Helsingin Yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen losasto Yhteenveto

Hyvinvoinnin lisääminen sianlihan tuotannossa Increasing welfare in pig production Helsingin Yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen losasto Yhteenveto 6.6.2012 INWEPP - projekti Olli Peltoniemi Anna Valros Mari Heinonen Claudio Oliviero Silke Haen Kirsi Swan Jinhyeon Yun Lia Hoving Nicoline Soede

Vastuuorganisaatio Helsingin yliopisto Anne Mikkola Eläinlääketieteellinen tiedekunta Paroninkuja 20 04920 Saarentaus puh. 0919140536, fax. 0196851181 Kesto 2009-2012 (Loppuraportti 6.6.2012) Rahoitus Kokonaiskustannukset 116 200 MMM:ltä saatu kokonaisrahoitus 70 000 Muista lähteistä saatu rahoitus 30 000 Muu rahoitus 16 200 Avainsanat Ensikko, emakko, pesänteko, imetys, LH, progesteroni 1. Tutkimuksen alkuperäiset tavoitteet Pesäntekokäyttäytymisen alkaminen näyttää olevan hormonaalisesti kontrolloitua, mutta sen päättymiseen näyttää vaikuttavan paitsi pesän valmistuminen, myös tietyt hormonaaliset tekijät kuten oksitosiinitason nousu. Tarkoituksemme oli selvittää porsituskarsinan rajoitetun liikkumismahdollisuuden, stressin ja synnytyksen onnistumisen kannalta oleellisten hormonaalisten tekijöiden välinen yhteys. Tässä tutkimusprojektissa on myös tarkoitus selvittää oksitosiinintason ja emakon imetyskäyttäytymisen yhteyttä. Progesteroni tiedetään olevan tärkein yksittäinen tiineyttä tukeva hormonaalinen tekijä. Ryhmämme oli tämän tutkimussuunnitelman avulla tarkoitus edelleen selvittää, millainen dynaaminen tapahtumasarja liittyy emakoiden syömiskäyttäytymisen, emakoiden ryhmittelystä johtuvan sosiaalisen stressin, kohdun sisäisen progesteroni-ympäristön ja alkioiden selviytymisen välillä. Kuitupitoinen rehu edeltävän kiimakierron aikana näyttää paitsi rauhoittavan emakoiden syömiskäyttäytymistä, myös edistävän munasolujen ja alkioiden laatua. Tämänhetkisen käsityksen mukaan kuitupitoisen rehun edulliset vaikutukset näyttäisi olevan osittain selitettävissä

hormonaalisella mallilla, mutta havainto on uusi ja vaatii lisätutkimusta Tämän tutkimuksen tuloksena pystymme ohjeistamaan sianlihan tuotannon tuotanto-olosuhteita niin, että ne ovat eläinten hyvinvointia, hedelmällisyyttä ja onnistunutta synnytystä tukevia. Tämä projekti pohjautui suunnitteluvaiheessaan ryhmämme aikaisempiin tutkimustuloksiin. Näistä keskeisimpiä olivat mm. Syyshedelmättömyys joutilaspihatossa 1998-2000, HETU projekti 2001-2003, Hännänpurennan esiintyvyys Suomessa 2000-2003 sekä HYTU projekti 2004-2007. 2. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Tutkimusryhmä, joka oli tutkimuksen vastuullisen johtajan kanssa yhteisvastuussa koko hankkeen toteutuksesta Olli Peltoniemi, professori (hankkeen vastaava) Anna Valros, professori Mari Heinonen, professori Claudio Oliviero, ELT Nicoline Soede, professori Silke Haen, ELL Lia Hoving, MSc, PhD Kirsi Swan, ELL Jinhyeon Yun, MSc Agriculture and Agri Food Canada: Chantal Farmer, PhD, tutkijatohtori Prolaktiini hormooniin liittyvät määritykset ja niiden tulkinta. Leiptzig University Johannes Kauffold, professori Munasarjojen ja kohdun UÄ analyysit. Grey scale analyysit varhaisen tiineyden tunnistamiseksi. HY/Eläinlääketieteellinen tiedekunta: Satu Sankari, professori Kliiniskemialliset määritykset; immunologiset määritykset, hormonimääritykset (LH, progesteroni). Tuotannossa olevia sikatiloja

