Pohjois-Savon liitto Lausunto 15.05.2018 VM/674/00.01.00.01/2018 Asia: VM/674/00.01.00.01/2018 Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2018-2022 Lausunnonantajan lausunto Pyydämme lausuntoa sekä asiakirjan nimestä, sisällöstä että liitteistä. Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään. Valtiohallinto luo digi-yhtenäis[ohjaus]politiikkaa maakunnille unohtaen oman roolinsa, kunnat ja yksityiset toimijat. Kaikki nämä kuitenkin yhdessä luovat asiakkaan kokonaispalvelun. Kansalaisille palveluiden yhdenmukaisuus ja asiakaskokemus kärsii, kun kuntasektorin ja yksityisen sektorin osallisuus ja mahdolliset velvoittavat kohteet eivät ole digi-yhtenäis[ohjaus]politiikassa. Mistä kansalainen saa tiedon ja käsityksen hänen "yhden luukun palvelun" kokonaisuudesta, joka hänen palveluitaan koskee ja mikä on eri toimijoiden vastuut ja velvoitteet valtio-maakunta -suhteen ulkopuolella ja valtio-valtio -suhteen sisällä? Tämän digi-yhtenäis[ohjaus]politiikan on oltava siis kattavampi. Digi-yhtenäis[ohjaus]politiikassa velvoitetaan maakuntien yhteistoimintaan, vaikka vastaava toiminta ei ole kunnossa edes valtiotoimijoiden kesken. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) 4 Ohjaus määrittelee: Valtiovarainministeriön tehtävänä on tämän lain mukainen julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus. Ministeriön tulee erityisesti huolehtia: 1) julkisen hallinnon toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin (kokonaisarkkitehtuuri) suunnittelusta ja kuvaamisesta; 2) julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta; 3) julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Tämä tietohallintolaissa kuvattu ohjausvelvoite tulee ilmetä selkeämmin digiyhtenäis[ohjaus]politiikka -luonnoksesta. Tämä politiikka asettaa velvoitteita ja vaateita muille kuin ministeriöille ja jättää varsinaisen yhtenäisyydestä ja integraatiosta huolehtimisen käytännössä maakunnalle, myös maakuntaa ylemmällä tasolla. Lausuntopalvelu.fi 1/5
Liian monin paikoin digi tulee ennen toimintaa. Kaikki lähtee palvelutoiminnasta ja sen kyvystä osata ja ymmärtää digiratkaisuja, niiden mahdollisuuksia ja vaikutuksia itse toimintaan. Asiakas on luonnollisesti keskiössä, mutta hän käyttää palveluja, joiden pitää toimia digitalisoituja palveluja tehokkaasti hyödyntäen. Tämän digi-yhtenäis[ohjaus]politiikan pohjalta digitalisaation tuominen osaksi toimintaa tapahtuu väärin päin eli tekniset ratkaisut edellä. Tästä digiyhtenäis[ohjaus]politiikasta muodostuu kuva, että palvelut pyritään digitalisoimaan kiireisellä aikataululla teknisin ratkaisuihin, joihin toiminnan ja asiakkaan on sopeuduttava. Käyttövelvoitteen piiriin kuuluvien ratkaisujen investoinnit ja kehitys on kustannettava valtion erillisellä rahoituksella eikä niitä siten pidä sisällyttää maakunnan yleiskatteelliseen rahoitukseen. Tämä on tuotava selkeästi esille tässä digi-yhtenäis[ohjaus]politiikassa. Sama koskee myös kansallisten toimijoiden tuottamia ratkaisuja. Myös vuosien 2020 2022 tarvittava järjestelmä- ja digitalisaatiokehitys on kustannettava erillisrahoituksella, jotta tarvittavat kehitystoimet tosiasiallisesti turvataan ja tapahtuvat. Yleiskatteellisessa rahoituksessa nämä tarvittavat kehitystoimet taistelevat samoista rahoista maakunnan palvelutoiminnan kanssa ja vaaka on tällöin palvelutoiminnan puolella. Myös tämä erillisrahoitus tuotava selkeästi esille tässä digiyhtenäis[ohjaus]politiikassa. Maakunta