Kunnallinen aluepolitiikka 10 teesiä Vapaan Vasemmiston ohjelma 2012 1. Oulun seudun säilyttäminen elinkelpoisena ja viihtyisänä edellyttää aluesuunnittelun suunnanmuutosta: Oulu on muutakin kuin keskustan alue. Erityisesti on huomioitava kuntaliitosten kautta tulevien uusien alueiden kuntalaisten tarpeet. Suurkuntien muodostumisen myötä kunnallispolitiikasta on tullut myös aluepolitiikkaa. Oulun onkin otettava alueellisen veturin asema. 2. Oulun kaupungin on kehitettävä tiiviit suhteet lähistönsä itsenäisiin kuntiin. Vaikka Suur-Oulu onkin sekä pinta-alaltaan että väkimäärältään suurin, ei yhteistyöstä saatavaa molemminpuolista hyötyä tule ylenkatsoa. Ouluun liitettyjen vanhojen kuntakeskusten jatkuva itsenäinen alueellinen kehitys on turvattava siinä missä lähikuntienkin uusista pakkoliitoksista on pidättäydyttävä. 3. Uusia asuinalueita tulee rakentaa vasta sitten, kun alueella voidaan tarjota tarvittavat palvelut ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon asianmukaisella vakavuudella. Esimerkiksi Hiukkavaaran rakentamisesta tulee pidättäytyä Metsokankaan ja Ritaharjun ollessa vielä kesken. 4. Muun muassa aiottu kunnallislaki ja siihen liittyvät mielivaltaiset kuntaliitokset osoittavat, että Oulun alueen kehittymisen terveeltä ja kuntalaisten tarpeita palvelevalta pohjalta voivat parhaiten määritellä alueen asukkaat itse eivät virkamiehet Helsingissä tai Brysselissä, tai edes Oulussa. 5. Kunnalliset palvelut tulee tuoda lähelle ihmistä. Kuntalaisten hyvä elämä on mahdollistettava asuinaluekohtaisesti. Lähipalvelut on turvattava, ja lisäksi on luotava matalan kynnyksen palveluita niitä täydentämään ja ennaltaehkäisemään ongelmia. 6. Kulttuuritarjonta ja ympäristöarvot on turvattava asuinaluekohtaisesti. Osa kulttuuritarjonnasta voidaan hoitaa niin sanottuina liikkuvina palveluina, osa (kuten olemassa oleva kirjastoverkosto) paikallisesti. Tässä prosessissa asukastupajärjestelmä, seurakunnat ja muut julkiset instanssit voivat tarjota korvaamatonta apua. 7. On luotava toimiva julkisen liikenteen verkosto, joka kattaa Oulun kaupungin ja uusien liitännäisalueiden lisäksi myös muut lähialueet. Nykyisen linja-autoliikenteen kehittämisen ohella on selvitettävä ennakkoluulottomasti mahdollisuudet alueellisen rataliikenteen kehittämiseen olemassa olevan rataverkon puitteissa. Esimerkiksi paikallisyhteydet Haukiputaan, Muhoksen ja Tyrnävän suuntaan kattavin väliasemin ovat toteutettavissa. Julkisessa liikenteessä on sentään kysymys kuntalaisten vapaasta liikkuvuudesta. 8. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut ovat Oululle elinehto: Oulun kaupungin onkin turvattava näille opinahjoille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset alueellaan. Paitsi Oulun alueen, tämä on myös koko Pohjoisen yhteinen etu. 9. Uudessa kunnallisessa aluepolitiikassa on otettava huomioon myös maatalouden tarpeet ja kehittämismahdollisuudet. Suur-Oulun alueen ja välittömien lähikuntien maaseutualueiden kehitys maaseutuna, ei lähiönä, on pystyttävä takaamaan. Vain varmistamalla kuntalaisten suora yhteys perustuotantoon voimme ehkäistä vieraantumista maasta ja elämää ylläpitävistä prosesseista. 10.Kuntalaisten päätäntävalta aluesuunnitellussa on pystyttävä takaamaan niin Suur-Oulun, kaupunginosien kuin uusien liitännäiskuntienkin osalta. On mahdollistettava päätöksenteon rakenteet, joiden kautta kuntalaisten ääni kuuluu ja näkyy suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Onhan asuinseutu ennen kaikkea kotiseutu, jonka ympärille terve arki rakentuu. Se ei saa olla tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin tuijottavien virkamiesten mielivallan armoilla.