Useita tuotannossa olevia sikatiloja eri puolella Suomea. Ohjausryhmä: Susanna Ahlström (pj), Taneli Tirkkonen, Eija Helander, Kirsi Partanen, Jukka Rantala, Marko Iso-Tuisku 3. Tutkimuksen aineisto, tulokset ja toteutusvaiheen arviointi 3.1. Porsimisympäristön vaikutus emakon ja porsaiden hormonaaliseen ja immunologiseen statukseen sekä imetyskäyttäytymiseen Projektissa verrattiin erityyppisten pesäntekomateriaalien ja porsituskarsinatyypin (porsiminen häkissä vs. vapaasti karsinassa) vaikutusta pahnueiden menestymiseen ja emakoiden aineenvaihduntaan. 33 Y x M hybridi - emakkoa jaettiin 6 emakon huoneisiin porsimaan 3 x 3 faktori mallilla siten, että kolme porsitusolosuhdetta muodosti toisen kolmen tekijän ryhmän ja toisen kolmen tekijän ryhmän muodostivat emakoiden porsimiskerrat (1, 2 ja 3-4). Porsituskarsinassa vapaasti porsivilla emakoilla oli joko niukasti olkea / purua tai runsaasti pesäntekomateriaalia (olkea, sanomalehteä, köysipätkiä ja oksia) (PEN, NEST). Porsitushäkissä porsivilla emakoilla oli vain niukasti olkea / purua, ja porsitushäkki esti emakoiden kääntymisen ympäri (CRATE). Emakoille asennettiin 4 pv ennen odotettua porsimispäivää kestokatetrit verinäytteenottoa varten. Ryhmän aikaisempaa käytäntöä noudattaen katetrin (13 G Intraflon) kautta korvasuonen kautta asennettiin 1,5 mm ulkoläpimitaltaan oleva vinyyliputki (Sterihealth, Australia) kaulalaskimoon siten, että emakon sisässä oleva osa oli 35 cm ja ulos jäävä osuus 55 cm. Tuotannolliset parametrit Syntymän yhteydessä käsittelyn välillä ei ollut eroja porsaiden painossa (1,8, 1,8 ja 2,0 kg ryhmissä CRATE, PEN ja NEST). Porsaiden paino kasvoi merkitsevästi enemmän vapaasti karsinassa ensimmäisen elinviikon aikana verrattuna porsitushäkkiin (1.5 kg vs. 1.1. kg ryhmille PEN vs. CRATE, p<0.05). Pahnueiden kokonaispainoissa ei todettu eroja käsittelyjen välillä. Porsaskuolleisuudessa ei todettu eroa vapaasti porsivien ja häkissä porsivien välillä. Myöskään emakoiden tallautumisen (crushing) uhriksi joutuneiden porsaiden välillä ei todettu eroja käsittelyjen välillä. Emakoiden aineenvaihdunta Emakoiden metaboliassa korostui synnytyshetkellä ja alkuimetyksen aikana voimakas elimistön energiavarojen käyttöön ottoon liittyvät muutokset siten, että huomattava osa käyttöön otettavasta energiasta keskittyi porsimiseen ja ternimaidon synteesiin (vapaat rasvahapot, glukoosi, urea). NEFA tasot nousivat noin 0,6 mmol/l tasolta noin 1,1 mmol/l tasolle välillä 3 päivää ennen porsimista 1 päivä ennen porsimista. Porsimisen jälkeen NEFA tasot putosivat 0,4 mmol/l tasolle 4. imetyspäivään mennessä. Emakoiden glukoositasot pysyivät suhteellisen tasaisina ennen ja jälkeen porsimisen, pieni tason nousu oli havaittavissa 1. ja 2. imetyspäivänä. Ureatasot pysyivät tasaisina (4,5 mmol/l) 1. imetysvuorokauteen saakka, jonka jälkeen ne hieman laskivat (4,0 mmol/l). Edellä kuvatuissa aineenvaihdunta profiileissa ei havaittu eroja käsittelyiden välillä.

