Populaarikulttuurin maantiede Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö
Mitä on populaarikulttuuri? Laajojen kansankerrosten suosima kulttuuri: musiikki, elokuvat, kirjallisuus, kuvataide, sarjakuvat, tietokonepelit
Miksi populaarikulttuuria ei ole aiemmin tutkittu maantieteessä? Roskakulttuuri vs. korkeakulttuuri Massakulttuuria teollisuutta, jonka ainoa tavoite on taloudellinen hyöty Epäaitouden leima Ei vakavasti otettava tutkimusaihe
Kulttuurinen käänne Uusi kulttuurinen maantiede Paikat ja ympäristö merkitsevät kulttuuristen ja yhteiskunnallisten diskurssien muovaamia näkemisen tapoja, ei niinkään fyysistä todellisuutta Strukturalismi: Paikat ovat konstruktiivisia, kielellisten symbolien kautta rakentuneita merkitysjärjestelmiä Burgess & Gold, eds. (1985). Geography, the media and popular culture
Maantiede ja musiikki Paikan ja musiikin suhde Sibelius: Finlandia Country music Canterbury sound Gangsta-rap Born in the USA etc
Yhteiskuntakriittinen näkökulma Populaarikulttuuri yhteiskunnallisten prosessien heijastajana käynnistäjänä Populaarikulttuuri tarjoaa helpon ja viattoman reitin yhteiskunnallisesti vaikeisiin kysymyksiin.
Populaarigeopolitiikka Globaali geopolitiikka pitää sisällään useita erilaisia tekijöitä ja toimijoita, kuten valtioiden väliset ulkopoliittiset suhteet hallinnollinen byrokratia poliittiset ja strategiset instituutiot, ajatushautomot ja yliopistomaailma. Näiden lisäksi globaalin geopolitiikan omana osa-alueenaan toimii populaarikulttuuri. Populaarikulttuurin geopoliittinen tutkimus, eli ns. populaari geopolitiikka (popular geopolitics), on oma kriittisen geopolitiikan tutkimusalansa, missä huomion kohteena on viihdeteollisuuden rooli osana ihmisten poliittisten käsitysten ja maailmankuvan muotoutumista
Populaarigeopolitiikka Populaarikulttuuri ei toimi ainoastaan geopoliittisten kysymysten heijastajana, vaan populaarikulttuuri voi myös vaikuttaa globaaliin geopolitiikkaan. Populaarikulttuuri mielletään usein viattomaksi arjen käytännöksi, eikä sen poliittisuuden aktiivista puolta useinkaan (haluta) nähdä.
Elokuvien geopolitiikka Funktiot: Globaalin politiikan haltuunotto banaaliuden kautta Poliittisten ideologioiden omaksuminen Geopoliittisesti latautuneiden mielikuvien ja stereotypioiden tuottaminen Poliittinen propaganda
Elokuvien geopolitiikka Elokuvat itsessään ovat kansainväliseen politiikkaan osallistuvia toimijoita, joiden yhteiskunnallinen rooli voi olla yllättävänkin merkittävä. Puhuttaessa elokuvien geopoliittisuudesta on erityisen tärkeää kiinnittää huomio katsojan näkökulmaan ja intresseihin. Yleisö näkee poliittisuuden filmeissä ja kuten esimerkiksi elokuva-arvioista usein käy ilmi, eri yleisöillä voi olla täysin päinvastaisia näkemyksiä siitä, millä tavalla elokuva on poliittisesti latautunut.
Populaarikulttuuri ja kansallinen omakuva Populaarikulttuuri on osa niitä yhteiskunnallisia käytäntöjä ja instituutioita, joiden kautta käsitys meistä ja muista muotoutuu. Kansallinen, nationalistinen ja kansallisromanttinen omakuva 1. populaarikulttuurin tuotteiden sisäisenä ja tuottamana diskurssina 2. populaarikulttuurin kuluttamiseen liittyvänä viitekehyksenä
Tuntematon Sotilas 1955/1985/2017 Klassinen ja helppo esimerkki siitä, kuinka naapurivaltioon kohdistettujen antipatioiden avulla voidaan rakentaa ja ylläpitää kansallista identiteettiä. Itsenäisyyspäivänä televisiosta vuosi vuoden perään näytettävä elokuva on kaikille suomalaisille tuttu tarina pienestä Suomesta, joka yrittää kynsin hampain pitää kiinni itsenäisyydestään. Tuntematon sotilas ja Suomi 100 v.: Miksi Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas tehtiin?
Tuntematon Sotilas (1955) Elokuvan esittäminen itsenäisyyspäivänä - kansallisen identiteetin ikoni, itsenäisyyden palvonnan rituaali. Käytännössä ainoa laajempaa polemiikkia nostanut kysymys on ollut se, onko iltapäivä sopiva ajankohta näyttää sotaväkivaltaa sisältävää kuvastoa Suomen eduskunnan alaisuudessa toimivalla kanavalla. Ylen TV1:n ohjelmapäällikkö Airi Vilhunen: Meistä Tuntemattoman sotilaan esittäminen on suomalainen traditio. Elokuva on aikuisyleisöillemme erittäin tärkeä
Rajaelokuvat Hollywood-tuotannossa rajaelokuvat tyypillisesti sijoittuvat Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle. Rajan ylittämisen kaksi motiivia: Meksikosta Yhdysvaltoihin suuntautuva huumeiden salakuljetus laiton maahanmuutto Näyttämö, missä hyvän ja pahan valtion välinen kategorinen ero materialisoituu kansallinen identiteetti vahvistuu kansallinen omakuva selkiytyy. Voimakkaasti poliittisesti latautunut kuvasto, missä rajalle annetaan tehtäväksi kansallisen identiteetin suojaaminen maahan tunkevalta ulkopuoliselta saastalta
Rajaelokuvat Koulutuksellinen ja sivistyksellinen puoli: Osa Yhdysvaltojen ja Meksikon rajan ylittämistä käsittelevistä (Hollowoodin ulkopuolella tuotetuista) elokuvista tarkastelee rajan ylittämisen teemaan vaihtoehtoisesta näkökulmasta, esimerkiksi käsittelemällä rajalla asuvien köyhien ihmisten ja siirtolaisten arkea, jolloin elokuvalla on oma informatiivinen ja ihmisten asenteisiin liittyvä funktionsa. Perusasetelma kuitenkin sama. Raja on rikollisen toiminnan näyttämö, josta kertovien tarinoiden kautta on helppo vahvistaa patrioottisen ideologian eri muotoja.