on velvoitettu tuottamaan palveluja myös poikkeustilanteissa. Tämä voi olla ristiriidassa käyttövelvoitteen ja digi-yhtenäis[ohjaus]politiikan näkökulmasta, koska tietojärjestelmien on oltava toimintakykyisiä kansallisten (velvoitettujen) ict- ja tietojärjestelmäpalveluiden puuttuessa/vikaantuessa. Lähtökohtaisesti suunnittelun ja ohjauksen on tapahduttava siten, että paikallisesti palvelutoiminnan tarvitsemien tietojärjestelmien käyttö jatkuu, vaikka kansalliset (velvoitetut) palvelut ovat poissa käytöstä. Tästä on käytännön esimerkkejä haitoista ja vaikeuksista liittyen KELAn ja VRK:n palveluiden häiriöihin. Nyt tämä potentiaalinen häiriökenttä on laajenemassa. Varautumisen ja riskien hallinnan kannalta keskeinen suunnitteluperuste, eli tietojärjestelmien käytettävissä olo huolimatta kansallisten palveluiden häiriöistä, on tuotava selkeästi esille varautumisen yhteydessä. Tämä digi-yhtenäis[ohjaus]politiikkan aikataulut ovat erittäin haastavat maakuntien valtavien muutostöiden suhteen, mitkä tehdään palveluiden siirtämiseksi maakunnalle 2020 alkaen. Erityisesti henkilöstöstä on jo nyt kova pula ja kyky ottaa vastaan uutta tehtävää muutöstöiden oheen on olematon. Kaikki voimavarat menevät palvelutoiminnan järjestämisvastuun siirron näkökulmasta välttämättömien muutosten tekemiseen. Tässä digi-yhtenäis[ohjaus]politiikassa aikatauluja tulee tarkastella kriittisesti edellä mainittuun nähden ja pohtia ne kokonaisuutena uudelleen. Maakunnissa kokonaisarkkitehtuurin hallinta ja osaaminen on heikkoa - kaikilla sen osa-alueilla. Sille kuitenkin ladataan merkittäviä odotuksia ja velvoitteita tässä digi-yhtenäis[ohjaus]politiikassa. Asian tilaan on puututtava välittömästi eritasoisten koulutusten muodossa ja siinä järjestämisen vastuu on valtiovarainministeriöllä - tämä koulutustarve ja sen järjestämisvastuut on tuotava esille tässä digiyhtenäis[ohjaus]politiikassa. Kokonaisarkkitehtuuria on pystyttävä tekemään maakunnissa välineriippumattomasti eli maakuntien parhaaksi katsomilla ratkaisuilla - kyse on kuitenkin johtamisen ja muutosjohtamisen välineestä yhdestä keskeisestä välineestä. Monin osin koulutuksessa ja neuvontapalveluissa vastuu vieritetään maakunnalle. Tällöin syntyy yleiselläkin tasolla 18 kpl erilaisia toteutuksia erilaisilla sisällöillä. Erityisesti neuvontapalveluiden osalta yhden luukun periaate toteutuu heikosti, samoin kuin mahdollinen 24/7-neuvontapalvelu. Digi-yhtenäis[ohjaus]politiikassa on tarkennettava näiltä osin työnjakoa valtiotoimijoiden välillä ja maakuntien kanssa peilaten tietohallintolakiin ja sen velvoitteisiin, jotta saadaan tarkoituksenmukainen lopputulos. Lausuntopalvelu.fi 2/5
Osassa maakuntien alueita on tehty voimakasta kehitystyötä ict-palveluiden kehittämiseen paikallisin verovaroin ja sitä on tehty nykyisten sairaanhoitopiirien, muiden kuntayhtymien ja alueen kuntien yhteistoimintana mm. yhteisten ict-inhouse -yhtiöiden muodossa. Nyt mm. tämän digiyhtenäis[ohjaus]politiikan pohjalta yhteistoiminta on purettava ja kunnat jäävät pois meneillään olevasta ict-kehityksestä ja sen volyymeista. Kunnat kuitenkin tarvitsevat monin osin samat ratkaisut omassa toiminnassaan ja myös yhteistoiminnassa maakuntien kanssa (HYTE, LAPE jne.). Lisäksi kunnatkin kuuluvat osin samojen kansallisten palveluiden piiriin kuten varautuminen ja riskienhallinta ja kansallinen palveluväylä. Tämä ei ole kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista