Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry:n tiedotuslehti Joulukuu 2013 ISSN 1799-8255 Pilottivuosi takana kaivonporausalan koulutus alkaa 2014 Tässä lehdessä myös Talvellakin tehdään kaivoja s. 11 Sääksmäen ja Metsäkansan kirkkoihin maalämpö s. 14-16 Älä maksa paineaukaisusta turhaan! s. 22 Poratek-urakoitsijat Saksassa s. 25 Ulla-Maija Liskin kolumni s. 26 1 2013
PÄÄKIRJOITUS Poratek ry:n tiedotuslehti kaivonporausalan sidosryhmille Joulukuu 2013 Mikä tekee asiantuntijan? Poratek Uutiset ISSN 1799-8255 (painettu) ISSN 1799-8263 (verkkojulkaisu) Painos 3 500 kpl Asiantuntijuus perustuu tahtoon, tietoon, taitoon, kokemukseen ja kontakteihin. Tämän lehden jutut kertovat kukin yhdestä tai useammasta asiantuntijuuden osa-alueesta ja siitä, miten ne liittyvät Poratekiin ja Poratek-urakoitsijohin. Meillä kaikilla on tahto kehittää omaa osaamistamme ja koko alaa. Käynnistimme Suomen ensimmäisen laaja-alaisen kaivonporausalan koulutuksen ja toteutimme sen pilotin tänä vuonna. Varsinainen koulutus alkaa 2014. S. 6-7 Olemme aina halunneet sitoutua myös laatuun, johon tällä alalla liittyvät olennaisesti ympäristöasiat. Ympäristöministeriön Energiakaivo-oppaan päivittämiseen osallistui monialainen asiantuntijaryhmä, ja olimme työssä mukana. S. 19 Olemme hyvillämme, että myös viranomaiset arvostavat kokemustamme. Kokemusta meillä nimittäin on. Yksikään jäsenistämme ei ole alalla uusi tulokas, vaan yrittäjien osaaminen on karttunut usein jopa vuosikymmenien aikana. Innostumme myös uudesta tiedosta, ovatpa kysymyksessä tekniikat, materiaalit tai menetelmät. Seuraamme tarkasti, mitä tapahtuu alan tutkimuksessa ja yrityksissä, osallistumme erilaisiin hankkeisiin, testaamme tuotteita ja omaksumme entistä parempia työtapoja. S. 4, 23 Taito on tekemistä, ja osaaminen näkyy työssä. Poraaminen ei ole vain poraamista, vaan työ suunnitellaan ja toteutetaan aina kohteen olosuhteiden ja tilaajan tarpeiden mukaan. Me osaamme perustella, miksi teemme työn luonasi juuri niin kuin teemme. Parhaat tulokset syntyvät aina vuorovaikutuksessa. Siksi solmimme ja ylläpidämme kontakteja eri sidosryhmiin: asiakkaisiin, yrityksiin, kuntiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin viranomaisiin, tutkimuslaitoksiin. Omaa ammattikuntaverkostoa rakennamme aktiivisesti, myös ulkomaille. S. 25 Kaikesta tästä syntyy Poratekin ja Poratekurakoitsijoiden asiantuntijuus, jonka avulla työt saadaan tehtyä ja ne tulee tehtyä oikein. Aki Purhonen Puheenjohtaja Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Päätoimittaja: Aki Purhonen puheenjohtaja Poratek Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry p. 050 405 6677 Julkaisija: Poratek Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Ahertajantie 9 52300 RISTIINA www.poratek.fi Toimittaja: Kati Vastamäki p. 0400 164 132 kati@kativastamaki.fi Ilmoitusmyynti: Eine Järvinen Poratek Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry p. 050 593 0035 toiminnanjohtaja@poratek.fi Sivunvalmistus: Grafal Oy p. 050 460 5544 Poratek Uutiset on luettavissa myös verkossa www.poratek.fi Osoitelähteet: Päättäjät ja vaikuttajat -tietokanta, JM Tieto Oy, p. 020 769 8240 Tietojen tekninen toimitus: Itella Posti Oy, PL 7, 00011 ITELLA Organisaatioiden verkkosivut Poratek - Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry - Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja vastuuntuntoisille urakoitsijoille PORATEK UUTISET 2
Sisällys 6-7 Poratek-sertifiointikoulutus 14-16 Kirkot maalämpöön 21 Partnerin palsta - Altia 18 Suomen eteläisin maalämpökaivo 22 Usein kysyttyä - Paineaukaisu 8-9 Uudet Poratekjäsenet 23 Partnerin palsta -Pipelife Finland Oy 11 Usein kysyttyä -Talvellakin porataan 13 Laguunikorttelissa vaihdettiin maalämpöön 19 Energiakaivoopas päivitettiin ymparisto.fi on uudistettu Kansikuva: Kati Vastamäki 25 Poratek matkalla - Saksa ja Tsekki 2 Pääkirjoitus - Aki Purhonen Poratek pähkinänkuoressa 4 Urbaani geoenergia Öljy ja sähkö väistyvät maalämmön tieltä 20 Vuoden ilmastoystävällisin lämpiää maalämmöllä 26 Kolumni - Ulla-Maija Liski Porakalustot kovaan käyttöön SUORITUSKYKYÄ SANDVIKILTA Uudet RH460 vasarat ovat hyötysuhteeltaan erinomaisia ja ne on suunniteltu toimimaan yhdessä saman sarjan porakruunujen kanssa. Porakaluston edistynyt materiaalitekniikka takaa hyvän suorituskyvyn työmaalla. www.mc.sandvik.com/fi Jari Weman 0400 207 252 Sandvik Mining and Construction Finland Oy, puh. 020 544 4600 3 2013
Urbaanin geoenergian tutkimus etenee Vaasan yliopiston kampukselle rakennettiin marraskuussa asvalttilämmön mittauskenttä. Vähintään vuoden jatkuvilla mittauksilla selvitetään, mihin kerroksiin ja kuinka hyvin lämpöenergia asvaltin alla varastoituu. Mittauskentän poraukset olivat ainutlaatuinen kokemus myös poraajalle. Teimme luovia ratkaisuja puolin ja toisin, jotta saimme kentän rakennettua. Valokuitukaapelit asennettiin siten, että saamme lämpötilatietoa heti asvaltin pinnan alta muutaman sentin välein aina 10 metriin asti. Vertailukenttä rakennettiin nurmialueelle, kertoo mittauskentät suunnitellut projektitutkija Anne Mäkiranta. Porauksista huolehti Kaivonporaus Peltomaa Oy. Tähän mennessä tutkijat ovat tehneet vastaavanlaisia mittauksia Vaasan Suvilahdessa, missä asuntomessualueen taloja lämmitetään merenpohjan sedimenttiin varastoituneella lämpöenergialla. Ensimmäisen kerran matalalämpöverkon toimintaa mitattiin heti sen valmistumisen jälkeen. Parhaillaan on käynnissä seurantatutkimus, jonka avulla saadaan tietoa sedimentin lämmön latautumiskyvystä verkostossa. Tiedosta on apua tulevien verkostojen mitoituksessa. Mittauksia jatketaan vähintään vuoden ajan. Tutkimusten mukaan kaupunkialueilla on lämpimämpää kuin maaseudulla. Kaupungeissa syntyvää ja hyödynnettävää uusiutuvaa energiaa kutsutaan urbaaniksi energiaksi. Urbaanigeoenergia varastoituu maan pintaan ja pinnan alle: rakennusten alle, pinnoitteisiin, kuten asvalttiin, pinnoitteiden alle sekä kaupungin alueella sijaitseviin vesistöihin. Vaasan yliopiston rantaan porattiin ainutlaatuinen tutkimuskenttä. Valokuitukaapelit asennettiin viiden metrin välein kymmenen metrin syvyyteen. Kuvat: Anne Mäkiranta www.ruukki.fi/infra RD-poraputki perustuu vahvoihin ominaisuuksiin. Vaikeisiin porausolosuhteisiin. Poraputken pää valmiiksi viistetty ja pituussaumahitsin sisäpurse poistettu Vakiotuotteet suoraan varastosta ja määrämittaiset pituudet sopimuksen mukaan RD-porapaalu - perustuu luotettavaan mittatarkkuuteen Poraamalla asennettava teräsputkipaalu kaikkiin maaperäolosuhteisiin Jatkaminen kierreholkkijatkoksilla, ei työmaahitsauksia Mittavalikoima: RD90-RD220/12,5 Lisäksi RD-suurporapaalut RD400-RD800 Myynti: Ari Färm, puh. 040 557 8688, ari.farm@ruukki.com PORATEK UUTISET 4
