P5_TA-PROV(2003)0486 Henkilöautojen verotus Euroopan unionissa Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta henkilöautojen verotuksesta Euroopan unionissa - vaihtoehdot toimille kansallisella ja yhteisön tasolla (KOM(2002) 431 2002/2260(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM (2002) 431 C5-0573/2002), ottaa huomioon 18. kesäkuuta 1998 antamansa lausunnon ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi asuinpaikan muutoksen yhteydessä lopullisesti toiseen jäsenvaltioon siirrettyjen tai väliaikaisesti muussa kuin niiden rekisteröintijäsenvaltiossa käytettävien yksityisten moottoriajoneuvojen verokohtelusta 1, ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle Euroopan unionin veropolitiikan ensisijaisista tavoitteista tulevina vuosina 2, ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 92/81/ETY ja direktiivin 92/82/ETY muuttamisesta ammatillisiin tarkoituksiin polttoaineena käytettävään kaasuöljyyn sovellettavan erityisen verotusjärjestelmän käyttöönottamiseksi sekä bensiinin ja kaasuöljyn valmisteverojen lähentämiseksi (KOM(2002) 410 3 ), ottaa huomioon 10. huhtikuuta 1997 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön strategiasta henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja polttoaineen taloudellisuuden parantamiseksi 4, ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan yhteisön strategian toteuttaminen: Strategian tehokkuutta koskeva kolmas vuosikertomus" (raportointivuosi 2001) (KOM(2002) 693), ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan maaliskuussa 2003 järjestämässä asiantuntijoiden kuulemistilaisuudessa esitetyt kertomukset, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan ja 163 artiklan, 1 2 3 4 EYVL C 210, 6.7.1998, s. 203. EUVL C 47 E, 27.2.2003, s. 591. EYVL C 291 E, 26.11.2002, s. 221. EYVL C 132, 28.4.1997, s. 210.
ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan ja aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A5-0265/2003), A. ottaa huomioon, että kansalaiset, jotka haluavat siirtää autonsa jäsenvaltiosta toiseen, kohtaavat huomattavia hallinnollisia ja taloudellisia esteitä, jotka voivat haitata heidän oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, B. ottaa huomioon, että komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin saavat kansalaisilta joka vuosi huomattavan määrän valituksia, jotka koskevat auton rajat ylittävään siirtoon liittyviä ongelmia; katsoo tämän osoittavan, että yhtenäismarkkinat on saatettava päätökseen tällä alalla, C. panee merkille, että nykyinen lainsäädäntö edellyttää kansalaisia rekisteröimään ajoneuvonsa uudelleen, vaikka he oleskelisivat toisessa jäsenvaltiossa vain suhteellisen lyhyen aikaa ja että se myös estää yrityksiä jälleenvuokraamasta yhdessä jäsenvaltiossa rekisteröityä ja toiseen jäsenvaltioon tuotua autoa edellyttäen sen sijaan, että ajoneuvo palautetaan tyhjänä takaisin rekisteröintimaahansa, D. ottaa huomioon, että liikenne aiheuttaa 28 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä ja että yksin maantieliikenteen osuus kaikista liikenteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on 84 prosenttia, mistä puolet on peräisin henkilöautoista, E. ottaa huomioon liikenteen aiheuttamat yhä suuremmat hiilidioksidipäästöt sekä moottoritilavuuksiltaan suurien ja paljon kuluttavien maastoautojen suosion jatkuvan kasvun, F. ottaa huomioon kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman 5 artiklassa asetetun tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuljetussektorilla määrittämällä ja toteuttamalla ajoneuvoihin kohdistuvia erityisiä lisätoimia, G. katsoo, että ratifioimalla Kioton pöytäkirjan Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä huomattavasti tulevina vuosina, H. katsoo, että komissio on osana vuoden 1995 hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevaa strategiaa saanut ajoneuvoteollisuuden tekemään sitoumuksia, joiden tavoitteena on uusien henkilöautojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 186 grammasta kilometriä kohti 140 grammaan kilometriä kohti vuoteen 2008/2009 mennessä, I. ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen tavoitteen vähentää uusien henkilöautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä 120 grammaan kilometriä kohti viimeistään vuoteen 2010 mennessä, J. katsoo, että jäsenvaltioiden välinen verokilpailu on järkevää ja edistää EU:n talouden dynaamista kehitystä, 1. on samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin ajoneuvoverotuksen rakennetta on muutettava pikaisesti;