Kuntalaisdemokratia 10 teesiä 1. Politiikkaa ei pidä pelkistää vaaleiksi ja äänestysprosenteiksi. Kaikki ihmisten elämä edellyttää yhteisten asioidenhoitoa. Kuntalaisten hyvän elämän turvaamiseksi on ymmärrettävä, että politiikka on liian kallisarvoinen asia jätettäväksi poliitikkojen käsiin. Päätöksenteon on toteuduttava ruohonjuuritasolla. 2. Valta ei Oulussa ole kuntalaisilla, eikä edes heidän valitsemillaan edustajilla. Asioista päättää pieni voimakastahtoisten poliitikkojen, virkamiesten ja lyhytnäköisiä voittoja tavoittelevien liikemiesten hyvä veli -verkosto. Päätösvalta on otettava takaisin kuntalaisten vakaisiin käsiin. 3. Kuntalaiset tulee ottaa mukaan asuinyhteisönsä suunnitteluun ja toteutukseen. Heille on mahdollistettava laajempi valta kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Elinvoimainen asuinalue kotiseutu voi syntyä vain paikallisen näkemyksen pohjalle. 4. Kunnallista päätöksentekoa on hajautettava Oulun sisäisiin suur- ja pienasuinalueisiin. Vapaa Vasemmisto esittää perustettavaksi paikallisvaltuustoja, jotka neuvoa-antavin kuntalaiskokouksin ja osallistavan budjetoinnin kautta muodostavat uuden kuntalaisdemokratian perustan. 5. Paikallisvaltuustotoiminta mahdollistetaan kuntalaisten ja kaupungin yhteistoimin ja edellyttää riittävien tilojen ja resurssien varaamista paikallisvaltuustojen tarpeisiin. Tämä toiminta voidaan osittain rakentaa asukastupien varaan, täydentäen niiden nykyistä henkilökuntaa kiertävillä demokraattisesti valituilla asianhoitajilla. 6. Asuinympäristöjen elämänlaatua vaarantavat ylemmän tason päätökset on pystyttävä kumoamaan paikallisella tasolla. Työnjako kaupunginvaltuuston ja paikallisvaltuustojen välillä on määriteltävä siten, että kaupunginvaltuusto pitää huolen kokonaisvaltaisesta näkemyksestä ja tasapainoisesta asuinaluekehityksestä paikallisvaltuustojen toimiessa omien asuinalueidensa pääasiallisina päätöksentekijöinä ja kehityksen muokkaajina. 7. Tasapainoinen asuinaluekehitys edellyttää paikallisvaltuustojen yhteistyötä kaupunginvaltuuston sekä toistensa kanssa. Tämän yhteistyön päämääränä ja edellytyksenä on yhteisymmärrys siitä, ettei Oulun pidä jakautuman vauraisiin asuinalueisiin ja ränsistyneisiin nukkumalähiöihin. Hyvän elämän kotiseutu on taattava kodin sijainnista riippumatta. 8. Kunnallisten ja asuinalueellisten kansanäänestysten järjestäminen tulee olla säännöllistä. Näitä äänestyksiä tulee edeltää avoin yhteisymmärrykseen pyrkivä kansankokouksissa käytävä kuntalaiskeskustelu. Tehtävien päätösten tulee olla uudelleenarvioitavissa. 9. Kuntalaiskeskustelun edellytyksien turvaaminen vaatii kattavaa, avointa ja maksutonta internetyhteyttä. Juuri internet on mahdollistanut vaivattoman tiedonhankinnan kuntalaisille tavalla, joka ei vielä viime vuosituhannella ollut mahdollista. Panoulu -verkko on ollut harppaus oikeaan suuntaan, mutta tulevaisuudessa se on saatava jokaisen kuntalaisen saavutettavaksi. 10.Vaikuttaminen, osallistuminen ja kaikki muu on täysin turhaa ilman todellista valtaa. Tähänastiset paikallisdemokratiakokeilut Oulussa ovat olleet merkityksettömiä, sillä kokeilut ovat olleet luonteeltaan vain neuvoa antavia. Päättäjiltä onkin puuttunut rohkeus ja halu luovuttaa valtaansa kuntalaisten käsiin. Tähän epäkohtaan Vapaa Vasemmisto haluaa puuttua välittömästi.
