1/8 SATAKUNTALIITTO PL 260 28101 Pori Alueellistamisen koordinaatioryhmä Pääsihteeri Ilpo Takanen Alueiden klustereita tukevat valtion toiminnot Satakunnan profiili 5.5.2010 SATAKUNTA Yleistä Satakunta on edelleen Suomen teollistuneimpia maakuntia, joillakin mittareilla mitattuna teollistunein. Perinteiset teollisuusalat ovat runkona edelleen: metalli-, puunjalostus-, kemian- ja elintarviketeollisuus. Teollinen rakenne luo hyvän perustan, mutta tuotanto-, työllisyys- ja väestökehityksellä mitattuna (BTV-indikaattori) kehitys oli vuosina 2001-2005 heikointa juuri Suomen perinteisissä teollisuusmaakunnissa kuten Satakunnassa. Myönteisen vuoden 2006 jälkeen kehitys on ollut taas hidasta. Valtion talousarvion 2009 liitteenä oli selvitys valtion talousarvion alueellisesta suuntautumisesta. Selvitys vahvistaa Satakunnan osuuden valtion menojen kohdentumisesta olevan edelleen yhtä vähäisen kuin maakunnan aikaisemmissa selvityksissä on havaittu. Valtion menot olivat Satakunnassa maan maakunnista kolmanneksi pienimmät vuosina 2000-2006 asukasta kohden laskettuna. Valtion rahoitusosuus on Satakunnassa Länsi-Suomen maakunnista alhaisin. Satakunta on valtion talousarvion suhteen nettomaksaja. Selvityksessä todetaan, että valtion työpaikoilla on kuitenkin Satakunnassa muihin Länsi-Suomen maakuntiin verrattuna kohtuullisen suuri merkitys. Näin ollen Satakuntaan sijoitetuilla alueellistamisen toimenpiteillä olisi jatkossa erittäin suuri hyötysuhde maakunnan myönteiselle kehitykselle. Valtionhallinnon alueellistamisen tulevissa päätöksissä tulee Länsi-Suomen suuralue huomioida nykyistä paremmin. Suuralueella asuu noin 35 % Helsingin työssäkäyntialueen ulkopuolisesta väestöstä ja sille on kohdennettu nyt toimenpiteitä 26,5 %:n verran. Satakunnassa on perinteisesti valtion toimintoja suhteellisesti hyvin vähän. Alueellistamistoimina Satakuntaan on sijoitettu 20 hengen hätäkeskusyksikkö ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) yksikkö, jonka vahvistaminen on Satakunnan keskeinen tavoite
2/8 Alueen strateginen erikoistuminen Elinkeinorakenteesta johtuen Satakunnan kehittämisen strategia perustuu nykyisin alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen osaamisen tasoa nostamalla ja yhteysverkkoa parantamalla. Nykyistä olemassa olevaa yritystoimintaa on uudistettava ja uutta mikro-, pien- ja keskisuurta yrityskantaa on synnytettävä. Muuten ei työpaikkakehitys ja sen seurauksena väestökehitys kohene riittävästi. Satakunta on energiamaakunta. Eurajoen Olkiluodossa käynnissä olevan kolmannen ydinvoimalayksikön ja ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamistyöt vahvistavat Satakuntaa energiamaakuntana. Ydinvoimatuotannon osaamiskeskittymän tutkimus- ja kehittämistoiminta tuovat tullessaan innovaatioita, joilla tulee varmasti olemaan laajaa käyttöä. Neljännen ydinvoimayksikön rakentaminen Olkiluotoon on perusteltua jo pelkästään valmiin infrastruktuurin takia. Uusiutuvan energiatuotannon merkitys on nousemassa muutenkin maakunnassa: kehittymässä on mm. vahva aurinkoenergian osaamis- ja yrityskeskittymä. Osaamisen tason nostaminen edellyttää hyviä tutkimus- ja koulutusresursseja ja tasokasta innovaatiojärjestelmää. Niiden kehittämiseen panostetaan mm. huomattava osa maakuntaan kohdentuvista EU:n rakennerahastovaroista. Satakunnassa ei ole omaa