1 Toimintasuunnitelma 2016: LIITE 1 Hankekuvaukset 1. Kenia 1.1. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Tujikatze Humanitarian Program (THUMP) Tujikatze Humanitarian Program:in hanke keskittyy tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseen. Keskeisenä toimintamuotona on tarjota naisille ja miehille tietoa silpomisen syistä ja haittavaikutuksista, ihmisoikeuksista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Yhteisöjen jäsenistä koulutetaan vertaiskouluttajia, jotka jakavat tietoa edelleen omissa lähipiireissään. Vuoden 2016 aikana tullaan kouluttamaan myös muun muassa opettajia, väkivaltatapauksia käsitteleviä viranomaisia ja kyläpäälliköitä, uskonnollisia johtajia ja terveysalan ammattilaisia. Vuoden aikana keskitytään myös edelleen Tujikazen kapasiteetin vahvistamiseen. Hankekokonaisuuden tarkat tavoitteet, hyödynsaajat sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2015. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 107 933 euroa. 1.2. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Manga Heart Orphan Care Manga Heart Orphan Care:n hanke keskittyy tyttöjen sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemiseen. Keskeisenä toimintamuotona on tarjota naisille ja miehille tietoa silpomisen syistä ja haittavaikutuksista, ihmisoikeuksista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Yhteisöjen jäsenistä koulutetaan vertaiskouluttajia, jotka jakavat tietoa edelleen omissa lähipiireissään. Koulujen kanssa tullaan tekemään yhteistyötä, jotta hankkeet tavoittavat myös nuoria, ja nuoria aktivoidaan järjestämään omia kampanjoita. Myös opettajien osaamista tuetaan ja heitä aktivoidaan myös mukaan toimintaan. Vuoden 2016 aikana tullaan tekemään läheistä yhteistyötä ja tarjotaan koulutusta yhteisöjen moraalisille ja laillisille vastuunkantajille, kuten kyläpäälliköille ja kylävanhimmille, uskonnollisille toimijoille, terveysalan ammattilaisille ja poliiseille sekä muille kuntien viranomaisille. Vuoden aikana tullaan myös edelleen vahvistamaan kumppanijärjestön kapasiteettia hanketoteuttajana. Hankekokonaisuuden tarkat tavoitteet, hyödynsaajat sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 107 934 euroa.
2 1.3. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY NYANZAN LÄÄNISSÄ Kumppanijärjestö: Centre for Community Mobilisation and Empowerment (CCECOME) Centre for Community Mobilisation and Empowerment:n hanke keskittyy naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseen. Vuoden 2016 aikana hankkeessa tullaan kouluttamaan vapaaehtoisia, jotka alkavat toimimaan eri kohderyhmien kuten koululaisten, nuorisoryhmien ja naisryhmien kanssa. Näille ryhmille tarjotaan tietoa väkivallan syistä ja haittavaikutuksista, ihmisoikeuksista sekä vaikuttamistyöstä. Kouluihin perustetaan muun muassa. naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavia klubeja. Vuoden aikana tullaan myös edelleen vahvistamaan CECOMEn kapasiteettia. Hankkeen tarkat tavoitteet, hyödynsaajat sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 107 933 euroa. 2. Nicaragua 2.1. ILMASTOKESTÄVYYDEN EDISTÄMINEN POHJOIS-NICARAGUAN MAATALOUSTUOTANNOSSA Kumppaniosuuskunta: Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz R.L (COMCAVEM R.L) Vuosi: 2/4 Hankkeen päämääränä on parantaa pienviljelijöiden ja -yrittäjien maatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta riskialttiissa ilmasto-olosuhteissa sellaiselle tasolle, että se takaa kohtuullisen toimeentulon sekä kasvattaa naisten mahdollisuuksia osallistua perheiden, tuottajajärjestöjen ja yhteiskunnan päätöksentekoon yhdenvertaisina miesten kanssa. Hankkeen tavoite on, että tuloksellinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö vahvistavat ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä parantavat mies- ja naismaataloustuottajien toimeentuloa. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Veden tasaisempi saatavuus vähentää maa- ja karjatalouden vuosittaisen tuottavuuden vaihtelua ja lisää tilojen kannattavuutta 2. Maa- ja karjatalouden tuotantomäärät ovat lisääntyneet ja tuotanto monipuolistunut 3. Maa- ja karjatalouden tuotantojärjestelmät ovat kehittyneet taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmiksi 4. Nais- ja miesmaataloustuottajien kyky sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin on parantunut Hankkeen piirissä olevat osuuskunnat laativat toimintastrategian ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiselle sekä vaikutusten lieventämiselle. Vedenkäyttöä tehostetaan rakentamalla vedenkeruualtaita ja kastelujärjestelmiä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi edistetään vesivarojen kestävää käyttöä mm. laatimalla maatiloille ympäristö- ja ilmastohaasteet huomioon ottavat kehityssuunnitelmat, sekä istuttamalla puita. Tilakohtaiset kehityssuunnitelmat mahdollistavat luonnonvarojen suunnitelmallisen käytön pitkällä tähtäimellä uusissa ilmasto-olosuhteissa, sekä tuotantosysteemin räätälöimisen markkinakontekstiin.
