Kokouskutsu Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan päätösseminaari ja kokous 1(6) 22.10.2012 Aika Maanantai 22.10.2012 klo 9.00 14.00 Paikka Länsi-Uudenmaan sovittelutoimiston Espoon toimipiste, Sinikalliontie 9, 02630 Espoo Kokouspöytäkirja Neuvottelukunnan kokouspöytäkirja on seminaarimuistion yhteydessä läsnä läsnä Neuvottelukunnan Jäsenet; Varajäsenet; jäsenet, varajäsenet Marttunen, Mauri, pj. (x) Solantaus, Tytti ( ) ja asiantuntijajäsenet Kinnunen, Aarne, varapj. (x) Hartoneva, Anne ( ) Haavisto, Kari (x) Manns-Haatanen, Heidi ( ) Reen, Tommi ( ) Calin, Ari-Pekka ( ) Sambou, Saija (x) Saario, Kaisa ( ) Helander, Jaana (x) Savela, Antti ( ) Julkunen, Ilse ( ) von der Pahlen, Bettina ( ) Paasikoski, Kirsi (x) Kärkkäinen, Marja-Leena ( ) Mäenpää, Pia (x) Metsäpelto, Leena ( ) Mansikka, Tanja ( ) Uotinen, Sami ( ) Öberg, Tuija (x) Väinölä, Janne ( ) Salin, Olli (x) Mehtonen, Terttu ( ) Hellstrand, Kurt ( ) Rosengård-Andersson, Pia ( ) Yliriesto, Heli ( ) Savolainen, Esa (x) Pohjanvirta, Helena ( ) Ikonen, Reetta ( ) Tykkyläinen, Juha ( ) Pyöttiö, Tiina ( ) Flinck, Aune, asiant. (x) Kjällman, Petra, asiant. ( ) Marttunen, Matti, asiant. ( ) Juntunen, Kalevi, siht. (x) Slögs, Pia, siht. (x) PÄÄTÖSSEMINAARIN MUISTIO 1. Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Aarne Kinnunen avasi päätösseminaarin ja paikallisen tapaamistilaisuuden. Puheenjohtaja Mauri Marttunen jatkaa puheenjohtajuutta klo 10.00 jälkeen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten lisäksi seminaariin ja neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat osa Länsi-Uudenmaan sovittelutoimiston henkilöstöstä ja paikallisia poliisi- ja syyttäjäviraston edustajia. Osallistujille jaettiin neuvottelukunnan toimintakertomusluonnos vuosilta 2010 2012. 2. Sovittelun vastuuhenkilö Pia Slögs esitteli Länsi-Uudenmaan sovittelutoimintaa. Sovittelutoiminta Espoossa on tänä vuonna organisoitu uudelleen siten, että sovittelua hoitaa nyt Länsi-Uudenmaan sovittelutoimisto. Tapausmäärät ovat lisääntyneet ja niistä erityisesti lähisuhdeväkivaltarikokset, joita on ohjattu sovitteluun aikaisempaa huomattavasti enemmän. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
Pia Slögsin esitys on lyhenteenä tämän pöytäkirjan liitteenä. Sovittelija Eija Taura täydensi Pia Slögsin esitystä omilla sovittelukokemuksillaan. Hän kertoi tulleensa mukana sovittelutoimintaan parikymmentä vuotta sitten. Silloin toiminta oli Espoon kaupungin alaisuudessa ja sovittelutoimistossa oli tuolloin vain yksi päätoiminen henkilö. Aluksi soviteltiin nuorten rikoksia. Myöhemmin tuli mukaan naapuruus- ja lähisuhdeväkivaltarikoksia. Eijan esitykseen liittyi myös yksittäisiä ja mielenkiintoisia sovittelukokemuksia. Hänen mielestään lähisuhdeväkivallan sovittelu on kehittynyt valtavasti. Uutena asiana on mukaan tullut myös maahanmuuttajien asioita, jolloin mukaan tarvitaan tulkkeja, mikä tuo sovitteluun omat haasteensa. Sovittelutoiminnan lakisääteistämisen yhteydessä v. 2006 syntyi huoli, häviääkö toiminnan vapaaehtoisuus ja katoavatko vapaaehtoiset sovittelijat. Näin ei onneksi ole käynyt. Yhteistyö poliisiin ja syyttäjiin on toiminut hyvin. Sovittelijat kaipaavat Espoon ja koko Länsi-Uudenmaan alueella yhä enemmän sovittelun yhteisiä nettisivuja, joissa voitaisiin olla yhteydessä sovittelutoimistoihin ja pitää yhteyksiä sovittelijoiden kesken. Eija kaipasi myös erityiskoulutusta nuorten sovitteluun ja riita-asioihin. Koulutusta on ollut yleensä hyvin saatavissa, mutta toivomus olisi jatkuvasta koulutuksesta. Eijan näkemyksen mukaan puolet sovittelussa olleista rikoksista ovat olleet humalassa tehtyjä. Hän sovittelee keskimäärin 2 3 juttua kuukaudessa. Sovittelujen kulukorvausta Eija pitää