja. 31
Ikäihmisistä 38 % (yli 66 v.) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa. Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita? Yli 66 vuotiaat (N=406) 38% 33% 29% Ei koske minua, asun jo keskustassa Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa Alle 65 vuotiaat (N=220) 26% 29% 45% En halua asua keskustassa 0% 20% 40% 60% 80% 100% 32
Yli 66 vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana? Keskusta Yli 66 vuotiaat (N=400) 53% 16% 17% 12% Kerrostalovaltainen alue Pientalovaltainen alue Maaseutu Muu Alle 65 vuotiaat (N=223) 35% 14% 31% 16% 4% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 33
Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit? Yli 66 vuotiaat (N=332) 5% 39% 42% 14% 2% 20-30 neliötä 31-50 neliötä 51-70 neliötä 71-100 neliötä Alle 65 vuotiaat (N=194) 2% 36% 41% 19% 3% yli 100 0% 20% 40% 60% 80% 100% 34
Hissi puuttuu noin neljännekseltä kyselyyn vastanneista (yli 66 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä. Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä? Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä 32% 39% Yli 66 vuotiaat (N=324) Alle 65 vuotiaat (N=176) Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia portaita 44% 50% Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi. 24% 34% Kerrostalossa asuvista ikääntyvistä kolmannes ilmoitti, että asunnosta puuttuu hissi. 35
Uudenlaiset asumistoiveet ja tarpeet 36
Tutkimusten huomioita Toiveasumismuoto voi olla eri kun nykyinen asumistilanne 70 % yli 74-vuotiaista asuisuisi mieluiten kerrostaloissa nykyisessä elämäntilanteessa, mutta...... Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasumisalueita Uudet asumisratkaisut ovat kiinnostavia, mutta kokonaiskysyntä on epäselvä: Palvelukortteliratkaisut Sukupolvikorttelit Ylisukupolviset asumisen ratkaisut 37
Ikääntyneiden asumiskriteerit eivät ole merkittävästi vielä muuttuneet / muuttumassa Vaivaton ja helppohoitoinen asuminen, hyvä varustelutaso Asunnon, asuintalon ja asuinalueen esteettömyys Rauhattomuus ja meluttomuus on erittäin tärkeä Palvelujen saavutettavuus, kauppaan kävellen Palvelutoiveita: pankki- ja posti, vanhustenpalvelut ja terveydenhuoltopalvelut Pihaa käytetään (myös kerrostaloissa) Luontoympäristö + ulkoilu 65-74- vuotiailla 74-85 vuotiailla sosiaaliset kontaktit asuinalueella Alueen maine, naapuruston samanhenkisyys ja ympäristön tuttuus ovat ikääntyneille tärkeämpiä tekijöitä kuin muille 38
Vanhemmat (yli 66 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin (tiloja voivat olla esim. yhteinen oleskeluhuone, keittiö ruokailutiloineen, kerhohuone, kuntosali, lukunurkkaus Yli 66 vuotiaat (N=395) 11% 23% 38% 29% Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Alle 65 vuotiaat (N=222) 9% 21% 35% 36% Erittäin vähän 0% 20% 40% 60% 80% 100% 39
Perusteluja edelliseen kysymykseen Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista: Uusien tuttavuussuhteiden luominen onnistuu paremmin jo ennen kunnon huononemista tapahtuneena. Ei liian aikaisin "palvelutalo" tyyppiseen asumiseen. Jämähtää ja alkaa stalkkaa muita. Olen itseksenikin ideoinut vastaavanlaista asumisympäristöä. Uskon, että tällainen asumismuoto tuo turvallisuutta. Yhteisöllisyys ja monipuoliset toiminnot sekä esteettisyys ja luonto ovat minulle tärkeitä Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista : Niin kauan, kun järki pelaa haluan asua omassa kodissa itsenäisesti. Viihdyn yksin, mutta jos terveyteni heikkenee voisi ko. asumismuoto olla hyvä. sairauden mukanaan tuomat terveydelliset rajoitteet Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua vanhuskortteleissa ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä. Päiväkodin pihan lapsia on mukava seurata omasta ikkunasta. Pelkille senioreille tehtäviä alueita en kannata. Näkemäni seniorikeskittymät eivät kiinnosta. Näen mieluiten kaikenikäisiä ympärilläni Jos hyvinvointikorttelissa asuisi kaiken ikäisiä ihmisiä, se olisi mielekäs vaihtoehto. Vastaajissa on erotettavissa ryhmä, joka ei pidä yhteisöllisyydestä: Epäilen yksityisyyden katoavan, en taida olla niin sosiaalinen tai viihdyn hyvin yksinkin. 40
Enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns. palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa? Yli 66 vuotiaat (N=395) 57% 21% 22% Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt) Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä syytä/tarvetta Alle 65 vuotiaat (N=213) 59% 20% 22% En koe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona 0% 20% 40% 60% 80% 100% 41