Emakoiden hormonitasot Oksitosiinia tutkittaessa havaittiin, että ko. hormonilla oli taipumus olla korkeammalla tasolla emakoilla, joilla oli pesäntekomateriaalia ja siten mahdollisuus pesäntekokäyttäytymiseen verrattuna muihin ryhmiin. Oksitosiini tasot olivat noin 20-25 pg/ml tasolla 3 vrk ennen porsimista, minkä jälkeen ne putosivat noin tasolle 5 pg/ml. Myös prolaktiini tasoilla näytti olevan trendiä korkeampaan pitoisuuteen ko. käsittelyssä. Lisäksi vanhemmilla emakoilla näytti olevan selkeästi korkeammat prolaktiini tasot nuorempiin verrattuna (n. 32 ng/ml vs. 19 ng/ml) porsimisen aikaan. Prolaktiinitasot olivat huipussaan porsimisen aikaan (-1 ja +1 päivää porsimisesta), jonka jälkeen ne jäivät korkeammalle tasolle verrattuna aikaa ennen porsimista. Imetyskäyttäytyminen Imetyksiä oli noin 30-35 / vrk ja keskimäärin imetys kesti 200 min / vrk. Keskimäärin imetys kesti 6 minuuttia / kerta. Keskimäärin emakko keskeytti imetyksen 11 kertaa vuorokaudessa ja utareet oli käännettynä poispäin porsaista keskimäärin 480 minuuttia vuorokaudessa. Vastaavasti utare oli käännettynä porsaisiin päin 700 minuuttia vuorokaudessa. Emakoiden huolellisuus seistessä ja maatessa arvioitiin nk. carefulness pisteytyksen avulla. Imetyksen kokonaiskesto ja onnistuneen imetyksen kesto olivat pidempiä häkissä porsineilla emakoilla verrattuna vapaasti porsineisiin. Maidon laskeutumisen onnistumisessa, keskeytyneen imetyksen esiintymisessä ja utareen tarjoamiskäyttäytymisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Porsaiden vasta-ainetasot Porsaiden vasta-ainetasoissa havaittiin ero siten, että emakkoryhmässä, joka sai pesäntekomateriaalia, porsaiden vasta-ainetasot (IgA, IgG ja IgM) 12 tuntia syntymästä koholla verrattuna muihin ryhmiin. 3.2. Progesteronin dynamiikka progesteronin pulssit, yhteys gonadotropiineihin ja alkioiden selvitymiseen Projektissa rakennettiin malli, jonka avulla gonadotropiinin ja progesteroni tuotannon yhteyttä selvitettiin käytännön elämän kannalta tärkeän ensimmäisen tiineyskuukauden aikana. Kolmentoista koe-ensikon kiimat synkronoitiin käyttäen Regumate gestageeniä (Haen, 2008). Ensikot siemennettiin seisovaan kiimaan karjun läsnä ollessa ja koe-eläimet siirrettiin koe-eläinyksikköön. Kaikki 13 ensikkoa todettiin grey scale analyysillä (Honda 1500) tiineiksi 12. tiineysvuorkautena. Siemennyksen (päivä 0) jälkeen päivänä 11 ensikoille asennettiin GnRH implantti korvan taakse ihon alle (n=8) tai placebo implantti (n=5). Tämän lisäksi ensikoille asennettiin kestokatetrit verinäytteenottoa varten vena saphena suoneen kirurgisessa anestesiassa. Ryhmän aikaisempaa käytäntöä noudattaen katetrin (13 G Intraflon) kautta vena saphena- suonen kautta asennettiin 1,5 mm ulkoläpimitaltaan oleva vinyyliputki (Sterihealth, Australia) kvena cava (alaonttolaskimo) laskimoon siten, että ensikon alaraajan sisään menevä osa oli 52 cm ja ulos jäävä osuus 55 cm. Verinäyte otettiin 10 minuutin välein 10 tunnin ajan progesteroni ja LH profiilien määrittämiseksi päivinä 16 ja 21. Ensikot lopetettiin 23. tiineysvuorokautena ja alkioiden status analysoitiin.