2. on samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoiden toimivuutta on parannettava jäsenvaltioiden välisiä hallinnollisia esteitä poistamalla tai vähentämällä ja että laajempia poliittisia näkökohtia ja erityisesti Euroopan unionin ympäristösitoumuksia on käsiteltävä nykyistä paremmin; 3. katsoo näin ollen, että kansallisella tasolla on ryhdyttävä pikaisiin toimiin henkilöiden ja autojen vapaan liikkuvuuden esteiden poistamiseksi; 4. painottaa, että henkilöautojen verotusta ei voida tarkastella erillään polttoaineverotuksesta tai tienkäyttömaksuista; 5. tähdentää, että yksityisautoilijoiden vuosittain maksaman käyttöveron taso ei vaikuta yhtenäismarkkinoiden toimintaan ja katsoo, että nämä verot kuuluvat asianomaisten kansallisten viranomaisten päätösvaltaan; 6. painottaa, että tällainen vuosittainen käyttövero tarjoaa avoimen välineen, joka selvästi ja yksiselitteisesti osoittaa päästöjen ja kulutuksen osuudet ja joka on lisäksi helposti ymmärrettävä ja helposti sovellettavissa; 7. viittaa tässä yhteydessä ponnekkaasti edellämainittuun 10. huhtikuuta 1997 antamaansa päätöslauselmaan ja etenkin sen 7 kohtaan: "7. kehottaa komissiota entistä halvempikäyttöisten ja ympäristöystävällisempien moottoriajoneuvojen yleistymisen tukemiseksi tekemään ehdotuksen direktiiviksi joka koskee moottoriajoneuvojen hankkimisen yhteydessä maksettavia veroja tai vuosittaista moottoriajoneuvoveroa EU:ssa ja joka käsittää seuraavat seikat: ympäristön kannalta merkityksellisten päästöjen normit (pakokaasut, hiukkaset ja hiilidioksidi), henkilöautotyyppien luokittelu pakokaasupäästöjen vähentämistä koskevien EUdirektiivien mukaisesti (EURO I, II, III); sellaisen perusmaksun määrittäminen, joka ottaa huomioon myös dieselpolttoaineen käytön mahdollisesti alhaisemman verotuksen, henkilöautoille, joiden hiilidioksidipäästöt ovat yli 120 g/km, otetaan käyttöön progressiivisesti nouseva hiilidioksidilisä, joka lisätään kulloisenkin perusmaksun kanssa moottoriajoneuvoveron lopulliseen summaan, henkilöautoja, joiden päästöt ovat pienemmät kuin 120 g/km, koskevat vähennykset, jotka on määritelty niin, että nk. "kolmen litran auto" on veroton;" 8. muistuttaa, että ehdotus dieselautojen edullisemman verokohtelun poistamisesta useimmissa jäsenvaltioissa voi haitata kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita; 9. korostaa näkemystään, että polttoaineen valmisteveroa ei pidä asettaa polttoaineen käytön ulkoisia kustannuksia kovin paljon korkeammalle tasolle, jos halutaan välttää taloudellisen toiminnan taantuminen; 10. on sitä mieltä, että verorakenteet on pidettävä yksinkertaisina ja avoimina, ja katsoo, että veron määräytymisperusteita pitäisi olla mahdollisimman vähän; katsoo, että ympäristöön ja tieturvallisuuteen liittyvät tekijät ovat merkityksellisiä ja niitä on
käytettävä verojärjestelmän uudistamisen perustana, elleivät nämä tekijät ole ristiriidassa keskenään; 11. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vähäpäästöisille henkilöautoille ja kaasumaisia epäpuhtauksia vähentäville moottoriajoneuvojen teknisille innovaatioille myönnetään verohuojennuksia; 12. katsoo lisäksi, että muutokset ovat tarpeen monilla muilla aloilla optimaalisen ympäristövaikutuksen varmistamiseksi esimerkiksi siten, että ajoneuvon jäsenvaltiosta toiseen tapahtuvaa tilapäistä siirtoa koskevat rekisteröinti- ja vakuutusvaatimukset uudistettaisiin ja niistä tehtäisiin joustavampia; 13. on vakuuttunut, että yhteisön kolmeen pilariin perustuvan hiilidioksidipäästöjen pienentämisstrategian tavoitteiden sekä uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 120 grammaan kilometriä kohti viimeistään vuoteen 2010 mennessä koskevan yhteisen tavoitteen saavuttaminen ilman ympäristöystävällistä verotusta on kyseenalaista ja mahdotonta; 14. kehottaa neuvostoa toteuttamaan pikaisesti yhteisön hiilidioksidistrategian kolmannen pilarin; 15. ei voi hyväksyä sitä, että kymmenen vuotta yhtenäismarkkinoiden perustamisen jälkeen auton siirtoon liittyy edelleen niinkin paljon hallinnollisista käytännöistä tai menettelyistä johtuvia esteitä; 16. kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian ehdotuksia väliaikaisena ratkaisuna ennen rekisteröintiveron poistamista ja esittämään ehdotuksia rekisteröintiveroista johtuvien sisämarkkinoiden esteiden poistamiseksi; 17. muistuttaa tukevansa voimakkaasti komission vuonna 1998 esittämää ehdotusta, jolla pyrittiin lopettamaan kaksinkertaisen rekisteröintiveron periminen, mutta huomauttaa, että ehdotus ei saanut neuvoston yksimielistä hyväksyntää; 18. vaatii näin ollen neuvostoa ponnistelemaan tulevaisuudessa lujemmin edistääkseen tässä päätöslauselmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista varsinkin, kun niissä on kyse Euroopan kansalaisten päivittäiseen elämään suoraan vaikuttavista asioista; 19. kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimeen rekisteröintiverosta johtuvien esteiden poistamisen lisäksi myös muiden olemassa oleviin autojen rajat ylittäviä siirtoja koskevien esteiden osalta, jotta ajoneuvon tuontiin tai vientiin kuluvaa aikaa ja kustannuksia voitaisiin vähentää; 20. vaatii komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta henkilön muuttaessa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen autoja ei neuvoston direktiivin 83/183/ETY 1 mukaisesti verotettaisi; pyytää komissiota arvioimaan lisäksi, ovatko eräiden jäsenvaltioiden asettamat auton jälleenmyyntiä koskevat rajoitukset kolmen vuoden ajan maahantuonnista yhtenäismarkkinoiden periaatteiden mukaisia; 1 EYVL L 105, 23.4.1983, s. 64.
21. kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tietoa sekä tuonti- ja vientimenettelyissä vaadittavat asiakirjat muillakin kuin maan virallisilla kielillä; 22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselmaesityksen komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.