1 (18) LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUTTA KOSKEVA VUOSILLE 2008-2016 Tekninen toimi Tilakeskus PL 38, 53101 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 2916 teke.kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi
2 (18) SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat 3 1 Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet 5 2 Sopimuksen ja toimintasuunnitelman kattavuus 6 3 Energiatehokkuussopimuksen kokonaistavoite 6 4 Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet 7 4.1 Energiansäästön varhaistoimet 7 4.2 Energiansäästön toimintakohtaiset tavoitteet 8 4.3 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet 8 4.4 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus 9 4.5 Liikenteen energiatehokkuus 10 4.6 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen 10 4.7 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö 12 4.8 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut 12 4.9 Uudet toimintamallit 14 4.10 Koulutus ja tiedotus 15 4.11 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 15 4.12 Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteiden budjetointi 16 5 Energiatehokkuuden raportointi 16 6 Toimenpideseuranta 17 LIITE 1 Energiakatselmussuunnitelma 2009-2013 LIITE 2 Yleisiä energiansäästöohjeita
3 (18) Alkusanat Kaupunkien energiatehokkuussopimus sekä kuntien energiaohjelma on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla 2008-2016. Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. Kaupungin energiatehokkuussopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estämistä, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Myös kaupungin muun toiminnan tehostamisella voidaan parantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa sopimuksen tavoitteena olevia energiansäästöjä. Kunnille energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Sopimuksen tehnyt kaupunki sitoutuu laatimaan 31.12.2008 mennessä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä, toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kaupungin toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupungissa toimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä eri tavoin. Ideana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on sopimukseen liittyneessä kaupungissa selkeästi suunniteltu ja aikataulutettu.
4 (18) Suunnitelmassa tulee selkeästi esittää miten suunnitelma etenee tavoitteista käytännön toimeenpanoon. Tärkeä osa toimintasuunnitelmaa on toimeenpanovastuiden määrittely tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen hyväksyttäminen kunnan vastuullisessa toimielimessä, esimerkiksi kaupunginhallituksessa. Direktiivin mukainen säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee olla vuonna 2016 yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin keskimäärin vuosina 2001-2005. Tavoite on kiinteä esimerkiksi GWh-yksiköissä ilmaistu energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Loppukulutus voi teoriassa olla vuonna 2016 yhtä suuri tai jopa suurempi kuin laskettu keskiarvo. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Jälkimmäisessä tilanteessa on kysymys laskennallisista säästöistä, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa energiatehokkaampia laitteita. Direktiivissä ei ole selkeitä määrittelyjä sille, minkä toimien vaikutukset säästötavoitteeseen hyväksytään tai miten energiansäästöt eri tilanteissa lasketaan. Kaikille EU-maille saman 9 % energiansäästötavoitteen hyväksymisen taustalla on ajatus siitä, että erilaiset lähtötilanteet saadaan huomioitua hyväksymällä ns. varhaistoimien vaikutuksia. Käytännössä kunta voi laskea hyväkseen niiden toimien vaikutukset, jotka on toteutettu ennen vuotta 2008, edellyttäen kuitenkin, että näiden toimien vaikutus on edelleen voimassa vuonna 2016. Varhaistoimia voidaan hyväksyä vuodesta 1995 lähtien. Jos on erityisiä perusteluja, voidaan varhaistoimia hyväksyä vuodesta 1991 lähtien. Oleellinen kysymys onkin toimien säästövaikutuksen elinikä. Jos säästövaikutus päättyy ennen vuotta 2016, ei toimesta ole tavoitteen saavuttamisessa apua. Suomessa ollaan laatimassa laskentaohjeita, jotka koskevat sekä varhaistoimia että vuoden 2008 jälkeen toteutettavia toimia. Tarkoituksena on listata tyypillisiä säästökeinoja ja määritellä yksinkertaiset keinot säästövaikutuksen karkeaan laskemiseen. Pyrkimyksenä on ohjeistaa energiatehokkuussopimuksiin liittyvää raportointia tekevät niin, että raportoitavat säästötoimet olisi laskettu asiallisesti ja yhdenmukaisia käytäntöjä noudattaen. Parhaillaan on menossa esiselvitys tavanomaisten toimenpiteiden säästövaikutusten laskennan kansallisista pelisäännöistä. Esiselvityksen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö laatii ensimmäisen version kansalliseksi esitykseksi komissiolle. Komissio vahvistaa ESD laskentamenetelmät ja -periaatteet näillä näkymin vasta 1.1.2010 mennessä, joten virallisia ohjeistuksia asiasta ei ole tulossa EU tasolla ennen sitä.