Lisäksi LH- ja progesteroni pulssien ajallisen yhteyden selvittämiseksi 8 yhden kerran porsinutta emakkoa (YxM hybridi) hoidettiin standardien mukaisesti ja tiineytettiin karjun läsnä ollessa. Emakot kanyloitiin kirurgisessa anestesiassa 13. tiineysvuorokautena yllä kuvatulla tavalla ja kaikki mukana olleet emakot todettiin ultra-äänellä (Scanner 200, Pie Medical/Esaote) tiineeksi 4 vk siemennyksestä. Verinäytteitä otettiin 15 minuutin välein 10 tunnin ajan progesteroni ja LH analysoimiseksi. Progesteroni Progesteroni tiedetään olevan tärkein yksittäinen tiineyttä tukeva hormonaalinen tekijä. Progesteroni erittyi pulssimaisesti kaikilla mitatuilla yksilöillä varhaistiineyden aikana (14., 16. ja 21. tiineysvuorokausi). Progesteronin perustaso vaihteli 20 ja 50 ng/ml välillä ja pulssit kävivät noin 200 ng/ml tasolla. Pulssit olivat erittäin nopeita ja progesteroni näyttää metaboloituvan erittäin nopeasti. Kaikilla ensikoilla, joille asennettiin GnRH implantti, jäi progesteroni pulssit tulematta, eli implantti tehokkaasti poisti pulssit. GnRH käsitellyillä (implantti) emakoilla progesteronin keskiarvotaso oli korkeampi ja keltarauhaset olivat suuremmat verrattuna kontrolliemakoihin. Lutenisoiva hormoni (LH) LH erittyi kaikilla koe-eläimillä pulssimaisesti varhaistiineyden aikana (14., 16. ja 21. tiineysvuorokausi). Pulsseja esiintyi 2-5 kpl / 10 tuntia (mediaani 3). Pulssien amplitudi oli välillä 1-2 ng/ml perustason ollessa välillä 0,4-0,8 ng/ml. LH metaboloitui huomattavasti hitaammine kuin progesteroni, tehden pulssien analytiikasta helpomman. Käytetty GnRH implantti poisti LH pulssit kaikilla ensikoilla, joille asennettiin GnRH implantti. Progesteroni- ja LH pulssien ajallinen yhteys LH pulssien ja progesteroni pulssien ajallista yhteyttä tutkittiin visuaalisen paneelin avulla (visual appraisal). LH pulssien ja progesteroni pulssien välillä ei todettu ajallista yhteyttä. Tämä on vastoin aikaisempia tutkimuksia, joissa LH pulssin todettiin edeltävän progesteroni pulssin esiintymistä. Keltarauhasten lukumäärä Keltarauhasten lukmäärä vaihteli 18-28 välillä mediaanin ollessa 23. Ensikoilla, joille asennettiin implantti, todettiin normaalia voimakkaampaa verisuonitusta keltarauhasissa ja keltarauhaset olivat myös isompia verrattuna placebo ryhmään. Alkioiden selviytyminen Keskimäärin alkioita todettiin lopetuksen yhteydessä 15 kpl ja alkioiden kesimääräinen selviämis-% oli 69%. Jos implantti oltaisiin laitettu myöhemmin, olisi se todennäköisesti huonontanut alkioiden selviämistä ja aiheuttanut tiineyden keskeytymisen (Peltoniemi et al., 1995). Varhaistiineyden ruokinta Tulokset rohkaisevat nuorten emakoiden (sekä ensikot että emakot) runsaampaan ruokintaan varhaistiineyden aikana, sillä runsaammalla ruokinnalla (sekä energia että kuituruokinta) saadaan

aikaan LH amplitudien nousua. Tämä puolestaan näiden tulosten valossa lisää progesteronin erittymistä kohtu ympäristöön, mikä tukee varhaistiineyttä. 