Kuntatalous 10 teesiä 1. Kuntataloutta ei voida mitata pelkästään kliinisillä käppyröillä. Terve talous rakentuu vakauden, kestävyyden ja paikallisuuden periaatteiden varaan. Kunnallinen talous on yhtä kuin kuntalaiset täten päätösvalta taloudessa on otettava turvallisiin kunnallisiin käsiin. 2. Kaupungin taloutta ei kannata perustaa epäluotettavien kansainvälisten suuryhtiöiden, kuten Nokian varaan. Vakaa tulevaisuus voidaan rakentaa vain julkisen sektorin ja elinkelpoisten mikro- ja pienyritysten varaan. Ei kaikkia munia yhteen koriin. Terve paikallistalous tarkoittaa myös energiatalouden omavaraisuuden ja alkutuotannollisen elintarvikeomavaraisuuden turvaamista. 3. Palvelujen tähänastinen, tarkoituksellinen ja jatkuva alibudjetointi on lopettava. Budjetin tulee kattaa paitsi lakisääteiset peruspalvelut myös mahdollisuuden palvelutarjonnan lisäämiseen ja laadunparantamisen. 4. Oulun tulee yhdessä muiden kuntien kanssa vaatia, että kunnallisvero muutetaan progressiiviseksi ja kuntien yhteisövero-osuutta kasvatetaan. Maan hallitusta on myös vaadittava korottamaan kuntien valtionosuutta. 5. Oulun rahasammot ja muut strategisesti tärkeät yksiköt tulee pitää tiukasti kaupungin hallinnassa ja omistuksessa. Esimerkiksi Oulun Energia, Oulun Satama, Oulun Vesi ja Oulun Tietotekniikka on säilytettävä liikelaitoksina eikä niitä tule yhtiöittää. 6. Oulun kaupungin tulee välittömästi ryhtyä peruspalvelujen ja hyvän elämän edellytysten takaamiseksi selvittämään kunnallistamisen tarpeita Oulussa. Esimerkiksi kunnallisen liikennelaitoksen ja kaupungin oman pankkilaitoksen perustaminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. 7. Oulun kaupungin tulee myös selvittää uusien rahasampojen perustamis- ja kunnallistamismahdollisuuksia. Esimerkiksi vuokratulot kunnallistetuista kiinteistöistä vaikuttaisivat myönteisesti kaupungin talouteen. 8. Oulu ei ole historiaton teknologiakylä. Oulun kaupungin tulee hyödyntää mittavia maakunnallisia ja historiallisia erityispiirteitään eritoten matkailun kehittämiseksi. Oulun kaupungin elinkeinorakenteen tervehdyttämiseksi Oulun tulee panostaa matkailuelinkeinoon. Varsinkin perheja mikroyrittäjyyttä sekä kunnallis- ja osuuskuntapohjaista yrittäjyyttä on edesautettava. 9. Oulun kaupungin tulee hyödyntää Nokialta vapautuvaa työvoimaa ja ottaa aktiivinen rooli avoimen lähdekoodin varaan rakentuvan tietotekniikan kehittämisessä. Kaupungin on siirryttävä asteittain avoimen lähdekoodin tietojärjestelmien käyttöön. 10.Talous saadaan terveelle pohjalle pidättäytymällä Kallioparkin kaltaisista hölmöläismäisistä mammuttihankkeista. Oulun kaupungissa on viime vuosina tehty aivan liian kevytmielisesti suuria investointeja ilman tarpeellisia selvityksiä niiden todellisista kustannuksista kuntalaisille. Tämän vastuuttoman toiminnan takana ovat aikansa eläneet, mutta sitkaat näkemykset, joita pönöttynyt poliittinen eliittimme edustaa. Vapaa vasemmisto tarjoaa uudenlaisia ja vastuullisempia tapoja toimia yhteisen paikallisen taloutemme puolesta.
Sosiaali- ja terveystoimi 10 teesiä (ja lisälehti) 1. Oulun kaupungin on taattava kuntalaisille korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut ilman viivytystä: oikea palvelu oikeaan aikaan. Kuntalaisen hyvä elämä tarkoittaa terveen elämän mahdollisuuksien turvaamista. 2. Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmällinen alibudjetointi on julmaa pelailua ihmisten tarpeilla. Se on täten lopetettava välittömästi ja varattava riittävät, todellista tarvetta vastaavat määrärahat sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuuden takaamiseksi. 3. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei voi eikä saa enää tehostaa. Henkilöstöä tulee lisätä, jotta palvelut saadaan ihmisläheisiksi ja korkealaatuisiksi, ja jotta henkilöstön hiostus saadaan päättymään. Henkilökunnalla on oltava riittävästi aikaa perustyönsä tekemiseen. 4. Oulun tulee tuottaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lakien ja asetusten mukaisina. Kaupungin on taattava kuntalaisille pääsy palvelun piiriin palvelu- ja hoitotakuun maksimiaikoja huomattavasti lyhyemmän ajan kuluessa. Jonotusaika terveysasemalle tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin saa olla enintään kolme viikkoa ja hammashoitoon enintään kolme kuukautta. Kiireellinen hoito ja palvelu on pystyttävä tarjoamaan heti. 5. Palvelut on tuotettava pääsääntöisesti kaupungin omana työnä. Palveluja ei saa antaa varsinkaan suuryritysten hoidettaviksi. Ostopalvelujen suhteellista osuutta tulee supistaa, ja määrältään rajoitetut ostot ohjataan kolmannelle sektorille sekä yksinyrittäjille, perhe- ja mikroyrityksille. Suunnitteilla oleva 17 22 000 asukkaan terveysasemapalvelujen yksityistäminen tulee torjua kuntalaisten etujen vastaisena. 6. Oulun kaupunginsairaalaa tulee laajentaa. Vanhuksille on rakennettava uusia palvelukoteja sekä hoivakoti. Kaupungin tulee perustaa uusia palvelukoteja ja -asuntoja vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille jokaisella kuntalaisella on oltava oikeus hyvään elämään. 7. Kaikki nykyiset terveysasemat ja niiden palvelut on säilytettävä. Kaupunginosissa ja Suur-Ouluun yhdistyvien liitännäiskuntien keskustoissa ja kylissä tulee tarjota lähipalveluja. Tämän lisäksi on luotava matalan kynnyksen liikkuvia palveluita niitä täydentämään ja ennaltaehkäisemään syntyviä ongelmia. 8. Terveysasemien ja hammashoitoloiden aukioloaikaa tulee pidentää kello 18 saakka ja loma-aikojen keskityksiä lyhentää. Tämä on välttämätöntä työssä tai opiskelemassa käyvien kuntalaisten tarpeiden nimissä. 9. Sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottajamalli on purettava epäonnistuneena ja täysin toimialalle sopimattomana. Johtajien määrää ja byrokratiaa tulee vähentää, ja työntekijöiden ja kuntalaisten valtaa lisätä myös sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitteluasteella. 10.Vapaa Vasemmisto toimii määrätietoisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien lisäämiseksi sekä julkisten palvelujen parantamiseksi, eikä tule hyväksymään leikkauksia tai ostopalvelujen lisäämistä. Asuinalue ei muutu kotiseuduksi eikä asuinkunta kotikunnaksi ilman määrätietoista panostusta sosiaali- ja terveyspalveluihin.