nyt asiallisena ja riittävänä. Motiivina sovittelun vapaaehtoistoimintaan ovat olleet omat lapset, kiinnostus nuoriin ja onnistuneet sovittelut. Pia Slögs lisäsi, että tulkkien saaminen on joskus ollut hankalaa. Tulkit maksavat n. 100 /tunti ja siten yhdestä sovittelusta saattaa koitua n. 300 400 :n kustannukset. Sovittelijoita on nyt liian vähän ja se kuormittaa mukana olevia sovittelijoita. Espoossa on ollut aika helppo saada sovittelijoita, mutta Raaseporin, Lohjan ja Vihdin alueella on tilanne ollut hankalampi. Joskus pienellä paikkakunnalla sovittelijoilla on myös jääviysongelmia sovittelijana toimimisessa. 3. Tutkinnanjohtaja Henrik Niklander Espoon pääpoliisiasemalta esitteli poliisin yhteistyötä rikosasioiden sovittelutoiminnassa. Hän kertoi toimineensa tehtävässään jo n. 30 vuotta. Espoon Poliisilaitos on maan neljänneksi suurin. Nuorten alle 18 v.n rikokset käsitellään poliisilaitoksella ns. Junnupalaverissa. Palaverissa selvitetään tekijän taustoja ja soveltuvuutta mm. sovitteluun. Jos hän on ns. taparikollinen, niin silloin käytetään pakkokeinolain mukaisia menettelyjä. Tavanomaisen nuoren kohdalla käytetään enemmän aikaa selvittelyyn ennaltaehkäisevässä mielessä. Yleensä juttu ohjautuu syytäjälle, koska toisin kuin syyttäjän toimesta esitutkinnan yhteydessä juttua ei voi ns. tappaa. Henrik Niklanderin mielestä poliisin näkökulmasta katsottuna ollaan erimielisiä siitä, soveltuvatko lähisuhdeväkivaltarikokset sovitteluun vai ei. Itse hän kertoi pitävänsä sitä kyllä mahdollisena. Espoossa tehdään lähisuhdeväkivaltarikoksissa yhteistyötä Lyömättömän linjan kanssa. Aikanaan on sovittu, ettei poliisi ohjaisi lähisuhdeväkivaltarikoksi sovitteluun. Nyt tilanne Espoossa on vähän ns. kelluva. Aikaisempi linja oli ehdoton. On myös epäselvää siitä, mikä on lähisuhdeväkivaltarikos? Henrik Niklanderin näkemyksen mukaan Espoossa poliisi antaa esitutkinnan yhteydessä poliisihallituksen ohjeistuksen mukaisesti osapuolille tietoa sovittelusta, vaikka sovittelun ohjausta ei esitetä. Hän myös korosti, että tutkijat toimivat itsenäisesti ja riippumat- 2(6)
3(6) tomasta ja pidättäytyminen täysin esimerkiksi lähisuhdeväkivaltarikosten sovitteluun ohjaamisesta ei riko sovittelulaissa poliisille annettua harkintaan perustuvaa velvoitetta sovitteluun ohjaamisessa. Tutkijat voivat toimia tässä asiassa siis täysin itsenäisesti. Esitutkinnasta ja sovittelusta jaetaan myös paljon tietoa internetin ja sähköpostien välityksellä, mutta tavoittaako se kohderyhmän, on eri asia. Kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Länsi-Uudenmaan syyttäjävirastosta jättäisi haasteen sovittelun neuvottelukunnalle siitä, miten juuri lähisuhdeväkivallan sovittelu voitaisiin nostaa riittävän arvovaltaisesti julkisuudessa paremmin esille. Pia Mäenpää kertoi, että syyttäjille on välitetty koulutuksen kautta viestiä lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelusta. Tämä koulutuksessa jaettu viesti syyttäjille tulee esille jopa valtakunnansyyttäjä Matti Nissiseltä, joka on suhtautunut sovitteluun hyvin myönteisesti. Aarne Kinnunen viittasi erillisen tiedotteen tarpeeseen myös nykyisen hallitusohjelman sovittelua koskevan maininnan johdosta. Tapio Mäkinen kertoi, että Länsi-Uudenmaan syyttäjävirastossa on kolme ruotsinkielistä virkaa. Syyttäjälaitoksella on tehty paljon työtä sovittelun asenteellisten esteiden poistamiseksi ja tässä on myös onnistuttu. Tutkinnan rajoittamisjutuissa on myös virallisen syytteen alaisia rikoksia, joita on soviteltu. Tutkinnan rajoittamisperusteena voi olla myös se, että asiassa on saavutettu sovinto. Rajoittamisjärjestelmä saattaa toisaalta syödä myös sitä asioiden määrää, joita voitaisiin sovitella. Vaikka asiassa tehdään rajoittamispäätös, se