3 Maa- ja karjatalouden tuottavuutta lisätään tehostamalla luonnonvarojen käyttöä kestävällä ja ympäristön tilaa kohentavalla tavalla. Kannattavuuden parantamiseksi kasvatetaan kokonaistuotantoa eri arvoketjuissa ja vahvistetaan arvoketjujen toimivuutta alueellisesti. Yhtenä avaintoimintona selvitetään mahdollisuuksia tuottaa uusia tuotteita, joilla on perinteisiä tuotteita parempi kysyntä ja hinta kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Uutena lupaavana tuotantoketjuna kehitetään vuohitaloutta. Tulosten kestävyyden kannalta on erittäin tärkeää varmistaa paikallisen oppimis- ja tiedonsiirtoverkoston kehittyminen kouluttamalla vertaistukiosaajia. COMCAVEM osuuskunnan tietoja ja taitoja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi arvoketjuissa kehitetään edelleen. Hankkeessa on 470 välitöntä hyödynsaajaa, joista 47 % on naisia. Hankkeen välillisinä hyödynsaajina on arviolta 1650 ihmistä, joista yli puolet on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 161 135 euroa. 2. 2. SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO JA PIENYRITTÄJYYS KÄSITYÖLÄISTEN KESKUUDESSA Kumppaniosuuskunta: Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz R.L (COMCAVEM R.L), Nicaragualaiset käsityöläisosuuskunnat Hankkeen avulla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kehitetään yritystoimintaa Pohjois-Nicaraguan käsityöläisten arvoketjuissa. Hankkeen päämääränä on parantaa mies- ja naiskäsityöläisten toimeentuloa ja elämän laatua. Hankkeen tavoitteena on antaa käsityöläisille kyky ja usko muuttaa oman elämän suunta sekä rakentaa toimiva yritys. Hankkeen odotetut tulokset yritystoiminnan kehittämiseksi, taloudellisen ja inhimillisen voimaantumisen edistämiseksi sekä sukupuoleen perustuvien rooliodotusten muuttamiseksi ovat: 5. Mies- ja naiskäsityöläisten kyky suunnitella laadukkaita ja myyviä tuotteita on parantunut 6. Käsityöläisverstaiden tuotantotekniikka ja järjestelmät ovat kehittyneet 7. Yrittäjien itsetuntoa, yrittäjyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä pitkäjänteinen koulutus- ja valmennusohjelma on valmis ja toiminnassa 8. Paikallinen oppimis- ja tiedonsiirtoverkosto tukee käsityöläisten toimeentulon kehittymistä yhteisötasolla 9. Naiset ovat voimaantuneet perheen sisällä ja yhteisön jäseninä 10. Uusi maskuliinisuus miesten asenteet sukupuoleen perustuvia rooliodotuksia kohtaan ovat muuttuneet enemmän sukupuolten välistä tasa-arvoa tukeviksi perheen sisällä ja yhteisöissä Käsityöläisten tuotteita tehdään hankkeessa tunnetuiksi erilaisin keinoin, mm. järjestetään hankkeeseen osallistuvien käsityöläisten yhteisiä myyntitapahtumia ja autetaan käsityöläisryhmiä osallistumaan muiden tahojen järjestämiin kaupallisiin tapahtumiin. Tällä tavoin yrittäjät pääsevät suoraan kontaktiin kuluttajien kanssa ja tuotteista saatava palaute voi auttaa käsityöläisiä kehittämään uusia tuotteita ja parantamaan nykyisten tuotteiden laatua. Jokaiselle käsityöläiselle tehdään liiketoimintasuunnitelma, joka perustuu olemassa oleviin resursseihin sekä tietoihin ja taitoihin. Tuotannontekijöitä kustannetaan valikoivasti, koska yritysten tuotantotilojen ja työvälineistön parantaminen on tarkoituksenmukaista vain, jos se selkeästi
4 palvelee yrityksen ja yrittäjän kehitystä ja jos investointien oikeutuksena on selvästi tunnistettu kasvu- ja kehityspotentiaali. Hankkeessa rakennetaan vuonna 2016 pitkäjänteinen koulutus- ja valmennusohjelma, jonka osa-alueita ovat sukupuolten välinen tasa-arvokoulutus ja yrittäjävalmennus, käsityötietojen ja taitojen kartuttaminen sekä vaiheittain etenevä prosessi kohti verstaiden työolojen, työtapojen, yritystoiminnan ja myyntimenetelmien paranemista. Ensimmäiset koulutukset pidetään vuonna 2016. Hankkeessa on kohdennettuja naisten asemaan ja esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn keskittyviä toimintoja ja tasa-arvo on myös kaiken yrittäjäkoulutuksen läpileikkaava teema. Hankkeen tuotoksena saadaan aikaan valmennusjärjestelmä, jota voidaan käyttää myös muissa osuuskunnissa hyödyksi. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan käsityöläisosuuskuntien välistä yhteistyötä ja pyritään perustamaan käsityöläisiä edustava ja heidän kehitysaloitteitaan ajava yhdistys. Hankkeessa on arvioitu ympäristömuutoksen vaikutukset käsityöläisten arvoketjuille ja arvoketjujen ympäristövaikutukset. Hankkeessa käytetään ympäristöystävällisiä materiaaleja sekä tuotantomuotoja. Hankkeella on kaikkiaan 780 hyödynsaajaa, joista 57 % on naisia. Hankkeeseen osallistuu 19 käsityöläisosuuskuntaa seitsemässä käsityötuotteiden arvoketjussa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 89 017 euroa. 2. 3. MANOS NICAS: KÄSITYÖTUOTTEIDEN TUOTEKEHITTELY- JA MARKKINOINTIHANKE (jatkohanke vuoden mittaiselle Kauppaverkostojen kehityshankkeelle) Kumppaniosuuskunta: Cooperativa Multisectorial Campo Verde Madriz R.L (COMCAVEM R.L) Käsityöläisten yrittäjyyskoulutuksen ja tasa-arvotyön rinnalla toteutetaan yhteistyössä COMCAVEMosuuskunnan kanssa käsityötuotteiden tuotekehittely- ja markkinointihanketta, joka rakennetaan Solidaarisuuden tukemien osuuskuntien kanssa heidän vuonna 2014 kehittämänsä Manos Nicas brändin ympärille. Kaupallisilla markkinoilla huomio keskittyy tuotteisiin: niiden laatuun, hintaan, käyttökelpoisuuteen ja myytävyyteen. Käsityöläisten peruskehitysohjelman voimaantumisprosessia täydentämään tarvitaan markkinahakuinen prosessi, missä keskitytään tuotekehittelyyn ja myynnin edistämiseen kaupallisesta näkökulmasta. Hankkeessa keskitytään kolmeen muutosprosessiin: 1) Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä keskitytään erityisesti muotoilun kehittämiseen ja tuotteiden laadun parantamiseen. Tämän komponentin vahvistamiseksi hyödynnetään resursseina Meksikossa toimivaa SUHAB-muotoilukollektiivia, Meksikon kansallisen yliopiston (UNAM) ja Monterreyn teknisen korkeakoulun opettajia. Suomessa kehitetään yhteistyötä Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen kanssa. Hankkeen yksi tavoite on nostaa nicaragualaisen käsityön arvostusta kansallisesti ja kansainvälisesti ja osoittaa, että köyhyydestä nousseet käsityöläiset voivat päästä myös kansainvälisille markkinoille. Pienyrittäjyyden tukeminen ja kauppakontaktien luominen on kestävää kehitysyhteistyötä. Vuoden 2016 aikana järjestetään nicaragualaisten käsityöläisten sekä suomalaisten ja meksikolaisten muotoilijoiden yhteinen foorumi ja tuotekehittelyä meksikolaisten tahojen kanssa jatketaan. Erityisteema vuonna 2016 on korumallistojen kehittäminen. Uutena yhteistyötahona toimii yhdysvaltalainen Aid to Artisans.