LISÄLEHTI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI -OHJELMAAN Vapaan vasemmiston dialogi- / kuulemistilaisuus Oulun sosiaali- ja terveyspalveluista 29.8.2012 Juha Tapio avasi dialogitilaisuuden ja kertoi Vapaan Vasemmiston keskeisimmistä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista tavoitteista. Illan keskustelu painottui päihdeongelmiin ja -palveluihin sekä lasten, perheiden ja nuorten asemaan Oulussa. Myös yhteiskunnan kaikista huonoimmassa asemassa olevista kannettiin huolta. Oulun kaupungin ylläpitämään Kiviharjun katkaisu-, vieroitus- ja lääkekorvaushoitoon on tällä hetkellä 6-12 kuukauden jono. Hoitoon tulisi päästä välittömästi ja palvelua tulisi laajentaa. Kaupungin ostopalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta kritisoitiin. Eri tuottajilta saa eritasoista ja -laatuista palvelua ja hoitoa. Tämä epäkohta korjattava valvonnalla, mutta etenkin tarjoamalla julkisia palveluja ostopalvelujen sijaan. Oulun kaupunki on palvelujen järjestäjä ja ostaja, mutta se ei kanna kunnolla vastuutaan siitä, mitä se ostaa. Kunnan tulisi vaatia ostopalvelujen tuottajilta hyvää laatua sekä pysymistä sopimuksissa. Kuntien todettiin olevan huonoja kilpailuttajia ja ostajia. Huume- ja päihdetyön perustaksi katsottiin ennaltaehkäisevä työ jo lapsuudesta alkaen. Kunnan on tarjottava matalan kynnyksen hoitoonpääsy kaikenikäisille. Huolta herätti myös myötätunnon ja ajan puute: Sosiaali- ja terveystoimen työntekijöillä oltava empatiaa ja riittävästi aikaa asiakkaille. Yleisö yhtyi Vapaan Vasemmiston vaatimuksiin lisätä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä sekä pienentää koulujen luokkakokoja. Kouluissa tulisi olla enemmän kuraattoreja, psykologeja, terveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Nuorten asemaa ja toimintakykyä voidaan parantaa lisäämällä mielekkäitä työmahdollisuuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa on lisättävä ja siitä maksettava säällinen palkka. Nuorille tulee tarjota lisää työpajapaikkoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Dialogin osanottajat katsoivat, että syrjäytymistä tulee ehkäistä lapsesta pitäen. Lapsista ei saa säästää, sillä lasku tulee perästä. Esille tuli myös eräässä kunnassa toteutettu vanhempainkoulu. Myös oululaisille vanhemmille tulee tarjota vanhempainkoulua lasten kasvuun ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Keskustelijoiden mukaan kaupungin tulisi järjestää psykososiaalista tukea kaikenikäisille ilman jonottamista. Perheitä olisi tuettava enemmän huostaanottojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Keskustelun päätteeksi muistutettiin, että myös katujen ihmisistä on pidettävä huolta.
