1 Kansallisen sisäilmaohjelman työsuunnitelmamatriisin luonnos (WPM), v. 10.0 / 27.12.2017 (Liite 1) Ohjelman päämäärät Suomessa rakennetaan ja ylläpidetään hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä rakennuksia Suomalaiseen korjausrakentamiseen ja rakennuskannan hoitoon voidaan taas luottaa Sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveyshaitat ja sosiaaliset ongelmat on saatu minimoitua eikä niiden vuoksi enää tapahdu syrjäytymistä Terveydenhuolto on saanut riittävät keinot sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen ehkäisyyn ja hoitoon Sisäilmaan liittyvät huolet ja pelot ovat hälventyneet Eri toimijoiden välinen yhteistyö sujuu Ohjelman (välitön, konkreettinen) tavoite - Suomalaiset ratkaisut sisäilmaan liittyvien oireiden ja sairastuvuuden sekä huolten ja haittojen hallintaan, estämiseen ja hoitoon Osaprojekti II + Tehtäväkokonaisuudet (= komponentit) Konkreettiset tehtävät Kuka vastaa Kenen kanssa yhteistyössä ja missä Aikataulu Tarvittavat resurssit Raportointi Huomautukset ja poikkeamat Projekti II: SISÄILMAOIREILU ja SAIRASTAVUUS Projektin välitön tavoite: Käyttöön on saatu uudet ja kokonaisvaltaiset toimintamallit ja keinot sisäilmasta johtuvien sosiaalisten ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi 0. Toteutetaan 0.1. Muodostetaan osaprojekti II:n Ohjausryhmä THL
2 projektin tehokas ja toimiva, keskeiset sidosryhmät osallistava hallinto 1. Kehitetään sisäilmaan liittyvää lainsäädäntöä 2. Kehitetään sisäilmaan liittyvien hyvinvointihaittojen ehkäisyä, hallintaa ja terveysviestintää sekä luodaan keskinäistä 0.2. Nimetään projektipäällikkö 0.3. Nimetään osa-alueiden (komponenttien) vastuuvetäjät 0.4. Muodostetaan osaprojekti II:n Johtoryhmä ( Management team ) 0.5. Laaditaan tehtäväkuvaukset ja määritetään vastuut 0.6. Muodostetaan osaprojekti II varten sidosryhmistä koostuva laaja asiantuntija- ja neuvonantajaryhmä 0.7. Muodostetaan asiantuntijatyöryhmät osaprojekti II:n komponenttien toteuttamiseksi 0.8. Sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävien jako ja vastuut 0.9. Viimeistellään hankesuunnitelma täydentämällä LogFrame- ja työsuunnitelmamatriisit 0.10. Määritetään osaprojekti II:n taloushallinnon ja raportoinnin periaatteet 0.11. Sovitaan osaprojekti II:n viestinnän linjaukset ja yhteistyö kansallisen ohjelman viestinnän kanssa 0.12. Sisäilmaohjelman oman viestintäkanavan rakentaminen ja siihen liittyvien materiaalien tuottaminen. 1.1. Parannetaan rakentamiseen ja valvontaan liittyviä säädöksiä 1.1.1. Toteutetaan analyysi nykyisistä säädöksistä sekä niiden mahdollisista ristiriitaisuuksista 1.1.2. Tuotetaan muutos- ja korjausehdotuksia 1.2. Pyritään yhdenmukaistamaan asumisterveyteen ja työpaikkoihin liittyviä säädöksiä 1.3. Selvitetään työpaikkakyvyttömyyteen liittyvät säädökset ja mahdollisuudet kehittää niitä 2.1 Lisätään yhteistyötä ja yhtenäistetään toimintaa eri toimijoiden välillä (rakentajat, viranomaiset, terveydenhuolto, potilas- sekä muut järjestöt jne.) 2.1.1. Parannetaan sisäilmaan liittyvien ongelmatilanteiden käsittelemiseen liittyvää eri toimijoiden välistä koordinaatiota 2.1.1.1. Kuvataan eri toimijoiden roolit ja vastuut ongelmatilanteiden hoitamisessa sekä asiakirjojen julkisuus ja niiden julkistamisen aikataulu 2.1.1.2. Toteutetaan selvitys ja tarvittaessa laaditaan malli kaikille toimijoille yhteiseksi sähköiseksi järjestelmäksi koko selvitysprosessia varten 2.1.1.3. Kehitetään yhtenäiset luokitukset ja tiedon välittämisen malli (kuntotutkija/lääkäri, lääkäri/kuntotutkija, työsuojelu/ terveydensuojelu, tilan käyttäjä) 2.1.1.4. Laaditaan ohjeistukset siitä, miten voidaan parantaa rakennusten käyttäjien