5 2) Käsityöläisten yritysten markkinastrategioita parannetaan tiivistämällä heidän yhteyksiään markkinoihin. Koko hankkeen ajan Manos Nicas kaupat ja EXPOVENTAS tapahtumat toimivat myyntikanavana, mutta niiden kautta saadaan myös palautetta tuotteiden myytävyydestä. Hankkeen puitteissa luodaan kontakteja ja yhteistyötä suomalaisten ja nicaragualaisten käsityöläisyrittäjien välille ja edesautetaan paitsi vertaisoppimista myös todellista arvonlisäystä markkinoilla. Käsityöyrittäjät jatkavat myös yhteistyötään yhdysvaltalaisen NOVICA-verkkokaupan kanssa myynnin lisäämiseksi ja kansainvälisen markkinatiedon saamiseksi. Aalto yliopiston kanssa kartoitetaan mahdollisuuksia uudenlaisten liiketoimintatapojen kehittämiseksi suomalaisten ja nicaragualaisten käsityöläisten välillä, sekä suomalaisten koruyritysten osallistumismahdollisuutta hankkeeseen. 3) Manos Nicas verkosto järjestäytyy oikeustoimikelpoiseksi, nicaragualaisia käsityöläisiä edustavaksi ja heidän kehitysaloitteitaan ajavaksi tahoksi. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Yhteistyö meksikolaisten suunnittelijoiden ja Pohjois-Nicaraguan käsityöläisten välillä on vakiintunut 2. Markkinoille on lanseerattu korumallistoja joilla on markkinapotentiaalia Yhdysvalloissa sekä Nicaraguassa 3. Nicaragualaisten, pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten käsityöläisten välillä toimii luovan yhteistyön verkosto 4. Toimiva kannustinjärjestelmä, joka tukee mies- ja naiskäsityöläisten omia aloitteita tuotteiden muotoilun ja laadun parantamiseksi 5. Manos Nicas- brändin näkyvyys kasvaa, tuotteet asemoidaan avainmarkkinoille oikein ja niiden myynti lisääntyy 6. Manos Nicas- brändin näkyvyys ja asemointi Managuan alueen markkinoilla paranee markkinointistrategian terävöitymisen myötä 7. Pohjois-Nicaraguan käsityöläisten tuotteiden vienti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan lisääntyy 8. Manos Nicas- verkosto on oikeustoimikelpoinen organisaatio, joka edistää mies- ja naiskäsityöläisten osallistumista ja yhteistyötä 9. Manos Nicas -verkosto on taloudellisesti ja organisatorisesti itsenäinen toimija, joka edustaa käsityöläisiä ja ajaa heidän kehitysaloitteitaan Hankkeeseen osallistuvat aikaisempien hankkeiden käsityöläiset, joiden taitotaso on noussut lähelle kansainvälisiä laatukriteerejä. Hankkeen lopullisia hyödynsaajia on 156: 96 naiskäsityöläistä ja 60 mieskäsityöläistä. Hankkeen suoria hyödynsaajia ovat käsityötuotteiden arvoketjuissa toimivat muut henkilöt sekä COMCAVEM ja COPRODEC osuuskunnat (24 miestä ja 20 naista). Välilliset hyödynsaajat mukaan lukien hankkeella on kaikkiaan noin 570 hyödynsaajaa, joista yli puolet on naisia. Hankkeen aikana arvoketjuihin tulee mukaan uusia käsityöläisiä, joita ei ole laskettu hyödynsaajien alkuperäiseen määrään. Hankkeen tulokset hyödyttävät myös käsityöläisten peruskehitysohjelman hyödynsaajien kehitystä ammattilaisina. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 172 499 euroa.
6 2. 4. OSUUSKUNNAN TUOTANNON MONIPUOLISTAMINEN, MARKKINOILLEPÄÄSYN TUKEMINEN JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN Kumppaniosuuskunta: Tierra Nueva Vuosi: suunnitteluvaihe Solidaarisuus jatkaa vuonna 2016 pitkäjänteistä yhteistyötään Tierra Nueva- osuuskunnan kanssa Boacon alueella. Itse osuuskunta toimii taloudellisesti itsenäisesti, mikä tekee siitä hyvän kumppanin maataloussektorin kaupallistamisessa ja edelleen pientuottajien toimeentulon parantamisessa kestävällä tavalla. Tierra Nuevan jäsenosuuskunnat ovat pääosin kahvintuottajia, jotka tarvitsevat täydentäviä tai korvaavia elinkeinoja ilmastomuutoksesta kärsivän kahvintuotannon rinnalle. Keskilämpötilojen nousu ja sadeaikojen muutokset ovat vaikeuttaneet kahvintuotantoa alueella ja kahviruoste (Hemileia vastatrix) on vaikuttanut satomääriin huomattavasti. Hunajan tuotannosta on muodostunut osalle tuottajista hyvä lisäelinkeino, mutta maatilojen tuotantoa on edelleen monipuolistettava. Vuoden 2016 aikana Tierra Nuevan osalta Solidaarisuus ei tue varsinaista hanketoteutusta, vaan osana suunnitteluvaihetta tuetaan Tierra Nuevan strategiapäivitystä. Tähän kuuluu osana pienimuotoinen osuuskuntien oman suunnittelutyön tukeminen tuotannon monipuolistamiseksi pitkällä tähtäimellä uusiin ilmasto-olosuhteisiin sopivaksi sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi osuuskunnissa. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret ja heidän yrittäjyyden kehittäminen osana arvoketjuja. Uusien tuotteiden markkinoiden kartoittamiseen liittyvää työtä tehdään vuoden 2016 aikana. Mahdollisia tuoteryhmiä ovat hedelmien jalostus, makuhunajat ja mausteet. Tässä etsitään aktiivisesti yhteistyötä muiden mahdollisten rahoittajien sekä Reilun kaupan verkoston ostajien kanssa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ohjelmakaudella edelleen olennainen osa tuotannollisia kehitysprosesseja. Tierra Nuevan kanssa toteutetussa hunajan arvoketjuhankkeessa kartoitetaan mitä miehet ja naiset tekevät arvoketjussa, millaisia valta- ja voimasuhteita vallitsee ketjujen eri toimijoiden välillä sukupuolittain ja millaisia mahdollisia kehityspotentiaaleja voidaan tunnistaa. Hyvin toiminutta yhteistyötä suomalaisen kuluttajaosuuskunta Tradekan kanssa Tierra Nuevan tuottajien kehityksen tukemisessa pyritään vuonna 2016 jatkamaan. Hyödynsaajia suunnitteluprosessien tuloksena tulee olemaan vähintään Tierra Nuevan jäsenosuuskuntiin kuuluvat 600 jäsentä perheineen. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 28 448 euroa. 3. Somalimaa 3.1. TODGHEERIN ALUEEN PIENVILJELIJÖIDEN TOIMEENTULON PARANTAMINEN JA OSUUSKUNTIEN KEHITTÄMINEN Kumppanijärjestö: Agricultural Development Organization (ADO) Hankkeessa jatketaan vuoden 2015 lopussa päättyvän ruokaturvan kehittämishankkeen (2012-2015) kehitysprosessia alueen perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseksi taloudellisesti ja ekologisesti
