FUTURE CARE -VERKKOKYSELY

Samankaltaiset tiedostot
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

Kansalaisten näkemykset sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

Miltä Genomikeskus näyttäytyy yritystoiminnan näkökulmasta? , STM. Toimitusjohtaja Laura Simik, Sailab MedTechFinland ry

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Made by Finland selvitys suomalaisen työelämän vahvuuksista ja heikkouksista

Keinoälyn mahdollisuudet terveydenhuollossa

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Itä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Länsi-Suomen aluetulokset

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

20-30-vuotiaat työelämästä

Avarn Security. Ensiluokkaista turvallisuutta vastuullisesti

Terveydenhuollon kehitystrendit ovatko lääkärit valmiina?

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

Julkisten palvelujen tulevaisuus

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Tervettä tulevaisuutta

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

Sosiaali ja terveysalaan liittyvät kansalaismielipiteet, tammikuu Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite

Muutokseen valmistautuminen etenee

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

Suuntima Hyvän tekeminen on myös taloudellisesti tehokasta

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

Alma Talent 2018 Helsinki

Alma Talent 2018 Helsinki

April 21, FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Hoitotyötä aidosti tukevia järjestelmiä palvelumuotoilun avulla

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Tammikuu 2019

Lataa Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä - Heidi Sipiläinen

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Tutkimus etäkuntoutuksesta

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Lukiolaisten, väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta

Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy

VSSHP toiminnan Riskianalyysi v Vuosisuunnitteluseminaari Kuntaneuvottelu

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla

BtoB-markkinoinnin tutkimus

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Byrokratialoukut asiakkaan ja Kelan toimeenpanon näkökulmasta. Mia Helle Kelan Etuuspalvelut Lakiyksikkö

Uutta tietoa valon ja hyvinvoinnin vuorovaikutuksen hyödyntämisessä muistisairaiden toimintaympäristössä

Turvallisuuskulttuurikysely

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

Torstai Mikkeli

#lupakertoa - asennekysely

Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille

Transkriptio:

TERVEYDENHUOLLON DIGITALISAATIO VERKKOKYSELYN TULOKSET 1

FUTURE CARE -VERKKOKYSELY VASTAAJIEN AMMATILLINEN JAKAUTUMINEN 2,6% Ministeriö Terveydenhuollon digitalisaatiota käsittelevä Future Care 2017 -verkkokysely toteutettiin lokakuussa 2017. Tavoitteena oli kartoittaa sote-organisaatiossa ja terveysteknologia-alalla työskentelevien käsityksiä terveysalan digitalisoitumisen nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Halusimme tuottaa kyselyn avulla toimialaa kehittävää tietoa yhteistyökumppaneidemme kanssa. Näitä ovat Nuorten Lääkärien yhdistys, SOSTE, Sitra, Healthtech Finland, Hyvinvointialan liitto, Sairaanhoitajaliitto, Duodecim, Tekes ja THL. Terveysteknologiayritys/ IT-teollisuus/ -palveluorganisaatio 11,2% 1,9% Tutkimuslaitos Pyyntö osallistua verkkokyselyyn lähetettiin sähköpostilla Easyfairsin osoiterekisteristä poimitulle henkilölle. Verkkokyselyä on jaettu myös sosiaalisen median puolella Twitterissä ja Facebookissa. Vastauksia tuli 222. Vastaajista 65,8 prosenttia työskenteli palveluita tuottavissa yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa ja 11,2 prosenttia terveysteknologiayrityksissä. Noin puolella oli 21 30 vuoden kokemus sote-alalta. Vastaajista 36,8 prosenttia työskenteli hallinnossa. Digikehittäminen kuului osana työtehtäviin puolella vastaajista. Jokin muu 18,4% 42,8% Vastaukset kerättiin ja käsiteltiin nimettöminä. Tulokset on kirjattu tiivistettynä tähän raporttiin ja niitä esiteltiin myös Future Care 2017 -tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa 25. 26.10.2017. Tässä raportissa esitetyt suorat sitaatit eivät ole edustavia otoksia vastaajien mielipiteistä. 23% Tutkimuksen kysymyksiin voi tutustua tarkemmin täällä: http://www.easyfairs.com/fileadmin/groups/7/2017/future_care_2017_helsinki/ Future_Care_kysely_SurveyMonkey_122687696.pdf Julkisen sektorin sote-tuottaja Yksityisen sektorin sote-tuottaja 2