3 luottamusta kuulemista ja ohjattua osallistumista sisäilma-asioiden hallintaan sekä rakennuksia koskevan tiedon tuottamiseen 2.1.1.5. Kehitetään toimintamalli, jonka avulla luottamusmiehet ja virkamiehet voivat tehostaa yhteistyötä ja esitellä päätöksiään yhdessä 2.1.2. Selvitetään mahdollisuudet tuottaa terveydensuojelun viranomaisille lääketieteellistä tukea ongelmatilanteiden selvittämiseen ja ratkaisuun esimerkiksi työlääketieteen poliklinikoilta tai sote-alueille nimettäviltä vastuulääkäreiltä 2.1.3. Selvitetään tarve ja mahdollisuus muodostaa kansallinen moniammatillinen asiantuntijaja neuvonantajaverkosto tukemaan rakennusten ongelmatilanteiden selvittelyä 2.1.3.1. Esim. ns. Kansallinen sisäilmaryhmä laatii uusia linjauksia ja esittää toimintatapoja välittää tietoa uusista menetelmistä tuottaa suosituksia käyttökelpoisista mittaus- ja tutkimusmenetelmistä tuottaa mahdollisesti neuvontaa ja ohjausta pieniin kuntiin ja antaa kannanottoja niissä myös yksittäisiä rakennuksia koskevissa asioissa 2.2. Kehitetään sisäilmaan liittyvien terveysriskien arviointia sekä rakennusten ongelmatilanteiden hoitoa 2.2.1. Selkeytetään ja täsmennetään sisäilmaan liittyviä käsitteitä 2.2.2. Kehitetään yksittäisten rakennusten sisäilman epäpuhtauksien tasojen arviointiin ja mittaamiseen liittyviä menetelmiä, kansallisia arviointikäytäntöjä, määritelmiä, käsitteistöä ja ohjeita 2.2.2.1 Kehitetään ohjeistusta ongelmatilanteiden nopeaan haltuunottoon ja lievien tapausten hoitamiseen kehitetään tarkastuslista (esim. viemäreiden, ilmanvaihdon ja koneiden toimivuus) laaditaan ohjeet nopeaan reagointiin isännöitsijän käyttöön 2.2.2.2. Kehitetään epäpuhtauksien arviointia ja mittausmenetelmiä 2.2.2.3. Kehitetään altistumisolosuhteiden arviointia. 2.2.3. Toteutetaan laaja tutkimus- ja kehittämishanke tuottamaan keinoja, ohjeita ja menetelmiä, joiden avulla voidaan selkeämmin identifioida ne sisäilman haittatekijät ja haittatekijöiden tasot, joista aiheutuu terveysriskiä 2.2.4. Kehitetään ja toteutetaan uudet sisäilmakyselyt ja niihin perustuvat tulkintaohjeet
4 kouluille sekä työpaikoille käytettäväksi osana ongelmatilanteiden selvittämistä ja jatkuvaan seurantaan 2.2.5. Kehitetään ohjeistuksia sisäilman terveydellisen merkityksen arviointiin ja viranomaistoimiin 2.2.5.1. Huomioidaan eri käyttäjäryhmät julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja kodeissa (laitosten henkilökunta, lapset, työntekijät, potilaat, vanhukset) 2.2.5.2. Kehitetään yhteistyötä altistumisen ja terveysvaikutusten arvioinnissa 2.2.6. Kehitetään ohjeistuksia väistötilojen käytöstä sekä siitä, miten yksittäiset vakavasti oireilevat oppilaat tai työntekijät tulee huomioida. 