3.3. Kuituruokinnan rooli tiineyden aikana Ryhmämme jo julkaistun tutkimuksen mukaan kuidun syöttäminen emakoille tiineyden aikana toi mukanaan edullisia terveysvaikutuksia ilman että siitä oli haittaa hedelmällisyyteen liittyvissä parametreissa. Emakoita ruokittiin vapaasti 7.7 MJ/kg kuitupitoisella rehulla tai perinteisellä rehulla rajoitetusti (2.5 kg/pv; 9.3 MJ/kg). Vapaasti tiineyden ajan ruokitulla emakkoryhmällä ei havaittu eroa tiineysprosentissa, kiimaan tulossa vieroituksen jälkeen, elävänä syntyneissä porsaissa, kuolleena syntyneissä porsaissa, eikä progesteroni tasoissa. Tiineyden aikana vapaasti ruokitut emakot vieroittivat hieman vähemmän porsaita, mutta porsaat olivat vastaavasti painavampia kuin perinteisellä ruokintastrategialla ruokitut emakot. Kuidun lähteenä käytettiin melassileikettä, joka rehun prosessoinnissa on suhteellisen kallis kuidun lähde. Kustannus hyöty analyysi ei tällä hetkellä nykyisillä rehun hinnoilla tuo ad libitum ratkaisua tiineille emakoille. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että se on täysin mahdollinen ruokintastrategia. Sen hyviä puolia on ruokintalaitteiden investoinnin edullisuus, parantunut eläinten hyvinvointi ja emakoiden selvästi vähentynyt stressi ryhmä olosuhteissa. 3.4. Julkaisut LL Hoving, BFA Laurenssen, OAT Peltoniemi, SA Haen, B Kemp, NM Soede, 2012: Progesterone production is not related to luteinizing hormone release on day 14 of gestation, Reproduction in Domestic Animals, submitted Olli A.T. Peltoniemi, Anssi Tast, Mari Heinonen, Jonna Oravainen, Camilla Munsterhjelm, Outi Hälli, Claudio Oliviero, Pirkko Hämeenoja and Juha V. Virolainen 2010: Fertility of pregnant sows fed ad libitum with a high fibre diet, Reproduction in Domestic Animals, 45, 6, 1008-1014. Peltoniemi OAT, Oliviero C and Heinonen M, 2010: Managing the high producing sow during farrowing, lactation and oestrus. The 2 nd European Symposium on Porcine Health Management, Hannover, Germany, 26.-28.5.2010 Lia Hoving, Nicoline Soede, Olli Peltoniemi, Bas Kemp, 2012: Preliminary assessment of the relation between luteinizing hormone and progesterone concentrations on day 14 after insemination in sows, Proceedings of the 17 th International Congress on Animal Reproduction (ICAR), Vancouver, British Columbia, Canada on July 29 - Aug. 2, 2012. Jinhyeon Yun, Kirsi Swan, Claudio Oliviero, Olli Peltoniemi, Anna Valros, 2012: Influence of Farrowing Environment on Early Lactation Performance and Oxytocin Level in Pigs. The second scientific meeting of the CoLact network, Helsinki, April 23-24 2012 Haen Silke, 2008: Gestagens in management of reproduction: pros and cons. Sikapraktikkopäivät 2008. Vammala, 1.-2.2.2008. 4. Tulosten arviointi sovellutuskelpoisuus ja tieteellinen merkitys

Porsimisympäristön vaikutus emakon ja porsaiden hormonaaliseen ja immunologiseen statukseen sekä imetyskäyttäytmiseen Tämä osaprojekti toi uutta tietoa koskien emakoiden osastojen rakenteellisia ratkaisuja terveyden ja hedelmällisyyden tehostamiseksi, kuten alkuperäinen tavoite oli. Vapaana porsittaminen ei lisännyt porsaskuolleisuutta eikä emakoiden alle jääneiden porsaiden lukumäärää. Emakkoryhmällä, joka sai sekä porsia vapaasti että pesäntekomateriaalin kera, todettiin jonkin verran korkeammat oksitosiini ja prolaktiinitasot ennen porsimista. Tämä saattaa viitata parempiin maidontuotanto edellytyksiin. Lisäksi tulokset kertovat sen, että emakoiden reservissä olevat energiavarannot mobilisoituvat tehokkaasti porsimisen yhteydessä ja porsimisympäristöllä ei näytä olevan asiassa suurta vaikutusta. Progesteronin dynamiikka progesteronin pulssit, yhteys gonadotropiineihin ja alkioiden selvitymiseen Tämä osaprojekti toi uutta tietoa koskien ensikoiden ja emakoiden hormoni-dynamiikkaa varhaistiineyden aikana. Tulokset osoittavat kiistattomasti, että gonadotropiinien ja progesteronin tuotannolla on yhteys. Jos gondaotropiinien tuotanto heikkenee (GnRH agonisti