Hyvää Joulua ja Tuottoisaa Uutta Vuotta! Yhä syvempien energiakaivojen ja suurempien energiakaivokenttien poraus edellyttää tehokkaita sekä kilpailukykyisiä teknisiä ratkaisuja ja toimintatapoja. Tarjoamme käyttöönne alan kehittyneimmät ja tehokkaimmat työkalut: - XRYS-korkeapainekompressorit - Secoroc QLX- ja COP-uppoporakoneet, kallioterät ja poraputket - Terranox-uppoporakoneet maaporaukseen - Symmetrix- ja ODEX-maaporausterät Lisätietoa kaivonporauksen koko tuotevalikoimasta saat myynti- ja tuotevastaaviltamme: Kari Pyttynen 020 718 9315 Antti Nisonen 020 718 9218 Teemu Rehn 020 718 9370 Heikki Räsänen 020 718 9311 5 2013
Teksti ja kuvat: Kati Vastamäki Poratek-koulutuspilotin lokakuussa järjestettyä viimeistä lähiopetuspäivää isännöi Poratekin partnerijäsen Atlas Copco Louhintatekniikka Oy. Osa päivän ohjelmaa oli näyttökokeen demonstraatio. Pilottiin osallistuneilla urakoitsijoilla on valmiudet vastaanottaa näyttökokeita, kun varsinainen koulutus alkaa. Poratek-sertifiointikoulutus Takana onnistunut pilotointi varsinainen koulutus alkaa ensi vuonna Suomen ensimmäinen laaja-alainen kaivonporausalan koulutusohjelma on valmis käynnistettäväksi 2014. Lokakuussa pilottikoulutuksen päätti 18 aktiivista Poratek-urakoitsijaa. Heillä on myös valmiudet vastaanottaa näyttötutkintoja varsinaisen koulutuksen alettua. Koulutus on rakennettu ja se toteutetaan yhdessä viranomais- ja yrityskumppanien kanssa. Aloitteentekijänä ja yhtenä puuhamiehenä koulutusasiassa on toiminut yrittäjä ja Poratekin edellinen puheenjohtaja Jukka Stenberg. Ammattikoulutuksen tarve on kasvavalla alalla kova, sillä töissä on paljon täysin kokemattomia porareita. Se on pitkään tiedetty myös koulutusorganisaatioissa, mutta niissä koulutuksen käynnistäminen on viivästynyt ammattitaitoisten opettajien puutteen takia. Poratekin nyt käynnistämä käytännönläheinen koulutus keskittyy ammattiosaamiseen, jonka avulla kaivonporausalalla toimivat työntekijät ja yritykset varmistavat laadukkaan ja luotettavan toimitusprosessin. Se kattaa kaikki porauksen ja asennuksen osaamisalueet asiakaspalvelusta ja kohteen suunnittelusta poraukseen ja asennukseen, kaivon käyttöönotto- ja huolto-opastukseen ja työn raportointiin. Porausosaamisen lisäksi koulutuksessa käsitellään työturvallisuus ja kaluston ylläpito sekä luvat ja vastuuasiat. Sertifikaatin myöntäminen edellyttää lisäksi, että opiskelijalla on tarvittavat, voimassa olevat työelämän kortit ja pätevyydet, kuten tulityökortti ja kuormaauton kuljettajan ammattipätevyys. Ohjelman kouluttajina toimivat Poratekin omat kokeneet urakoitsijat, alan laitevalmistajat sekä viranomaiset. Lähiopetus, työssä oppiminen ja näyttökoe Oman työn ohella suoritettava, noin vuoden kestävä koulutus koostuu lähiopetuspäivistä, niiden välillä tehtävistä etä- ja ennakkotehtävistä, ryhmätentistä ja näyttökokeesta. Näyttökokeeseen valmentava käytännön koulutus ta- PORATEK UUTISET 6
Porarin pitää hallita muun muassa suojaputken jatkohitsaus. Hänellä pitää olla myös voimassa oleva tulityökortti. Näyttötutkinnon suorittajan toimintaa arvioidaan havainnoimalla ja haastattelemalla. Demoporauksen suoritti Sami Loppi Pirkanmaan Porakaivo Oy:stä. pahtuu työn ohessa, ja siitä huolehtivat yritykset. Näyttökoe järjestetään koulutuksen päätteeksi aidossa asiakastilanteessa. Sen vastaanottaa ja arvioi kaksi Poratek-urakoitsijaa, jotka havainnoivat opiskelijan itsenäistä toimintaa ja haastattelevat tätä. Lisäksi kokeeseen kuuluu opiskelijan itsearviointi. Näyttökokeen vastaanottajat antavat opiskelijalle sanallisen palautteen suorituksesta. Tutkinnon suorittaja ja kokeen arvioija laativat opiskelijalle kehittämissuunnitelman, jonka tarkoitus on motivoida poraria uuden oppimiseen. Poratek-sertifikaatti ajantasaista ammattitaitoa Todistuksena hyväksyttävästi suoritetusta koulutuksesta ja ammattitaidostaan opiskelija saa Poratek-sertifikaatin. Yhdistys varmistaa sertifikaattien ajantasaisuuden viiden vuoden välein, ja sertifikaatin haltija päivittää mahdollisesti vanhentuneen osaamisensa ennen sen uusimista. Poratek-sertifikaatin haltija on ammattitaitoinen ja sitoutunut kehittämään ammattitaitoaan. Lokakuussa järjestetyssä näyttökokeen demonstraatiossa testattiin kokeen vastaanottamiseen laadittu arviointilomake ja viimeisteltiin näyttökoetta koskeva ohjeistus. Koulutuksen valmistelussa on asiantuntija-apuna ja koordinaattorina toimi Toteutustoimisto Osaamo Oy. Osaamo valmensi pilottikoulutuksen osallistujat sekä kouluttamaan että vastaanottamaan näyttökokeita. Se on osallistunut aktiivisesti myös koulutusmateriaalien suunnitteluun ja tuottamiseen. Koulutuksen aloittamisesta tiedotetaan Poratekin verkkosivuilla poratek.fi. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Eine Järvinen, toiminnanjohtaja@poratek.fi. Vasemmalla Toteutustoimisto Osaamon Henna-Riika Ruotsalainen, arviointilomaketta täyttämässä Peter Dahlbom Kaivonporaus P. Dahlbom Ky:stä ja koetta seuraamassa Tarmo Kallioniemi Porakaivoliike Kallioniemi Oy:stä. 7 2013