MIKSI TÄMÄ KYSELY TEHTIIN Terveydenhuoltojärjestelmät ovat globaalisti kriisiytymässä. Tärkeimmät syyt ovat väestön ikääntyminen ja kustannusten nopea kasvu. Kustannukset kasvavat osittain ikääntymisen takia, mutta myös muista syistä, mm. siksi, että tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla pystytään kehittämään yhä parempia lääkkeitä, laitteita ja hoitoja. Niiden käyttöönotto kasvattaa hoitojärjestelmän kustannuksia. Suomi on yksi nopeimmin ikääntyviä kansakuntia ja meillä on siksi akuutti tarve sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamiselle. Siitä on keskustelu ja sitä on yritetty jo toista kymmentä vuotta. Alkuvaiheessa puhuttiin pelkästä järjestelmäuudistuksesta. Nyt, kun käynnissä on laaja sote-maakuntauudistus, teknologia on noussut mukaan keskusteluun uudistuksen yhtenä välineenä. Uudistuksella tavoitellaan hoidon saatavuuden parantamista, valinnanvapauden lisäämistä, hoitoketjujen yhtenäistämistä ja kustannusten kasvun merkittävää leikkaamista. Näiden tavoitteiden ei uskota toteutuvan ilman teknologiasta saatavaa apua. Digitalisaatio lisääntyy nopeasti yhteiskunnan eri alueilla. Terveydenhuollolle se tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. 3

Käytännönläheisyyttä ja kustannusvastaavuutta odotan. Eniten tulevat auttamaan käytännön toimijoiden kanssa yhteistyössä räätälöidyt ratkaisut. 4

YHTEENVETO KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA Kyselyyn vastanneiden mielestä teknologia on merkityksellistä sekä työnantajalle että organisaatiolle. Työnantajan kohdalla tärkeimpinä pidettiin sen antamaa tukea osaamisessa ja koulutuksessa sekä teknologian hyödyntämisen kautta syntyvää työnantajamielikuvaa rekrytoinnissa. Organisaation kannalta tärkeimpinä pidettiin teknologiasta saatavaa apua asiakaskokemuksessa ja sen hallinnassa sekä apua palvelun tuottamisessa ja kapasiteetin hallinnassa. Tekoälyä ja kansalaisten itse tuottamaa terveystietoa hyödynnetään terveydenhuollon organisaatioissa vielä vähän, mutta odotukset molempien kohdalla ovat korkeat. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että tekoälyllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa ja kolmannes uskoi, että sen hyödyntäminen lisääntyy selvästi jo seuraavan kolmen vuoden aikana. Etämittausten ja omadatan kohdalla tulos oli sama. Käyttö on vielä vähäistä, mutta niiden hyödyntämisen uskotaan kasvavan ja olevan tulevaisuudessa tärkeä apu hoidossa. Suomalaista terveysteknologiaa pidetään innovatiivisena, mutta vastaajien mielestä se ei tällä hetkellä kuitenkaan kykene vastaamaan hoitojärjestelmän tarpeisiin. Investointien rahoitus on yksi suurimmista haasteista. 5

[Odotan teknologian kehittymiseltä] todella paljon. AI (tekoäly) tulee mullistamaan johtamisen ja päätöksenteon. Potilastyö helpottuu reaaliaikaisen tiedon lisääntyessä. Potilastyö helpottuu robotiikan ansiosta. 6

TEKNOLOGIA ON MERKITYKSELLISTÄ TYÖNANTAJALLE JA ORGANISAATIOLLE Teknologian ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen ihmisresurssin täydentäjänä ja tukena esimerkiksi avustavassa ja hoivatyössä vaatii mahdollistukseen vielä isoa ajatusmallien ja säädösten muutoksia! 7