voitaisiin ohjata sovitteluun, mutta näin ei valitettavasti aina toimita ohjaus sovitteluun jää tällöin usein tekemättä. Vaikka asiassa tehdään rajoittamispäätös, jää syyttäjälle syyteoikeus ja sitä kautta mahdollisuus siihen, että syyttäjä ohjaa osapuolet sovitteluun. Nämä tilanteet ovat kuitenkin aika harvinaisia. Sovittelu vaikuttaa luonnollisesti syyttämättäjättämispäätöksiin, joita Espoon alueella on viime vuoden aikana ollut yhteensä 6,27 %, (358 kpl). Lähisuhdeväkivaltarikosten sovitteluun ohjautumisten määrä on noussut nyt Espoossa tuntuvasti. Laki ei aseta estettä lähisuhdeväkivaltarikosten ohjautumiselle sovitteluun. Lähisuhdeväkivaltarikoksissa ei yleensä ole korvausvaatimuksia, mikä myös asettaa ongelmia sovitteluun ohjautumisessa. Jos ei ole ollut vaatimuksia, mitä silloin sovitellaan? Espoossa lähisuhdeväkivaltarikosten sovitteluun ohjaamisia on ollut 10 kk:n aikana yhteensä 27. Edellisenä vuonna vastaavana aikana sovitteluun ohjautui vain kuusi asiaa. Esitysten jälkeen käytiin vilkasta keskustelua lähinnä lähisuhdeväkivaltarikoksiin ja niiden sovitteluun, syyttämiseen ja oikeuskäsittelyyn liittyvistä kysymyksistä. Seminaarin päätyttyä jatkettiin rikosasioiden sovittelun nykyisen neuvottelukunnan viimeisen kokouksen esityslistalla olevien asioiden käsittelyä. Seminaarissa mukana olleet saivat osallistua kokoukseen.
4(6) RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUSPÖYTÄKIRJA Aika Maanantai 22.10.2012 klo 11.15 14.00 Paikka Länsi-Uudenmaan sovittelutoimiston Espoon toimipiste, Sinikalliontie 9, 02630 Espoo Osallistujat Neuvottelukunnan jäseniin liittyvät osallistujat on merkitty kokouksen yhteydessä olevaan osallistujaluetteloon 1. Puheenjohtaja Mauri Marttunen avasi kokouksen. 2. Kokouksen asialista hyväksyttiin. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin pienin korjauksin. Korjausten jälkeen pöytäkirja on valmis liitettäväksi Sovittelun nettisivuille. Se lähetetään myös liitteineen neuvottelukunnan jäsenille. 4. Aarne Kinnunen esitti yhteenvedon neuvottelukunnan toimintakaudelta. Neuvottelukunnan sihteeri on laatinut toimintakaudesta toimintakertomusluonnoksen, jota kokouksessa täydennettiin ja stilisoitiin. Neuvottelukunnan pöydälle jääneisiin asioihin lisättiin myös asiakastietojärjestelmän uudistamisasia. Asiakastietojärjestelmän uudistamisesta on pidetty kokous ja käyty keskustelua STM:N AVI:ien ja THL:n kanssa. Tarkoituksena on saada yhteensopiva ohjelma poliisin, syyttäjän ja sovittelutoimistojen kanssa siten, että sovitteluasiat voitaisiin hoitaa sähköisesti. Tietojärjestelmän uudistamisesta käytiin vilkasta keskustelua ja todettiin, että siihen liittyy vielä paljon selvitettäviä kysymyksiä. Myös rahoitus on vielä ratkaisematta. Neuvottelukunnan toimintakertomukseen lisätään alkuun ns. johdanto-osa, johon liitetään myös lyhyt tilastokatsaus. Toimintakertomuksen lopullisessa muotoilussa huomioidaan neuvottelukunnan kokouksessa esitetyt toivomukset. Neuvottelukunta ei esittänyt toimintakertomukseen muita lisäyksiä tai pois jätettäviä asioita. Toimintakertomus päätettiin saada valmiiksi ennen uuden neuvottelukunnan toiminnan aloittamista. 5. Aune Flinck toi udelle neuvottelukunnalle evästykseksi tarkoitetun kysymyksen, kuinka voitaisiin varmistaa neuvottelukunnan päättämien toiminnan linjausten ja tehtävien toimeenpanot? Pia Mäenpää kysyi, onko neuvottelukunnassa käsitellyissä asioissa edetty, vai jauhetaanko uudelleen samoja asioita? Välillä on syntynyt tunne, ettei päästä mihinkään. Miten saataisiin toiminta ja päätökset näkyviin ja miten kokouspäätökset aiotaan saattaa täytäntöön. Kokouksessa pidettiin hyvänä käytäntönä, että neuvottelukunnan päätösten seuranta voitaisiin sälyttää työjaoston tehtäväksi.