UUDET PORATEK-JÄSENET Kuva: Kaivotekniikka Mustonen Oy Kaivotekniikka Mustonen Oy Vain kiitettävä työnjälki riittää Kaivotekniikka Mustonen Oy on Onni Mustosen ja hänen poikansa Janin vuonna 2003 perustama perheyritys. Onni Mustonen on tällä hetkellä yksi maan kokeneimmista kaivonporareista, sillä hän aloitti alalla jo 1969. Tuolloin Suomessa oli vain kolme paineilmakonetta. Olen osallistunut aktiivisesti alan kehittämiseen ja ollut mukana esimerkiksi testaamassa Atlaksen ensimmäisiä maaporakoneita, sanoo Onni Mustonen. Kaivotekniikka Mustosen toimialueena on Uusimaa. Yrityksen osaaminen kattaa maalämpö- ja porakaivojen poraukset, pumppujen asennukset ja huollot. Myös LVI-asennukset onnistuvat ammattitaidolla. Asiakas saa kauttamme kaiken tarvitsemansa, kun on kyse porakaivosta tai maalämpöasioista: poraukset, laitteet, asennukset. Samanlainen, pitkä kokemus meillä on myös pumpuista. Pystymme ratkomaan visaisimmatkin ongelmat, esimerkiksi pumppujen juuttumiset ja sähköviat. Tällä hetkellä kaivoja porataan kolmen porarin voimin, ja yritys on kasvusuunnassa. Eniten työllistävät vesikaivojen poraukset, mutta maalämpökaivoja tehdään säännöllisesti niitäkin. Päivittäin riittää myös erilaisia huoltotehtäviä. Suurin asiakasryhmä ovat yksityiset kotitaloudet, joiden lisäksi Kaivotekniikka Mustonen palvelee muun muassa lvi-liikkeitä. Yksi tuoreista asiakkaista on Espoon kaupunki, jonka tilauksesta teimme juuri kaivon Ämmänsuon kaatopaikalle. Onni Mustoselle Poratek on tuttu jo vuosien takaa, sillä hänen veljensä, niin ikään kaivonporausyrittäjä, oli yhdistyksen pitkäaikainen jäsen. Poratekin jäsenyys on urakoitsijalle tärkeä markkinointikeino. Olemme huomanneet, että se herättää asiakkaiden luottamuksen. Nummelalainen Kaivotekniikka Mustonen lupaa jokaiselle asiakkaalleen nopean palvelun ja huolellisen työn, joka perustuu paitsi ammattitaitoon myös ammattiylpeyteen. Emme tyydy tyydyttävään työnjälkeen vaan lopputuloksen pitää aina olla kiitettävää, sanoo Onni Mustonen. Laadukkaita työkaluja ammattilaisille R-Tools Oy Ab 0400 822 854 Juristinkatu 9, 20780 Kaarina info@r-tools.fi www.r-tools.fi - kaivonporausvaunut - porakruunut - uppovasarat - poraputket - Robit rengasterät ja pilootit - paineilmaletkut -35 bar - pölynpoistoletkut - teroitusvälineet - pölyhattuuntiivisteet PORATEK UUTISET 8
Hyvin hitsattavat, tasalaatuiset teräsputket maaenergia- ja vesikaivoporauksiin TM-Rauta Oy:n varastosta kattava valikoima eri kokoisia putkia maaenergia- ja kaivoporaukseen. Putket ovat saatavilla määrämittaisina, eri seinämävahvuuksilla päät valmiiksi viistettynä tai ilman. Varastossa putkia myös rengasterä valmiiksi hitsattuna. TM-Rauta Oy:n keskeinen sijainti yhdessä laajan putkivalikoiman kanssa takaavat nopeat ja kilpailukykyiset toimitukset kaikkialle Suomeen. Kysy varastosta myös uutta kevyttä Ø100 cm kannelista huoltokaivoa! Myynti: TM-Rauta Oy Jouni Mikkonen 0400 629 280 jouni.mikkonen@tm-rauta.fi 9 2013
UUDET PORATEK-JÄSENET Paassilta Oy Palveluja, jotka menevät pintaa syvemmälle Paassilta Oy on vuonna 1977 perustettu raumalainen porakaivoliike. Vuonna 2006 yrityksen vetovastuun otti yrittäjäpariskunta Jari ja Sari Järnberg. Koneyrittäjyys oli luonteva vaihtoehto, sillä Jari on pikkupojasta asti puuhannut koneiden kimpussa, ja hänen suvussaan on vahva yrittäjätausta. Jari Järnberg poraamassa vesikaivoa Rauman Lappiin talvella 2010. Järnbergien lisäksi yrityksessä työskentelee vakituisesti kaksi ja kiireaikoina apuun tuleva kolmas työntekijä. Pääsääntöisesti Paassilta poraa yhdellä kalustolla, mutta tarpeen mukaan otetaan käyttöön varakalustoa. Toimenkuvaamme kuuluvat talousvesi- sekä energiakaivojen poraus sekä vesikaivoihin liittyvä tarvikemyynti ja vesikaivopumppujen asennuspalvelu. Energiakaivojen osuus porauksista on noin 60 prosenttia. Talousvesikaivoja tehdään paljon helpottamaan kesäasuntojen vesihuoltoa, kertoo Sari Järnberg. Työmme laatu on taattu nykyaikaisen kaluston ja vankan ammattitaidon ansiosta. Siisteys on asia, jota korostamme työkohteissamme ja josta saamme paljon myönteistä palautetta asiakkailtamme. Yllättävän moni kiinnittää huomiota jo paikalle saapuvan kaluston puhtauteen, vinkkaa Sari Järnberg. Paassilta toimii pääasiassa lähialueillaan, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Satunnaisesti työkohteita on myös muualla eteläisessä Suomessa. Asiakkaat ovat pääasiassa yksityisiä kotitalouksia ja lvi-liikkeitä. Poratekin jäsenyyttä Paassilta haki, koska yrittäjäpari pitää ammatillista verkostoitumista tärkeänä ja toivoo sen auttavan myös alaan liittyvän tiedon, osaamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisessä. Myös yhteenkuuluvuus muiden alalla toimivien kanssa on merkityksellistä, toteaa Sari Järnberg. Golder Associates Oy on sertifioitu, ympäristö- ja geotekniseen konsultointiin erikoistunut yritys. Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuvia, kestäviä ratkaisuja ympäristöhallinnan moninaisiin tarpeisiin. GEOENERGIA suunnittelu- ja mitoituspalvelu Golder Associatesilla on vankka geologinen ja geoenerginen kokemus erityisesti suurten kohteiden geonergian käytön mitoitus- ja kannattavuussuunnittelusta. Geoenergiapalveluihimme kuuluvat mm.: eri geoenergiavaihtoehtojen hyödyntämismahdollisuuksien tutkimukset kohdekohtaiset energiatutkimukset, mitoituspalvelu ja hankesuunnittelu mitoitus- ja suunnittelupalvelut myös saneerauskohteisiin, mm. geoenergian hyödyntäminen paaluperustuksissa ympäristövaikutusten arvioinnit ja riskienhallinnan suunnittelu geoenergiahankkeen kokonaistoimitukset yhteistyökumppanien kautta p. 09 561 7210 www.golder.fi PORATEK UUTISET 10
URAKOITSIJOILTA USEIN KYSYTTYÄ Voiko pora- ja lämpökaivoja rakentaa myös talvella? KYLLÄ, TALVELLAKIN PORATAAN! Kuva: www.sxc.hu Maaperän routa ei estä porakaivojen tai maalämpökaivojen poraamista. Vain kovilla pakkasilla, ilman lämpötilan laskiessa alle -15 asteen, poraus on suositeltavaa keskeyttää. Kova kylmyys jäädyttää poraamisessa ja porauspölyn poistamisessa käytettävän veden ja hyydyttää koneiden hydrauliikan. Myös kaivojen putkittaminen pakkasessa voi olla hankalaa. Perinteisesti poraamisen sesonki on jatkunut keväästä syksyyn, ja talvella urakoitsijoilla on ollut aikaa huoltaa koneet. Nykyisten koneiden ja terien ylläpito on vaivattomampaa ja nopeampaa, joten senkään takia urakoitsijoiden ei tarvitse vetäytyä talvikaudeksi halleihinsa remontoimaan, vaan porata voidaan ympäri vuoden. Maalämpöurakan tai vesikaivon poraus on monestakin syystä kannattavaa ajoittaa juuri talvikaudelle. Edullisempi hinta, väljempi aikataulu Talviaikaan kaivojen kysyntä on muita vuodenaikoja hiljaisempaa, joten moni urakoitsija on saattanut huomioida sen myös hinnoittelussaan. Kesäisin urakoitsijoilla on kädet täynnä töitä ja asiakkaita jonoksi saakka. Silloin asiakas voi joutua odottamaan omaa kaivoaan. Talvella aikataulut ovat