Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 9/2010/1 Dnro LSSAVI/41/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee porsastuotantotoimintaa ja uutta lihasikalatoimintaa Alavuden kaupungin Alavuden kylässä. Jukka Mäki Hallisentie 9 63300 Alavus ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Nykyinen ja rakennettava sikala sijaitsevat Alavuden kaupungin Alavuden kylässä tilalla Ala-Hallila RN:o 42:55, osoitteessa Hallisentie 90, 63300 Alavus. Tilalla sijaitsee nykyisin sateliittisikala, jossa on 42 porsituspaikkaa, 40-42 paikkaa emakoiden vastaanottotilassa ja 420 porsaiden välikasvatuspaikkaa. Nykyisen sikalan yhteyteen, sikalan länsipuolelle, rakennetaan uusi 1 140 lihasian sikala. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 16.11.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja tai muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. AIKAISEMMT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Alavuden kaupungin ympäristölautakunta 16.10.2001 myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan 40 emakolle ja 400 porsaalle (alle 12 viikkoa). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala sijaitsee Alavuden kaupungin Alavuden kylässä noin 5,5 km:n etäisyydellä Alavuden kaupungin keskustasta etelään. Lähin naapurin kiinteistö, joka ei ole vakituisessa asuinkäytössä, sijaitsee noin 160 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta ja noin 200 metrin etäisyydellä rakennettavasta sikalarakennuksesta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 650 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Sikalarakennusten lähiympäristö on metsäistä aluetta. Sikalarakennusten sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I-luokan pohjavesialueet, Vajesojan ja Tastulanmäen pohjavesialueet, sijaitsevat noin 1,3 km:n ja noin 2 km:n etäisyydellä sikalarakennuksista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla sijaitsee nykyisin sateliittisikala, jossa on 42 porsituspaikkaa, 40-42 paikkaa emakoiden vastaanottotilassa ja 420 porsaiden välikasvatuspaikkaa. Nykyisen sikalan yhteyteen, sikalan länsipuolelle, rakennetaan uusi 1 140 lihasian sikala.
3 Emakot tulevat porsitussikalaan kaksi viikkoa ennen porsitusta ja ovat porsitussikalassa 5 viikkoa porsituksen jälkeen. Porsituksen jälkeen emakot viedään takaisin keskusyksiköön tiineytettäväksi. Porsaat siirretään porsituskarsinoista 28-32 päivän ikäisinä vieroituskarsinoihin ja loppukasvatukseen lihasikalaan 70-80 päivän ikäisinä. Rakennettavan lihasikalan toimintaperiaatteena on osastokohtainen kertatäyttöisyys, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Kasvatettavat porsaat tulevat tuottajan omasta sateliittiyksiköstä. Tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin kolmen kasvatuserän vuosikiertoon. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin 290 700 kg/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen sateliittisikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuunottamatta emakoiden vastaanottotilaa, joka toimii kestokuivikepohjalla. Uuden lihasikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin noin 940 m 3 :n alakautta täytettävä lietesäiliö, joka on katettu kelluvalla katteella (turpeella). Lietteet johdetaan sikalasta pudotuskaivon kautta lietesäiliöön. Nykyisen lietesäiliön viereen rakennetaan uusi noin 2 100 m 3 :n yläkautta täytettävä lietesäiliö. Lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (noin 400 m 3 ) kanssa noin 3 440 m 3. Lietekuilut toimivat padotuksella ja imulannanpoistolla. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Nykyisessä eläinsuojassa sijaitsevien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalla on lisäksi noin 87 m 3 :n (noin 39,5 m 2 :n) katettu kuivalantala. Lantalan pohja ja reunat (korkeus yli 1,2 m) ovat betonia. Lantalan ulkopuolella on betoninen kuormauslaatta. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 171,21 ha, josta omaa peltoa noin 50,64 ha, vuokrapeltoa noin 63,77 ha ja sopimuspeltoa noin 56,8 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä noin 65 % tapahtuu keväällä ja kesällä viikkojen 16-26 aikana ja 35 % syksyllä viikkojen 37-41 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle esim. Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet (noin 0,5 tonnia/vuosi) toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsit-
Varastot 4 telyyn. Tilalla on maanpinnan alapuolelle asennettu raatokontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Tilalla on kaksi noin 4 000 litran ja noin 5 000 litran polttoainesäiliötä. Polttoainesäiliöt ovat varustettu lukituksella ja ylitäytönestimellä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että teuras-, välitys- ja rehuauto liikennöivät noin kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina yhteensä noin 155 kuormaa/vuosi. Sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on sikalalle soveltuva. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Naapurin ja sikalarakennuksen välissä sijaitsee metsä, joka estää mm. hajuhaittojen leviämisen. Alueella on runsaasti lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Liikennöintiä ei tarvitse järjestää asutusalueen kautta. Lisäksi nykytekniikalla toteutettavat lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin ilmakerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja lietesäiliöiden alatäyttöön. Nykyinen lietesäiliö on katettu kelluvalla katteella. Myös rakennettava lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella. Siat ruokitaan sekä teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun kuiva-/liemiruokintaan, mikä mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin ja lannan typpipitoisuuden kontrolloinnin. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöstä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sika-