Ruokakauppa ja terveyspalveluiden läheisyys/saatavuus koetaan tärkeimmiksi asioiksi. (Owal Groupin kyselytutkimus 2017) Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu-hyvinvointikorttelissa? Ruokakauppa (N=588) 89% 8% 3% Tärkeä Terveyspalveluita (sairaala, terveyskeskus) (N=579) Hyvinvointipalveluita, esim. vuokrattava monitoimi- /työtila eri palveluiden 80% 71% 12% 19% 9% 10% En osaa sanoa Kahvila (N=565) 68% 18% 14% Ei niin tärkeä Kuntosali (N=565) 56% 21% 23% Ravintola (N=570) 44% 18% 39% Joku muu, mikä? (193) 20% 65% 16% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 42
Skenaario -tyyppistä yhteenvetoa Oulun ikäihmisten asumisesta vuonna 2030 Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa mainituista esteellisyystekijöistä huolimatta Enemmistö (kunnasta riippuen 60-70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä. Oulussa n. 45 000 yli 65 vuotiasta Noin kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä. Enemmistö (kunnasta riippuen 55-66 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, neljännes - viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös jatkossa. Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta omistusasunnosta. 43
Toimenpiteet Koonti kaikkien kuntien toimista 44
Varautumisen näkökulmat Toimenpiteet Rakentamis- ja Muutostarpeet Strategiatyön analyysi Kaavoituksen mahdollisuuksien analyysi Korjaus- ja täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit) Uudistuotantotarpeen analyysi Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannusanalyysi ja muiden toimijoiden resurssien arviointi Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) 45
Yhteiset haasteet ja toimet Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten: 1. Asuinaluekehittäminen : Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen. 2. Oman elämän ennakointi : Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) à Tilaus tuuppauksille 3. Tontinluovutuskäytäntöjen muutos : Integroitua esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. Saavutettavuus : Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään 5. Lähimmäisresurssin aktivointi : Ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen. 46
Oulun pienryhmien tuotokset Ehdotukset toimenpiteiksi 47
Haasteet Toimenpiteet (-2030) Yksinäisyys, turvattomuuden tunne Yhteisöllisyyttä tukevien asumisratkaisujen pilotointi (esimerkin voima, kansainväliset esimerkit) Liikkumisratkaisut Asuntojen hintakehitys (uusi >< vanha, keskusta-asuminen alkaa karata tavoittamattomiin valtaosalle) Lähipalvelut Esteettömyys (mm. Oulussa paljon hissittömiä 2 kerroksisia luhtitaloja, jotka eivät näy tilastoissa) Asukastoimikunnalle lisää tukea (viriketoiminta) Turvaratkaisujen kehittäminen Palvelukeskittymät (useampi kuin yksi) MAAS Digitaaliset palvelut/kommunikaatio Täydennysrakentaminen Lähiöiden kehittäminen (priorisoidaan aluekeskukset) Ystävä- vapaaehtoispalvelu (Kansalaisjärjestöt/kolmas sektori) Pitää etsiä keinoja, joilla aktivoida ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä asioita. Kodin esteettömyys (mm. esteettömyyskartoitukset) Ympäristön esteettömyyden huomioiminen
Haasteet Toimenpiteet (-2030) Sosiaalinen pääoma, sosiaalisten suhteiden puuttuminen, naapurituki Tietoliikenneyhteydet eivät riitä joka paikassa (Monenlaista turvateknologiaa jo käytössä, se ei vain riitä että on teknologiaa, jos ei koe oloaan turvallisemmaksi) Erillispientalojen korjaustarpeet Oikeanlainen asuntotarjonta Naapurituki hankkeet, lähimmäisyyden aktivointi Asukastapaverkosto tärkeä Digikartoitusten toteuttaminen - tulisi kartoittaa valokuitu eri osissa kuntaa Julkisen sektorin osallistuminen: mm. esteettömyysmonitori/koordinaattori kuntaan Apu omakotitalojen vuokraukseen nuorille/muille Yhdessä asuminen Kaavoituspolitiikan kautta vaikuttaminen Tukea erillispientalojen korjauksiin Nuoria asumaan myös erillispientaloihin Tonttipolitiikka Sopimuspolitiikka
Haasteet Toimenpiteet (-2030) Ikääntyneiden taloudellinen tilanne Mahdollisuus tavalliseen palveluasumiseen sitä tarvitseville Rahastojen ja säästöjen hyödyntäminen Yksinäisyys, erityyppiset asumismuodot, asenteet Omassa kodissa asuminen -> Esim. kotitalkkarin puute Varautuminen oman asunnon korjaamiseen esteettömäksi Kuka maksaa yhteiset tilat? -> mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen Liukkauden torjunta kunnassa ja taloyhtiöissä. Vinkki: alakertaan liukuesteenlaittojakkara. Tontinluovutuksen ja kaavoituksen yhteydessä yhteisöllisyys huomioitava. Lisää palvelutarjontaa kotona asumisen tukemiseksi ja lisää tiedostusta eri palveluista. (Esim. Postin palvelut)
Välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät toimenpiteet 51
OULUN VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET IKÄIHMISTEN ASUMISEN ENNAKOINTI- JA VARAUSTUMISTYÖSSÄ TOIMENPITEET HETI MYÖHEMMIN VUONNA 2018 ESTEETTÖMYYSKOORDINAAT- TORI KUNTAAN AUTTAVA YHTEISÖ VARAUTUMISTYÖ 55 + KORJAUSAVUSTUKSET YM. 65 +