2.2.7. Tuotetaan suunnattuja ohjeita keskeisiä toimenpiteitä varten, kuten: - asianmukaiset tavat mitata sisäilman haitallisuutta (liittyy aktiviteetteihin 2.1.3 ja 2.2.3) - kuntotutkimuksen raportoinnille tiivistetty ohjeistus TTL:n ja YM ohjeiden pohjalta - kosteus- ja homevaurioiden siivous ja irtaimiston puhdistus asunnoissa erilaisissa tilanteissa - ilmanpuhdistimien käyttö, huolto ja käyttöaika - muut käyttöä turvaavat toimenpiteet (desinfiointi, tiivistyskorjaukset) - kouluterveydenhuollon ja rehtoreiden roolin täsmentäminen - yleisohjeita sisäilmasta jokaiseen kotiin, oppilaille, työntekijöille, rehtoreille, kouluterveydenhuoltoon, päiväkoteihin, kouluihin ml. siivottavuus, toiminnallisuus infektioiden ja loiseläinten leviämisen ennaltaehkäisy 2.2.8. Tuotetaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, mitkä ovat hyväksyttäviä menetelmiä 2.2.9. Tuotetaan ns. Käypä sisäilmasuositus, joka kokoaa tutkittuun tietoon ja hyväksyttyihin näkemyksiin pohjautuen keskeiset lähtökohdat, periaatteet ja ohjeistukset 2.3. Edistetään tietoon perustuvaa, avointa ja vuorovaikutteista viestintää 2.3.1. Selvitetään ympäristötekijöihin liittyviä suomalaisten riskikäsityksiä ja Identifioidaan tarpeita vaikuttaa väestön riskikäsityksiin viestinnän keinoin 2.3.2. Suunnitellaan ja tuotetaan sisäilmasta ja sen tutkimusnäyttöön perustuvista terveysvaikutuksista laaja-alainen kansallinen viestintäohjelma, jonka periaatteita ovat: Yhteiset viestit, osallistava keskustelu, yhteistoiminta 2.3.1. Hengitysliiton oppimisympäris töt-hanke 2018-2020
5 Valitaan viestinnän kohderyhmät Ratkaisuhakuisuus: sisäilmaongelmat voidaan ratkaista Viestinnän ja neuvonnan painopiste ennaltaehkäisyyn kriisiviestinnän sijaan Tuotetaan monipuolista, tutkittuun tietoon perustuvaa viestintämateriaalia sisäilman vaikutuksesta terveyteen eri toimijoille Viestitään aktiivisesti käyttäen kaikkia tarkoituksenmukaisia kanavia (ohjelman internetsivut, media, some-viestintää, blogeja jne.) 2.3.3. Tuotetaan ohjeita viestintään ongelmatilanteissa eri toimijoita varten (kuten asiantuntijat, viranomaiset, kunnat ja koulut) ja tuetaan niiden käyttöön ottoa 2.3.3.1. Kartoitetaan kansalaisille suunnatut materiaalit ja sisäilmaan liittyvät ohjeistukset (esimerkiksi rakennuksen korjaaminen, tekniset ratkaisut ja käyttöä turvaavat toimenpiteet sekä vastuukysymykset ja terveyshaitat), 2.3.3.2. Tuotetaan tarpeen mukaan uusia ohjeistuksia ja edistetään niiden käyttöä 2.3.3.3. Tuotetaan lista epäpuhtauksien tutkimusmenetelmistä 2.3.4. Tuetaan eri toimijoiden viestintää ja viestintätaitojen kehittämistä järjestämällä koulutusta aiheesta 2.3.5. Luodaan mekanismit, joilla kyetään joustavaan ja nopeasti reagoivaan sisäilmaviestintään ja yhtenäisten viestien tuottamiseen 2.3.5.1. Perustetaan viestijöiden verkosto 2.3.5.2. Perustetaan viestintää tukeva tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkosto 2.3.6. Kartoitetaan nykyiset neuvontapalvelut ja kehittämistarpeet 2.3.6.1. Kartoitetaan Suomessa sisäilmaan oireensa liittävien tai sitä epäilevien sekä heitä auttavien tuki- ja neuvontakanavat, ml. puhelinneuvonta 2.3.6.2. Tuotetaan tutkimusnäyttöön perustuvia materiaaleja neuvontakanavien käyttöön 2.3.6.3. Vahvistetaan kansalaisten taitoja ottaa yhteyttä oikeaan tahoon ongelmatilanteissa (Kelan etuudet, TE-keskus, työsuojelu, kuntoutus, velkaneuvonta, oikeusapu, sopivan asunnon tai tilapäismajoituksen etsiminen, vuokralaisten oikeudet, kriisiapu, vertaistuki, muu konkreettinen taloudellinen apu toimeentulotuen lisäksi: esim. diakoniatyö, Takuu-Säätiö, hyväntekeväisyysjärjestöt) 2.3.6.4. Siirretään painopiste neuvonnassa ennaltaehkäisyyn kriisien sijaan 2.3.6.5. Tuotetaan ehdotuksia, joiden avulla voitaisiin tukea asuntojen korjaamiseen liittyviä toimia sekä vähentää asunnon ostamiseen ja myyntiin liittyviä riskejä
