VANTAAN KAUPUNKI TURVALLISUUSKYSELY 2017 KOETTU TURVALLISUUS VANTAALLA
TURVALLISUUSKYSELY Vantaan kaupunki kartoitti kaupungin koettua turvallisuutta marras-joulukuussa 2017. Kysely toteutettiin webropol-pohjaisesti kaupungin verkkosivuilla (vantaa.fi/turvallisuus/turvallisuuskysely) ja siihen vastasi lähes 1 800 vantaalaista. Kysely pohjautui rikoksentorjuntaneuvoston valtakunnalliseen turvallisuuskyselymalliin, mutta sitä muokattiin Vantaan kaupungin tarpeisiin soveltuvaksi turvallisuussuunnittelun ohjausryhmän toimesta. Vastaavaa kyselyä ei ole toteutettu Vantaalla aiemmin, mutta jatkossa tämä on tarkoitus vakioida ja toteuttaa määräajoin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kaupungin turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuustyön tukena. Vastaajien taustatiedot Lukumäärällisesti eniten vastauksia annettiin Vantaan suuralueilta, Tikkurilan, Korson sekä Myyrmäen alueilta. Suurin osa vastaajista on asunut Vantaalla ja nykyisellä asuinalueellaan yli vuoden. Vastaajista lähes puolet asuu pääsääntöisesti kerrostaloalueella, kolmasosa omakotialueella ja hieman alle 20% paritalo- tai rivitaloalueella. Noin 75% vastaajista asuu omistusasunnossa. Vastaajista naisia oli 74% ja noin puolet kaikista vastanneista kuului 30-49-vuotiaiden ikäryhmään, mutta vastauksia annettiin kaikista ikäryhmistä (alle 15-vuotias - yli 70-vuotias). Suurin osa vastaajista on tällä hetkellä työelämässä (tai osa-aikaeläkkeellä) eikä heillä ole kotitaloudessaan alle 18-vuotiaita lapsia. Oman asuinalueen yhteisöllisyys Oma asuinalue koetaan suhteellisen yhteisölliseksi ja myös naapuriapuun luotetaan. Asuinalueensa kokee hyvin yhteisölliseksi 41% vastaajista ja 42% vastaajista toteaa, että alueella asuvat ihmiset ovat halukkaita auttamaan toisiaan. Yli puolet vastanneista katsoo, että alueella asuvat ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään ja 42% kokee, että alueella asuviin ihmisiin voi luottaa. Vastaajat pitävät hyvin todennäköisenä tai melko todennäköisenä, että asuinyhteisössä puututtaisiin, jos esimerkiksi nuorisoporukka maalaisi seiniin graffiteja. Vastaajista 40% uskoo naapurien puuttuvan jos oman talon edustalla olisi esimerkiksi tappelu tai uhkailua, mutta toisaalta lähes kolmasosa vastaajista uskoo, ettei asiaan todennäköisesti puututtaisi mitenkään. Oman asuinalueen turvallisuus ja rikollisuus sekä viihtyvyys Suurin osa vastaajista pitää omaa asuinaluettaan suhteellisen rauhallisena, turvallisena ja ongelmattomana. Vastaajat eivät pääosin koe mitään erityisiä ongelmia suuriksi tai melko suuriksi omilla asuinalueillaan. 2
Yli 60% vastaajista näkee järjestyshäiriöt melko tai hyvin pieninä ongelmina omalla asuinalueellaan ja 20% ei koe niitä lainkaan ongelmaksi. Samoin yli 60% vastaajista katsoo rikokset ja omaisuuden tahallisen vahingoittamisen omalla asuinalueellaan melko tai hyvin pienenä ongelmana. Vastaajista 18 % kokee rikokset melko suureksi ongelmaksi omalla alueellaan. Suurin osa vastanneista ei ole joutunut viimeisen 12 kk:n aikana omaisuusrikoksen uhriksi. On kuitenkin huomattava, että vastanneista 22% kertoo joutuneensa polkupyörävarkauden kohteeksi ja muuhun omaisuuteen (kuin autoon) kohdistuneen vahingonteon uhriksi 18% vastanneista. Valtaosa vastaajista ei pidä huumeiden myyjiä tai käyttäjiä suurena tai lainkaan ongelmana omalla asuinalueellaan. Suurin osa vastaajista ei ole nähnyt tappelua tai pahoinpitelyä omalla asuinalueellaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Kuitenkin 12% vastaajista arvioi väkivallan omalla asuinalueellaan hyvin suureksi ongelmaksi. Vastaajista yli 60% ei koe roskaisuutta suurena tai lainkaan ongelmana omalla asuinalueellaan, kun taas 38% kokee tämän melko suureksi tai suureksi ongelmaksi. Yli 70% vastanneista ei sen sijaan pidä töhryjä ja graffiteja ei suurempana ongelmana tai lainkaan ongelmana omalla asuinalueellaan. Häirintä Sanallisen häirinnän kohteeksi on joutunut melko moni vantaalainen (suhteessa muihin rikoksiin). Vastaajista 38% on kokenut sanallista häirintää. Lisäksi 12% on kokenut väkivallalla uhkailua. Turvallisuudentunne Kyselyn perusteella vantaalaiset ovat eniten huolestuneita omaisuuden varastamisesta tai vahingoittamisesta sekä siitä että joutuisi liikenneonnettomuuden uhriksi. Myös häirinnän kohteeksi joutuminen huolettaa, samoin