5 (18) 1. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Lappeenrannan kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen 11.6.2008. Lappeenrantaan vuoden 2009 alussa liittynyt Joutsenon kaupunki on ollut mukana energia ja ilmastosopimuksessa vuosina 2003-2006. Kaupunki laati toimintasuunnitelman, jossa esitettiin toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma on käsitelty Teknisessä lautakunnassa ja Kaupunginhallituksessa vuoden 2009 aikana. Kaupungin energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty Seppo Kylliäinen Teknisen toimen tilakeskuksesta. Tämä energiankäytön toimintasuunnitelma on laadittu Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen toimesta. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämän toiminnan tehostamista ja seurantaa varten on perustettu kaupungin energiaryhmä. Energiaryhmä koostuu kunnan eri hallinnonaloista ja siihen otetaan kultakin toimialalta vähintään yksi vastuujäsen. Energiaryhmä vastaa sopimusmenettelyn toteutuksesta ja seurannasta. Ryhmä pyrkii kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa, jolloin myös toimintasuunnitelmaa tarkastetaan ja toteutumisesta ja tavoitteista raportoidaan toimialakohtaisissa osavuosikatsauksissa. Vastuuhenkilöt päivitetään tähän suunnitelmaan. Toimialat nimeävät edustajansa energiaryhmään, joka toimii yhteistyössä EKIS-ilmastohankkeen työryhmän kanssa. Energiaryhmän kokoonpano TOIMIALA VASTUUHENKILÖ Tekninen toimi - Tilakeskus Ilpo Koponen, Seppo Kylliäinen - Palvelutuotanto Erkki Pesonen, Pekka Korkiakoski - Maankäyttö Mika Sairanen - Ympäristötoimi Sara Piutunen Kaupungin kanslia - Etelä-Karjalan hankintapalvelut Jyrki Mikkola Kasvatus- ja opetustoimi Raimo Alaraatikka Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Juha Rojo (liikuntatoimi) Kaupunkiyhtiöt - Lappeenrannan Asuntopalvelut Oy Ari Saavalainen - Lappeenrannan Energia oy Marko Pollari, Tommy Vesterlund - Lappeenrannan Yritystila Oy Timo Hämäläinen - Lappeenrannan Williparkki Oy Pekka Murto, Marko Markkanen - Free-Zone Timo Hämäläinen Tytäryhteisöt/säätiöt -Saimaan tukipalvelut Oy Jouko Partanen, Elina Särmälä
6 (18) 2. Sopimuksen ja toimintasuunnitelman kattavuus Energiatehokkuussopimus ja tämä toimintasuunnitelma koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Vuonna 2010 Lappeenrantaan liittyneen Ylämaan kunnan rakennukset on huomioitu tämän toimenpideohjelman mukaisessa energiakatselmussuunnitelmassa. Tämän suunnitelman ulkopuolella on energiantuotanto. Kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat myös tähän sopimukseen, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kaupunki maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Nk. kylmänä kaupungille vuokrattu tila kuuluu suunnitelmaan, jos erikseen maksetaan esim. sähköstä. Eli tila, jonka kaupunki on vuokrannut itselleen ja maksaa siitä energiakulut itse, kuuluu sopimuksen piiriin. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa toimintaa, voidaan laskea kunnan hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. 3. Energiatehokkuussopimuksen kokonaistavoite Kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentinenergiansäästö vuosina 2008-2016. Kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 15,461 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on laskettu kunnan vuonna 2005 kuluttamasta energiamäärästä. Energiansäästön välitavoitteet on jaettu seuraavasti. Vuosi Säästötavoite Säästöprosentti Välitavoite 2010 5,154 GWh 3 % Välitavoite 2013 10,308 GWh 6 % Kokonaistavoite 2016 15,461 GWh 9 % Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Tavoitteen laskennassa käytettyjä tilastotietoja ei korjata