väljempiä ja asiakkaan toiveet helpompi täyttää. Vähemmän jälkiä tontille Raskas porauskalusto jättää työkohteen maaperään aina jonkin verran jälkiä, märkään ja pehmeään enemmän, kuivaan ja kovaan vähemmän. Kaikkein pienimmillä vaurioilla selvitään, kun maa on jäässä. Tee lumityöt ja muista hiekoittaa Pari työn turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvää pyyntöä urakoitsijoilla on. Hiekoita porauspaikalle johtava väylä, jotta kuorma-auto pääsee ongelmitta paikalle. Jos porauspaikka sijaitsee rinteessä, myös sen hiekoittaminen on tärkeää. Ja huomioithan, että vesivalumien takia porauspaikka voi jäädä liukkaaksi porauksen jälkeen. Luo lumet alueelta, jolle porauskalusto ajetaan. Metrinen hanki ei haittaa telaketjullisia koneita, mutta kylläkin poraria. Koneita ohjataan maasta, ja porarin pitää päästä liikkumaan esteettä koneen ympärillä. Rakennusten lähellä porattaessa on hyvä huolehtia siitä, että katolla oleva lumi ei pääse putoamaan porauspaikalle. 11 2013
PORATARVIKKEIDEN RAUTAKAUPPA Ingersoll-Rand korkeapainekompressorit, made in USA paine 11-28 bar, kaksipainejärjestelmä tuotto 33 m 3 / min moottori CAT C15, 403 kw käyttöhana 1 kpl 3, myös 7 bar hana voidaan asentaa polttoainetankit yhteensä 874 l pituus 5,8 m, mahdollisuus lyhentää paino tankattuna 7,2 tn ruuviöljyn tilavuus 200 l lämmitetyt säätöventtiilit Fraste poravaunut (kuvassa malli Multidrill ML) moottori Kubota 74 kw / 2600 rpm sylinterisyöttö, nosto 4 tn, syöttö 3,1 tn syöttöpituus 4,4 m pyörityspää 950 kpm, ilmalieka 60 mm pitoleuat 40-250 mm, hydauliset ohjainrullat leukojen alapuolella, irroitussylinteri Bean vesipumppu 80 l / 40 bar automaattinen, hydraulinen kangenvaihtaja 3000 / 76 mm putkille sekä putkikaukalo hydraulinen ilmaventtiili Pyörityspäät HD Engineering yksinkertainen rakenne ja helppo liittää hydraulisesti pyöritys säteismäntämoottorilla suoraan karaan - ei vaihteistoa sisäänrakennettu 3 ilmalieka, alapäässä 4 1 /2 API naaraskierre vääntö 850 kpm (kuvan laite) - useita eri malleja Driconeq poratarvikkeet poraputket ja adapterit ym. tuotteet ilmalinjan öljyttimet Lubro Star Driller Oy Kalkun viertotie 2 B 7 33330 Tampere p. 050 594 4454 driller@driller.fi www.driller.fi PORATEK UUTISET 12
Teksti: Kati Vastamäki Kuvat: PT Energiaporaus Oy ÖLJY JA SÄHKÖ VÄISTYVÄT MAALÄMMÖN TIELTÄ Vuonna 2012 Suomessa myytiin 13 000 maalämpöpumppua, joista noin 5 000 asennettiin uusiin pientaloihin. Moni valitsee taloonsa myös viilennyksen, sillä porareikää voidaan käyttää kesäaikaan talon viilennykseen pelkän kiertovesipumpun energiakustannuksilla. Alan suurin kasvupotentiaali ovat nykyiset yli 200 000 öljylämmittäjää ja yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjää. Heistä noin 7 000-8 000 vaihtaa vuosittain lämmitysmuotoa, ja luvun uskotaan kaksinkertaistuvan muutaman vuoden kuluessa. Heidän valintansa on useimmiten maalämpö, mutta myös ilma-vesilämpöpumppujen ja erityisesti kerrostalokohteissa poistoilmalämpöpumppujen käyttö kasvaa. Suurkohteissa suurin kasvu Kokonaisuudessaan maalämpöpumppujen myynti väheni hieman vuonna 2012 edellisvuoteen verrattuna, mutta alan euromääräisen kasvun turvasivat isojen kohteiden, kuten rivi- ja kerrostalojen, maalämpöremontit. Ne lisääntyivät jopa 30 prosenttia. Vanhojen, energiasyöppöjen teollisuusrakennusten lämpöremontteja tehdään kiihtyvällä tahdilla. Niissä öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön maksaa itsensä takaisin 3 5 vuodessa. Myös tila maalämpölaitteiden asentamiseen löytyy useimmiten vanhasta pannuhuoneesta. Säästöä energiakuluihin haetaan myös suurissa kauppakeskuksissa, joissa tarvitaan läpi vuoden päivittäin sekä lämmitystä että jäähdytystä. Kumpikin toiminto voidaan tehdä erittäin energiatehokkaasti samalla lämpöpumppulaitteistolla käyttäen porareikiä kylmän ja lämmön varastoina. Esimerkiksi Tampereen ja Raision Ikea, Kouvolan Veturi, Porin Puuvilla ovat investoineet lämpöpumppujärjestelmiin. Vuoden 1991 asuntomessualueella Varkaudessa yhdeksän erillistaloa vaihtoi maalämpöön. Muutostyöt tehtiin syksyllä. Laguunikorttelissa vaihdettiin maalämpöön Sähkön jatkuva kallistuminen sai varkautelaisen taloyhtiön vaihtamaan lämmitysjärjestelmänsä maalämpöön. As.Oy Ankkurinappi valmistui Varkauden asuntomessuille Puurtilanlahden rantaan 1991. Tänä syksynä taloyhtiön yhdeksässä erillistalossa tehtiin lämpöremontti, jossa vesikiertoinen sähkölämmitys vaihdettiin maalämpöön. Savonia-ammattikorkeakoulun energiatekniikan opiskelijat tekivät lämmitysjärjestelmän uusimisesta selvityksen, joka osoitti maalämmön tuovan useiden kymmenien prosenttien säästöt nykyiseen lämmitysjärjestelmään verrattuna, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Makkonen. Selvityksessä oli mukana myös ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu, mutta eri syistä taloyhtiössä päädyttiin yksimielisesti maalämpöön. Maalämpölaitteiden asennus- ja muutostyöt kestivät kokonaisuudessaan reilut kaksi kuukautta, mikä asukkaiden näkökulmastakin oli kohtuullinen aika. Muutostyönä vesikiertoisen lämmityksen vaihtaminen maalämpöjärjestelmäksi on varsin vaivatonta. Kuhunkin taloon porattiin oma kaivo ja asennettiin oma täystehopumppu. Porauskalusto paikalle nosturilla Poraukset onnistuivat hyvin. Alueen tiheä kaapeliverkko oli suunnittelijoille ja tekijöille haaste, mutta yksikään kaapeli ei työssä vaurioitunut. Sen sijaan porauskalustoa ei niin vain ajettukaan jokaiselle työmaalle. Alue on tiiviisti rakennettu, ja muutamaan kohteeseen porauslaitteet jouduttiin nostamaan nosturilla. Olemme tehneet maalämpötöitä 30 vuotta, mutta ensimmäistä kertaa sattui näin erikoinen tilanne, sanoo Ahti Pajunen Kisara Oy:stä, joka vastasi lämmitysjärjestelmän saneerauksesta. Porauksista huolehti PT Energiaporaus Oy Leppävirralta. 9 erillistaloa Talojen pinta-ala 131 141 m² Lämpökaivot 9 x 200 m Lämpöpumppu 9 x 10 kw Asiantuntijana Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Muutamaan pihaan porauskalusto saatiin vain nostamalla. 13 2013