7 kestävällä tavalla. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sen tavoitteena tulee olemaan keskeisten maataloustuotteiden arvoketjujen tukeminen: tuotannon ja osuuskuntien yhteisen yritystoiminnan kehittyminen. Tuettavia tuotantomuotoja ovat maidon, hunajan ja kasvintuotanto (hedelmät, viljat, öljy- ja rehukasvit). Naisten asema tuottajina sekä osuuskunnissa on hankkeen erityinen osa-alue myös jatkohankkeessa. Tuotteiden kaupallistaminen ja yrittäjyyden kehittäminen ovat uuden hankkeen keskiössä. Hanketta toteutetaan Togdheerin läänissä, lähinnä Oodweynen alueella. Maataloustuotannon suurin haaste on veden puute ja hankkeen yksi keskeinen toiminto on vesivarojen käytön kestävä kehittäminen. Hankkeessa edistetään maan hedelmällisyyttä lisääviä toimintatapoja sekä ratkaisuja, jotka tukevat sopeutumista ilmastonmuutokseen, joka näkyy alueella erityisesti lisääntyvänä kuivuutena ja toisaalta tulvien aiheuttamina haasteina. Vesijärjestelmien vesipumppujen energiaratkaisuissa saatetaan tarvita tuotekehittelyä ja yritysyhteistyötä. Maataloustuotannon kehittämisen yksi keskeinen osa-alue on parantaa ympäristön kykyä sitoa vettä ja palauttaa maan viljavuutta. Eroosion vähentämiseksi ja maan toiminnallisen viljavuuden parantamiseksi lisätään maan pintakerroksen biomassaa (mm. metsälaitumet, hedelmäpuut, enemmän alaa viljelyyn) ja estetään tulvavesien eroosiota aiheuttavia vahinkoja. Kastelujärjestelmiä kehitetään edelleen ja kastelun piiriin halutaan yhä useampi kotitalous, naisten ja miesten maatalouteen liittyviä tietoja ja taitoja kehitetään sekä pientuottajien järjestäytymistä edistetään. Naisten osallistumista maataloustuotannon harjoittamiseen edistetään vahvasti hankkeessa. Hankkeeseen saatetaan sisällyttää Somalimaan maataloussektoria ja ruokaomavaraisuutta edistävä komponentti, joka keskittyy kehittämään Somalimaan maataloustutkimusta ja neuvontajärjestelmää sekä omaa siementuotantoa. Koe- ja siementenmonistuspeltoja suunnitellaan ruokaturvahankkeen aikana rakennetun sadevedenkeruualtaan läheisyyteen. ADO suunnittelee toteuttavansa tätä isoa kehitysprosessia useamman kumppanin kanssa, mm. Department of International Environment and Development Studies (Noragric). Afrikkalaisina osaamiskumppaneina ovat olleet Hawassa ja Mekelle yliopistot Etiopiasta, jossa on samantapaiset biologiset tuotanto-olosuhteet kuin Somalimaassa. Hanketta toteutetaan Togdheerin läänissä, lähinnä Oodweynen alueella. Hankkeen välittömien hyödynsaajien arvioitu määrä on 900. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 188 814 euroa. 3.2. MAANVILJELIJÖIDEN JA PAIMENTOLAISTEN TOIMEENTULON VAHVISTAMINEN BURAON JA SHEIKHIN ALUEILLA Kumppanijärjestö: Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Hankkeen tarkoituksena on parantaa pienviljelijäperheiden toimeentulomahdollisuuksia ja lisätä heidän tulojaan kehittämällä rehun- ja sisalintuotantoa alueella elinkeinoina koko arvoketjussa aina tuotannon panosten hankinnasta asiakkaille myyntiin. Hankkeen keskeisiksi toiminta-alueiksi on valittu rehuntuotannon määrän, laadun ja kannattavuuden kasvattaminen, sisalin tuottavuuden parantaminen ja siitä valmistettavien tuotteiden kannattavuuden vahvistaminen erityisesti naisryhmien kanssa, sekä alueiden vesivarojen ja ympäristön tilan kohentaminen.
8 Hanke pyrkii lisäämään veden pidättymistä maaperässä, veden tehokasta käyttöä tuotannossa sekä kasvuston määrän lisäämistä maan hedelmällisyyden ja rakenteen parantamiseksi, mm. metsityksen avulla. Hankkeen aikana tehdään tuotteiden kaupallistamiseen ja markkinointiin liittyviä selvityksiä, joiden perusteella myynnin tehostamiseen ja kannattavuuden lisäämiseen tähtäävät toiminnot suunnitellaan. Hanke tukee naisten omien tuotantoryhmien toimintaa sekä lisää naisten omia tuloja vahvistamalla sisalin arvoketjua. Hankkeen aikana tunnistetaan tapoja tehdä naisten panos arvoketjuissa näkyväksi sekä vahvistetaan naisten asemaa osana rehuntuotannon sekä sisalin arvoketjuja. Sisalin viljely on Somalimaassa uusi elinkeinomuoto, jonka hanke tuo alueelle. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä etiopialaisen Hawassa yliopiston, kenialaisten asiantuntijatahojen ja Somalimaan maatalousministeriön kanssa. Sisal kasvaa kuivissa olosuhteissa ja toimii hyvin eroosion vaivaamien alueiden elvyttämisessä. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Rehun saatavuus ja saanti läpi vuoden on parantunut alueella 2. Godayarin ja Godaweinin kylien naisten osuuskuntien kyky tuottaa sisalia ja valmistaa sisaltuotteita on kehittynyt 3. Tuottajien yrittäjätaidot ovat kehittyneet ja tieto markkinoista on lisääntynyt Vuonna 2016 hankkeessa kehitetään rehun tuotantoa laajentamalla helposti sulavien rehulajikkeiden siementuotantoa ja hankintaa, sekä lisäämällä tuottajien tietoa rehulajikkeiden ravitsemusominaisuuksista ja paalausmenetelmistä hävikin pienentämiseksi, ja edelleen tulojen kasvattamiseksi. Maaperän toiminnallista viljavuutta lisätään kasvattamalla maan päällisen biomassan määrää (muokataan eroosion köyhdyttämää maata rehuntuotantoon sekä istuttamalla rehuksi kelpaavia puulajikkeita), sekä rakentamalla vesiesteitä tulvavesivaurioiden ja viljavan maan huuhtoutumisen estämiseksi. Sisaltuotteita valmistavia naisryhmiä tuetaan perustamalla laadukkaampien sisallajikkeiden taimitarhoja ja sisalintuotannon osaamista kehittämällä. Naisryhmät tarvitsevat laadukkaampaa sisalkuitua tuotteiden valmistusta varten. Uusia sisallajikkeita tuotiin Somalimaahan hankkeessa Etiopiasta vuonna 2015. Sisalin tuotannon kehittämisen rinnalla jatketaan alkanutta naisten osaamisen kehittämistä sisalkuidun käsittelyssä ja -tuotteiden tehokkaassa ja laadukkaassa valmistuksessa. Hankkeen tärkeä osa on rehun ja sisaltuotteiden arvoketjujen kartoittamisen myötä tuotteiden markkinoinnin edistäminen. Tuotteiden laadun parantamisen ohella lisätään tuottajien yhteyksiä markkinoihin, kasvatetaan heidän tietoaan ostajien vaatimuksista ja myyntikanavista. Hanke toimii neljässä kylässä ja sillä on välittömiä hyödynsaajia noin 1020, joista 55 % on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 155 494 euroa.