yliopistoa. Sen sijaan Porin yliopistokeskuksesta on muodostunut tärkeä osaamis- ja innovaatiojärjestelmän pilotti. Yliopistokeskus, Rauman opettajankoulutuslaitos ja kaksi ammattikorkeakoulua muodostavat yhteistyössä kiinteytyvän Satakunnan Korkeakoululaitoksen. Lisäksi maakunnassa toimivat yliopistoihin liittyvät tutkimusyksiköt ovat tärkeä osa innovaatiojärjestelmää. Satakunta on mukana osaamiskeskusohjelman kolmessa klusterissa. Satakunnassa on kaksi aluekeskusta, jotka ovat mukana aluekeskusohjelmassa eli Pori ja Rauma. Aluekeskusohjelman tilalle synnytettyyn uuteen valtakunnalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) on hyväksytty mukaan kaikki Satakunnan kolme seutukuntaa eli Porin ja Rauman seutujen lisäksi Pohjois-Satakunta. Porin seudun teollisuuden avaintoimialojen kehitys on riippuvainen maailmantalouden suhdanteista (metallien jalostus, metallirakenteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, kemianteollisuus). Investointiaktiivisuus oli vielä 2008 hyvällä tasolla. Tärkeimmät muut toimialat ovat terveydenhuoltoja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, automaatio, informaatio- ja tietoliikenne. Painopistetoimialoiksi on valittu hyvinvointipalvelut, metalli, automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, elämyspalvelut ja elektroniikka. Rauman seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen, jalostuksen osuus työpaikoista on 40 prosenttia. Voimakkaimmat klusterit ovat ydinvoimatuotannossa, metalliteollisuudessa ja kemiallisessa metsäteollisuudessa. Rauman telakan tilauskanta ulottuu vuoteen 2011 saakka. UPM:n Rauman paperitehdas on Suomen suurin paperitehdas ja maailman suurin aikakauslehtipaperitehdas. Elintarviketeollisuus on merkittävää ennen muuta Euran ja Säkylän suunnalla. Pohjois-Satakunnassa keskeisiä toimialoja ovat kone- ja laitevalmistus, puutuoteala, elintarvike ja matkailu. Osaavan työnvoiman saanti on ongelma erityisesti kone- ja laitevalmistuksessa. Pohjois- Satakunnassa on myös menestyvää ja kehittyvää elintarviketeollisuutta. Kankaanpään metallikylä on
3/8 merkittävä yhteenliittymä ja Jämin matkailualue Jämijärvellä on keskeinen matkailun kehittämisen kohdealue. Pori Jazz on ollut jo vuosikymmeniä yksi maamme suurimpia kesätapahtumia ja on edelleen. Osin sen myötä tapahtumien järjestäminen ja voi sanoa tapahtumateollisuus on nousemassa yhdeksi uudeksi painopistealueeksi erityisesti Porissa ja Raumalla.. Osaamisen institutionaalinen perusta Satakunnan korkeakoululaitoksen muodostavat seuraavat yksiköt: 1.Porin yliopistokeskus, jossa toimii neljän eri yliopiston viisi yksikköä (Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto ml. Turun kauppakorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu) 2. Turun yliopiston Rauman opettajakoulutuslaitos ja sen kehittämiskeskus Sataoppi 3. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK): sosiaali- ja terveysala, liiketalous, matkailu ja kulttuuri, tekniikka ja merenkulku 4. Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikkö: sosiaali- ja terveysala Erikoistumista tukevia osaamis- ja tutkimuskeskittymiä ovat: - TTY:n Kankaanpään puettavan teknologian kehittämisyksikkö - TTY:n Rauman elektroniikan ja hydrauliikan tutkimusyksiköt - Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Porissa ja Raumalla - Satafood kehittämisyhdistys Huittisissa - Pyhäjärvi-instituutti Eurassa - Prizztech Oy, maakunnallinen kehitysyhtiö - Vesi-Instituutti Raumalla - Magneettiteknologiakeskus Porissa - Villilän tv- ja elokuvakeskus Nakkilassa - Suomen Ilmailuopisto Porissa - Pori Jazz ja Kirjurinluodon Arena -tapahtumakeskus - Satakunnan Lastenkulttuurikeskus - Satakunnan Museo Satakunnassa toimivia muita, lähinnä julkishallinnon yksiköitä Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakuntaliitto Satakunnan Pelastuslaitos Satakunnan ELY-keskus Lounais-Suomen Metsäkeskus, sivupiste
4/8 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan toimipiste Satakunnan taidetoimikunta Kankaanpään (Niinisalo) ja Säkylän (Huovinrinne) varuskunnat Hätäkeskuslaitos Valtionhallinnon palvelukeskus Palkeet, Porin yksikkö VTT:n yksikkö Satakunnan vankila, Huittisten ja Köyliön osastot Porin ja Rauman satamat Merkittäviä yrityksiä toimialoineen UPM-Kymmene Oyj, paperiteollisuus Luvata Pori Oy, metalliteollisuus STX Finland Cruise Oy, telakkateollisuus Technip Offshore Finland Oy, metalliteollisuus Kemira Pigments Oy, kemianteollisuus Kemira GrowHow Oy, kemianteollisuus Hollming Works Oy, metalliteollisuus Oras-yhtiöt, hanateollisuus HK Ruokatalo Group Oy, elintarviketeollisuus Rauma Stevedoring Oy Ltd, varustamopalvelut Hacklin Ltd Oy, varustamopalvelut Satakunnan Osuuskauppa, vähittäiskauppa Puustelli Group Oy, kalusteteollisuus Osuuskauppa Keula, vähittäiskauppa Teollisuuden Voima Oy, ydinvoimala, energia Boliden Harjavalta Oy, metalliteollisuus Satakunnan Kirjateollisuus Oy, graafinen teollisuus Sampo-Rosenlew OY, metalliteollisuus Amcor Flexibles Finland Oy, pakkausteollisuus Lännen Tehtaat Oyj, elintarviketeollisuus Rolls Royce Oy Ab, meritekninen teollisuus Auramaa-yhtiöt. kuljetus Länsi-Suomi-yhtiöt, graafinen teollisuus Outotec Research Oy:n Porin tutkimuskeskus, mineraali- ja metallurgia Satakunnan osaamiskeskustoiminnan painopisteet 2007-2013 ja toiminta osaamiskeskusklustereissa/verkoissa Satakunnan osaamiskeskustoiminnan koordinaattorina toimii Prizztech Oy, joka valtakunnallisen osaamiskeskusverkon/klusterien jäsenenä tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Porin yliopistokeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä muiden oppilaitosten ja erityisesti
5/8 satakuntalaisten yritysten yhteistyön foorumina osaamiskeskustoiminta yhdistää maakunnallista huipputason osaamista kansallisessa ja eurooppalaisessa osaamiskeskusverkostossa. Tulevaisuuden energiateknologiat -klusterissa ovat kaudella 1999-2006 syntyneet magneettiteknologiakeskus, Vesi-Instituutti, Äetsän vetykylä sekä Finnfusion ja monimetalliohjelma luoneet kansallisesti ja kansainvälisesti toimivia rakenteita, joille perustuu Satakunnan kauden 2007-2013 osakokonaisuus osaamiskeskusohjelmassa eli tulevaisuuden perusenergiat ja materiaalitekniikka. Valtakunnalliseen klusteriin kuuluvat Satakunnan lisäksi Länsi-Suomen, Tampereen seudun, Pohjois- Karjalan ja Jyväskylän seudun osaamiskeskukset. Jokapaikan tietotekniikan klusterissa jatketaan Satakunnassa tehtyä kehitys- ja strategiatyötä. Teknologiset keihäänkärjet JPT_klusterissa ovat puettava teknologia, RFID- ja anturiteknologiat ja mobiiliteknologiat. Valtakunnalliseen klusteriin kuuluvat Satakunnan kanssa Uudenmaan, Tampereen seudun, Oulun seudun ja Jyväskylän