Kirkot maalämpöön talven kynnyksellä Kallis musta kulta vaihtui edulliseen vihreään energiaan, kun Sääksmäen seurakunnan kaksi kirkkoa ja leirikeskus vaihtoivat maalämpöön Valkeakoskella. Järjestelmän toteutus onnistui arvioitua halvemmalla muun muassa tarkoin harkitun hankintaprosessin ansiosta. Kiinteistöjen huimasti kasvaneet energiakustannukset olivat syy, jonka takia Sääksmäen ja Metsäkansan kirkkojen ja Pappilanniemen kurssikeskuksen öljylämmityksestä haluttiin eroon. Vaivattomuutensa kannalta sähkö olisi ollut vertailukelpoinen maalämmön kanssa, mutta hintansa takia se oli pois laskuista. Ainoa todellinen vaihtoehto oli maalämpö, jonka hyvinä puolina pidettiin paitsi sen edullisuutta, myös vihreyttä, sanoo Sääksmäen seurakunnan isännöitsijä Auvo Vaasio. Päätöstä tuki myös seurakunnan kaksi vuotta sitten toteuttama pilotti, jossa Sääksmäen pappilaan asennettiin maalämpö. Sen jälkeen kiinteistön energiankulutus on vähentynyt reilusti alle puoleen aiemmasta. Alkuvaiheessa Vaasio tutustui myös lahtelaiseen hankkeeseen, jossa Siikaniemen leirikeskuksen varaava sähkölämmitys oli vaihdettu maalämpöön muutama vuosi sitten. Lahden seurakuntayhtymässä oltiin tyytyväisiä järjestelmän toimivuuteen ja sen tuottamaan merkittävään säästöön lämmityskuluissa, mutta tarkemmat tekniset tiedot olivat vain suunnittelutoimistolla. Valkeakoskella konsulttipalveluja ei käytetty. Katsoin, että parhaan mahdollisen tiedon järjestelmien mitoittamisesta ja toteuttamisesta saan suoraan urakoitsijoilta. Hankkeen toteuttamissuunnitelmaa ja kustannusarvioita kysyttiin siis jo osallistumispyynnössä, joka julkaistiin julkisten hankintojen Hilma-palvelussa viime helmikuussa. Kuva: Kati Vastamäki Isännöitsijä Auvo Vaasio valmisteli kolmen kohteen maalämpöhankkeen Sääksmäen seurakunnassa. Nyt kaksi kirkkoa ja kurssikeskus lämpiävät vihreällä energialla. PORATEK UUTISET 14
Kuva: Sääksmäen seurakunta Sääksmäen kirkko Rakennettu alun perin 1400- ja 1500- lukujen vaihteessa ja tulipalon jälkeen osittain uudelleen 1930-luvun alussa Kivirakenteinen Tilavuus 5 200 m³ Keskimääräinen öljynkulutus 13 800 litraa/vuosi Sisälämpötila läpi vuoden 18 19 C Lämpökaivot 4 x 205 metriä Lämpöpumppu 42 kw Vara- ja lisäenergiana öljy Metsäkansan kirkon kirkkosalissa on tilaa noin 200 hengelle. Kirkon pihalle porattiin 3 lämpökaivoa, joiden syvyys on 205 metriä. Metsäkansan kirkko Valmistunut 1939 Tiilirakenteinen Tilavuus 2 050 m³ Keskimääräinen öljynkulutus 8 300 litraa/vuosi Sisälämpötila läpi vuoden 18 19 C Lämpökaivot 3 x 205 metriä Lämpöpumppu 35 kw Vara- ja lisäenergiana sähkö Pappilanniemen kurssikeskus Ympärivuorokautisessa käytössä olevat päärakennus, auditoriorakennus ja rantasauna Tilavuus yhteensä 9 600 m³ Keskimääräinen öljynkulutus 47 600 litraa/vuosi. Lämpökaivot 12 x 230 metriä Lämpöpumput 2 x 60 kw Vara- ja lisäenergiana öljy Kolme kiinteistöä käsittävä maalämpöhanke kiinnosti määräaikaan mennessä kymmenkuntaa urakoitsijaa. Taulukoin heidän toimittamiensa suunnitelmien tekniset tiedot, kuten lämpökaivojen lukumäärän ja syvyyden. Pudotin pois ääripäät, laskin jäljelle jääneistä keskiarvon ja lisäsin pienen varmuuskertoimen. Lopullinen mitoittamisvastuu kuului urakoitsijalle, mutta keskiarvoja käytin kaivojen minimisyvyyden ja lämpöpumppujen minimitehon määrittelyyn tarjouspyynnössä. Lisäksi poraukselle ja suojaputkitukselle pyydettiin metrihinta siltä varalta, että lopullinen tarve poikkeaisi tarjouspyynnössä esitetystä. "Kolmen kiinteistön maalämpöhanke kiinnosti kymmenkuntaa urakoitsijaa." Varsinainen urakkatarjous pyydettiin kuudelta toimittajalta. Tarjouspyyntö sisälsi avaimet käteen -urakan kaikissa kolmessa kohteessa: tarvittavat purku- ja rakennustyöt, lämpökaivojen poraamisen, laiteasennukset, putki- ja sähkötyöt, rakennusautomaatiojärjestelmän sekä töiden takia mahdollisesti vaurioituneiden viher- ja tiealueiden korjaamisen. Suuret hintaerot Saaduissa tarjouksissa sekä yksikköhintojen että kokonaisurakan hintahaarukat olivat erittäin suuret. Kokonaisurakassa halvimman ja kalleimman tarjouksen hintaero oli 155 000 euroa. Osittain ero selittyy urakoitsijoiden erilaisilla suunnitteluratkaisuilla. Esimerkiksi Pappilanniemessä urakoitsijan piti arvioida, pitääkö laitteistoille rakentaa lisätilaa. Osa urakoitsijoista halusi rakentaa uutta, osa hyödynsi olemassa olevia tiloja. Tarjouskilpailun ratkaisuperusteena oli hankkeen kokonaistaloudellisuus, jossa hintaa painotettiin 70:llä ja urakoitsijan referenssejä 30 prosentilla. Hankkeen toteuttajaksi kirkkoneuvosto valitsi Tom Allen Oy:n. Yrityksen hinta ei ollut halvin, mutta se sai referensseistä täydet pisteet, ja laskukaavan mukaan referenssit nostivat sen kilpailun voittoon. Valitus viivästytti Suunnitelmissa olimme ajoittaneet työn heinä syyskuun välille, jotta järjestelmä olisi voitu ottaa käyttöön ennen syksyn kylmiä. Tarjouskilpailussa toiseksi jäänyt, hinnaltaan edullisimman tarjouksen jättänyt yritys kuitenkin valitti päätöksestä. Kirkkoneuvosto käsitteli asian uudelleen. Se totesi, että hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen kriteerien mukaisesti. Valittanut yritys tyytyi päätökseen, eikä vienyt asiaa markkinaoikeuteen. Valitus kuitenkin viivästytti töiden aloitusta Valkeakoskella puolitoista kuukautta. Jatkuu seuraavalla sivulla 15 2013
Jatkuu edelliseltä sivulta Poraukset aloitettiin ensimmäisessä kohteessa elokuun puolivälin jälkeen. Urakan aikana piipahdin rakennuspaikoilla noin joka toinen päivä katsomassa miten työ edistyy ja haastattelemassa poraria. Työ valmistui suunnitellussa ajassa eli kolmessa kuukaudessa. Sen jälkeen urakoitsija vielä teki järjestelmään tarvittavat säädöt, joilla varmistettiin laitteiden keskinäinen toiminta ja tilojen tasainen lämpö. Huoltopalvelu ja etäkäyttöjärjestelmä Kokonaisurakkaan liittyi huolto- ja varaosapalvelu. Urakoitsija on sitoutunut toimittamaan huoltoapua ja varaosia 24/7, ja mahdollinen lämmityskatkos saa kestää korkeintaan vuorokauden. Vaasio tulee seuraamaan ja ohjaamaan maalämpöjärjestelmää verkossa samaan tapaan kuin seurakunnan kiinteistöjen muutakin automatiikkaa. Hän suosittelee lämpimästi etäkäyttömahdollisuuden hyödyntämistä. Kuva: Kati Vastamäki Aikaa säästyy, kun mahdollisen vikailmoituksen syytä ei tarvitse lähteä selvittämään kohteeseen. Siitä voi ilmoittaa suoraan huoltoon, ja huoltomies lähtee paikalle tarvittaessa saman tien tietäen mitä on odotettavissa. Kilpailutus