9 3.3. NUORTEN NAISTEN JA MIESTEN KESTÄVÄN TOIMEENTULON EDISTÄMINEN BURAON KAUPUNGIN ALUEELLA Kumppanijärjestö: Somaliland Youth Society (SYS) Tärkeää toimeentulon edistämisessä on erityisesti nuorten työllisyystilanteen parantaminen Somalimaassa itsetyöllistymisen kautta yrittäjyyttä kehittämällä. Hankkeen tarkoituksena on, että Buraon kaupungissa asuvien nuorten miesten ja naisten työllisyys on lisääntynyt tukemalla nuorten omaa yrittäjyyttä. Hankkeen tavoitteena on luoda nuorten kaupunkilaisten työpaikkoja ruuan arvoketjuihin, mutta myös muille aloille hankkeen alkuvaiheessa tehtävien selvitysten perusteella. Osa hankkeen hyödynsaajista tulee toimimaan CLHE:n ja ADO:n hankkeiden maataloustuotannon arvoketjuissa, mm. sisalin, hunajan, siipikarjan ja seesamiöljyn osalta. Hankkeessa kartoitetaan erityisesti ruuantuotannon arvoketjuja Buraon alueella ja pyritään lisäämään maataloustuotteiden myyntiä ja toisaalta paikallisten tuotteiden kulutusta. Hankkeen keskiössä on yrittäjävalmennus sekä pitkäjänteinen tuki omien yritysten perustamiseksi. Myös yhteisöllistä yrittäjyyttä perustettavien osuuskuntien tai muiden yhteisöyritysmuotojen osalta tuetaan. SYSin avulla kehitetään kaupunkiin nuorten työllistymistä ja yritysohjausta tukevia palveluja. Hankkeen edetessä pohditaan kumppanin kanssa yritysyhteistyön tuomaa lisäarvoa hankkeen tuloksellisuudelle erityisesti niiden yritysten osalta, jotka ovat jo ottaneet yhteyttä Solidaarisuuteen. Hankkeen välittömien hyödynsaajien arvioitu määrä on 1600, joista 50 % on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 77 747 euroa. 3.4. TYTTÖJEN SUKUELINTEN SILPOMISEN EHKÄISY - KOLMAS HANKEVAIHE Kumppanijärjestö: Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Solidaarisuus on tehnyt vuodesta 2007 lähtien yhdessä CLHEn kanssa työtä silpomisen estämiseksi. Työn keskiössä ovat olleet yhteisön eri jäsenille kohdennetut koulutukset, joissa on tarjottu tietoa silpomisen terveydellisistä ja sosiaalisista haittavaikutuksista. Lisäksi hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa. Viimeisimmän hankevaiheen päämääränä oli Togdheerin ja Sanaagin lääneissä asuvien naisten seksuaaliterveyden parantuminen. Tarkoituksena puolestaan oli, että hankkeen toiminta-alueilla yhteisöjen jäsenten asenteet ovat silpomisen vastaisia vuoden 2014 loppuun mennessä. Arviointi osoitti, että koulutukseen osallistuneiden ryhmien tietotaso ja asenteet olivat muuttuneet lähes kaikkien osalta, mutta työtä on syytä jatkaa ja laajentaa koskemaan uusia ryhmiä. Tiedon ja asenteiden muuttuminen ei myöskään automaattisesti takaa perinteen poistumista vaan voi johtaa myös perinteen lievemmän muodon käyttöön siirtymiseen. Solidaarisuuden ja CLHEn työn tavoitteena on kuitenkin luopua perinteestä toiminta-alueilla kokonaan. Vuonna 2016 alkavan hankkeen kolmannen vaiheen aikana keskitytään edelleen erityisesti tiedon lisäämiseen silpomisen haittavaikutuksista. Hanketta tullaan toteuttamaan kylissä, joihin perustetaan silpomista vastustavat komiteat ja nuorisoryhmät. Myös kylien uskonnollisille johtajille tullaan tarjoamaan koulutusta. Lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään Hargeisassa yliopisto-opiskelijoiden ja naistoimittajien
10 kanssa. Hankkeelle perustetaan omat Facebook-sivut ja radio- ja TV-lähetyksiä silpomisen haittavaikutuksista lisätään. Hanketta toteuttava kumppanijärjestö CLHE läpileikkaa Solidaarisuuden tukeman hankkeen avulla silpomisen vastaisen työn kaikkeen muuhunkin Somalimaassa tekemään työhönsä, kuten ympäristö- ja koulutushankkeisiin. Hankkeen tarkempi tavoite sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 135 791 euroa. 3.5. SILPOMISEN VASTAISTEN TOIMIJOIDEN KOORDINAATION TEHOSTAMINEN JA VAIKUTTAMISTYÖN VAHVISTAMINEN SOMALIMAASSA Kumppanijärjestö: Network against FGM/ Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) Hankkeen tarkoituksena on tukea silpomistapausten vähentymiseen tähtäävää työtä kansallisella tasolla Somalimaassa. Hanketta toteuttaa silpomisen vastaista työtä tekevien järjestöjen kattojärjestö NAFIS (Network against FGM/C in Somaliland). Hankkeessa tullaan lisäämään vuoropuhelua niin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, uskonnollisten johtajien kuin poliittisten päättäjien välillä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa lisätään verkostoitumista ja koordinaatiota, jotta toimijat voisivat sopia yhteisistä nolla-toleranssia tukevista viesteistä ja tuloksellisista silpomista vähentävistä lähestymistavoista. Uskonnollisten johtajien välistä vuoropuhelua lisätään ja heidän keskuudesta pyritään aktivoimaan hankkeeseen mukaan entistä enemmän niitä henkilöitä, jotka kannattavat nolla-toleranssia silpomisen suhteen. Poliittisille johtajille tullaan tarjoamaan tietoa silpomisen haittavaikutuksista ja heitä lobataan toimimaan silpomisen vastaisten aloitteiden tekemiseen. Hankkeen tarkempi tavoite sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 55 534 euroa. 