5 laan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä yrittäjän omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Alavuden kaupungin, Länsi- Suomen ympäristökeskuksen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 14.12.2009-12.1.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Viiskunta-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 19.1.2010, jossa käytiin läpi mm. nykyisen sikalarakennuksen ja sen laajennusosan, nykyisen lietesäiliön ja rakennettavan uuden lietesäiliön sekä kuivalantalan sijaintia. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Alavuden kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Alavuden kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, koska hanke edistää elinkeinojen kehittymistä haja-asutusalueella ja laajennus on sijoitettu riittävälle etäisyydelle asutuksesta. Alavuden ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lähimpään vakituisesti asuttuun rakennukseen on matkaa noin 750 m suunnitellusta laajennusosasta. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnis-
6 sa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) annetut määräykset. Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmä toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole erityistä huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijalle on kirjeellä 29.1.2010 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on todennut 3.2.2010 suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jukka Mäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan porsastuotantotoiminnalle ja uudelle lihasikalatoiminnalle Alavuden kaupungin Alavuden kylään tilalle Ala-Hallila RN:o 42:55 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 28.9.2009) osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 42 porsivan emakon, 420 porsaan (alle 12 viikkoa) ja 1 140 lihasian pitämiselle. Lisäksi sateliittisikalan emakoiden vastaanottotilassa on tilat enintään 42 emakolle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Emakoiden vastaanottotilassa muodostuva kuivalanta tulee varastoida kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 3 420 m 3. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 29 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pudotus-/pumppukaivojen tilavuus.
7 Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja uusi lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 2 100 m 3 :n lietesäiliö. Rakennettava lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden lihasikalan käyttöönottoa. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti. Katettu kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 20 cm:n korkuisella ajoluiskalla ja lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Mikäli rakennettavaan lihasikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään 1.1.2014 mennessä. Lietteen ja lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 170,7 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan
8 lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen noin 940 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Uusi noin 2 100 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Nykyinen lietteen pudotuskaivo tulee pitää katettuna betonikannella. Mahdollinen uusi lietteen pudotustai pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Nykyisen ja rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden mää-
9 rä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Liete/lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öl-
10 jynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.6.2011 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen/lannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
11 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden eläinsuojan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa
12 päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen ja rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä lietteen pudostus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen uuden lihasikalan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto.
13 Mikäli uuteen sikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä erikseen viimeistään 1.1.2014 mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden, vähintään yksi peltohehtaari 1,4 emakkopaikkaa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 30 porsaspaikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys nykyisen ja rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietteen pudotus- tai pumppukaivojen katettuna pitäminen/kattaminen betonikannella on myös tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai
14 pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 15 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.3.2019 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asunmaa Mika, Edesjärventie 100, 63300 Alavus Holkko Samuel, Harrintie 32, 63300 Alavus Lehtinen Tuula, Tornitie 17, 63300 Alavus Manninen Sulo ja Liisa kp./manninen Seppo Ollilantie 36 A, 03300 Otalampi Miettinen Anna Liisa, Virtaintie 239, 63300 Alavus Miettinen Risto Heinontie 1 B 13, 63300 Alavus Mäki Arto, Hallisentie 2, 63300 Alavus
MUUTOKSENHAKU 17 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Viiskunta. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela Liitteet Sijaintikartta Asemapiirros Valitusosoitus