TEKNOLOGIAN MERKITYS Kyselyyn vastanneet pitivät teknologiaa tärkeänä työnantajalle. Yli 80 prosenttia piti teknologiaa merkityksellisenä, hyvin merkityksellisenä tai erittäin merkityksellisenä työnantajamielikuvalle rekrytoinnissa, työntekijöiden jaksamiselle, resurssien riittävyydelle sekä osaamisen ja kouluttamisen tuelle. Matalimman arvosanan, 84,7 prosenttia, sai työntekijöiden jaksaminen ja korkeimman, 93,3 prosenttia, sai osaamisen ja kouluttamisen tuki. Teknologian merkitys organisaatiolle sai hieman matalammat arvosanat. Merkityksellisenä, hyvin merkityksellisenä tai erittäin merkityksellisenä sitä piti brändiarvossa/erottautumisesssa 78,6 prosenttia, palvelun tuottamisessa ja kapasiteetin hallinnassa 83,6 prosenttia, asiakaskokemuksessa ja sen hallinnassa 85 prosenttia sekä palvelun tuottamisessa ja sen sujuvuudessa 86,7 prosenttia. YLI 80% pitää teknologiaa merkityksellisenä, hyvin merkityksellisenä tai erittäin merkityksellisenä työnantajamielikuvalle rekrytoinnissa työntekijän jaksamiselle resurssien riittävyydelle osaamisen ja kouluttamisen tuelle Työnantajien täytyy uskaltaa investoida uusiin menetelmiin ja kouluttaa henkilökuntaa käyttämään mahdollisuuksia. 8

TEKOÄLYLTÄ ODOTETAAN PALJON Keinoäly ottaa huomioon sellaisiakin asioita, joita hoitohenkilökunta ei huomaa ottaa. Keinoälyn erikoistusmisala on laajempi, eli se tietää tarkemmin erilaisista sairauksista ja hoidosta. Sen avulla ongelmiin pystytään puuttumaan aikaisemmin ja hanakammin. Näen, että keinoäly on merkittävä tekijä sekä diagnoosien teon että hoitotoimenpiteiden kehittämisessä. 9

78,8 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tekoäly tulee olemaan merkittävässä roolissa diagnoosien tekemisessä ja hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Robotiikkaa ja tekoälyä hyödynnetään tukipalveluissa tällä hetkellä paljon tai erittäin paljon 5,7 prosentissa vastaajien organisaatioita ja kohtuullisesti 6,2 prosentissa organisaatioita. Varastointi ja logistiikka mainittiin esimerkkeinä. 32,9 prosenttia vastaajista uskoi, että tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen tukipalveluissa kasvaa paljon tai erittäin paljon seuraavien kolmen vuoden aikana. Tekoälystä odotetaan saatavan apua myös ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja omahoitoon, ja sen odotetaan tuovan suuria muutoksia lääkärin työhön. TEKOÄLYN JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMINEN VASTAAJIEN ORGANISAATIOIDEN TUKIPALVELUISSA 5,7 % hyödyntää tekoälyä ja robotiikkaa paljon tai erittäin paljon TÄLLÄ HETKELLÄ 6,2 % hyödyntää tekoälyä ja robotiikkaa kohtuullisesti Keinoälyn pitäisi kuitenkin olla alan ammattilaisen alaisuudessa apuvälineenä potilaan hoidossa ja tukemisessa. Keinoäly ei saisi korvata kokonaan ihmistä. TULEVAI- SUUDESSA 32,9 % vastaajista uskoi, että seuraavan kolmen vuoden aikana tekoäly ja robotiikka kasvavat paljon tai erittäin paljon 10

OMADATAN MERKITYS KASVAA Potilaat toki tekevät omaseurantaa, mutta tieto ei vielä siirry automaattisesti potilastietojärjestelmään. 11