3.6. SUKUPUOLISTUNEEN VÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISEMINEN SOMALIMAASSA Kumppanijärjestö: Somaliland Youth and Development Voluntary Organization (SOYDAVO) Vuosi: 2/3 Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja perheväkivalta ovat olleet Somalimaan alueella kasvussa. Maansisäiset pakolaiset joutuvat herkimmin väkivallan uhreiksi ja heidän mahdollisuutensa vaatia oikeutta ovat muuta väestöä heikommat. Väkivallan taustalla vaikuttavat muuttuneet sukupuoliroolit, jotka aiheuttavat hämmennystä perinteisesti hyvin patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Väkivallan ennaltaehkäiseminen ja uhrien oikeuksia kunnioittavan tapausten käsittelyn kannalta tiedon ja kommunikoinnin lisääminen erityisesti nuorten ja heitä ympäröivien yhteisön jäsenten, klaanijohtajien sekä uskonnollisten johtajien keskuudessa ovat hankkeen keskiössä. Toisaalta lisätään vuoropuhelua vastuunkantajien ja oikeuksien haltijoiden välillä ja tietoa väkivallan haittavaikutuksista ja ihmisten oikeuksista. Hanketta toteutetaan 20 kylässä, joista 17 on Buraon kaupungissa ja kolme sen ulkopuolella. Kylissä on myös maansisäisten pakolaisten leirejä. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä 11 koulun kanssa. Vuoden 2016
11 aikana työskennellään erityisesti nuorten kanssa niin kouluissa kuin kylissäkin käsitellen ihmisoikeuksia. Lisäksi klaanijohtajien ja kylävanhimpien kanssa käydään läpi väkivaltatapausten käsittelyä ja siihen liittyviä oikeusperiaatteita. Hankkeen päämääränä on Togdheerin alueen ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja sen tarkoituksena on vahvistaa yhteisöjen kykyä vähentää sukupuolittunutta väkivaltaa hankealueella. Tavoitteena on, että yhteisöjen kyky vähentää sukupuolittunutta väkivaltaa hankealueella on vahvistunut. Hankkeen odotetut tulokset ovat: 1. Vanhempien ymmärrys roolistaan ja vastuistaan perheessä on kasvanut 2. Nuoret ymmärtävät, millä tavalla heidän tulee käyttäytyä muita kohtaan 3. Naisten ja miesten tiedot oikeuksistaan ovat kasvaneet 4. Yhteisön tietoisuus ja luottamus valtiolliseen oikeusjärjestelmään on kasvanut Hankkeen hyödynsaajia on noin 3000 henkilöä, joista noin puolet on naisia. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 133 281 euroa. 3.7. DIASPORA VOIMAVARANA SUKUPUOLTEN VÄLISEN TASA-ARVON EDISTÄMISESSÄ SOMALIMAASSA Kumppanijärjestöt: Suomen Somalia-verkosto ja sen jäsenjärjestöjä Suomessa asuvalla somalialaisten diaspora-yhteisöllä on merkittävä rooli entisen kotimaansa kehittämisessä ja monet diasporan jäsenet toimivatkin aktiivisesti joko yksityishenkilöinä tai erilaisten järjestöjen kautta eri kehityshankkeissa ja vaikuttavat entisen kotimaansa poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Diasporan jäsenillä on usein hyvää tietotaitoa maan oloista ja toimintaympäristöstä sekä kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä ja suora yhteys ruohonjuuritasolle perhesiteidensä kautta. Solidaarisuudella on pitkä historia yhteistyöstä Suomen somali-diasporan kanssa. Solidaarisuus on muun muassa Suomen Somalia-verkoston perustajajäsen, aiempi puheenjohtaja ja tällä hetkellä verkoston toimitilat sijaitsevat Solidaarisuuden toimiston yhteydessä. Vuonna 2014 Solidaarisuus teetti selvityksen siitä, miten Suomessa asuvien somalialaisten voitaisiin tehdä yhteistyötä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä Somalimaassa. Solidaarisuus on yhdessä Suomen Somaliaverkoston kanssa suunnitellut selvityksen pohjalta koulutusprosessin, joka tähtää diaspora-järjestöjen tasaarvo-osaamisen vahvistumiseen ja siihen, että näiden järjestöjen toteuttamissa hankkeissa Somaliassa tasaarvoa toiminnallistetaan entistä paremmin. Hankkeen paikalliset yhteistyökumppanit, hyödynsaajat, tarkoitus sekä odotetut tulokset täsmentyvät hankkeen toteutusvaihetta edeltävän hankesuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2015. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 6109 euroa.
