Muistio 1 (5) 9.4.2018 Päihde- ja mielenterveyspalvelut - valmisteluryhmän kokous Läsnä: Mikko Tamminen (pj.), Hanna Ahokas, Kari Kopra, Markus Paananen, Matti Holi, Tiina Salminen, Minna Luoto, Annika Rehn,Tarja Lappi ja Pia Heiskari (siht.) Aika 9.4.2018, klo 13.00-16.00 Paikka Kallion virastotalo 3 krs Nh 6 1.Kokouksen avaus Mikko Tamminen avasi kokouksen. 2.Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 3. Kevään 2018 työsuunnitelma Päihdehoito Kaikki terveyshuollon ammattilaiset tekevät perustason päihdehoitoa. Erityistasoa toteuttavat mielenterveys- ja päihdeklinikat. Valtaosassa Uudenmaan päihdepalvelujen avopalveluissa toimii yhdistetty mielenterveys- ja päihdepalveluklinikka, Helsingissä psykiatria- ja päihdekeskus. Sote-uudistuksen myötä klinikoiden palvelusisällön tulee olla sama. Kuitenkin niin, että klinikoilla voi olla jokin oma erikoisosaamisalue. Peliongelman osalta palvelua toteutetaan kyseisen palvelukonseptin sisällä siten, että erityistä osaamista vaativat palvelut toteutetaan peliklinikalla. Samanaikaisen päihde- ja mielenterveysongelman hoito Hoitopaikan valinta tehdään päähoitolinjan mukaisesti. Esimerkiksi päihdehoidon yhteydessä hoidetaan myös lievät ja keskivaikeat masennukset. Esimerkiksi skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien päihdehoito toteutetaan heidän psykiatrisen hoidon yhteydessä. Periaatteena on se, että kaikilta työntekijöiltä löytyy riittävä osaaminen ts. ei tarvita parasta osaamista paikalle. Tarvittaessa pyydetään erityisosaamista osaamista paikan päälle. Vaativan tason päihdepsykiatrian palvelujen tulee jatkossakin olla keskitettyinä Uudellamaalla.
2 (5) Vieroitus vs. katko- käsite Sovittiin, että käytetään käsitteenä vieroitushoitoa, kun puhutaan päihdevieroitusoireiden hoidosta. Katkaisuhoito on arkikielen termi. Vieroitushoito Vieroitushoidossa vieroittaudutaan tietystä aineesta sekä psyykkisen että fyysisen riippuvuuden näkökulmasta. Vieroitushoitoa tarvitaan vieroitusoireiden vuoksi. Vieroitushoito toteutetaan hoidontarpeen arvion mukaisesti joko avo- tai laitosvieroituksena. Kyseinen hoito voidaan toteuttaa myös kotiin annettavana palveluna. Vieroitus voidaan toteuttaa myös muun terveydenhoidon osana somaattisella osastolla. Vieroitushoidon tarpeen arviointi on tarpeen mukaan osa lääkärin hoidontarpeen arviointia peruspalveluissa. Tulevissa sote-keskuksissa lääkärin arviointia tukee tarpeen mukaan työparityöskentely mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajan kanssa. Vieroitushoito tulee voida toteuttaa lähipalvelua silloin, kun kyseessä alkoholi ja lääkkeet. Aloitustapa päätetään vieroitusoireiden vakavuuden ja asiakkaan elämäntilanteen perusteella. Lähtökohtaisesti avopalveluna voidaan hoitaa lieviä ja keskivaikeita vieroitusoireita. Asiakas- ja potilashistoria määrittelee osaltaan vieroitustapaa. Vasta-aiheena avovieroitukselle voi olla esim. kramppaamistaipumus. Arviossa tulee huomioida myös sosiaaliset asiat, kuten asuminen ja toimintakyky. Erilaiset asumisen ongelmat voivat olla este avopalvelun toteuttamiselle. Huumevieroitus toteutetaan useimmiten laitospalveluna. Kotiin vietäviä vieroitushoitopalveluita on tarjolla omana palveluna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä. Kotiin annettua palvelua hankitaan tällä hetkellä maakunnan kunnissa myös ostopalveluna Sini Vida Oy:tä. Uudenmaan maakunnan alueen laitosvieroitusyksiköt: Helsingin kaupunki: Laakson sairaala, alkoholivieroitushoito-osasto Auroran sairaala, huumevieroitushoito-osasto Vantaan kaupunki: Päihdevieroitusyksikkö (väistötiloissa Helsingissä) Espoon kaupunki: Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Emppu Ostopalvelut kuntayhtymä: Ridasjärven päihdehoitokeskus: Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti. HYKS Päihdepsykiatrian osasto Muut ostopalvelut: A-klinikka Oy:n Päihdesairaala Todettiin, että tällä hetkellä vuodeosastoilla toteutettu vieroitushoito ei ole tasalaatuista. Tältä osin tarvitaan kehittämistyötä. Miten laitospäihdevieroitus toteutetaan sote-uudistuksen astuttua voimaan? Käytiin alustavaa pohdintaa maakunnan laitostenpalvelujen kriteereistä ja palvelutasoista. Todettiin, että esim. henkilöstömitoitukset tulee määritellä täsmällisesti. Pohdittiin, että voisiko mahdollisilla maakunnan liikelaitoksen laitospalvelupisteillä olla eri asiakaskriteerit ts. painotus esim. hoidollisesti lievempiin tai vaikeampiin asiakasryhmiin. Aiheesta jatketaan keskustelua.