ja hyvä suunnittelu säästivät Kolmen suurkohteen lämmitysjärjestelmien remonttiin oli Sääksmäellä varattu 450 000 euroa. Varsinainen urakkatarjous alitti reilusti kustannusarvion, ja hankkeen lopullinen hinta oli 310 000 euroa. Tilaajan kannalta koko projektin työläin osa oli osallistumis- ja tarjouspyyntöjen laatiminen ja vertailu, mutta tarkka hankintaprosessi kannatti. Tarjousten vertailu edellyttää jonkinasteista tuntemusta maalämpöjärjestelmistä. Kilpailun lisäksi kustannussäästöjä tuli, kun kohteita oli useampi yhtaikaa. Toteuttamisvaiheen säästöistä kiitos kuuluu järjestelmän toimittajalle, joka panosti hyvään suunnitteluun. Sen ansiosta pystyttiin hyödyntämään Pappilanniemessä olemassa olevia teknisiä tiloja. Rohkeasti, tilaaja! Suurkohteidenkaan maalämpötoteutuksiin ei välttämättä tarvita ulkopuolista asiantuntijaa, vaan urakoitsijoiden ammattitaitoa voi hyödyntää järjestelmän mitoituksessa ja suunnittelussa. Ensivaiheessa kannattaa pyytää maalämpöurakoitsijoita ilmaisemaan halukkuutensa hankkeen toteuttamiseen ja liittämään vastaukseensa oma suunnitelmansa ja kustannusarvionsa hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitelmien perusteella laaditaan varsinainen tarjouspyyntö. Kaksivaiheisella kilpailutuksella, jossa työ on tarkasti määritelty, hintakin asettuu kohdalleen. Etäkäyttömahdollisuus kannattaa hyödyntää. Tarkasti, urakoitsija! Julkisissa hankkeissa menettelytavat poikkeavat usein siitä, miten yritysten ja yksityisten kanssa on tapana toimia. Tarjouspyyntö kannattaa lukea tarkasti. Kaikki tarjouspyynnössä pyydetyt asiakirjat pitää toimittaa määräpäivään mennessä tarjouksen liitteenä, olipa kysymys lain perusteella vaadittavista selvityksistä tai esimerkiksi tilaajan tarkemmin määrittelemistä referensseistä. Sääksmäen kirkko on Sääksmäen seurakunnan pääkirkko, joka toimii kesäisin myös tiekirkkona. Marraskuun alussa maalämpöurakasta kertoi kirkon pihalla vain alue, jolla uusi ruohikko vihersi vaaleampana kuin ympäristö. Puutteellisia tarjouksia ei voi täydentää jälkeenpäin. Tarjous hylätään, mikäli se ei ole tarjouspyynnön mukainen. PORATEK UUTISET 16
Erotu joukosta osaajille on aina kysyntää Koulutamme yksilöitä ja kehitämme työyhteisöjä. Meiltä löydät kattavan valikoiman ammatillisia tutkintoja, täydennyskoulutuksia sekä ammattipätevyyksiä. Yrityksille rakennamme yksilöllisen koulutuskokonaisuuden, joka vastaa tarpeisiinne ja toimialanne haasteisiin. Koulutuspakistamme löytyy mm. lämpöpumppuasentaja kallio- ja maanäytekairaaja putkiasentaja panostaja porari kaivonporaaja isännöitsijä. Tutustu tarjontaamme ja kysy lisää! Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki amiedu.fi Vaikuttavaa osaamista Kaivonporauksen Ammattilaisille! Yhdistymällä lisää voimaa! Plasson pikaliittimet lämpökaivoasennuksiin AT-Pumput ja Debe Pumpar yhdistyivät Debe porakaivopumput - takuu 5 vuotta C2 Lite kalvopainesäiliöt Kollektorin seinäsuojat 050 441 5442 info@at-pumput.fi www.at-pumput.fi 17 2013
Utössa on Suomen eteläisin maalämpökaivo Saaristossa porauskalusto liikkuu tilausaluksella erikoiskuljetuksena. Kun Mats Bergmanin Utössä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon 40-vuotias öljykattila alkoi tulla tiensä päähän, hän päätti päivittää lämmitysjärjestelmän nykyaikaan. Öljytoimitukset näet vaativat erikoiskuljetuksen ja huoltopalvelujen saatavuuskaan ei saaristo-oloissa ole aina kovin yksinkertaista. Lisäksi Bergmania kiinnosti päästötön energia. Koska tuulimylly pilaisi Bergmanin mielestä saaristomaiseman, hän valitsi maalämmön. Utö on maalämmölle sikäli otollinen paikka, että saarella on kunnallinen vesijohtoverkosto. Asutuilla saarilla on usein jo valmiiksi porakaivoja, joten uusien porausten suunnittelussa pitää laskea suojaetäisyydet toisiin kaivoihin tarkasti. Utössä kaivoja ei ole, ei siis myöskään niistä johtuvia rajoituksia, sanoo Jimmy Kronberg Saariston Kaivonporaus Oy:stä. Poraaminen ei poikkea mantereella tapahtuvasta, mutta koko maalämpöprojekti aikatauluineen kannattaa saaristossa suunnitella tavallista tarkemmin. Kun merimatka kohteeseen kestää lähes viisi tuntia, unohtuneita työkaluja tai tiivisteitä ei mielellään lähde mantereelta kesken kaiken hakemaan. Suunnittelimme Mats Bergmanin kanssa urakan kaikki työvaiheet ja varmistimme moneen kertaan, mitä kaikkea tarvitaan. Ihan suunnitelmien mukaan kaikki menikin, ja valmista tuli viikossa. Ensimmäiset kaksi päivää asbestimiehet tekivät töitä sisällä, Saariston Kaivonporauksen porarit ulkona. Seuraavat kaksi päivää työmaalla hyörivät maalämpöasentajat, ja viimeisenä päivänä paikallinen sähkömies sai valmiiksi oman osuutensa. Bergman asuu Ahvenanmaalla, mutta viettää aikaansa Utössä läpi vuoden. Noin 150-neliöisen talon lämpökaivo porattiin 170 metriin ja sinne asennettiin 8 kw:n lämpöpumppu. Ulkosaariston viileyden takia kaivo on vähän syvempi kuin tavallisesti samankokoisissa taloissa. Maalämpöporaukset ovat yleistyneet saaristossakin. Maalämpö kiinnostaa erityisesti uusien vapaa-ajan asuntojen rakentajia, mutta myös saariston vakituisia asukkaita, sanoo Kronberg. Edullisuuden lisäksi kesäasukkaat arvostavat sitä, että voivat säätää lämpötiloja netin kautta. Sillä tavoin lomanviettäjiä odottaa lämmin huvila jo heidän tullessaan. Bergmanin talon pihalla on nyt siis Suomen eteläisin maalämpökaivo, mutta Jimmy Kronberg sanoo, että ennätys on rikottavissa. Vakituista asutusta ei Utön eteläpuolelta enää löydy, mutta nyt oltiin saaren keskustassa. Vähän etelämmäs pääsee vielä, nauraa Kronberg. PORATEK UUTISET 18