12 4. Uganda 4.1. RUOKATURVAN JA KESTÄVÄN TOIMEENTULON PARANTAMINEN PALABEK GEM:IN ALUEELLA Kumppanijärjestö: Christian HIV and AIDS Prevention and Support Organization (CHAPS) Vuosi: exit-vaihe Hankkeen lopullisena tavoitteena oli parantaa sisällissodasta toipuvien kotitalouksien ruokaturvaa sekä tulotasoa taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Hankkeen tarkoitus oli, että pienviljelijöiden asenteet maataloustuotantoa kohtaan ovat muuttuneet suunnitelmallisemmiksi sekä ammattimaisemmiksi. Hankkeeseen oli tarkoitus sisällyttää toimintoja myös tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi, sillä konfliktinjälkeisellä hauraalla alueella erityisesti seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä on paljon. Valitettavasti tätä prosessia ei voida toteuttaa Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten johdosta. Hankkeen suunniteltujen ja jo aloitettujen prosessien alasajo vaatii exit-strategian, joka laaditaan syksyn 2015 aikana. Vuoden 2016 puolella toteutetaan tarvittavat toiminnot, jotta kumppanit pysyisivät toimintakykyisinä ja voisivat mahdollisesti löytää uusia tukijoita jo aloitetulle työlle. Exit-suunnitelmassa keskitytään seuraaviin teemoihin: kyliin perustettujen säästö- ja lainaryhmien toiminnan jatkumisen varmistaminen, katastrofiriskejä ennaltaehkäisevien suunnitelmien kriittisimpien toimintojen toteuttaminen ja uuden rahoituksen varmistaminen kumppanille tukemalla kumppanin strategiasuunnittelua, vahvistamalla osaamista ja auttamalla rahoitushakemusten laadinnassa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 43 640 euroa. 4.2. KESTÄVÄN TOIMEENTULON EDISTÄMISEN JA YHTEISÖJEN OSALLISTAMISEN VAHVISTAMINEN PALABEK OGILI:N ALUEELLA Kumppanijärjestö: Children of the World Foundation (COW) Vuosi: exit-vaihe Hankkeen tavoitteena oli, että yhteisöjen kapasiteetti kestävän toimeentulon saavuttamiseksi on kasvanut ja perheväkivalta vähentynyt. COW käyttää yhteisöä tukevassa työssään perhelähestymistapaa, jossa jokainen kotitalous luo oman tulevaisuuden vision perustuen olemassa oleviin resursseihin. Hankkeeseen oli tarkoitus sisällyttää toimintoja tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseksi, sillä konfliktinjälkeisellä hauraalla alueella erityisesti seksuaalista väkivaltaa kokeneita naisia ja tyttöjä on paljon. Valitettavasti tätä prosessia ei voida toteuttaa Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten johdosta. Hankkeen suunniteltujen ja jo aloitettujen prosessien alasajo vaatii exit-strategian, joka laaditaan syksyn 2015 aikana. Vuoden 2016 puolella toteutetaan tarvittavat toiminnot, jotta kumppanit pysyisivät toimintakykyisinä ja voisivat mahdollisesti löytää uusia tukijoita jo aloitetulle työlle. Exit-suunnitelmassa keskitytään seuraaviin teemoihin: kyliin perustettujen säästö- ja lainaryhmien toiminnan jatkumisen varmistaminen, perheiden sisäisen dialogin tukeminen perheväkivallan ehkäisemiseksi, katastrofiriskejä ennaltaehkäisevien suunnitelmien kriittisimpien toimintojen toteuttaminen ja uuden rahoituksen varmistaminen kumppanille tukemalla kumppanin strategiasuunnittelua, vahvistamalla osaamista ja auttamalla rahoitushakemusten laadinnassa. Hankkeen kokonaisbudjetti vuonna 2016 on 43 640 euroa.
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 LIITE 2a: TALOUSARVIO 2016 2016 Talousarvio 2015 Talousarvio 2014 Tilinpäätös Varsinainen toiminta Kehitysyhteistyö Tuotot AVUSTUKSET UM kumppanuussopimus 1 570 000 2 550 000 2 395 074 Muut tuotot 31 200 1 570 000 2 581 200 Tuotot yhteensä 1 570 000 2 581 200 2 395 074 Kehitysyhteistyön kulut Ohjelmatoiminta -1 614 946-2 263 616-1 967 011 Ohjelmasuunnittelu, resurssien kehittäminen -289 762-245 020-270 039 Viestintä -247 789-324 000-298 911 Hallinto -239 165-300 000-281 773-2 391 662-3 132 636-2 817 734 Kehitysyhteistyö yhteensä -821 662-551 436-422 660 Hallinnon erittely Henkilöstökulut -140 329-131 922-127 172 Taloushallinnon kulut -27 000-30 500-21 248 Toimiston kiinteät kulut -122 500-97 200-135 909 Toimiston yleiskulut (ATK, puhelin, postitus jne,) -19 200-14 000-22 873 Muut toimistokulut -6 500-26 478-33 656 Muu hallinto -44 600 Siirto kehitysyhteistyöhön 239 165 300 000 281 773-76 364-44 700-59 085 Varsinainen toiminta yhteensä -898 026-596 136-481 745 Varainhankinta Tuotot 1 033 000 804 000 620 175 Varainhankinnan kulut -200 000-245 444-199 945 833 000 558 556 420 230 Omatoiminen tuotto/kulujäämä -65 026-37 580-61 515 Sijoitus-ja rahoitustoiminta Tuotot 32 400 32 731 Kulut 32 400 32 731 Satunnaiset kulut -7 631
Siirto sijoituksesta 200 000 125 000 85 037 Varainhankinnan investoinnit -200 000-125 000-50 263 Tilikauden tulos -32 626-37 580-1 643