Opetustoimi 10 teesiä 1. Korkealaatuinen koulutus antaa parhaat takuut kuntalaisten hyvälle elämälle myös tulevaisuudessa. 2. Koulujen luokka- ja ryhmäkokoja tulee pienentää ja niille on asetettava sitovat maksimit. Mitä nuorempia koululaiset ovat, sitä pienempi tulee myös luokkakoon olla. Opettajia ja koulunkäyntiavustajia tulee olla riittävästi eikä sijaisuuksia saa jättää täyttämättä. Lapsissa on kunnan tulevaisuus. 3. Edellytykset terveeseen elämään ovat oppilaiden kuntalaisoikeus. Näin ollen koulukuraattorien ja -Oulun kaupungin on panostettava nykyistä enemmän peruskoulu- ja lukio-opetukseen sekä oppilaiden ja henkilökunnan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tasa-arvoinen psykologien sekä kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden määrää on lisättävä lainsäädäntöä ja valtakunnallisia suosituksia vastaaviksi. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palveluita tuleekin olla riittävästi sekä peruskoulussa että lukiossa. 4. Koulujen kerhotoiminnan määrärahaa tulee korottaa. Monipuolista kerhotoimintaa on tarjottava jokaisessa peruskoulussa. Kerhotoimintaa tulee tarjota etenkin oppilaille, joilla on vähän tai ei ole lainkaan koulun ulkopuolisia harrastuksia. Näin asuinseuduista muokataan kotiseutuja. 5. Koulujen tulee olla kohtuullisen kokoisia ja alakoulun tulee sijaita mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Kouluverkon tulee olla riittävän tiheä, sillä kuntalaisen hyvä elämä rakentuu asuinaluelähtöisesti. Esimerkiksi Korvensuoran yläkoulun rakentaminen on aloitettava välittömästi. 6. Uusien asuinalueiden kouluja ei tule rahoittaa lakkauttamalla vanhempien alueiden kouluja. Lukioopetusta ei saa keskittää muutamaan ylisuureen yksikköön. Lukioita on oltava myös kaupungin keskustan ulkopuolella, eritoten Suur-Oulun uusien liitännäiskuntien kuntakeskuksissa sekä muissa kaupunginosissa. Tämä palvelee koko Oulun yhteistä etua. Näin ollen esimerkiksi Pateniemen lukion lakkautusta ei voida sallia. 7. Oulu-opiston toimintaedellytyksiä tulee parantaa, jotta se voisi tarjota nykyistä enemmän vapaan sivistystyön palveluja eri kaupunginosissa, Suur-Oulun liitännäiskuntien keskuksissa ja kylissä. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden vähävaraisten tulee saada alennus kurssimaksuista. 8. Oulun kaupungin on kannettava vastuunsa nuorista kuntalaisista jokaisessa elämänvaiheessa. Kaikille peruskoulun päättäville on varattava jatkokoulutuspaikka toisen asteen oppilaitoksessa, kymppiluokalla tai esimerkiksi työpajatoiminnassa. Kaupungin tulisi kantaa vastuunsa myös Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta sen mitä yliopistolaki on rikkonut, voi kaupunki osaltaan pyrkiä korjaamaan. Elinvoimainen yliopisto- ja ammattikorkeakouluelämä edellyttää myös pienten asuntojen tarjonnan turvaamista vuokrahintojen alhaalla pitämiseksi. 9. Koulun tulee kasvattaa oppilaista yhteisvastuunsa tuntevia, tietoisia ja aktiivisia nuoria kuntalaisia kansalaisia. Sallivaiset ja avarakatseiset nuoret ja aikuiset, jotka ymmärtävät arvostaa erilaisesta kulttuuritaustasta tulevia sekä erilaisia seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä ovat paras takuu vakaalle ja harmoniselle tulevaisuudelle. 10.Kouluinvestointeihin tarvitaan lisäresursseja. Koulutyötä ei saa tehdä terveydelle vaarallisissa tiloissa. Suurissa kouluremonteissa ja etenkin uudisrakentamisessa tulee rakentaa hyvää ja korkealaatuista vain parasta Oulun lapsille. Kerskainvestoinneista on luovuttava. Koulurakennusten tulee olla monikäyttöisiä kotiseutuyksiköitä ja niiden käyttötarkoituksen on oltava muutettavissa koulun oppilasmäärän vähetessä, kotiseudun tarpeita palvelemaan.