7 (18) rakenteellisten, ilmastollisten tai muun tekijän vaikutusten osalta. Kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. 4. Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet Tämän suunnitelman kappaleessa 1 lueteltu energiaryhmä vastaa kaupungin energiansäästösopimuksen sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja raportoinnista. 4.1 Energiansäästön varhaistoimet Lappeenrannan kaupunki päivittää toimintasuunnitelmaa varhaistoimien osalta vuoden 2009 aikana varhaistoimien laskentaperusteiden täsmentyessä. Näiden perusteella määritellään kaupungin varhaistoimilla saavuttama energiansäästötilanne 1.1.2008. Varhaistoimien luetteloon merkitään mitä on tehty ja koska, sekä mistä tieto on peräisin. Vuonna 2009 Kaupunki esittää vuosiraportissaan arvion vuosina 1991-2007 toteuttamillaan energiansäästötoimilla 31.12.2007 mennessä saavutetun energiansäästön tasosta sekä arvion niiden vaikutusten pysyvyydestä koko sopimuskaudella 2008-2016. Vuonna 2010 vuosiraportissa esitetään tarkennetut laskelmat niiden energiansäästötoimien vaikutuksista, jotka sisällytetään lopulliseen varhaistoimien luetteloon ja joiden perusteella kunnan varhaistoimilla saavuttama energiasäästön lähtötilanne 1.1.2008 määritetään. Kansallinen esiselvitys varhaistoimien laskemiseksi valmistuu vuoden 2009 aikana. Lopulliset ohjeet energiansäästödirektiivin määrittelemien varhaistoimien säästövaikutusten arviointiin valmistuvat komissiossa 1.1.2010 mennessä. Motiva Oy:ltä tulee erillinen ohjeistus energiatehokkuussopimuksen vuosittaisesta raportoinnista vuoden 2009 aikana. Vuosina 1991-2007 toteutetut energiansäästötoimenpiteet (varhaistoimet): Toteutetut säästötoimet esitetään siinä vaiheessa, kun lopulliset ohjeet säästövaikutusten arvioinnista valmistuvat
8 (18) (Varhaistoimiksi voidaan laskea esimerkiksi katselmointien perusteella toteutetut pitkäikäisimmät toimet, jotka ovat usein isoja rakenteellisia korjauksia (lisäeristäminen, ikkunoiden uusiminen). Katselmoinneissa todetut nk. nollainvestoinnit, kuten IV-säädöt, eivät ole varhaistoimiksi laskettavia niiden lyhytaikaisen vaikuttavuuden vuoksi. Listataan mm. tiedossa olevat peruskorjaukset ja niissä tehdyt energiatehokkuustoimet, esim. kiinteistön normirakentamista paremmat eristeet.) 4.2 Energiansäästön toimintakohtaiset tavoitteet 2008-2016 Energian käyttö vuodelta 2005 MWh Palvelurakennukset Asuinrakennukset Muu kulutus (katuvalaistus, vesihuolto, ajoneuvot Yhteensä Ostolämpö 55 656 42 934 1 133 99723 Sähkö 40 707 5 369 1 9108 65184 Polttoaineet 3 109 817 2 959 6885 Yhteensä 99 472 49 120 23 200 171792 4.3 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Yleistä: Kunnat ja kuntayhtymät ovat kansallisella tasolla merkittävä hankintojen tekijä. Vuosittain hankintoja tehdään yli 8 miljoonan euron edestä. Hankinnat koostuvat erilaisista tuotteista ja palveluista sekä rakennusurakoista. Hankinnat vaihtelevat toimistolaitteista ja -tarvikkeista aina ajoneuvojen ja energianhankintaan asti. Energiatehokas hankinta on myös kustannustehokas, kun tarkastellaan hankinnan elinkaaren aikaisia kustannuksia. Suurempikin alkuinvestointi kannattaa kun rahaa säästetään alentuneina käyttökustannuksina. Hankinnoissa tehtävät valinnat vaikuttavat merkittävästi useiden tuotteiden ja palvelujen elin-aikanaan käyttämän energian määrään ja sen kautta syntyviin