eikä järkevää. On siis voitava arvioida, onko yhteisesti tehty ratkaisu kokonaistaloudellisesti halvempi ja toiminnallisesti selkeästi parempi kuin maakunnalla oleva oma ratkaisu. Myös tämä digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka herättää kysymyksen maakuntien todellisesta itsehallinnosta. Maakuntien voimakas ohjaus suhteutuu maakuntien itsehallintoon. Tästä digiyhtenäis[ohjaus]politiikasta tulee selvästi esille, että maakuntien itsehallinto ja vaikuttamismahdollisuudet omaan toimintaan ja sen ratkaisuihin ovat käytännössä olemattomat. Käytännössä ministeriöt ohjaavat maakuntaa jo ihan käytännön tasolla ja maakuntien todelliset vaikuttamisen mahdollisuudet siinäkin ovat olemattomat. Yleisesti ottaen tämä on hajanaisten palojen digi-yhtenäis[ohjaus]politiikkaa, josta tulee vaikutelma osaoptimoinnista sopivin kohtein kokonaisuuden kustannuksella ja jossa jo tapahtunut hyvä kehitys siirretään sivuun. Halutaan kontrolloida tiettyjä hyvinkin tarkkoja alueita, vaikka yhtenäisyyden pohjalta olisi järkevää luoda kansalliset ratkaisut selkeästi laajemmassa mittakaavassa saman tien ja hyödyntää maakunnissa verovaroin tuotettuja olemassa olevia ratkaisuja. Ilmeisesti kohdennettujen (tarkastikin rajattujen) osa-alueiden käsittelyllä yritetään välttää kyseenalaistavaa keskustelua maakuntien todellisesta itsehallinnosta sekä samalla keskustelua kansallisista palvelukeskuksista ja niiden todellisesta ohjauksesta ja vallasta (ministeriöiden ohjausvallan mahdollisuudet säädöksissä ja säädösten laatimisen mahdollisuus). Otsikkokohtaiset kommentit Otsikko 2.1, kohta 9 (sivu 12) Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan Skaalattavuuden periaatteessa ratkaisut on saatava myös kuntien kanssa yhteiskäyttöön, tästä esimerkkinä HYTE ja LAPE, joissa kunnillakin on toimijaroolia. Skaalautuminen pelkästään maakunnille ei ole riittävää. Otsikko 3.1, kohta 3 (sivu 21) Muutoksen toimeenpanoa tukevan strategisen suunnittelun ja seurannan yhteistoimintamalli maakuntien ja valtion kesken on määritelty ja toimeenpantu Toimintamallin perusteella maakunnilla ja ministeriöillä on kyky jakaa ja koordinoida asioita osapuolten kesken kehittämishankkeiden valmistelussa, ja sopimisessa siitä miten ja millä panostuksella kukin maakunta on mukana digikehittämisessä. Tämä on maakunnan näkökulmasta heikosti ennakoitava malli, jos mitään yleisperiaatetta ei ole vaan kaikki sovitaan tapauskohtaisesti milloin missäkin ajan- ja asiankohdassa. Otsikko 3.1., kohta 9 (sivu 24) Maakuntien digi-ohjauksen valvontaviranomaisvastuut on määritelty Muut osallistuvat tahot: Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö Miksi näin? Joko valtiovarainministeriö toteuttaa tietohallintolaissa määrättyä velvoitettaan tai sitten mukan on muitakin miniteriöitä hallintoalojensa puitteissa. Lausuntopalvelu.fi 3/5
Otsikko 3.1., kohta 11 (sivu 24) Asiakkaiden digiosaamista on parannettu Miksi valtiotoimijat eivät ole tässä mukana? Heille kuuluu kansalaisille tuotettava yleisinformaatio ja itseoppimisen materiaali. Otsikko 3.1., kohta 12 (sivu 26) Maakuntien digi-ohjauksessa ja -toiminnassa tarvittavia kyvykkyyksiä on syvennetty Lisäksi maakunnat määrittelevät yhteisen digipalvelu- ja kyvykkyyspohjaisen operatiivisen mittariston ja ohjaustaulun, jonka avulla maakunnat kykenevät yhteismitallisesti toteuttamaan ja seuraamaan digipalvelutoiminnan tilaa, sekä hallitsemaan ja suuntaamaan palvelusalkkujen