83,3 prosenttia vastaajista uskoo, että kansalaisten itse keräämällä ja tallettamalla tiedolla omasta terveydestään tulee olemaan merkittävä rooli sote-palveluissa. Etämittaamista/etäseurantaa hyödyntää tälle hetkellä paljon tai erittäin paljon 7,8 prosenttia vastaajien organisaasiosta ja kohtuullisesti 15,1 prosenttia. 46 prosenttia uskoo, että etämittaus/etäseuranta lisääntyvät paljon tai erittäin paljon seuraavien kolmen vuoden aikana. 6,2 prosenttia vastaajien organisaatioista käyttää digitaalisia omahoidon työkaluja paljon tai erittäin paljon ja 14,5 prosenttia kohtuullisesti. 48,5 prosenttia uskoo, että ne yleistyvät paljon tai erittäin paljon seuraavien kolmen vuoden aikana. Mikäli [digitaaliset omahoitotyökalut] yleistyvät, täytyy ratkaista työn sisältö ja tehtävien luonne ennen sitä. DIGITAALISTEN OMAHOITOTYÖKALUJEN KÄYTTÄMINEN VASTAAJIEN ORGANISAATIOISSA TÄLLÄ HETKELLÄ 6,2 % käyttää digitaalisia omahoidon työkaluja paljon tai erittäin paljon 14,5 % käyttää digitaalisia omahoidon työkaluja kohtuullisesti TULEVAI- SUUDESSA 48,5 % vastaajista uskoo, että seuraavan kolmen vuoden aikana digitaaliset omahoidon työkalut yleistyvät paljon tai erittäin paljon 12

TERVEYSTEKNOLOGIAN KÄYTTÖÖNOTTO HAASTAVAA Etenkin kun kyse on herkästä asiakastiedosta, eri järjestelmien välinen tiedonvaihto ei ole niin yksinkertaista kuin tech startupeissa luullaan. Toisaalta haluttaisiin välttää suurta räätälöintiä ja siihen sitoutuvia kustannuksia (myös ylläpidossa). 13

75,3 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalainen terveysteknologian teollisuus on innovatiivista. 63 prosenttia oli sitä mieltä, että teollisuus myös tunnistaa terveydenhuollon tarpeet. Kuitenkin vain alle puolet, 43,5 prosentti oli sitä mieltä, että teollisuudella on tällä hetkellä kykyä vastata toimialan haasteisiin. Suurimpina ongelmina mainittiin hinta ja resurssit. Teknologiainvestointien rahoittaminen koettiin haasteelliseksi. Monessa avoimessa vastauksessa oltiin myös sitä mieltä, että asenteet ja odotukset teknologian hyödyntämistä kohtaan ovat joko kielteisiä tai vanhanaikaisia. Myös byrokratia mainittiin usein, samoin viranomaismääritysten raskaus. Palveluntuottajien ja teknologiayritysten vuorovaikutuksessa nähtiin haasteita. Pidetään kiinni vanhoista toimintatavoista. Investoinnit tehdään vanhan kaavan mukaan ja rakennetaan toimitiloja eikä toimintaa. SUOMALAISEN TERVEYSTEKNOLOGIAN INNOVATIIVISUUS SEKÄ KYKY VASTATA HAASTEISIIN 75,3 % pitää suomalaista terveysteknologiaa innovatiivisena 43,5 % on sitä mieltä, että teollisuudella on tällä hetkellä kykyä vastata toimialan haasteisiin 14

EASYFAIRS Kyselyn toteuttaja ja Future Care -tapahtuman järjestäjä Artexis Easyfairs järjestää messuja, tapahtumia ja konferensseja monilla toimialoilla. Easyfairs-toimintojen kautta konserni järjestää nykyään yli 200 tapahtumaa 18 maassa. Artexis ylläpitää kahdeksaa messukeskusta Benelux-maissa ja Pohjoismaissa. Vuonna 2017 konserni työllisti yli 750 henkilöä, ja sen liikevaihto oli yli 160 miljoonaa euroa. 15