9 (18) kasvihuonekaasupäästöihin. Energian oston yhteydessä päästöihin voidaan vaikuttaa ratkaisevasti, kun sähkön tuotantotapa tai käytettävä polttoaine määritellään. Valtaosa julkisen sektorin energiankäytöstä tapahtuu rakennuksissa niiden käytön aikana, kun eri toimintoihin liittyvät laitteet ovat käytössä. Rakennuksissa kului energiaa 15 terawattituntia vuonna 2005. Siitä kiinteistö- ja huoneistosähköä oli 4 terawattituntia. Rakentamiseen liittyvien hankintojen ohella selvästi suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa energiansäästöön ja energiankäytön tehokkuuteen sekä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät toimistolaitteiden hankintaan. Jos esimerkiksi uusien tietokoneiden hankinnassa käytettäisiin kriteerinä Energy Star 2007 -vaatimuksia, saavutettaisiin vuosittain yli 14 000 megawattitunnin energiansäästö ja yli 3 200 tonnin vähenemä CO2-päästöissä. Toimenpiteet: Lappeenrannan kaupungin hankintakeskus ohjeistetaan ottamaan energiatehokkuus huomioon yhtenä kriteerinä kaikissa laite-, järjestelmä- ja hankintakokonaisuuksissa. Kaikkiin suunnittelutarjouspyyntöihin ja suunnitelmiin tulee sisällyttää vaatimukset energiatehokkuudesta. Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi kaupungin hankintaohjeistusta ja hankintahenkilöstöä opastetaan niiden käyttöön. Hankintaohjeiden ajan tasalla pidosta vastaa hankinnan vastuuhenkilö. Hankintakeskus nimeää tämän vastuuhenkilön. Yhtenä toimenpiteenä on myös luoda järjestelmä siitä, miten hankinnoilla saavutetut säästöt raportoidaan ja kuka vastaa raportoinnista. Hankinnan yhteyshenkilöt määrittävät kriteerit hankinnoittain, esim. rakennuttaminen, koneet, laitteet, palvelut, ruoka jne. Rakennuttamisessa voidaan esimerkiksi ohjeistaa parempaa tasoa energiatehokkuuden osalta, kuin määräykset edellyttävät 4.4 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus Rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Kaupunki kehittää suunnittelun ohjausta siten, että valinnoissa otetaan investointikustannusten lisäksi huomioon myös rakennuksen tulevat energia- ja muut käyttökustannukset. Rakennuttamis- ja kaavoitusyksiköt listaavat toimenpiteitä, mitä on tehty ja tullaan jatkossa tekemään energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaavoituksessa hyödynnetään energiatehokkuuden laskentaan kehitettyjä malleja.
10 (18) Vuosi Toimenpide 2009- > Passiivisen aurinkoenergian hyödyntämiseen rakennusten sijoittelussa ja suuntaamisessa 2010- > Rakennuslupien ja tontin oston yhteydessä kunta toimittaa asiakkailleen tietoa uusiutuvista energiavaihtoehdoista, passiivisen energian hyödyntämismahdollisuuksista, matalaenergiarakentamisesta, energiatodistuksista sekä mahdollisuudesta liittyä aluelämpöjärjestelmään 2010- > Pientalorakentajille ja tontin ostajille järjestetään koulutusta uusiutuvista energialähteistä ja energiansäästöstä (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ym. yhteistyötahot) 2009- > Kunnan oma rakentaminen/rakennuttaminen ottaa huomioon energiatehokkaat ratkaisut 4.5 Liikenteen energiatehokkuus Tekninen toimi järjestää taloudellisen ajon kursseja kaupungin ajoneuvoja käyttäville henkilöille vuosittain ja tutkii mahdollisuuden siirtyä ympäristöystävällisiin ja pienikulutuksisiin ajoneuvoihin (kts. liite 2) 4.6 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Tavoitteena on sitoutua energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen rakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi. Määrällisiä tavoitteita ovat: - 80%:ssa kaupungin omistamista rakennuksista on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä rakennustilavuudesta laskettuna. Velvoite ei koske asuinrakennuksia. - rakennukseen, jossa kulutusseurantatietojen perusteella on havaittu normaalista