tulipalon, onnettomuuden tai tapaturman uhriksi joutuminen. Turvallisuudentunnetta heikentää vastaajien mielestä eniten maahanmuutto, poliisin näkyvyyden ja valvonnan väheneminen, valvonnan siirtyminen yksityiselle turva-alalle sekä rasismi. Maahanmuutto jakaa mielipiteitä tasaisesti: 32% on hieman huolestunut ja 45% on melko tai erittäin huolestunut, sen sijaan 23% vastaajista ei ole ollenkaan huolestunut maahanmuutosta. Ilmiönä syrjäytymisen kokee huolestuttavaksi lähes kaksi kolmasosaa vastaajista. Poliisilta toivottaisiin näkyvämpää läsnäoloa ja jalkautumista, erityisesti keskustoihin, asema-alueille ja kauppakeskuksiin sekä näiden lisäksi myös asuinalueille. Yleisten paikkojen turvallisuus ja viihtyisyys Vantaalla Väkivallan pelko, häirintä ja tietyt paikat aiheuttavat turvattomuuden tunnetta erityisesti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin noin kolmasosalle vastaajista. Vastaajista hieman alle puolet on satunnaisesti pelännyt väkivallan kohteeksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella 3
liikkuessaan (viimeisen 12 kk:n aikana), useasti väkivallan kohteeksi joutumista on pelännyt 14%. Turvallisuuskyselyn perusteella koetussa turvallisuudessa on Vantaalla havaittavissa alueellisia eroja. Turvattomuutta aiheuttavat erityisesti päihtyneet sekä epämääräiset miestai nuorisoporukat. Viihtyisyyttä vähentävät erityisesti roskaaminen ja epäsiisteys sekä juopuneet. Noin puolet vastaajista kokee Vantaan olevan turvallinen tai suhteellisen turvallinen kaupunki. Neljännes vastaajista kokee alueet turvalliseksi tai turvattomaksi sen mukaan missä liikkuu. Huonoksi Vantaan turvallisuuden sen sijaan arvioi noin 20% vastaajista. Vantaan kokee viihtyisäksi yli puolet vastaajista, hieman yli 10 % kokee alueen viihtyisäksi tai epäviihtyisäksi sen mukaan millä alueella liikkuu tai asuu. Yleisesti ottaen turvattomuutta koetaan eniten seuraavilla paikoilla: 1. Asemat ja niiden ympäristö, Asemat, asema-alueet ja niiden ympäristö koetaan turvattomiksi paikoiksi Vantaalla, etenkin ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuisin. Erilaiset porukat/jengit asemilla ja aseman seuduilla (nuoret, päihtyneet, maahanmuuttajamiehet) aiheuttavat osaltaan turvattomuudentunnetta. 2. Ostoskeskukset ja niiden ympäristö, ravintoloiden ympäristöt 3. Pimeät ja hoitamattomat alueet, Valaisemattomat tai huonosti valaistut kävelytiet ja lenkkipolut, alikulkutunnelit ja erityisesti metsän läpi kulkevat reitit koetaan turvattomiksi ilta- ja yöaikaan. Liikenneturvallisuus Turvallisuuskyselyn perusteella vantaalaiset kokevat liikenneturvallisuuden kaupungissaan hyväksi. Kävelyn ja pyöräilyn omalla asuinalueellaan kokee turvalliseksi tai melko turvalliseksi yli 70% vastanneista. Autoilun kokee turvalliseksi omalla asuinalueellaan 70% vastanneista. Myös joukkoliikenteen omalla asuinalueellaan kokee turvalliseksi yli 70% vastanneista. Tapaturmat ja onnettomuudet Eniten tapaturmia aiheutuu liukastumisista. Vastanneista yli puolet ei ole kokenut tapaturmia viimeisten 12 kk:n aikana. Erilaisia liukastumisia ja kaatumisia on kuitenkin tapahtunut yli kolmasosalle vastanneista. Vastanneista lähes 70% kokee tapaturmansa johtuneen hiekoituksen puutteesta. Muiksi syiksi vastaajat kertovat oman huolimattomuuden, kuten vääränlaiset jalkineet, oman pihan hiekoittamattomuuden, kiireen tai oman kömpelyyden. 4
Kodin turvallisuus ja varautuminen yhteiskunnan häiriötilanteisiin Vastauksien perusteella vantaalaiset ovat varautuneet kohtuullisesti erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin, kuten onnettomuuksiin, sähkökatkoihin tai vedenjakelun häiriöihin. Kuitenkin lähes 40% vastaajista kertoo, ettei ole varautunut mitenkään. Sen sijaan 40% on varannut pariksi päiväksi ruokaa, juomaa ja lääkkeitä sekä muita välttämättömiä tarvikkeita. Hieman alle 10% vastaajista on varannut viikon tarpeisiin em. tarvikkeita. Yli puolelle vastaajista on taloyhtiö kertonut, mikä on asukkaan vastuu asunnon palovaroittimista. Lähes puolelle vastanneista ei kuitenkaan ole jaettu kotiin toimintaohjeita onnettomuuksien, vahinkojen, tapaturmien ja sairauskohtausten varalle tai esimerkiksi pelastussuunnitelmaa liitteineen. Vastaajista 30% on saanut tällaiset toimintaohjeet kotiinsa. Lisätiedot: Riskienhallinta-ja valmiuspäällikkö Heikki Kangas, 09-83911 5