Kulttuuri 10 teesiä ja lisälehdet 1. Suur-Oulussa on jo valmiiksi dynaaminen ja vilkas kulttuurielämä. Oululaiset kulttuuriaktiivit kuitenkin janoavat hartaasti lisää tukea toiminnalleen. Oulun kaupungin on asetettava elinvoimainen kulttuurielämä yhdeksi ykkösprioriteeteistaan. Elinvoimainen kulttuuri takaa sosiaalisen kasvun sekä korkean elämänlaadun kuntalaisille tämän turvaaminen on kaupungin velvollisuus. 2. Oulun on tavoiteltava epävirallista koko pohjoisen Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa. Kulttuuripääkaupunkius ei tarkoita mahtipontisia ja kalliita korkean profiilin hankkeita, vaan elävää ruohonjuuritasolta ponnistavaa laaja-alaista kulttuurielämää. Sisukkaalla ja vastuuntuntoisella työskentelyllä tämä asema saavutetaan varmuudella kohtuullisessa ajassa. 3. Halukkaita ja aktiivisia kulttuuritoimijoita on Suur-Oulussa runsaasti jo pienilläkin avustavilla panostuksilla kunnan taholta on ratkaiseva merkitys yksittäisten projektien toteutumisen kannalta. Oulun kaupungin on muun muassa järjestettävä riittävän kattavat toimitilat sekä kulttuuri- ja taide-elämän aktiivitoimijoille että tavallisille harrastajille. 4. Järkevänä ratkaisuna itsenäisen toiminnan edellytysten turvaamiseksi ovat kulttuuriosuuskunnat, kuten Kulttuuribingo ry:n ja Kulttuuriosuuskunta Puhurin ansiokkaat esimerkit ovat osoittaneet. Tässä Oulun kaupunki voi tarjota auttavaa kättään tarvittavan alkupääoman (takuut, välineistö) hankkimisessa. 5. Oulun kaupungille on perustettava kulttuurirahoitusneuvojan toimi, jonka tehtäviin kuuluu resurssien kanavoimisen neuvonta kaikille kulttuuritoimijoille. Kaupungin ei näin ollen tarvitse tarjota kaikkea rahoitusta itse, vaan auttaa toimijoita löytämään omat rahoituskanavansa. Näitä tarjoavat mm. EU, sivistysliitot, säätiöt ja rahastot sekä pienyrittäjistä edistyksellisimmät. Tämä tärkeä, lähestulkoon välttämätön palvelu voidaan turvata sangen pieninkin panostuksin kaupungin taholta ja sen vaikutus olisi mullistava. 6. Kulttuurin monipuolisuus on turvattava kulttuuria on tarjottava kaikille kuntalaisille. Erityisesti on panostettava nuorten nousevien kykyjen toimintamahdollisuuksiin. On myös muistettava, etteivät kaikki pääse palveluiden äärelle esim. vanhainkotien asukkaat ja kulttuuria onkin vietävä näille tahoille aktiivisesti. Kyseeseen tulevat niin teatteri, elokuva, musiikki, runonlausunta, performanssitaide kuin luennotkin. Nuorisotoimen kautta on kasvatettava myös nuorten kulttuuritarjontaa, joka voidaan tukea nuorisotalojen verkostoon. Tämä kaikki onnistuu jo pienin panostuksin olemassa olevien rakenteiden puitteissa. 7. Lähiöihin on luotava kulttuuripalveluja, aloittaen suurimmista lähiöistä ja tulevien liitännäisalueiden kuntakeskuksista. Toiminta voidaan tukea jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten asukastupahankkeisiin. Asuinalueen muuttuminen kotiseuduksi edellyttää täysipainoista arkielämää johon kuuluu eittämättä myös kulttuuri. 8. Kaupungin on rohkaistava suurempien kulttuuritoimijoiden esim. kaupunginteatterin, suurempien museoiden tulemista vastaan pienempiä toimijoita. Jo asemansa vakiinnuttaneilla kulttuuri-instituutioilla on yhteiskunnallinen vastuu kulttuurin laajemmasta kentästä. Tähän ne voivat tarttua mm. tarjoamalla toimitiloja, erityisosaamista ja tarpeistoa. Näistä ei juuri aiheudu lisäkustannuksia. Kysymys on vain jo olemassa olevien resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä. 9. Kaupungin on taattava vähintään tasavertaiset mainostilat ja näkyvyys ei-kaupalliselle toiminnalle ja taiteelle kuin kaupalliselle mainostukselle. Kulttuuriyhdistysten aktiivinen toiminta esimerkkeinä vaikkapa Paskakaupunni ry, Huutomerkki ry ja Ylioppilasteatteri ja suuri suosio ovat osoittaneet kuntalaisten janoavan vaihtoehtoja kaupalliselle viihteelle. 10.Kattava ja elinvoimainen kulttuurielämä on kuntalaisten hyvän elämän välttämätön osa-alue. Panostuksessa kulttuuriin kyse ei ole ensisijassa resursseista ne suuressa määrin ovat jo olemassa ja suuremmatkin alan investoinnit ovat kaupungin kokonaisbudjetin kannalta vähäpätöisiä. Kyse onkin vain ja ainoastaan poliittisesta tahdosta.