poikkeava energian kulutuksen muutos ja jota ei voida selittää rakennuksen käytössä tapahtuneilla muutoksilla, voidaan tehdä seurantakatselmus. Vähintään 10 vuotta sitten katselmoitujen rakennusten seurantakatselmuksen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. - käyttöönottokatselmuksen toteutustarve arvioidaan pinta-alaltaan vähintään 1000 m2:n uusissa rakennuksissa ja rakennuksissa, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut - Julkisten rakennusten katselmoinnin yhteydessä otetaan huomioon mahdollisuus laatia samassa yhteydessä rakennukselle energiatodistus - toteutetaan energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioon ottaen ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita
11 (18) - Tilakeskus laatii suunnitelman energiakatselmuksista, kilpailuttaa ja toteuttaa ne suunnitelman mukaisesti. Katselmointien ja ehdotettujen toimenpiteiden seurantaa varten nimetään vastuuhenkilö. Sopimuksen mukainen rakennustilavuus on 1 610 163 m3, josta 80 %:ssa (1 288 130 m3) pidettävä energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmointisuunnitelma vuosille 2009-2013 (rakennusluettelo liitteessä 1): Vuosi Rakennuksia kpl (alkuper.suun) m2 m3 2009 25 89149 449141 Toteutunut / päivitetty kpl m3 MWh /a /a Laskennallinen säästöpotentiaali Investointi CO2 t/a 25 427593 5172 254383 91900 1595 2010 23 68052 338199 26 323133 5514 294722 111864 1832 2011 23 39045 187289 57 341243 6163 340809 172746 1859 2012 33 33733 146281 38 97777 - - - - 2013 36 24818 112996 48 197236 - - - - YHTEENSÄ 140 254 797 1233906 194 1 386982 16849 889914 376510 5286 Vuosina 2005 valmistuneet katselmukset Joutsenon kohteissa: Vuosi Rakennuksia kpl alkuper.suun m2 m3 2005 13 11337 44719 Toteutunut / päivitetty Laskennallinen säästöpotentiaali Investointi t/a CO2 kpl m3 MWh /a /a 13 44719 590 42964 167627 431 Katselmukset yhteensä 2005, 2009-2013 (Lappeenranta, Joutseno, Ylämaa): YHTEENSÄ 153 266 134 12788625 207 1 431701 17439 932878 544137 5717 Kaupungin muun kuin rakennusten energiakäytön osalta kuten ulkovalaistus, vesihuolto, kuljetukset tehdään selvitys energiasäästömahdollisuuksien kartoittamiseksi vuoteen 2013 mennessä keskittyen niihin toiminnan osa-alueisiin, joiden energiankäyttö tai energiansäästön potentiaali on merkittävä:
12 (18) Vesihuolto Käytetty energia MWh / vuosi 2008 2009 2010 2011 Vedenottamot 2500 3119 3600 3600 Jäteveden puhdistus 2000 (arvio) 2728 3000 3000 Yhteensä 7620 9204 6600 6600 Tilastot: 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 Vesijohtoverkoston pituus km 465 495 505 510 Viemäriverkoston pituus km 550 545 675 683 Liittyjiä kpl 11500 12299-12879 Vedenottamoita kpl 7 7 8 Pumpattu vesimäärä, milj.m3 4,9 5,09 5,87 Puhdistettu jätevesimäärä milj.m3 7,5 6,3 5,91 Katu- ja ulkovalaistus 2009 2010 2011 2012 Katuvalaistuksen vuosienergia MWh 10 470 11800 11800 Katuvalopisteet kpl 15 500 (arvio) 15800 15900 Katuvalojen mittauskeskukset kpl 284 Katuvalokilometrit - 650 650 Liikennevalojen ohjauskojeet (valoohjatut 37 38 38 risteykset kpl) Liikenneopastimet ja lamput kpl - 190 190 Liikennevalojen vuosienergia MWh 320 285 320 4.7 Uusien investointien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö Energiakatselmuksissa todettujen energiansäästökohteiden toteuttamiseen varataan rahat kaupungin budjetin yhteydessä tai pyydetään ESCO-toimijoilta selvitykset mahdollisten investointien toteuttamiseksi ja ylläpidon järjestämiseksi. Tavoite on, että kaupunki osaa ja voi käyttää investointien toteuttamisessa uusia menettelyjä, joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti.