seudun osaamiskeskukset. Meriklusteriin osallistumisen perustana on satakuntalaisen metalliteollisuuden vahva osaaminen telakka- ja offshore-teollisuudessa ja toimittajaverkoissa. Prizztechin vastuulla ovat toimitusketjun hallinta, toimittajaverkoston kehittäminen, liiketoimintaprosessien kehittämistyö, toimitusprojektien hallinta, projektijohtaminen sekä näitä tukevat tietojärjestelmäratkaisut. Muut klusterin toimijat ovat Länsi-Suomen, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Raahen seudun osaamiskeskukset. Aikaisemmassa osaamiskeskusohjelmassa Satakunnan osaamisaloina olivat materiaali- ja etäteknologia. Lisäksi Prizztech on mukana hyvinvointipalveluiden ja -teknologioiden yhteistyössä sekä liiketoimintaosaamisen alueella ja keskeisesti uudessa FinNuclear-ohjelmassa. Satakunnassa kolme KOKO-ohjelmaa Satakunnasta on valtakunnallisessa KOKO-ohjelmassa mukana kolme seudullista ohjelmaa: Porin seutu, Rauman seutu ja Pohjois-Satakunta. Lisäksi Rauman kaupunki on vetovastuussa valtakunnallisessa luovan talouden verkostossa. Satakunnan maaseudun osaaminen Satakunnan maaseutualueille yhteisenä piirteenä on väestön väheneminen, ikääntyminen ja palvelujen etääntyminen kaupunkeihin ja suurempiin asutuskeskuksiin. Satakunnassa on tällä hetkellä n. 4 300 maatilaa ja määrä vähenee 3-4 % vuosittain. Kotieläintuotannon rakennemuutos on voimakkaampaa. Maaseudulla on odotuksia maaseudun raaka-aineisiin perustuvan energiatuotannon lisääntymisen suhteen. Satakunnan maaseudun kehittämisstrategiassa huomioidaan erityisesti suurten maataloustuotantoyksiköihin liittyvät kasvavat vaatimukset ja edesautetaan niiden kilpailukyvyn jatkuvaa kehittämistä. Strategiassa painotetaan myös sellaisten monialaisten maatilojen kehittymisen
6/8 edistämistä, joissa muilla toimeentulolähteillä ja yritystoiminnalla on maataloustuotannon ohella kasvava merkitys. Merkittäviä aloja ovat esimerkiksi kasvihuoneviljely, erikoiskasvien viljely, bioenergiayrittäjyys ja puutuoteala. Matkailun osalta kehittämispanostusta suunnataan maakunnan keskeisten maaseudulla olevien matkailukohteiden kehittämiseen ja niiden läheisyydessä toimivien yritysten yhteistyöhön sekä matkailuun liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Esityksiä maakunnan klustereita tukevista valtion toiminnoista paikkakunnittain 1. Säteilyturvakeskuksen (STUK) alueellistaminen Rauman seudulle - erityisesti Säteilyturvakeskuksen ydinturvallisuustoimintojen alueellistaminen olisi toteutettava Rauman seudulle, koska pääosa ydinvoiman tuotannosta ja alan osaamisesta on keskittynyt seudulle. 2. Ministeriöiden, valtion muun keskushallinnon ja yksiköiden palvelukeskustoimintojen alueellistaminen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) Porin yksikköön - Porin Palkeet- yksikköön on luotu vahva ja monipuolinen osaamisperusta 3. Valtionhallinnon ja -yksiköiden puhelinkeskus-, numero- ja hakupalvelujen alueellistaminen Satakuntaan. Porissa toimii alan yrityksiä kuten Eniro ja Fonecta 4. Turvallisuusalan yliopistotason koulutuksen keskittäminen Porin yliopistokeskukseen - yliopistokeskuksessa on vuodesta 2005 alkaen selvitetty laaja-alaisen, monitieteisen turvallisuusalan yliopistotasoisen koulutuksen tarvetta - ensimmäinen turvallisuusalan maisteriohjelman pilottikoulutus aloitettiin 2006 - suunnitteilla on uuden