3 (5) Palveluaukko nykyjärjestelmässä Tällä hetkellä ei ole tarjolla mitään kevyttä palvelua asiakkaalle, jolla ei täyty vieroitushoidon kriteerit. Tällaisille asiakkaille tarvittaisiin lyhytaikainen turvapaikka, jonne voi pysähtyä rauhoittumaan ja palauttamaan elämänhallintaa sekä tekemään kuntoutuksen jatkosuunnitelmaa. Sote-uudistuksen myötä voitaisiin luoda etulinjaan palvelu, jossa päiväkeskuksen palveluihin liitettäisiin yöpymismahdollisuus. Selviämishoitoasemat ja muu selviämishoito Selviämishoitoasemat antavat kiireellistä päivystyksellistä hoitoa päihtymyksen takia. Uudellamaalla selviämishoitoasemia on Helsingissä ja Espoossa poliisiasemien yhteydessä. Selviämishoitoa toteutetaan myös osana yhteispäivystystä esim. Peijaksen sairaalassa. Yhteispäivystyksen selviämishoitoon pääsyyn ei riitä pelkkä päihtymystila, vaan asiakkaalla tulee olla jokin seurantaa vaativa somaattinen ongelma. Toipumisorientoitunut palvelujärjestelmä Käsiteltiin lyhyesti toipumisorientoituneen palvelujärjestelmän periaatteita. Asiakkaan kokonaisarvio tehdään siinä käyttäen häiriön vaikeusasteen, toipumisen vaiheen ja toipumispääoman mittareita. Asiakkaat segmentoidaan ja käytettävät palvelut määritellään näitä arviointinäkökulmia hyödyntäen. Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä päihdepalvelujensa muutosta toipumisorientoituneeksi järjestelmäksi ja palveluja uudelleenorganisoidaan häiriön vaikeusasteen, toipumisen vaiheen ja toipumispääoman käsitteitä hyödyntäen. Toipumispääomamittari tulee Apotin myötä asiakastieto- ja toiminnan ohjausjärjestelmään. Helsingissä on jo koulutettu teemaan liittyen johtoa ja henkilökuntaa ja 6.6.2018 järjestetään koulutus Vantaalla, johon voi osallistua rajatussa määrin henkilöitä myös muista Uudenmaan kunnista. Sovittiin, että Uudenmaan päihdepalvelujen kehittämistä jatketaan toipumisorientaatioviitekehyksessä. Viitekehystä hyödynnetään kaikissa päihdepalveluissa sote-keskuksen ensilinjasta alkaen. Mikko Tamminen vie työtilaan materiaalia toipumispääomaan liittyen. Jatkokeskustelun aiheita: Jatkokeskustelua tarvitaan edellä mainittujen maakunnan liikelaitoksen laitosvieroituspalvelujen lisäksi mm. päiväkeskuksen, terveysneuvonnan, korvaushoidon, selviämishoidon ja asumispalvelujen osalta. Diagnoosin määrittelystä tarvitaan myös lisää pohdintaa. Tällä hetkellä määrittelykäytännöt ovat kirjavia. Sote- uudistuksen monituottajamallin osalta tulee todetuksi, että tavoitetila päihde- ja mielenterveyssektorin osalta on runsas palvelujen tuottajajoukko. Palvelujen tuottamisen tulee kuitenkin olla koordinoitua ja hallittua. 4. Kehittämistyön koonnin läpikäynti ja jatkosuunnitelma Sovittiin, että kehittämistyön koonti muokataan luettavammaksi ennen käsittelyä. 5. Muut asiat Kevät 2018 valmisteluryhmässä: 1.Kehittämistyön tunnistaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ja jalkauttaminen (deadline 31.3.2018) 2.Yhdyspintatyö (valmis) 3.Palveluiden ryhmittely 4.Järjestäjän ohjaamana palvelustrategiatyöt
5. Kokouksen ydinviesti Asiakkaan toipumispääoma, toipumisen vaihe ja häiriön vaikeusaste määrittelee jatkossa valittavan palvelumuodon. Näin palveluresurssit käytetään asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaammin. 4 (5)
5 (5)