6 3. Parannetaan sisäilmasta oireita saavien asemaa ja hoitomahdollisuuksia sekä tuetaan kuntoutumista 3.1. Parannetaan terveydenhuoltojärjestelmän ja hoitopolkujen toimivuutta, hoitoon pääsyä, jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta tukemaan tervehtymistä ja kuntoutumista 3.1.1. Kuvataan tällä hetkellä toteutuvat tutkimus- ja hoitopolut Suomessa perusterveydenhoidossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa sisäilmaan oireensa yhdistävillä. 3.1.1.1 verrataan oireyhtymiin, joissa on samantyyppinen oirekuva 3.1.1.2 kerätään aikaisempaa kirjallisuutta ja tehdyt selvitykset 3.1.1.3 yhteistyö Hengitysliiton koordinoiman hankkeen kanssa 3.1.1.4. selvitetään toimintamalleja erottamaan ohimenevästi oireilevat, ympäristöherkät, vaikeasti sisäilmasta oireilevat ja laaja-alaiset toimintakykyongelmat 3.1.2. Tuotetaan ja hyödynnetään jo olemassa olevaan tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusmateriaalia sisäilmasta oireita saavien hoitoon ja kohtaamiseen terveydenhuollossa. 3.1.2.1 perus- ja erikoislääkärikoulutukseen materiaalia, joka nivottava nykyisin sisältöihin 3.1.2.2 rakennusteknisten tutkimusten tulosten (ympäristötekijöiden) terveydellisen merkityksen tulkintaan terveydenhuollossa (selkeäsanaiset yhteenvedot potilasvastaanotolle ja työpaikalla kommunikointiin) 3.1.2.3 Käypä hoidon lisäksi tuotetaan materiaalia ja keinoja, jotka tukevat kuntoutumista 3.1.2.4 materiaalia parantamaan tunnistamista, diagnostiikkaa ja varhaista puuttumista 3.1.3. Laaditaan kansalliset suositukset hoitopolkujen kehittämisestä ja toteuttamisesta (esim. oma hoito hoitaja lääkäri poliklinikka erityispoliklinikka) 3.1.3.1. Laaditaan ohjeistukset oireita saaville ja nettisovelluksella ohjattua omahoitoa 3.1.3.2 Hyödynnetään toiminnallisten häiriöiden porrastusta ja tuen/hoidon kehittämistä 3.1.4. Tuotetaan tietoa ja tuetaan kuntouttavaa työotetta sosiaaliterveydenhuollon eri toimijoille (toimintaohjeet lääkäreille ja sosiaalityöntekijöille, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, päiväkodeille sekä muille viranomaisille) - tietoa toiminnallisesta oireilusta ja häiriöistä eri toimijoille, joita potilaat tapaavat 3.1.5. Laaditaan ehdotukset monialaisen kuntoutuksen ja kuntoutukseen pääsyn kehittämiseksi
7 3.2. Kehitetään sosiaaliturvaa 3.2.1 Kuntoutumista tukevan sosiaaliturvan selvittäminen ja kehittäminen 3.2.1.1. Perustetaan työryhmä selvittämään kuntoutumista tukevan sosiaaliturvan kehittämistä (kuten toimeentuloturva, sosiaalivakuutus, kuntoutus) 3.2.1.2. Kartoitetaan tilanteet, joissa palvelujärjestelmä ei riitä auttamaan sisäilmasta oireilevaa ja tunnistetaan erilainen lähestymistapa sosiaalipuolen (heikko toimintakyky) ja terveydenhuollon (ei elimellistä sairautta) välillä 3.2.1.3. Laaditaan sosiaaliturvan kehittämiseksi ehdotuksia, jotka tukevat terveyslähtöisyyttä, työ- ja toimintakykyä ja kuntoutumista 3.2.1.4. Selvitetään mahdollisuuksia palauttaa yksittäisen henkilön oikeus saada ARAn terveyshaitta-avustusta 3.2.1.5. Selvitetään mahdollisuuksia palauttaa lakiin perustuva rakennusvalvontaviranomaisen opastus- ja neuvontavelvollisuus 3.2.1.2 vertaa Juho Saaren työryhmän työ) 