maisterikoulutusohjelman aloittaminen Porissa (liittyy myös seuraavana olevaan siviilikriisihallintatoimintaan) - TTY:n Porin yksikkö on luomassa parasta aikaa yliopistotasoisen turvallisuuskoulutuksen verkostoa Suomeen 5. Siviilikriisihallinnan (SKH) ja yleensä kriisihallinnan toimintojen sijoittaminen Satakuntaan - Satakunnassa vahvat perinteet YK:n rauhanturvaajakoulutuksessa Niinisalossa - Puolustusvoimien kansainvälinen keskus toimi aikaisemmin Niinisalossa - Satakunnan kriisihallinnan kehittämishanke pitää yhteyttä CMC:n kanssa - Satakunnan hyvä logistinen järjestelmä luo hyvän perustan kansainväliselle toiminnalle: Porin lentokenttä sekä Porin ja Rauman satamat - Pelastusharjoitusalue tulossa Porin lentokentän alueelle 6. Ilmailualan koulutus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen Suomen Ilmailuopiston yhteyteen Poriin - opisto tekee yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen yksiköiden kanssa - kehittämishanke uuden keskuksen muodostamiseksi on valmis - toimintoja on kehitetty: mm. lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutusta on järjestetty sekä ilmailualan laatukoululutuspäivät järjestetty 2007
7/8 7. Offshore Technology Centre (OTC):n laajentaminen Porin seudulle - se vastaa jo Suomen ja Venäjän hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission öljy- ja kaasutyöryhmän toiminnasta (ent. KTM:n mannerjalustatyöryhmä) - tehtävänä myös alan koulutus, projektitoiminta ja tiedotus - voi jatkossa ottaa suurempaa roolia kansallisissa selvitys- ja asiantuntijatehtävissä - Satakunnan yksi keskeinen vahvuus on offshore- ja telakkateollisuus 8. Maakunnassa toimivien yliopistojen erillisten tutkimusyksiköiden toiminnan vakiinnuttaminen ja yliopistollisen tutkimustoiminnan alueellistaminen Satakuntaan - Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusyksiköt Kankaanpäässä ja Raumalla - Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen toiminnot Porissa ja Raumalla - Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus Sat@oppi Raumalla 9. Länsi-Suomen alueellisen av-tuotantokeskuksen vakinaistaminen sekä alan koulutus- ja tutkimustoiminnan sijoittaminen Villilän tv- ja elokuvakeskukseen Nakkilassa - Satakunnassa vahvaa tuotannon osaamista: Artista Filmi, Filmihalli, amk-koulutus ja Satakunnan elävän kuvan keskus 10. VTT:n toimintojen alueellistaminen Satakuntaan (Pori ja Rauma) - Porin yliopistokeskuksen yhteydessä toimii VTT:n innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikkö (1-3 henkeä) osin EU:n rahoituksen turvin - toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen esim. hyvinvoinnin alalle - osaksi VTT:n Satakunnan yksikön toimintaa voitaisiin liittää tutkimustoimintaa kuten esim. Rauman Vesi-Instituutti 11. Puolustushallinnon ja Puolustusvoimien toimintojen alueellistaminen Satakuntaan - Satakunnassa vahvat perinteet ja nykyaikainen osaaminen - Kankaanpään Niinisalossa on ollut pitkät kansainvälisen toiminnan perinteet kuten YK:n koulutuskeskus ja PV:n kansainvälinen keskus, nykyisin Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos - Säkylässä Huovinrinteellä yksi Suomen valmiusprikaateista eli Porin Prikaati, jossa koulutetaan ja varustetaan sotilaat kansainvälisiin tehtäviin Porissa 5.5.2010 SATAKUNTALIITTO Pertti Rajala Maakuntajohtaja Heikki Juurinen Aluekehitysjohtaja