Vapaa Vasemmisto täydentää kulttuuriteesejään kulttuuriväen kanssa käymänsä vuoropuhelun pohjalta Kulttuuriohjelman lisälehdellä Vapaa Vasemmisto ehdottaa kulttuurirahoitusneuvojan virkaan valittavan henkilön tulevan valituksi yhteisymmärryksessä kulttuurijärjestökentän kanssa. Tämänhetkinen taidemanagerin toimi on esimerkkinä siitä miten käy kun kentän tarpeita ei huomioida vaan aloitteet ja päätökset tulevat puhtaasti ylhäältä päin palvelukseen asetettu toimija on ollut katsantokannaltaan liian yritysmaailmakeskeinen ja vain reaktiivinen siinä missä tämän olisi tullut olla aloitteellinen. Kulttuurirahoitusneuvojan toimenkuvaan tulisi myös kuulu kohtuullinen osa kulttuurijärjestöjen byrokratiasta, tuosta epäkiitollisesta toimenkuvasta joka on kohtuuton vapaaehtoistoiminnallisissa yksiköissä. Työllistämistukiratkaisua ei hyödynnetä Suur-Oulussa riittämiin. Kunnan tuleekin kiintiöittää 6-8 työllistämistuen piirissä olevaa kuntalaista kulttuurijärjestöjen tarpeisiin. Tämä edesauttaa usein ylityöllistettyjen järjestöaktiivien jaksamista. Työllistämistukiratkaisu on myös omiaan ehkäisemään nuorten väliinputoamista toisen asteen koulutuksen päättyessä silloin, kun siirtyminen työelämään tai korkeammille opintoasteille viivästyy. Siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen Suur-Oulun kulttuurijärjestöjen tarpeisiin on järjestettävä kunnan kautta. Kustannukset ovat saatavaan hyötyyn nähden piskuiset. Mikäli työllistämistuen piirissä olevia työntekijöitä tai siviilipalveluspaikkoja ei kyetä takaamaan jokaiselle kulttuurijärjestölle, voidaan työt jakaa kulttuurijärjestöjen kesken puolipäivämittaisiksi. Kulttuurijärjestöjen tulee saada itse valita työllistämistuen piiristä tulevat palkolliset sekä siviilipalvelusmiehet. Selvennykseksi sanottakoon, ettei Vapaa Vasemmisto tarkoita kulttuurijärjestöillä tässä yhteydessä ensi sijassa jo suurempaa tukea nauttivia korkean profiilin kulttuuri-instituutioita, vaan ennen kaikkea alan resursseiltaan pienempiä toimijoita. Vapaa Vasemmisto esittää käytännöksi otettavan keskustan vapaana olevien toimitilojen varaamista kulttuurijärjestöjen tarpeisiin tyhjillään seisovat kiinteistöt eivät palvele kenenkään etuja, ja näin voitaisiin mitä parhaimmin elävöittää keskustan kulttuuritarjontaa. Eritoten nuorisolle on oltava tarjolla ei-kaupallisia toimitiloja keskustassa entistä runsaammin. Vapaa Vasemmisto on jo kulttuuriteesistössään esittänyt kaupungin velvollisuudeksi varata eikaupallisen kulttuurin ja toiminnan tarpeisiin tasaveroinen mainostila kaupalliseen toimintaan nähden. Tämä tarkoittaisi julkisten ilmoitustaulujen moninkertaistamista varsinkin keskustan alueella. Ilmoitustaulujen huoltamattomuus ei saa olla tekosyynä niiden pystyttämisen esteelle. Tarvittaessa työhön voidaan palkata työllistämistuen piirissä oleva tai siviilipalvelusmies. Myös Työttömien tuki ry ja kehitysvammaisten työtoiminta voivat tarjota pulmaan ratkaisun. Mikäli mainostilaa ei voida lisätä, voidaan jo olemassa olevaa kaupallisen mainonnan piirissä olevaa tilaa kaavoittaa ei-kaupallisen toiminnan mainonnan käyttöön.
Ympäristö 10 teesiä 1. Suur-Oulu on alueellinen keskus, jossa tehdyt ympäristöpäätökset viitoittavat suuntaa myös ympäröiville alueille. Oulun tulee olla pohjoisen ekoveturi, joka toimii hyvän esimerkin antajana muillekin kunnille. Oulun kaupungin suhtautuminen ympäristöasioiden kehittämiseen on tällä hetkellä leväperäistä ja vastentahtoista. Vapaan vasemmiston tavoitteena onkin Oulu, jossa terve ja hyvinvoiva luonto koetaan välttämättömiksi kotiseudun tulevaisuuden kannalta. 2. Yhteen liitetty Suur-Oulu tulee olemaan kokonsa ja väestönsä puolesta monikasvoinen ja valtava alue. Tässä kehityksessä tulee paikallinen ääni huomioida myös ympäristökysymyksissä. Kaavoituspäätöksiä tehtäessä paikallista ääntä on kuultava. Vapaa vasemmisto katsoo asuinalueiden asukkaille epämieluisista kaavoituspäätöksistä pidättäytymisen olevan välttämätöntä kuntalaisten kotiseutujen ja hyvän elämän turvaamiseksi. 3. Vihervyöhykkeet tulee turvata kaavoituksessa ja näitä tulee löytyä myös keskustasta. Erityisesti Hietasaaren alue on kaupunkilaisille arvokasta ilmaisten ja ainutlaatuisten ulkoilumahdollisuuksiensa vuoksi. Hietasaaren kaltaisten alueiden suosio ulkoilijoiden keskuudessa on jo itsessään vahva osoitus tämänkaltaisten alueiden tarpeellisuudesta. Vapaa vasemmisto ei aseta yritysten etuja kaupunkilaisten edun tai muun eläimistön ja kasviston edun yläpuolelle ympäristö- ja kaavoitusasioissakaan. Vihervyöhykkeet eivät ole tuottamatonta tilaa, vaan korvaamattomia kuntalaisten viihtyvyyden kannalta. 