malli), niin myös progesteronin tuotanto heikkenee. Toisaalta LH pulsseilla ja progesteroni pulsseilla ei näytä olevan suoraa ajallista yhteyttä 14. tiineysvuorokautena. Tulokset puhuvat sen puolesta, että nuoria emakoita (sekä ensikot että emakot) kannattaa ruokkia runsaasti varhaistiineyden aikana tämä luo paremmat hormonaaliset edellytykset alkioiden selviytymiselle kohtuympäristössä ja toisaalta se myös vähentää emakoiden kokemaa stressiä ryhmä olosuhteissa. Grey scale analyysillä pystytään toteamaan emakot tiineiksi jo 12. tiineysvuorokautena, millä on oleellinen merkitys keskityttäessä sellaisten emakoiden kiimantarkkailuun, jotka ovat palaamassa kiimaan normaalin kiimavälin puitteissa. Kuituruokinnan rooli tiineyden aikana Tämä osaprojekti puoltaa kuidun lisäämistä tiineen emakon ruokinnan komponenttina. Tulevaisuudessa ruokintatutkimuksen ja rehuteollisuuden kehityksen haasteena on tuottaa tiineille emakoille rehua, joka on kustannustehokasta ja soveltuu käytännössä tiineiden emakoiden rehuksi. 5. Tiivistelmä Tavoitteet. Julkisuudessa oli esitetty epäilyjä sikojen hyvinvoinnin heikentymisestä. Tilatason hyvinvoinnin heikentyminen saattaa heijastua hedelmällisyyteen, kuten ryhmämme aikaisemmat tutkimustulokset olivat osoittaneet. Itse asiassa tiineyden aikaisia hedelmällisyyden tunnuslukuja ja synnytyksen onnistumisen mittareita voidaan tietyin edellytyksin käyttää myös osana tilatason hyvinvoinnin arviointia. INWEPP - projektissa tarkoituksemme oli paneutua tuotantoympäristön vaikutukseen emän käyttäytymisen ja synnytystä säätelevien hormonaalisten tekijöiden kannalta. Tämän tutkimushankkeen puitteissa tutkimme ja täsmensimme edelleen ruokintatilanteen ja rehun kuitupitoisuuden hyvinvointi- ja hedelmällisyysvaikutuksia niin varhais- kuin lopputiineyden ja

synnytyksen aikana. Progesteroni tiedetään olevan tärkein yksittäinen tiineyttä tukeva hormonaalinen tekijä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin edelleen, millainen dynaaminen tapahtumasarja liittyy emakoiden syömiskäyttäytymisen, emakoiden ryhmittelystä johtuvan sosiaalisen stressin, kohdun sisäisen progesteroni-ympäristön ja alkioiden selviytymisen välillä. Tulokset. Projektissa verrattiin erityyppisten pesäntekomateriaalien ja porsituskarsinatyypin (porsiminen häkissä vs. vapaasti karsinassa) vaikutusta pahnueiden menestymiseen ja emakoiden aineen vaihduntaan. Porsituskarsinassa vapaasti porsivilla emakoilla oli joko niukasti olkea / purua tai runsaasti olkea, purua, oksia ja sanomalehteä. Porsaiden paino kasvoi merkitsevästi enemmän vapaasti karsinassa ensimmäisen elinviikon aikana verrattuna porsitushäkkiin (1.5 kg vs. 1.1. kg, p<0.05). Porsaskuolleisuudessa ei todettu eroa vapaasti porsivien ja häkissä porsivien välillä. Emakoiden metaboliassa korostui synnytyshetkellä ja alkuimetyksen aikana voimakas elimistön energiavarojen käyttöön ottoon liittyvät muutokset siten, että huomattava osa käyttöön otettavasta energiasta keskittyi porsimiseen ja ternimaidon synteesiin (vapaat rasvahapot, glukoosi, urea). Imetyksen kokonaiskesto ja onnistuneen imetyksen kesto olivat pidempiä häkissä porsineilla emakoilla verrattuna vapaasti porsineisiin. Maidon laskeutumisen onnistumisessa, keskeytyneen imetyksen esiintymisessä ja utareen tarjoamiskäyttäytymisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Porsaiden vasta-ainetasoissa havaittiin ero siten, että emakkoryhmässä, joka sai pesäntekomateriaalia, porsaiden