BUDJETTI 2016 Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma 2016-2018 Ohjelmatoiminta Hankkeen nimi ja numero Kesto Budjetti Rahoitus 2015 Valtionapu Omarah. NICARAGUA: 451 099 296 214 154 885 1. COMCAVEM: ilmastokestävyyden edistäminen 2016-2018 161 135 105 882 55 254 2. COMCAVEM: käsityöläisten toimeentulon kehittäminen 2016-2018 89 017 58 430 30 586 3. COMCAVEM: käsityötuotteiden tuotekehittely ja markkinointi 2016-2019 172 499 113 228 59 271 4. TIERRA NUEVA: uuden hankkeen suunnittelu 2016 28 448 18 673 9 775 UGANDA: 87 279 57 290 29 989 5. CHAPS: toimeentulon kehittäminen -exit 2016 43 640 28 645 14 995 6.COW: toimeentulon kehittäminen -exit 2016 43 640 28 645 14 995 SOMALIMAA: 752 769 494 117 258 651 7. CHLE: rehun ja sisalin tuotannon kehittäminen 2014-2018 155 494 102 066 53 428 8. CLHE: FGM:n ehkäisy 2016-2018 135 791 89 133 46 658 9. NAFIS: FGM-verkostoitumisen edistäminen 2016-2018 55 534 36 452 19 081 10. SOYDAVO: Naisiiin kohdistuneen väkivallan ehkäisy 2014-2017 133 281 87 485 45 795 11. ADO: Ruokaturvan kehittäminen 2016-2018 188 814 123 938 64 877 12. SYS: nuorten toimeentulon kehittäminen 2016-2018 77 747 51 033 26 714 13. Somalia-verkosto: tasa-arvon edistäminen 2016-2018 6 109 4 010 2 099 KENIA: 323 800 212 542 111 258 14. CCECOME: naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy 2016-2018 107 933 70 847 37 086 15. Manga Heart: FGM:n ehkäisy 2016-2018 107 934 70 848 37 086 16. THUMP: FGM:n ehkäisy 2016-2018 107 933 70 847 37 086 YHTEENSÄ 1 614 946 1 060 163 554 783
Ohjelmasuunnittelu ja resurssien kehittäminen Hankkeen nimi ja numero Kesto Budjetti Valtionapu Omarah. 17. Ohjelmasuunnittelu ja seuranta, kapasiteetin vahvistaminen 224 144 147 128 77 016 18. Kumppaneiden taloushallinnon kapasiteetin vahvistaminen 65 618 43 072 22 546 YHTEENSÄ 289 762 190 200 99 562 Viestintä Hankkeen nimi ja numero Kesto Budjetti Valtionapu Omarah. 19. Kehitysviestintä 137 917 90 529 47 388 20. Ohjelmasta tiedottaminen 109 873 72 120 37 752 YHTEENSÄ 247 789 162 649 85 140 Yhteensä kumppanuussopimuksen kustannukset ilman hallintokuluja 2 152 498 1 782 484 739 486 Hallinto (enint. 10% kokonaiskuluista) Budjetti Valtionapu Omarah. Henkilöstökulut 122 062 Taloushallinnon kulut 27 000 Toimiston kiinteät kulut 91 500 Toimiston yleiskulut (ATK, puhelin, postitus jne,) 19 200 Muut toimistokulut 10 500 YHTEENSÄ 270 262 9,59 % kokonaiskulutuksesta 239 165 156 988 82 177 YHTEENSÄ OHJELMAN KOKONAISKULUT 2013-2015 Budjetti Valtionapu Omarah. YHTEENSÄ 2 391 663 1 570 000 821 663 Um-osuus 65,64 % Omarahoitus 34,36 %
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 LIITE 2c: VIESTINNÄN TALOUSARVIO 2016 KEHITYSVIESTINTÄ Erittely Yht. Tiedotustoiminnan palkat ja palkkiot 50 % 62 185 Viestintäpäällikön palkka 75% 21 953 Digitaalisen viestinnän kehittäjä 25 629 Viestintäkoordinaattori 75% 14 602 Matkat 50 % 3 000 Viestinnän henkilökunnan matkat kehitysyhteistyökohteisiin Solidaarisuus-lehti (painomäärä 26.000 kpl/ julkaisu), 75% kuluista 37 650 Lehden painatus Lehden kuoritus Postitus (Itella) Lehden taitto Globaalikasvatus 16 000 Viestintämateriaalin tuotanto ja välittäminen opetushenkilökunnalle 3 000 Globaalikasvatuksen kampanjan toteutus (mahd. pelisovellus, päätöstapahtuma) 10 000 Globaalikasvatuksen kampanjasivun ylläpito, kehittäminen, materiaalin tuotanto 3 000 Muut kehitysviestinnän välineet 13 582 Kehitysviestinnän visuaalinen tuotanto 5 000 Muut palkat ja palkkiot (kuvaajat, konsultit, kehitys: digi, printti) 2 082 Sähköinen uutiskirje ja tiedotejakelu, 50% 1 500 Digitaalinen media (esm. videot) 5 000 Messu- ja yleisötapahtumat 5 000 Osallistuminen tapahtumiin (esim. Maailma kylässä tapahtuma, Educa, Osaava nainen) Vapaaehtoiminnan kehittäminen 500 KEHITYSVIESTINTÄ YHT. 137 917 OHJELMATIEDOTUS Tiedotustoiminnan palkat ja palkkiot 50 % 69 995 Viestintäpäällikön palkka 75% 21 953 Digitaalisen viestinnän kehittäjä 25 629 Viestintäkoordinaattori 75% 14 602 Työterveys 2 200 ATK-kulut 2 500
Matkavakuutus 300 Puhelin 1 190 Tulostus ja kopiointi 1 620 Matkat 50 % 3 000 Viestinnän henkilökunnan matkat kehitysyhteistyökohteisiin Solidaarisuus-lehti (painomäärä 26.000 kpl/ julkaisu), 25 % kuluista 12 550 Lehden painatus Lehden kuoritus Postitus (Itella) Taitto Solidaarisuus kiittää -julkaisu 50% (varainhankinta 50%) 1 750 Ohjelmatiedotuksen kehittäminen ja tutkimus 3 000 Muut ohjelmatiedotuksen välineet 11 578 Sähköinen uutiskirje ja tiedotejakelu 50% 1 250 Digitaaliset alustat, kehittäminen ja ylläpito 6 328 Yleinen viestintämateriaali, esim. julisteet, kirjekuoret 2 000 Digitaalinen media (esm. Videot) 2 000 Ilmoitukset ja mainokset 6 000 Digitaalinen markkinointi 4 000 Muut ilmoitukset 1 000 Sähköiset ja painetut puhelinluettelot 1 000 Jäsenyydet viestintäportaaleissa ja verkostoissa: 2 000 Maailmanetin jäsenyys OHJELMAVIESTINTÄ YHT. 109 873 KOKO VIESTINTÄ 247 789
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 LIITE 2d: VARAINHANKINNAN TALOUSARVIO 2016 Tuotot Kulut Netto KERÄYSKIRJEET Kirje 1 25 000 5 000 20 000 Kirje 2 35 000 5 000 30 000 Kirje 3 25 000 5 000 20 000 Kirje 4 25 000 5 000 20 000 Kirje 5 35 000 5 000 30 000 Kirje 6 35 000 5 000 30 000 YHTEENSÄ 180 000 30 000 150 000 KUUKAUSILAHJOITUKSET Nicaragua 13 000 0 13 000 Somalimaa 2 000 0 2 000 SVT 10 000 0 10 000 Kenia 8 000 0 8 000 TT 5 000 0 5 000 Yleinen kehitysyhteistyö 160 000 5 000 155 000 Silpomisen vastainen työ 170 000 45 000 125 000 YHTEENSÄ 368 000 50 000 318 000 NENÄPÄIVÄ JA SIIRTYVÄT Nenäpäivä 250 000 0 250 000 Siirtyvät 190 000 150 000 40 000 YHTEENSÄ 440 000 150 000 290 000 MUUT LAHJOITUKSET Muut lahjoitukset 15 000 2 000 13 000 Verkkolahjoitukset 5 000 1 000 4 000 Tradeka 20 000 20 000 Tuotemyynnit 5 000 2 000 3 000 YHTEENSÄ 45 000 5 000 40 000 YLEISET KULUT Henkilöstökulut 110 000-110 000 Keräyskulut 15 000-15 000 Markkinointikulut 20 000-20 000 Sekalaiset kulut 20 000-20 000 YHTEENSÄ 165 000-165 000 KAIKKI YHTEENSÄ 1 033 000 400 000 633 000