4. Suur-Oulun joukkoliikenteen kehittäminen parempaan suuntaan on myös ympäristökysymys. Kaupunkisuunnittelussa joukkoliikenteen sujuvuus on luonnollisesti asetettava ensiarvoiseksi laadun takaamiseksi. Parkkihallien lisääminen keskustan tienoilla ei ole kauaskatseinen ja järkevä toimintatapa keskustan joukkoliikenteen parantaminen on. Toimiva joukkoliikenne pitää nähdä peruspalveluna, jolla ei ole tarkoitus tehdä voittoa, vaan tarjota mahdollisimman kattavaa ja sujuvaa palvelua kuntalaisille. Tehokkain keino yksityisautoilun vähentämiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi erityisesti keskustan tienoilla on ympärivuorokautinen bussiliikenne, joka kykenee kilpailemaan muiden liikennemuotojen kanssa hinnallaan ja sujuvuudellaan. Oulu tunnetaan jo pyöräilykaupunkina, seuraava askel on joukkoliikennejärjestelyiden parantaminen vastaamaan nykymaailman standardeja. 5. Kuntaliitosten kautta tulleiden uusien alueiden bussiyhteyksiä on parannettava. Tällä hetkellä bussilla kulkeminen on monelta alueelta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myös kaupungin reunaalueiden asukkailla tulee olla oikeus ekologiseen liikkumiseen. Vain näin takaamme terveen ja puhtaan kotiseudun tasapainoisen alueellisen kehityksen koko Suur-Oulun alueella. 6. Vapaa vasemmisto vaatii erityisesti julkisen sektorin kehittämistä ympäristöystävällisempään ja kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi kouluruokaloissa voitaisiin hyödyntää enemmän paikallisia raaka-aineita sekä luomua. Myös erityisiä teemaviikkoja paikallisesta ruuantuotannosta voitaisiin kouluissa järjestää. Kaupunki voisi omalta taholtaan sitoutua hankkimaan ekosähköä, sekä kannustaa yhteistyökumppaneitaan vastaavanlaisiin parannuksiin. Julkisen sektorin pitää nousta hännänpitäjän asemasta kestävän kehityksen edelläkävijäksi. 7. Oulun jätteenpolttolaitoksen jätteenlajittelua on kehitettävä polttofraktio on kerättävä erikseen. Tämä ei vaatisi suuria lisäinvestointeja, vaikka se osoittaisikin kenties osan tehdyistä investoinneista tarpeettomiksi. Tämä vähentäisi ongelmajätteen määrää ja parantaisi käytettävyyttä. Tämä on tärkeä askel kohti puhdasta kotiseutua.
8. Oulunsalon liittyessä Suur-Ouluun kysymys Hailuodon ja mantereen välisestä pengertiestä nousee myös Oulun uutta suurkuntaa koskevaksi. Pengertien ekologiset seuraamukset Hailuodon ainutlaatuiselle luonnolle ovat selvittämättä: teetetyt selvitykset ovat koskeneet vain vesistövaikutuksia, eivät itse Hailuotoa. Pengertiestä tehdyt kuluarviot ovat olleet selkeästi alimitoitettuja. Lauttaliikenne Hailuotoon on nähtävä riittävänä ratkaisuna edullisuutensa, varmuutensa, sekä ekologisuutensa vuoksi. Pengertietä ei tule vallitsevassa tilanteessa missään nimessä rakentaa. 9. Vapaa vasemmisto vaatii Oulun kaupunkia edistämään omalta osaltaan Sanginjoen alueen julistamista kansallispuistoksi. Alueen suojelu pelkällä kaavoituksella on liian epävarma ja väliaikainen ratkaisu. Sanginjoen luonnonvaraisen alueen asema upeana ulkoilualueena kaupungin läheisyydessä tulee olla turvattu paitsi nykyisille oululaisille, myös heidän lapsilleen. Kansallispuistoista kaupunkien läheisyydessä on muualta Suomesta ainoastaan positiivisia kokemuksia niin talouden kuin viihtyvyydenkin edistäjinä. Sanginjoen rikas luonto on kasvavalle Suur-Oululle ehdoton matkailuvaltti, jota ei saa päästää lipumaan käsistä. Luontoarvojen kunnioittaminen on ehdoton osa nykyaikaista kaupunkia. Oulu ei ole kovin älykäs, mikäli se päästää tällaisen valttikortin lipumaan käsistään. 10.Ekologisuuden tärkeyteen kaupunkisuunnittelussa ja -päätöksenteossa on herätty ympäri maailmaa. Menetettyä luontoa on vaikeaa tai jopa mahdotonta palauttaa. Oulun kaupungin tulee kaikissa toimissaan rohkaista alueensa asukkaita ja yrityksiä kohti kestävämpää elämäntapaa. Erityistä kiinnostusta on osoitettava lajistoltaan arvokkaiden alueiden suojeluun. Luonnon läheisyys ja puhtaus on yksi pohjoisesta heräävistä mielikuvista. Suur-Oulun on aika tehdä osansa, jotta tästä mielikuvasta tulee myös vallitseva asioiden tila. Vain näin voidaan turvata kuntalaistenkin hyvä elämä ja luoda kotiseutua kohtaan ansaittua rakkautta.