Valinnanvapaus potilaan oikeutena unohdettu näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Valinnanvapauden laajentamisen valmistelu kuuleminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Sote-asiakastietojen käsittely

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

SATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Ajankohtaista valinnanvapaudesta

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Onko Suomessa turvallista vanheta? Puhemiehen keskustelutilaisuus

VALINNANVAPAUS JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Kansanedustaja Anneli Kiljunen

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

SATAKUNNAN SOTE&MAKU. Terttu Nordman

Poimintoja lainsäädännöstä

Sote- ja maakuntauudistus

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi

Maakunta- ja soteuudistus ja kunnat

Tuulen tuomaa SOTE-uudistus: Valinnanvapaus, rahoitus, ohjaus ja toteutus

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä,

Sote ja valinnanvapaus

VALINNAN VAPAUDEN REITIT - TIPPUUKO VIESTIKAPULA MAAHAN?

Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info

Potilaan asema ja oikeudet

Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä

Sote & muutos. Elina Palola

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Valinnanvapaus. Henkilöstöjärjestöjen tiedonvaihtoryhmä

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Yhdenvertaisuus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Itsemääräämisoikeuslaki

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa

Terveydenhuollon matkat Kelalta maakunnille Soste

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Ajankohtaista soteja maakuntauudistuksesta. Syyskuu 2017

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Askeleet sote-muutokseen

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön.

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM

Palveluverkkovalmistelun periaatteita

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Ajankohtaisia uudistuksia sekä käytännön kysymyksiä. Mirva Lohiniva-Kerkelä LKS

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Suoran valinnan palvelut.

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Valinnanvapauslainsäädäntö ja suoraan valittavat palvelut

Valinnanvapaudesta VATE Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Transkriptio:

Valinnanvapaus potilaan oikeutena unohdettu näkökulma Mats Brommels Medical Management Centre 2.10.2018

Mistä puhe? (Pyhä?) henki on jo päässyt pullosta Pääoma ja perustuslaki näihin nojaa Maakuntaliitto Pääosassa kuningaskuluttaja Parempi kaikille

Johan on (ja ollut) markkinat! Potilasliikkuvuusdirektiivi Kansallisen lainsäädännön muuttaminen Terveydenhuollossa Euroopan yhteismarkkinat Suomalainen off-shore toiminta Finanssitavaratalot Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kilpailuetu Julkinen rahoittaja säilyttää monopsonistisen asemansa sosiaali- ja terveydenhuollossa Markkinoiden toimijoita ei voida käskyttää markkinoita ohjataan sääntelyn keinoin

Miten perustellaan valinnanvapausjärjestelmiä? (Valinta edellyttää vaihtoehtoja mistä valita) (Vaihtoehdot luovat kilpailua) Kilpailu (kilvoittelu) edistää Tehokkuutta Asiakaskeskeisyyttä Potilaan oikeuksia ja voimaannuttamista Tasa-arvoa (sitkeä epäily: voi myös olla uhattuna) (Christensen ym. 2012)

Näyttöön perustuva kilpailuasetelma sosiaali- ja terveydenhuollossa Mikäli hinnat on säännelty ja toiminnan laatu on arvioitavissa ja ohjaa valintoja, johtaa kilpailu parempilaatuisiin terveyspalveluihin (EU: asiantuntijapaneli 2015, useat empiiriset tutkimukset) Kilpailu kannustaa tuottajia myös alentamaan tuotantokustannuksia (Wohlin et al 2017) Palvelujen järjestäjä (rahoittaja) voi laskea palveluista maksettavia korvauksia ja alentaa kokonaiskustannuksia

Palvelutarve Valinnanvapaus asiakkaan eri tilanteissa Korkea Jatkuva Korkea hoidon tai palvelun tarve hoidon tai palvelun tarve Suuret yksikkökustannukset, pieni määrä asiakkaita Suuri integraatiotarve, yksilöllinen vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Palvelulaitos vastaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Tarvittaessa hyödynnetään asiakasseteliä ja/tai henkilökohtaista budjettia Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suoran valinnan palvelutuottajan kanssa Palvelut suoran valinnan tuottajalta (esim. tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus) tai palvelulaitokselta (vaativat, integraatiota edellyttävät asiakkaat ) asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Palvelulaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin ja/tai henkilökohtaisen budjetin ja/tai täydentää suoran valinnan palveluja omalla palveluntuotannollaan Maakunta voi päättää suoran valinnan tuottajalle kansallista suoran valinnan palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja Satunnainen hoidon tai palvelun tarve Palvelut suoran valinnan tuottajalta Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan palvelulaitoksen kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta Matala Koko väestö: terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen Osuus väestöstä Laaja-alainen yhteistyö kunnan, maakunnan, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus -

Muutos Asiakassegmentointi Moniongelmaiset Pitkäaikaissairaat Satunnaiskäyttäjät Täsmähoidettavat Raskaan päivystyksen potilaat Vaativan erityistason potilaat Palvelutuotannon disruptiiviset innovaatiot Uudet (digitaaliset) palvelujen jakelukanavat ja liiketoimintamallit Itse- ja yhteishoidon mallit ja välineet

Perustuslaki (731/1999) 19 Oikeus sosiaaliturvaan 1. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 2. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. 3. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Perustuslaki (731/1999) 6 Yhdenvertaisuus 1. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. 2. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 124 Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle 1. Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Perustuslaki (731/1999) 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen 1. Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. (Henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, jolla suojataan ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Useat PeV:n lausunnot vv. 2004-2014) 2.. 3. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Valinnanvapauden keinot Suoran valinnan palvelut Kokonaispalvelu : mahdollisuus vaihtaa 6 kuukauden välein Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti

Exit, voice and loyalty (Alfred Hirschman 1970) Voice Exit Loyalty

Exit, voice and loyalty (Alfred Hirschman 1970) Voice Exit Mieskuoro Huutajat Tyytömättömyys (palvelun) laatuun Loyalty Suurin herkkyys luksustuotteiden (-palveluiden)kohdalla Erityistoimenpiteet uskollisuuden vahvistamiseksi

Asiantuntijapalvelu Informaatioasymmetria Alamainen viranomaisorganisaaatiossa Palvelun periaate julkisessa hallinnossa Valinnan mahdollisuus valtatasapainon muuttuminen

Kuluttaja on kuningas Itsemääräämisoikeus Vastuu omasta terveydestä ja mahdollisen sairauden hoidosta Prosumer kanssahoito, omahoito myönteinen vaikutus hoitotuloksiin (Greenfield et al 1985) Tulevaisuus on täällä tänään

Sara Riggare, 2013 17

Sara Riggare

Ruotsin reumatautien laaturekisteri Sisältää potilaan tautitilaa, oireita, elämänlaatua, elintapoja, laboratoriotuloksia ja hoitoja koskevat tiedot Kova tulosmittari : taudin aktiviteettia mittava DAS28 Pehmeä mittari : Potilaan kokemus Potilaan web-pohjainen rekisteröintialusta ( PER ) Reaaliaikaiset palautetiedot Potilaan ja reumalääkärin/hoitajan kommunikaatioväline Hoidon suunnittelu, seuranta ja päätöksentuki (hoitosuositukset) Vaikuttavat uudet hoitomuodot, mutta sivuvaikutusten riski

Mätning medger jämförelse och förbättring

2000 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2001 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2002 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2003 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2004 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2005 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2006 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2007 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2008 Jan Mar Maj Jul Sep Nov 2009 Jan Mar Maj Medelvärde av CRP av behandlingsresultat som minskad inflammation (CRP) vid ledgångsreumatism 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Medel CRP, Falun (N=8 405) Medel CRP, Riket-Falun (N=155 521)

Ruotsin reumatautien laaturekisteri Vanha hoitokäytäntö: säännölliset kontrollikäynnit 3-6 kk:n välein Uusi hoitokäytäntö ( Open and tight clinic ) Luovutaan kontrolleista Potilas seuraa tilannetta voinnin huononeminen tai laboratoriotulosten hälytys potilas tilaa ajan Taudin aktivoituessa tehostettu hoito ja tiivis seuranta Yhtäläiset hoitotulokset voimavarojen vapautuminen (Ebbevi et al 2017)

Vakava sairaus ei ole poikkeus: Levinnyt syöpä Potilaan raportoima vointinsa (oireiden) seuranta (symptom monitoring) RCT Elinikä (survival): Aktiivinen seuranta 19 kk kontrolli 12 kk (Denis et al 2017) (keuhkosyöpä) Elossa 1 vuoden kuluttua: Aktiivinen seuranta 75 % - kontrolli 69 % (p=0,05) Parantunut elämänlaatu: Aktiivinen seuranta 34 % - kontrolli 18 % (p<0,001) (Basch et al 2015) (solidit tuumorit) Elinikä (survival): akt seur 30,1 kk - kontr 26,0 kk (p=0,03 )(Basch et al 2017)

Sara Riggare

Kiitos! 4.10.2018 26