Suomen ja Venäjän raja
Suomen ja Venäjän raja Ennen toista maailmansotaa suomalaisessa koulutuksessa sekä erinäisissä populaaridiskursseissa Neuvostoliitto esitettiin toisena, jolloin itärajasta muotoutui kansalliseen kuvastoon eräänlainen suomalaisen identiteetin määrittelijä. Siinä missä viime vuosina Suomen ja Ruotsin välinen raja on ollut avoin rauhan raja, on Suomen ja Venäjän rajaa aina pidetty rajana, joka erottaa ihmiset toisistaan. Itsenäistymisen jälkeen itäraja jakoi ihmiset sisäpuolisiksi ja ulkopuolisiksi ja samalla suomalaisten antipatia venäläisiä kohtaan muuttui jopa eräänlaiseksi rasistiseksi vihaksi.
Suomen ja Venäjän raja elokuvissa Suomalaisessa elokuvassa Venäjän tai Neuvostoliiton välisen rajan ylittäminen on esitetty kielteisessä valossa, kuten esimerkiksi rikollisena toimintana, josta seuraavan sanktion vakavuudesta elokuvien sankarit ovat kuitenkin aina tietoisia. Sota-aikana rajan ylittäminen on ymmärrettävää ja perusteltua toimintaa, tai paremminkin toiminnan itsetarkoitus. Pakottavan tarpeen ohjaama Suomi-Neidon koskemattomuuden suojelu, jota rajavartiomiehet rauhan aikana urheasti toteuttavat.
Jäätävä polte Born American 1986 Renny Harlinin esikoisohjaus. Jäätävä polte on valmistunut kylmän sodan aikaan, jonka ilmapiiriin sijoitetussa tarinassa kolme Suomessa lomaa viettävää amerikkalaista opiskelijaa päättävät huvikseen ylittää Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan, rautaesiripun. Avausteksti: Venäjän rautaesirippu Euroopassa on tuhansien kilometrien pituinen. Joissakin paikoissa se on raskaasti linnoitettu. Joissakin paikoissa ei ole muuta kuin piikkilanka-aita. Rajan ylittäminen vahingossa ei ole epätavallista.
Jäätävä polte Born American 1986 Jäätävä polte ei ole Harlinin ainoa elokuva, missä venäläinen yhteiskunta esitetään negatiivisessa valossa. Vuonna 2011 valmistunutta Venäjän ja Georgian välistä sotaa kuvaavaa elokuvaa Viiden päivän sota (5 Days of War) on kritisoitu voimakkaasta Venäjän vastaisesta propagandasta. Neuvostoliiton suurlähettiläs Vladimir Sobolev teki tammikuun alussa 1986 elokuvan esittämisestä valituksen. Teoksen esittäminen ei vastaa maidemme johtajien lausuntoja, joiden mukaan ystävyyttä, luottamusta ja hyvää naapuruutta maidemme välillä on varjeltava ja edelleen kehitettävä.
Jäätävä polte Born American 1986 Neuvostoviranomaisten esittämän valituksen myötä Suomen elokuvatarkastamo kielsi filmin esittämisen 14. tammikuuta 1986 perusteenaan sen raaistavuus sekä ulkopoliittinen arkaluontoisuus. Elokuvan nähtiin saattavan huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin. Valitusprosessin jälkeen elokuvasta leikattiin viisi minuuttia mm. ulkopoliittisesti arveluttavia kohtia pois, ja elokuva pääsi myös Suomessa lopulta esitykseen 19. joulukuuta 1986. Esimerkki kylmän sodan aikana aikaisesta median suomettumisesta. Jäätävä polte on, ainakin toistaiseksi, viimeinen elokuva, joka on sensuroitu ulkopoliittisin perustein.
Ilmastonmuutos ja populaarikulttuuri Ilmastonmuutos Tieteellisenä diskurssina/teoriana Yleisesti hyväksyttynä totuutena Median ja viihdeteollisuuden diskurssina Kuinka uutisissa puhutaan ilmastonmuutoksesta? Kuinka populaarikulttuurissa ilmastonmuutos esitetään?
Ilmastonmuutos ja Donald Trump Alkuoletus: Donald Trumpin tapa käsitellä ilmastonmuutoksen tematiikkaa on vaikuttanut yleiseen käsitykseen ilmastonmuutoksesta. Miten?
Paris Agreement: Last Week Tonight with John Oliver (HBO)
Ilmastonmuutos ja Donald Trump Johtopäätös: Jos aiemmin ilmastonmuutos nähtiin etäisenä, teoreettisena ja abstraktina kysymyksenä, Trumpin asettaminen naurunkohteeksi saa ihmiset pitämään ilmastonmuutosta ja sen vakavuutta itsestäänselvyytenä. Ilman viihdettä ja viihdeteollisuutta tätä ei tapahtuisi.
Popular culture an essential element in moulding individual and social experiences of the world and in shaping the relationship between people and place. Burgess & Gold (1985: 1)
THE END?