muodostusta ja hallintaa asiakaspalautteen pohjalta. Tämän osana maakunnat parantavat kykyään osallistaa henkilöstöä, esim. henkilökunnan/ammattilaisten osallistaminen sitouttamisnäkökulmasta, tiedolla johtamisen toteuttamisen ja yhteistoiminnan (ennusteet ja raportointi), tai itseohjautuvien tiimien hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä yksistään on jo sellainen tehtävä, että suuri osa maakunnista on vaikeuksissa ja/tai tarvittavat ratkaisut puuttuvat. Kohta on syytä avata konkreettisemmaksi, jotta kohta edes ymmärrettäisiin. Tähän on syytä lisätä valtiotoimijoiden opastus- ja koulutusvastuu sekä tarvittava ratkaisukehityksen tukeminen. Otsikko 3.3. kohta 16 (sivu 29) Kela tarjoaa Kanta- ja valinnanvapauspalvelut sekä käytettävyydeltään korkeatasoiset rajapinnat sote-palvelujen tuottajille KELAn palveluihin liittyen julkisten toimijoiden pääsialliset käyttäjät puuttuvat edelleenkin suunnittelusta ja ohjauksesta. Näiden tulee olla luomassa yhtenäisyyttä koko ketjuun. Nykyinen tilanne, jossa STM käy kaikki keskustelut ja neuvottelut kehitystoimista ja jossa käyttäjäkunta kustantaa toiminnan, näyttää saavan jatkoa eli maakunnat on jätetty KELAn palveluiden kehitystoimista ja hallinnasta ulos. Liite 4 Toimijat ja tehtävät tavoitetilassa 2020 I. Ministeriöt Valtioneuvoston yhteinen maakuntien digi-ohjaus (sivu 56) Kukin ministeriö ja maakunta osallistuvat digiohjauksen valmisteluun ja toimeenpanoon, sekä digiohjaukseen kuuluvien toimenpide-ehdotusten valmisteluun sekä seurantaan ja arviointiin. Kukin ministeriö huolehtii hallinnonalansa ratkaisujen, erityisesti toimialasidonnaisten ICT-ratkaisujen kehittämisestä, käyttämisestä ja arvioinnista sekä toimialaansa koskevien digi-ohjauksen toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan ja maakunnissa. Kukin maakunta huolehtii digiohjauksen toimenpiteiden toimeenpanosta maakunnassa. Kuka vastaa toimialojen välisestä integraatiosta, kun jokainen ministeriö huolehtii vain omastaan? Maakunnalle on keskeistä monipuoliset ja laaja-alaiset, integroidut palvelut myös yli sote-rajan. Ja kuka huolehtii maakuntakokonaisuuden johtamisessa tarvittavan informaation hallinnasta? Ministeriöiden välisiä toimintaintegraatioit on avattava ja tarkasteltava. Muutoin tämä digiyhtenäis[ohjaus]politiikkaa jää vakvasti puutteeliseksi Maakuntaa on johdettava ylätasolla yhtenä kokonaisuutena ja siinä maakunta tarvitsee kaiken tiedon toiminnastaan helposti hyödynnettäväksi. Tätä kohtaa on täydennettävä ministeriöiden keskinäisen ohjauksen osalta, kuinka he tarkastelevat toimialaratkaisut ja yhteistoiminnan toisiinsa nähden. On haastavaa, jos kaikki 18 maakuntaa toimisivat tässä integraatoreina. Lausuntopalvelu.fi 4/5
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) (sivu 58) TEM valmistelee kasvupalvelujen toimialasidonnaisten tietojärjestelmien periaatteet ja linjaukset, sekä maakunnallisia kasvupalveluja koskevat asiat. Mikä on maakunnan rooli TEMin toimialan tietojärjestelmien ratkaisuissa? Mitkä ovat maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa käyttöönsä tulevan ratkaisun määrittelyyn ja kehittämiseen? Teksti antaa ymmärtää, että maakunta sivuutetaan ratkaisujen kehityksessä. Tähän kohtaan on lisättävä maakuntien rooli. Saman voi toistaa myös muun muassa kohdassa Ympäristöministeriö. Huttunen Tuulikki Pohjois-Savon liitto - Pohjois-Savon maakunta- ja sote-uudistuksen ICT ja Digi -alajaosto Lausuntopalvelu.fi 5/5