3.2.2. Selvitetään KELAn rooli kuntoutuksessa (mukaan lukien ammatillinen ja harkinnanvarainen kuntoutus, kuntoutuksen kehittämishankkeet ja kuntoutuspsykoterapia) 4. Kehitetään koulutusta sekä parhaiden käytäntöjen toimeenpanoa 3.3. Luodaan keinot, joilla parannetaan sisäilmasta vakavasti oireilevien hoitoa ja kuntoutusta 3.3.1. Pilotoidaan ja kehitetään ympäristöherkkien erityispoliklinikkatoimintaa esim. osana toiminnallisten häiriöiden kuntoutuspoliklinikan toimintaa 3.3.2. Arvioidaan erityispoliklinikan vaikuttavuutta ja annetaan suositus uusien erityispoliklinikkojen tarpeesta laajemmin hyödyntämällä pilotoinnin kokemuksia 3.3.3. Kehitetään vaikuttavia hoito- ja tukitoimia ympäristöherkkyydestä kuntoutumiseksi 3.3.4. Laaditaan uusi Käypä hoito -suositus toiminnallisia oireita ja häiriöitä varten (mukaan lukien ympäristöherkkyydet) 4.1. Kartoitetaan ja hyödynnetään jo olemassa olevia ongelmatilanteiden selvittämiseen ja hoitamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä 4.1.1. Identifioidaan nykyiset hyvät käytännöt - mm. ohjeet, suositukset, materiaalit, toimintatavat, hoitopolut jne. - fokuksessa esim. isännöitsijät, päätöksentekijät, rehtorit, terveydensuojelu, työsuojelu, vanhemmat, kiinteistötoimijat, konsultit, juristit, terveydenhuolto jne. 4.1.2. Kartoitetaan olemassa olevien käytäntöjen mahdollisia puutteita 3.3.4. Toiminnallisten oireiden ja häiriöiden osalta tämä olisi merkittävä parannus terveydenhuollon toimintaan)
8 4.2. Laaditaan koulutusohjelmat, kohderyhminä ainakin lääkärit., pth, tth, ympäristö- ja kouluth, työsuojelu ja yksiköiden johto (esimiehet, rehtorit jne.) 4.2.1. Kartoitetaan koulutustarvetta eri toimijoiden parissa ja tehostetaan koulutusta 4.2.2. Tehostetaan hyvien käytäntöjen käyttöönottoa eri toimijoiden parissa 4.2.3. Laaditaan tarvittavat suunnitelmat, materiaalipaketit ja suositukset erilaisia koulutustapahtumia varten 4.2.4. Laaditaan työterveyshuollon toimijoita varten ohjeet menetelmistä ja toimenpiteistä, joita saa ja tulee noudattaa 5. Vahvistetaan sisäilmaan liittyvää tutkimusta 5.1. Laaditaan ja toteutetaan sisäilmaan liittyvä monitieteinen tutkimusohjelma, joka tukee myös hoitoa 5.1.1. Selvitetään tämän ohjelman suunnittelun ja toteuttamisen kannalta keskeiset tutkimustiedon puutteet 5.1.2. Tuotetaan tutkimustietoa sisäilmasta vaikeasti oireilevien potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta, erityisesti erilaisten hoito- ja kuntoutusmuotojen tehosta ja vaikuttavuudesta 5.1.3. Tuotetaan menetelmiä, jotka ehkäisevät ympäristöherkkyyden kehittymistä ja etenemistä sekä tukevat työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä. 5.1.4. Tuotetaan tietoa hyvinvointia edistävästä rakentamisesta selvittämällä laajasti eri tekijöidenyhteyttä terveyteen ja hyvinvointiin sekä hyvä sisäympäristön kokemiseen (esim. tilaratkaisut, toiminnallisuus, psykososiaaliset tekijät) 5.1.5. Tuotetaan tutkimustietoa erilaisten sisäilmatekijöiden ja niille altistumisen arvioinnista ja erilaisista altistumisolosuhteista (mukaan lukien päiväkodit ja koulut) sekä vaikutuksista hyvinvointiin, toimintakykyyn ja terveyteen sekä toksikologisista annosvasteista (mikrobit, kosteusvauriot, voc, kreosootit, muut kemikaalit, kuidut jne.) 5.2. Näyttöön perustuvaa tutkimustietoa hyödyntämällä tuotetaan terveysperusteisia kriteereitä päätöksenteolle