vasta-ainetasot (IgA, IgG ja IgM) 12 tuntia syntymästä koholla verrattuna muihin ryhmiin. Oksitosiinia tutkittaessa havaittiin, että ko. hormonilla oli taipumus olla korkeammalla tasolla emakoilla, joilla oli pesäntekomateriaalia ja mahdollisuus pesäntekokäyttäytymiseen verrattuna muihin ryhmiin. Tiineytykseen ja varhaistiineyteen liittyen keskityttiin tutkimaan progesteronin dynamiikkaa ensikoilla ja emakoilla. Neljätoista päivää tiineytyksestä todettiin sekä LH:n että progesteronin erittymisessä pulssit, jotka vahvistivat aikaisemmat havainnot varhaistiineyden lisääntymishormonien dynamiikasta. LH pulssien estäminen GnRH agonisti mallilla aiheutti LH pulssien häviämisen siten, että LH erittyi perustasolla agonistin asettamisen jälkeen. Tällä mallilla saatiin aikaan hypoteesin mukaan myös progesteroni pulssien estyminen. LH:n erittymisellä pulssien muodossa ei kuitenkaan havaittu vahvaa ajallista yhteyttä progesteronipulsseihin 14 päivää siemennyksestä. Toisaalta GnRH agonistimallimme osoitti kiistatta, että LH:n erittymisen heikentäminen heikentää myös progesteronipulssien esiintymistä tiineillä ensikoilla. Tämä tukee käsitystä siitä, että runsaammalla ruokinnalla siemennyksen jälkeen tuetaan progesteroni ympäristöä ja siksi varhaista tiineyttä nuorilla emakoilla (ensikot ja kerran porsineet emakot). Ryhmämme jo julkaistun tutkimuksen mukaan kuidun syöttäminen emakoille tiineyden aikana toi mukanaan edullisia terveysvaikutuksia ilman että siitä oli haittaa hedelmällisyyteen liittyvissä parametreissa. Emakoita ruokittiin vapaasti 7.7 MJ/kg kuitupitoisella rehulla tai perinteisellä rehulla rajoitetusti (2.5 kg/pv; 9.3 MJ7kg). Vapaasti tiineyden ajan ruokitulla emakkoryhmällä ei havaittu eroa tiineysprosentissa, kiimaan tulossa vieroituksen jälkeen, elävänä syntyneissä porsaissa, kuolleena syntyneissä porsaissa, eikä progesteroni tasoissa. Tiineyden aikana vapaasti ruokitut emakot vieroittivat hieman vähemmän porsaita, mutta porsaat olivat vastaavasti painavampia kuin perinteisellä ruokintastrategialla ruokitut emakot.

Tulosten arviointi. Mielestämme onnistuimme hyvin vastaamaan alkuperäisen tutkimussuunnitelman tavoitteisiin. Tuloksiamme voidaan soveltaa käytäntöön tarjoamalla sekä emälle että porsaille hyvin virikkeellinen, kuivitettu ja tilava porsituskarsina, joka mahdollistaa pesäntekokäyttäytymisen. Näin sekä nopeutetaan synnytystä, lisätään porsaiden kasvua, että parannetaan porsaiden immuniteettia. Tekemämme löydökset olivat mielestämme tieteellisesti merkittäviä. Toisaalta tutkimuksemme toi uusia eväitä porsitusosaston ja porsituskarsinan suunnitteluun, sekä mekanismiin, jolla varhaisen tiineysajan emakoiden ruokinta- ja ympäristövaikutukset välittyvät kohtutasolle ja vaikuttavat siten myös kehittyvään sikiöön. Tulokset osoittavat kiistattomasti, että gonadotropiinien ja progesteronin tuotannolla on yhteys, vaikka ajallisesti LH pulsseilla ja progesteroni pulsseilla ei todettu yhteyttä 14. tiineysvuorokautena. Jos gondaotropiinien tuotanto heikkenee (GnRH agonisti malli), niin myös progesteronin tuotanto heikkenee. Varsinkin ensimmäisen porsimiskerran jälkeen emakoilla on vieroituksen yhteydessä energiatase pakkasen puolella. Tulostemme mukaan on suositeltavaa ruokkia näitä nuoria emakoita runsaalla kädellä. Tämä tukee progesteronituotantoa kohtuympäristöön ja vähentää stressiä ryhmässä. Energiaruokinnan lisäksi kuidun lisääminen ruokinnassa tukee tiineyttä nuorilla emakoilla.