13 (18) Kaupunki selvittää mahdolliset ESCO-palvelun (ESCO= energy service company) käyttöä rajoittavat esteet kaupungin omissa hallinto- ja päätöksentekoprosesseissa ja pyrkii poistamaan nämä esteet. ESCO-palvelun käyttö huomioidaan erityisesti silloin, kun rahoituksen puute on esteenä kustannustehokkaaksi arvioidun investoinnin toteutumiselle. 4.8 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Kaupunki hyödyntää kulutusseurantatietoja suunnitelmallisesti energiatehokkuuden hyvän tason ylläpitämiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi. Lisäksi kaupunki kehittää tunnuslukuja, joiden perusteella voidaan arvioida niitä energiankäytön tehokkuuden muutoksia, jotka ovat seurausta kaupungin muiden toimintojen tehostamisesta. Energiatehokkuussopimuksessa edellytetään, että vähintään 80 % kiinteistöistä tilavuudella mitattuna on kulutusseurannan piirissä. Kulutusseurannan nykytila ja tulevaisuus: Lappeenrannan kaupunki on kilpailuttanut kulutusseurantaohjelmiston hankinnan vuoden 2009 lopulla. Järjestelmä sisältää Tilakeskuksen, Yritystila Oy:n ja Asuntopalvelu Oy:n kiinteistöt. Järjestelmä on otettu käyttöön toukokuun 2010 aikana ja sen piirissä on noin 80 % lämmitetyistä kiinteistöistä. Kaupunki on kilpailuttanut vuoden 2010 lopulla keskitetyn kiinteistövalvomojärjestelmän. Valvomon ja siihen liitettyjen kiinteistöjen rakentaminen on aloitettu 2011 alussa ja huhtikuussa 2012 siihen on liitetty 35 rakennusta. Lisäksi rakenteilla on 12 ja suunnittelussa 18 rakennusta siten, että vuoden lopulla 2012 järjestelmän piirissä on noin 65 rakennusta. Lisäksi kaupunki on kilpailuttanut vuoden 2009 aikana huoltokirja-, huollonohjaus- ja kunnossapito-ohjelmiston osana energiatehokasta kunnossapitotoimintaa. Järjestelmä on otettu käyttöön maaliskuussa 2010 koskien kaikkia Tilakeskuksen hallinnoimia noin 750 rakennusta. Seurannan hyödyntäminen ja vastuut - energiaryhmä määrittää toimialakohtaiset ja kohdekohtaiset vastuuhenkilöt - kiinteistövalvonta- ja kulutusseurantaohjelmaan jaetaan käyttäjätunnukset tarvittaville henkilöille.
14 (18) - vastuuhenkilöitä opastetaan kulutusseurantaohjelman käytössä - manuaalisesti seurattavat mittaukset kirjataan ohjelmaan kuukausittain, jotta kulutuspoikkeamat voidaan havaita ja reagoida niihin tarvittaessa. - toimialojen edustajat sisällyttävät toimialansa osavuosikatsauksiin myös energiatehokkuuden ja kulutusseurannan raportoinnin. Kuukausittain tehtävät toimenpiteet - mittarilukemien keruu kuukausittain - lukemat vesi, lämpölaitoksille sekä kulutusseurantaohjelmaan - kulutuspoikkeamien tarkastaminen ja raportointi Kolme kertaa vuodessa tehtävät toimet - kiinteistökohtaiset/toimintokohtaiset vastuuhenkilöt raportoivat toimenpiteistä ja ongelmista energiaryhmän jäsenille Vuosittain tehtävät toimenpiteet Energiankulutukset raportoidaan kuntaliittoon vuosittain kuntaliiton raportointilomakkeella kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi Motivan KETS-seurantaraportointiohjelmaan raportoidaan energiatehokkuussopimuksen edellisvuoden tilanne. Lappeenrannan kaupungin vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 kulutustiedot on raportoitu Tilakeskuksen, Yritystila Oy:n ja Asuntopalvelu Oy:n osalta kuntaliittoon. Vuodesta 2009 lähtien kulutusraportteihin on lisätty Joutsenon alueen sekä 2010 raportteihin Ylämaan kulutustiedot. Motivan seurantajärjestelmään on raportoitu energiatehokkuussopimuksen mukaiset tapahtumat vuosien 2008, 2009, 2010 ja 2011 osalta. Kulutusseurannan kehittäminen ja toimenpiteet Kulutusseurantaohjelma laskee automaattisesti kulutuskohteiden normitetun kulutuksen, jonka avulla vastuuhenkilöt voivat vertailla, seurata ja ohjeistaa kulutuspoikkeamien vaatimia toimenpiteitä kohteessa. Kulutusseurannan tavoitteena on seurannassa olevien kulutuspisteiden etäluenta energialaitoksen järjestelmistä kulutusseurantaohjelmaan sitä mukaa kun energialaitos saa valmiiksi etäluettavien mittareiden asennuksen (kesken 2012).