Energiakaivoopas päivitettiin Elokuussa julkaistiin uudistettu Energiakaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa -opas. Siinä annetaan valtakunnallisia suosituksia ja toimintaohjeita maalämpöjärjestelmien toteuttamiseen ja lupakäytäntöihin. Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu ymparisto.fi on uudistettu Palvelu sisältää koko Suomea koskevaa tietoa muun muassa vedestä, elinympäristöstä ja kaavoittamisesta, rakentamisesta ja asumisesta. Yksityiskohtaista tietoa kaivojen rakentamista ja kunnostamisesta on koottu www.ymparisto.fi/kaivot-sivuille. Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus) sekä aluehallintovirastot (AVI). Palvelusta on linkit myös ympäristöministeriön, SY- KEn ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) omille sivuille. Oppaan keskeiset päivitykset koskevat lupa-asioita, energiakaivon ja muiden kohteiden suojaetäisyyksiä ja maalämpöjärjestelmien rakentamista pohjavesialueille. Ensimmäinen muutos on jo kannessa: Lämpökaivo-oppaasta on tullut Energiakaivo-opas. Uusi nimi kertoo koko alan kehityksestä, sillä yhä useammin kaivoja käytetään paitsi lämmitykseen myös jäähdytykseen. Oppaassa käsitellään maalämpöjärjestelmän rakentamisen vaatimia lupia, lupaprosesseja, vastuutahoja ja toimijoita. Opas antaa esimerkkejä siitä, kuinka lähelle energiakaivo voidaan rakentaa toista energiakaivoa, lämpöputkia, kallioporakaivoa, rengaskaivoa, rakennusta, kiinteistön rajaa, kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa, viemäreitä ja vesijohtoja sekä tunneleita ja luolia. Omat suositukset annetaan myös maalämpöjärjestelmien sijoittamisesta ja rakentamisesta pohjavesialueille. Tapauskohtaista harkintaa Toinen harkinnan paikka on pohjavesialueilla. Pohjavesialueet ja pohjavesien virtaukset poikkeavat toisistaan eri paikoilla. Sopiva etäisyys vedenottamoon on aina tapauskohtainen, mutta jos pohjaveden virtausolosuhteista ei ole tietoa, hyvä lähtökohta on oppaan suosittelema 500 metrin varoetäisyys. Energiakaivo-opas on suunnattu energiakaivojen tilaajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille sekä viranomaisille, ja sen yhtenä tavoitteena on yhtenäistää viranomaismenettelyjä. Energiakaivo-oppaan suosituksia voi ja kannattaakin harkita tilannekohtaisesti. Jos esimerkiksi taajama-alueiden ahtailla kiinteistöillä eivät täyty oppaassa mainitut minimietäisyydet, voidaan tarkastella, onko maalämpöä mahdollista hyödyntää siten, että se ei estä maalämmön käyttöä naapurikiinteistöllä, esimerkiksi poraamalla vinoreikiä, sanoo oppaan toinen kirjoittaja, ylitarkastaja Janne Juvonen Suomen ympäristökeskuksesta. Oppaan julkaisija on ympäristöministeriö, ja sen uusimistyöhön osallistui laaja joukko alan asiantuntijoita. Myös Poratekista oli mukana useita henkilöitä. Opas on ladattavissa ym.fi -verkkopalvelusta, mistä se löytyy hakusanalla energiakaivo-opas. 19 2013
VUODEN ILMASTOYSTÄVÄLLISIN LÄMPIÄÄ MAALÄMMÖLLÄ Suomen ilmastoystävällisimmäksi kerrostaloksi on valittu Järvenpään Mestariasunnot Oy:n Mestaritorppa. Sen valmistuttua talon 45 asuntoa lämmittää ja viilentää geoterminen energia. Kiinteistön maalämpöurakoinnista vastaa Talman Energiaporaus Oy, joka on Poratekin jäsenyritys. Kiinteistöä varten porattiin 12 kappaletta 200 metrin syvyisiä energiakaivoja. Osa kaivoista sijaitsee talon lämpimässä autokellarissa. Poraustyöhön kului pari viikkoa, kertoo Kaisa Eskelin Talman Energiaporauksesta. Useimmiten maalämpö otetaan käyttöön yhtaikaa valmiin rakennuksen kanssa. Mestaritorpassa lämpöpumppu asennetaan jo tämän vuoden puolella, ja maalämpöä hyödynnetään läpi rakennusvaiheen. Mittapuuna pieni hiilijalanjälki Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo valittiin kaikille avoimessa kilpailussa, jonka järjestivät Rakennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland. Ilmastoystävällisyyttä mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä. Se huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Suurin yksittäinen tekijä elinkaaren päästöissä on rakennuksen käyttövaiheen energia. Järvenpään Kinnariin syksyllä 2014 valmistuva Mestaritorppa oli kilpailun jaetulla ykkössijalla. Mestaritorpan pääsuunnittelija on Rami Kolehmainen Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmaisesta ja päätoteuttaja Mestaritoiminta Oy. Kuva: Järvenpään Mestariasunnot Oy Geoenergia on yksi tekijä, jonka ansiosta Suomen ilmastoystävällisimmän kerrostalon hiilijalanjälki on alle puolet keskimääräisestä tasosta. PORATEK UUTISET 20
PARTNERIN PALSTA Altialta maalämpöä käsittelevä verkkopalvelu Altian uusi naturet.fi-sivusto palvelee kuluttaja-asiakkaita, kaivonporaus- ja maalämpöalan yrittäjiä ja viranomaisia 13.12.2013 alkaen. Markkinoilla on ollut selkeä tilaus tämänkaltaiselle palvelulle, jota kukaan muu ei vielä tarjoa. Kokosimme sivustolle tiiviin tietopaketin, joka hyödyttää sekä yksityisiä rakentajia ja remontoijia että kaivonporausalan ja lämpöpumppualan ammattilaisia, lvi-tukkuliikkeitä, rakennuttajia ja energia-alan suunnittelijoita, sanoo Altia Oyj:n Tekniset Etanolit -liiketoimintayksikön päällikkö Kari Nieminen. Yksityisille kuluttajille sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin maalämmöstä ja sen soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Lisäksi tarjotaan linkkejä alan asiantuntijaorganisaatioihin. Niiden avulla asiakas löytää lisätietoja ja pääsee halutessaan vaikka saman tien valitsemaan toimittajan omalle maalämpöjärjestelmälleen. Naturet-maalämpöliuoksen omasta osiosta löytyvät tuotteen tekniset tiedot ja dokumentit, kuten nesteen käyttöturvallisuustiedotteet, käyttöön liittyvät laimennustaulukot sekä lainsäädäntötietoa tuotteen varastoinnista ja kuljetuksesta. Yritysasiakkaita sivusto palvelee myös Naturet-maalämpönesteiden tilauskanavana, joka toimii 24 tuntia viikon jokaisena päivänä. Referenssit-osiossa esitellään kuvien kera Altian yhteistyökumppaneiden toteuttamia maalämpökohteita: liike- ja teollisuusrakennuksia, uusia omakoti- ja kerrostaloja sekä erilaisia saneerauskohteita. Ja totta kai sivuilta löytyvät myös koko Naturet-tiimin yhteystiedot ja vastuualueet. Käy tutustumassa! www.naturet.fi Tutustu ja kerro miten naturet.fisivusto palvelee tai miten se voisi vielä paremmin palvella sinua. Palautetta ja kehitysideoita voi lähettää sähköpostiosoitteeseen etanoli.myynti@altiacorporation. com. CME Jumbo Pro Ainutlaatuinen nastaterien teroituskone. Voidaan teroittaa terät Ø 35-1100 mm, tehokkaasti ja tarkasti. Ostospaikka poraajille PORA-AGENTTI OY Kisällinkatu 13 70780 Kuopio puh. 0400-261 921 fax 017-364 5575 Käy katsomassa porauksen muut kärkimerkit nettisivuiltamme Fordia -timanttikairaus Helso -nastaterät Diapag -timanttisahaus Sysbohr -maaporaus www.pora-agentti.fi 21 2013