5(6) Neuvottelukunnan päätökset pitäisi saada nopeammin tiedoksi kentälle. Kirsi Paasikosken mielestä kokouksissa on ollut kahdentasoista keskustelua, sekä strategiatasoista ja toisaalta operatiivista. Hänen näkemyksensä mukaan jäsenet mieltävät neuvottelukunnan toiminnan ehkä kahdella tasolla. Käydään myös ajoittain paljon keskustelua aiheista, mitkä eivät liity neuvottelukunnan perustehtävään. Kari Haaviston näkemyksen mukaan edelleen tarvitaan neuvottelukunnan position uudelleenmäärittelyä. Neuvottelukunnan toiminnan alussa käsiteltävät asiat olivat hyvin operatiivisia ja käsiteltiin paljon perusasioita. Nyt pitäisi jo keskittyä pääasiassa linjauksiin ja valtakunnallisiin kysymyksiin. Neuvottelukunta voisi käydä vielä kertaalleen läpi sovittelulain ja sen perusteella voitaisiin katsoa tehtävät ja haasteet. Pia Mäenpään mielestä jatkossa sovittelusta tiedottamista on lisättävä. Esimerkiksi Norjan sovittelutoiminnassa tehdään näin. Todettiin, että viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä on jo tämän huomioinut. Työryhmässä mietitään, kuka tiedottaa milloin ja kenelle. Samoin on ratkaistava tiedottamisen ja viestinnän taloudelliset resurssit. THL:n anomaa 20.000 :n määrärahaa viestintään vuodelle 2013 ei saatu. Kaari Haaviston näkemyksen mukaan THL:llä on rahaa budjetissa resursseja myös sovittelun viestintään liittyviin tarpeisiin. Aune Flinck totesi, että THL:n ja aluehallintovirastojen kanssa on päästy hyvään yhteistyöhön ja myös viestinnän kehittämisessä yhteistyön odotetaan jatkuvan hyvin. Saija Sambou piti tarpeellisena, että viestintä ja vaikuttamistyöryhmässä on myös neuvottelukunnan edustaja. Aune Flinck totesi, että viestintään liittyen yhteistyönä ollaan rakentamassa uutta sovitteluesitettä, sovitteluopasta, oppimisverkostoa ja verkkosivuja. Viestintä ja vaikuttamistyöryhmä voisi laatia ajankohtaisista kysymyksistä uutiskirjeen uutiskirjeissä ja tiedotteissa tulee huomioida myös ruotsinkieliset alueet. Myös neuvottelukunnan päätöksistä voitaisiin laatia kaksikieliset tiedotteet. Mauri Marttunen totesi, että viestintä- ja vaikuttamisasiassa voitaisiin tehdä paljon nykyistä enemmän. Olisi tarpeellista laatia aika ajoin tiedotteita sovittelun ajankohtaisista asioista ja neuvottelukunnan päätöksistä. Uuden neuvottelukunnan ensimmäisiä tehtäviä on laatia halutut painopistealueet. Sen tulisi katsoa, mitä on jo tehty, mitä asioita tulisi vielä kerrata ja miten jatketaan. Kari Haavisto ilmoitti, että uusi neuvottelukunta asetetaan lähiviikkoina. Kaikilta sidosryhmiltä, joille neuvottelukunnan jäsenyyttä on ehdotettu, ei ole vielä saatu ehdotuskisa. Tarvitaan myös seurantaa sitä, ovatko päätökset (painopisteasiat) toteutuneet jne. Mauri Marttusen mielestä työjaosto voisi jo nyt suunnitella tiedotteen tekemistä, jossa voisi todeta toimintakertomuksen pääkohdat ja että nykyinen neuvottelukunta on päätymässä ja uusi nimetty. 1. Muita asioita ei ollut
6(6) 2. Puheenjohtaja kiitti neuvottelukunnan edustajia, asiantuntijoita ja vieraita paitsi tästä kokouksesta, myös koko toimikaudesta. Kalevi Juntunen ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto neuvottelukunnan sihteeri