SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.
Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa paremmin kuin harvemmin lukevat nuoret. Tämä selviää PISA-aineiston pohjalta tehdystä Sanomalehden lukemisaktiivisuus ja lukutaito -jatkotutkimuksesta. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopisto Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. PISA:ssa mitattavaa osaamista pidetään tärkeänä nyky-yhteiskunnassa sekä tulevaisuuden jatko-opinnoissa että työelämässä pärjäämisen kannalta. Vuonna 2009 oppilaiden osaamista arvioitiin PISA:ssa kolmella alueella: lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Kaikkien kolmen alueen kokeissa aktiivisesti sanomalehteä lukevat nuoret menestyivät merkitsevästi paremmin kuin harvemmin lukevat ja ei koskaan lukevat (kuviot 1, 2 ja 3). Aktiivilukijoiden ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden koepistemäärien ero lukutaidossa oli niin merkittävä, että se vastaa laskennallisesti lähes 1,5 kouluvuoden edistystä. Lukutaidon pistemäärä Kuvio 1. Lukukokeiden tulokset sanomalehtien 493 lukemisaktiivisuuden mukaan. 530 534 545 Kuvio 2. Matematiikan koetulokset sanomalehtien lukemisaktiivisuuden mukaan. Kuvio 3. Luonnontieteiden koetulokset sanomalehtien lukemisaktiivisuuden mukaan. 550 563 Matematiikan pistemäärä 504 525 534 537 Luonnontieteiden pistemäärä 516 547 550 2
Sanomalehti oli nuorille tärkein painettu media. 47 prosenttia 15-vuotiaista 3 7 ilmoitti 29 47 lukevansa painettua sanomalehteä 6 8 21 useita 37 27kertoja (kuvio 4). 7 14 19 29 31 22 33 18 14 12 Edellisen tutkimuksen 24 35 jälkeen 26 12 3sanomalehden lukemisen tapa on 2 muuttunut, 0 0 17 82 ja lehteä luetaan entistä enemmän sähköisesti, mutta tätä ei uusimmassa PISA-tutkimuksessa huomioitu. Oppilaan sukupuoli, kiinnostus lukemiseen ja perheen sosioekonominen tausta ovat uusimman PISA:n mukaan sanomalehden lukemista merkitsevämpiä selityksiä lukutaidolle. Sanomalehden lukemisen ja lukutaidon välillä ei ollut samanlaista tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kuin vuonna 2006 julkaistussa jatkotutkimuksessa. Yhteys sanomalehden lukemisen ja lukutaidon välillä on epäilemättä yhä olemassa, mutta nyt sanomalehtien lukeminen on entistä enemmän yhteydessä lukijoiden hyväosaisuuteen. Sosioekonominen tausta selittää osan sanomalehtien lukemisaktiivisuudesta ja myös lukutaidosta. Täytyy myös huomata, että tutkimuksessa tarkasteltiin vain painetun lehden lukemista suhteessa lukutaitoon eikä huomioitu sitä, että nuorten lukeminen on siirtymässä osin verkkoon, summaa yliopistonlehtori Sari Sulkunen Jyväskylän yliopistosta. Kuvio 4. Eri medioiden lukemisaktiivisuuden vertailu. 0 20 40 60 80 100 Sanomalehdet Aikakauslehdet Sarjakuvat Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Sähköposti ja verkkosivut 3
Vaikka suomalaisnuorten painetun sanomalehden lukeminen on vähentynyt, maassamme luetaan sanomalehteä edelleen säännöllisemmin kuin OECD-maissa keskimäärin (kuvio 5). Kodin kulttuuritausta näytti vaikuttavan sanomalehtien lukemisaktiivisuuteen jonkin verran (kuvio 6). Myös vanhempien koulutustaustalla oli vaikutusta. Sillä, asuiko oppilas maaseudulla vai kaupungissa, ei ollut merkittävää yhteyttä sanomalehtien lukemisaktiivisuuteen. Sen sijaan maantieteellisesti tarkasteltuna aktiivisimmin lehteä luettiin Itä- ja Länsi-Suomessa ja muuta maata vähemmän Uudellamaalla. On huomionarvoista, että sanomalehtien aktiivisessa lukemisessa kiteytyy hyväosaisuus. Sanomalehtikään ei onnistu saavuttamaan ilmapiiriltään kaikkein passiivisimpia ja vähiten kulttuuria arvostavia perheitä ja niiden nuoria. Sanomalehtien lukemisen juurruttaminen osaksi näiden perheiden ja nuorten arkea on haasteellista, Sulkunen huomauttaa. Maailmanlaajuista huomiota herättäneet PISAtutkimukset ovat OECD:n alullepanemia. Suomalaisnuoret ovat menestyneet tässä 15-vuotiaiden lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista mittaavassa kokeessa erinomaisesti. Vuosina 2000 ja 2003 suomalaiset lukivat OECDmaiden nuorista parhaiten, vuonna 2006 sijoitus oli toinen, ja viimeisimmässä lukutaitotutkimuksessa vuonna 2009 suomalaisnuorten osaamistaso oli kaikkien 65 osallistujamaan joukossa kolmanneksi korkein. Myös matematiikassa ja luonnontieteissä suomalaisten osaaminen on ollut OECD-maiden kärkitasoa jokaisella tutkimuskerralla. Kuvio 5. Nuorten sanomalehtien lukemisaktiivisuus vuosina 2003 ja 2009 Suomessa ja vuonna 2009 OECD-maissa keskimäärin. 70 60 50 40 30 20 10 0 OECD 2009 2003 2009 4
Toiseksi alin neljännes Kuvio 6. Kotitaustan yhteys nuorten sanomalehtien lukemiseen. SOSIOEKONOMINEN TAUSTA Ylin neljännes Toiseksi ylin neljännes Toiseksi alin neljännes KODIN KULTTUURITAUSTA Ylin neljännes Toiseksi ylin neljännes Toiseksi alin neljännes VANHEMPIEN KOULUTUSTAUSTA Korkea-aste Toinen aste Perusaste LISÄTIETOJA Yhteyspäällikkö Jonna Tolonen sanomalehti opetuksessa ja nuoret lukijat -toiminta Sanomalehtien Liitto jonna.tolonen@sanomalehdet.fi p. 09 2287 7314 Liittojohtaja Jukka Holmberg Sanomalehtien Liitto jukka.holmberg@sanomalehdet.fi p. 040 735 1690 Tutkimuksen toteutukseen ja tuloksiin liittyvät kysymykset: Yliopistonlehtori Sari Sulkunen Jyväskylän yliopisto sari.sulkunen@jyu.fi p. 040 805 3246 5