15 (18) Määräajoin tehtävät toimet - lukemien syöttö kuukausittain - kulutusten seuranta, kohteiden vastuuhenkilöt tarkistavat kulutukset - poikkeamien havannointi ja raportointi - raportit kiinteistön käyttäjien tietoon määräajoin - loistehon tarkkailu 4.9 Uudet toimintamallit Kaupungin tavoitteena on energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki: - käynnistää energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja osallistuu tarpeen mukaan sopimuskaupunkien yhteisiin kehityshankkeisiin. - ottaa käyttöön kustannustehokkaita toimintamalleja energiankäyttönsä tehostamiseksi, esimerkiksi toimistolaitteiden ja valaistuksen sähkönkäytön hallinnassa. Toimenpiteitä ja malleja Palvelurakennukset: - kiinteistöjen lvis-tekniset laitteet tarkastetaan, testataan ja huolletaan suunnitelman mukaisesti ja toimenpiteet kirjataan huoltokirjaan - öljylämmitteisissä kiinteistöissä kartoitetaan mahdollisuus siirtyä korvaaviin lämmitysmuotoihin - LVIS-koulutus, teemat sähkö, lämpö, vesi - kulutusmuutosten havainnointi ja vaikutukset sisäilmaan - kulutusten aktiivinen seuranta ja raportointi - energiataloudelliset korjaukset (lvis-tekniikka, lisäeristäminen) Katu- ja ulkovalaistus: - ohjausten parantaminen - mahdollinen kesäseisokki - energiatehokkaammat lamput
16 (18) Vesihuolto: - pumppujen hyötysuhde - vesijohtojen saneeraukset - puhdistusprosessi Lisätiedot kts. liite 2 4.10 Koulutus ja tiedotus Kaupungin palveluksessa olevilla henkilöillä tulee olla omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liit- tyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön. Tiedotuksen kautta Kaupunki osoittaa toimivansa esimerkillisesti energiansäästöä ja energia- tehokkuutta koskevissa asioissa. Toimista tiedotetaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä että ulkopuolisille toimijoille. Energiaryhmän jäsenet velvoitetaan järjestämään energiansäästökoulutusta ja tiedotusta toi- mialojensa henkilöstölle ja tarvittaville yhteistyökumppaneille ja koulujen opiskelijoille. Jokai- nen toimiala tilastoi järjestetyt koulutukset ja raportoi energiaryhmälle. - energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat tuodaan henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutuksiin sekä kasvatus- ja opetustoimintaan - sopimuksen toimeenpanosta viestitään henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Eri tahoja kannustetaan keskinäiseen tiedonvaihtoon. - toimitaan yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa. Näyttelyitä ja muita tapahtumia järjestetään energiansäästön ja uusiutuvien energianlähteiden edistämisestä vastaavien organisaatioiden kanssa tiedon levittämiseksi kuntalaisille ja yhteisöille. - kaupunki asettaa näkyville rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan todistuksen niissä rakennuksissa, joihin sellainen on laadittu ja joissa todistuksen esillepano on esimerkillisen toiminnan osoittamisen kannalta tarkoituksenmukaista. 4.11 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiakatselmoinneista saadut uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevat investointimahdollisuudet selvitetään. Tilakeskus selvittää uusiutuvien energialähteiden käyttöä mm. lämpöpumppujen hyödyntämistä ja kotimaisen energian käyttöä valituissa kohteissa kuten Virranniemen ja Asinsaaren tapaiset sähkölämmitteiset virkistyskohteet sekä haja-asutusalueiden koulukiinteistöt. Vuona 2010 valmistuneen Kasukkalan koulun lämmitysmuoto on maalämpö.
17 (18) Kaupunki edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaupungin alueella ja erityisesti kaupungin omassa toiminnassa. Kaupunki voi kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet uusiutuvan energian katselmuksella koko kaupungin alueella tai tarkoituksenmukaisella osa-alueella vuoteen 2013 mennessä Rakennuksissa ja muussa energiaa kuluttavissa kohteissa otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvat energialähteet. Kaupunki myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon kaupungin alueella sijaitsevassa energiantuotannossa. Kaupunki pyrkii lisäämään uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön ja lämmön osuutta energianhankinnassa. Toteuttaa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla uusiutuvien energialähteiden edistämiseen liittyviä koulutus- ja tiedotustoimia sekä kehityshankkeita. 4.12 Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteiden budjetointi Kaupungin organisaatiot huomioivat budjeteissa ja niiden seurannassa energiatehokkuussopimuksen velvoitteet. Tilakeskus budjetoi vuosittain energiansäästötoimenpiteisiin rahoituksen. Vuodelle 2012 rakennusten energiakatselmuksiin on osoitettu rahoitus. 5. Energiatehokkuuden raportointi Kaupunki raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Kiinteistö- ja toimintakohtaiset energiayhdyshenkilöt raportoivat energiaryhmän jäsenille kaupungin vuosiraportoinnin määräämässä aikataulussa. Toimialojen edustajat sisällyttävät toimialansa osavuosikatsauksiin myös energiatehokkuuden ja kulutusseurannan raportoinnin.