URAKOITSIJOILTA USEIN KYSYTTYÄ PAINEAUKAISU MIKSI JA MITEN SE TEHDÄÄN? Suomessa porakaivojen keskisyvyys on 50 80 metriä, mutta maantieteellinen vaihtelu on suurta. Porausvaiheessa urakoitsija seuraa veden tuloa, ja jos talousvesikaivosta ei saada kohtuullista vesimäärää poraamalla, tehdään vesipaineaukaisu. Se, kuinka syvälle porataan ennen paineaukaisuun turvautumista, riippuu kohteen sijainnista. Saaristossa poraus saatetaan lopettaa 30 metrissä, sisämaassa porataan jopa 140 metriin ennen paineaukaisua. Energiakaivojen paineaukaisu on lähes aina turhaa. Energiakaivojen vesipaineaukaisua perustellaan virtausten saamisella kaivoon, mutta lämmönkeruukaivossa virtaava vesi ei ole välttämätön. Joissakin tapauksissa paineaukaisu voi jopa huonontaa energiakaivon toimintaa, joten sitä kannattaa harkita vain poikkeustapauksissa. Energiakaivossa oleellista on, että lämmönkeruuputket ovat riittävän pitkältä matkalta vedessä eli että kaivon tehollinen syvyys on riittävä. Se saavutetaan ensisijaisesti poraamalla. Ellei energiakaivon porareikä kohtuullisessa ajassa täyty vedellä itsestään, se täytetään. Kallioon porattu kaivo on kuin pullo: jos vesi ei pääse virtaamaan kaivoon ulkopuolelta, ei se pääse myöskään kaivosta pois. Porausurakoitsija varmistaa, että vedenpinta asettuu kaivossa riittävälle tasolle. Maksa paineaukaisu vain tarvittaessa Suurin osa talousvesikaivoista saadaan tuottoisiksi poraamalla. Sadasta kaivosta vain parikymmentä joudutaan avaamaan paineella. Sadasta talousvesikaivosta vain parikymmentä joudutaan avaamaan paineella. Sen takia asiakkaan ei kannata hyväksyä pakettitarjousta, jossa urakoitsija lupaa tehdä paineaukaisun tarvittaessa samaan kokonaishintaan. Paineaukaisu maksaa vähimmillään noin 400 500 euroa, porauspaikan ja yrityksen toimipisteen välimatkasta riippuen enemmänkin. Kustannus kannattaa maksaa vain, jos paineaukaisulle on todellinen tarve. Miten paineaukaisu tehdään? Paineaukaisu tehdään paineautolla, joka on painepumpulla varustettu säiliöauto. Paineaukaisua varten kaivo täytetään vedellä. Kaivo suljetaan mansetilla, joka asetetaan reilusti kalliopinnan alapuolelle. Suomen kallioperä on pinnaltaan usein ruhjeinen, joten riittävän turvallinen paikka mansetille on noin 20 metriä kalliopinnan alapuolella. Jos mansetti jätetään lähemmäs pintaa, kallio saattaa haljeta ylöspäin jopa maa- ja kallioperän rajaan saakka, jolloin maakerroksista voi valua epäpuhtauksia pohjaveteen. Mansetti on noin 50 senttimetrin pituinen sylinteri, jonka varressa on vahva kumi. Lyhentyessään sylinteri puristaa kumia pituussuunnassa, jolloin kumi tiivistyy kaivon seinämiin ja estää paineen karkaamisen kaivosta. Paine johdetaan kaivoon mansetin läpi. Vedenpainetta nostetaan tasaisesti, kunnes paine rikkoo kallioon halkeamia veden virtaukselle. Paineauto tuottaa jopa yli 200 baarin paineen. Kulloinkin käytettävä paine riippuu kallioperästä ja sen rikkonaisuudesta. Joskus riittävän halkeaman veden virtaukselle saa 40 baarilla, mutta 150 baariakaan ei ole harvinainen. Tärkeintä on nostaa painetta pikkuhiljaa hallitusti. Avaamisen jälkeen kaivoon pumpataan vielä vettä ja varmistetaan sillä veden virtaus. Sen jälkeen urakoitsija mittaa kaivon tuoton, jonka perusteella määritetään pumpun asennussyvyys. Asiantuntijana Aki Purhonen, Ristiinan Porakaivo Oy. Kuvapari havainnollistaa paineaukaisussa käytettävän mansetin toimintaa, jonka idea on sama kuin soutuveneen pohjatulpassa. Kokoon puristettuna kumi tiivistyy kaivon seinämiin ja estää paineen karkaamisen kaivosta. Esimerkiksi läpimitaltaan 140- ja seinämältään 5,4-millimetrinen putki antaa helposti periksi mansetin paineelle. Kuvat: Ristiinan Porakaivo Oy PORATEK UUTISET 22
PARTNERIN PALSTA Uusi kollektori tehostaa lämmönsiirtoa Energia-alan aktiivinen tuotekehitys näkyy myös kaivonporauksessa ja lämpökaivojen rakentamisessa. Parhaimmillaan innovaatiot, kuten Pipelife Finland Oy:n kehittämä uusi Dueta -kollektori, hyödyttävät sekä ammattilaisia että kuluttaja-asiakkaita. Perinteinen energiakaivoon asennettava lämmönkeruuputkisto koostuu u-putkesta, jonka haarat pidetään erillään käsin asennettavien erottimien avulla. Erottimien asentaminen on työlästä, ja ne saattavat irrota putkistoa kaivoon laskettaessa. Poratekin partnerijäsen Pipelife Finland tarttui alun perin porareilta tulleeseen ideaan ja kehitti heitä kuunnellen uuden Dueta-kollektorin. Siinä putkenerotin on kiinteä osa maalämpöputken rakennetta. Joustava välikerros painaa putket maalämpökaivon seinämään, joka luovuttaa lämpöä huomattavasti enemmän kuin vesi. Kollektorin rakenteella estetään myös putkiston menon ja paluun välinen lämmönsiirtymä. Geologian tutkimuskeskus GTK on testannut Dueta-kollektoria TRT-mittauksin kahdessa kohteessa, joissa tuloksena on ollut yli kuusi prosenttia parempi teho kuin perinteisellä putkituksella. Kollektori pienentää kaivon ominaisvastusta ja tehostaa siten lämmönsiirtoa kallioperästä perinteiseen kollektoriin verrattuna. Mitattavien erojen varmistamiseksi tutkimuksia tullaan jatkamaan toivottavasti Poratekin jäsenyritystenkin porauskohteissa, sanoo erikoisasiantuntija Asmo Huusko GTK:sta. Osa Poratek-urakoitsijoista on kokeillut uutta kollektoria työkohteissaan. Talman Energiaporaus Oy käytti Duetaa Vantaan Kuusijärven virkistysalueen päärakennuksen maalämpökaivojen putkittamiseen. Kymmenen 229-metrisen kaivon putkitus onnistui hyvin, kun käytössä oli Duetan asentamiseen valmistettu putkienlaskulaite. Kiinteällä putkenerottimella varustetut kollektorit olivat Kuusijärven syvissä kaivoissa järkevin vaihtoehto. Tavallisiin putkiin ja kohtalaisen hintaviin putkenerottimiin verrattuna Duetan hintakin oli kilpailukykyinen. Myös nopea toimitus yllätti positiivisesti, sillä kohteeseen tilattiin standardeista poikkeavan pituiset putket, sanoo Kaisa Eskelin Talman Energiaporauksesta. Pipelife lanseerasi Duetan loppukesällä. Dueta-kollektorin kehitystyössä tavoiteltiin helppoa asennettavuutta ja mahdollisimman hyvää hyötysuhdetta. Putkenerotin on kollektorin rakenteen kiinteä osa. 23 2013
GM300GE Kaivoporakone Seuraava GM300GE valmistuu maaliskuussa. Koneesta messutarjous! Geomachinelta myös: MITSUBISHI terät ja porakruunut Kalustomyynti: 0400 816 258 / Jouni Ketola Lisätietoja: Konemyynti: 0400 391 565 / Petri Koikkalainen www.geomachine.fi PORATEK UUTISET 24