18 (18) 6. Toimenpideseuranta Toimenpide Tavoiteaika Toimenpide Toteutunut Huomautus ohjelman sivu/kohta 5 / 1 11.06.2008 Energiatehokkuussopimuksen 11.06.2008 allekirjoitus 5 / 1 10.06.2009 Toimenpidesuunnitelma 11.02.2009 Päivitetty 27.4.2010 ja 27.4.2012 5 / 1 03.02.2009 Energiakatselmointisuunnitelma ja 2009, 2010, sisältää optiot 2012 ja 2013 tarjouskyselyt vuosi 2009-2011 2011 5 / 1 11.06.2009 Energiaryhmän perustaminen 11.02.2009 Täyd. 27.4.2010 ja 27.4.2012 5 / 1 18.02.2009 Toimenpideohjelman hyväksyttäminen 18.02.2009 Teknisessä lautakunnassa 5 / 1 2.3.2009 Toimenpideohjelman hyväksyttäminen 2.3.2009 kaupungin hallituksessa 5 / 1 31.12.2010 Energiakatselmusten 2011-2013 kilpailutus 7 / 4,1 30.4.2010 ja 30.4.2011 Varhaistoimien luettelo Motivaan 2010. Varhaistoimien säästövaikutuksen arviointi Motivaan. 9 / 4,4 27.11.2011 Energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelun ohjauksessa/ohjeistus 10/4,6 04.05.2009 Energiakatselmusten käynnistäminen 2009, 2010, 2011, 2012 10 / 4.6 2010-2013 Vuoden 2009, 2010 ja 2011 energiakatselmusten toimenpideehdotusten toteutus 31.12.2010 2009, 2010 ja 2011 katselmukset tehty. 2012 katselmukset menossa (Airix Oy), 2013 optio. 30.4.2011 Täydennetty laskelmilla 30.4.2011 1.7.2009, 15.4.2010, 22.2.2011 6.3.2012 Suunnitteluohjeistus Tilakeskuksen investoinneissa ja kunnossapidossa 2010-2011 Raportit 2009 valmiina 30.4.2010, raportit 2010 valmiina 30.4.2011, raportit 2011 valmiina 30.4.2012 2010-2011 Ilmastointilaitteiden käyntiaikojen muutoksia, automaatiomuutoksia, ehdotusten toteutussuunnittelua 10 / 4,6 30.3.2012 Energiatodistusten laatiminen 30.3.2012 Todistuksia laadittu 139 kpl, Kiinnitetty rakennuksiin 53 kpl 13 / 4,8 10.06.2009 Osavuosikatsaus 2009 Ei raportoitavaa 13 / 4,8 30.09.2009 Osavuosikatsaus 2009, 2011 13.1.2010 05/2012 13 / 4,8 30.12.2009/31.1 2.2010 Tilanneraportti 2009 Teklalle, päivitetty toimenpideohjelma 2011 Teklalle LVI- keskusvalvomon hankinta 23.9.2011 Rakentamisen aloitus 2011. 04/2012 valvonnan piirissä 35 rakennusta 13 / 4,8 2009-2010 Huoltokirjaohjelman hankinta Tammikuu 2010 Käyttöönotto maaliskuussa 2010, kiinteistöhuollon aktiivisessa käytössä 1.5.2010 alkaen 13 / 4,8 2009-2010 Kulutusseurantaohjelman hankinta Tarjouskilpailu 2009. Käyttöönotto keväällä 2010 ( 80 % Tilakeskuksen ja 100% Asuntopalvelun hallinnoimista hallinnoimasta rak.tilavuudesta) 15 / 4,10 2009-2013 Motiva/Airix Kiinteistöjen energiansäästö - koulutus Tilakeskuksen henkilökunnalle Airix: -2009 katselmuksiin sisältyvät koulutus kiinteistöhuollolle - 2011 infotilaisuus Tekniselle lautakunnalle ja kiinteistönhuollolle 2.2.2011 21.3.2012 16 /4,11 2013 Uusiutuvan energian kuntakatselmus 2011-2012 Valmistuu ympäristötoimessa 2012 aikana 17 / 5 2009-2013 2008, 2009, 2010, 2011 vuosiraportointi Motivaan vuosittain 31.5.2009, 30.6.2010 30.4.2011, 30.4.2012 17 / 5 2009, 2010 2008, 2009,2010 kulutustiedot Kuntaliittoon vuosittain 31.5.2009, 30.8.2010, 15.4.2011, 27.3.2012