Yhdysvaltalaisen taidemaalarin Georgia O Keeffen (1887 1986) mystisiä sävyjä sisältävät teokset ja mielenkiintoinen elämä ovat aina herättäneet laajaa kiinnostusta. Euroopassa hänen tuotantoaan on kuitenkin esitetty harvoin ja Suomessakin nyt ensimmäistä kertaa. O Keeffe tunnetaan ennen kaikkea kukka- ja maisemamaalauksistaan, joissa hän sulautti yhteen abstraktin ja realistisen esitystavan. Hänen teoksiinsa vaikuttivat syvästi asuinpaikat. New York näyttäytyy O Keeffen teoksissa modernina, voimakkaana suurkaupunkina. New Mexicon maalauksissa taas hehkuvat alueen luonnon värit ja kansantaiteen rikkaus. O Keeffe lunasti 1910-luvulla nopeasti paikkansa yhtenä Yhdysvaltain keskeisistä modernisteista. Myös pitkäjänteinen ja määrätietoinen julkisuuden hallinta vaikuttivat hänen poikkeukselliseen menestykseensä. Uran kannalta merkittävää oli kohtaaminen valokuvaaja Alfred Stieglitzin (1864 1946) kanssa vuonna 1916. Stieglitzistä tuli O Keeffen taiteen uskollinen tukija, välittäjä ja imagon rakentaja. Myöhemmin nämä kaksi taiteilijaa myös avioituivat. Näyttelyssä on esillä yli 60 maalausta ja piirustusta, muutama veistos sekä taiteilijan esineistöä. O Keeffen ja Stieglitzin ottamat valokuvat valottavat taiteilijan uraa ja asuinpaikkoja eri aikoina. Alfred Stieglitz Alfred Stieglitz (1864 1946) oli yksi Yhdysvaltojen kuuluisimpia modernistivalokuvaajia. Hän teki 50-vuotisen uransa aikana myös merkittävää työtä sen hyväksi, että valokuvaus hyväksyttäisiin taidemuotona. Stieglitz omisti 1920-luvulla New Yorkissa taidegallerioita, joissa hän esitteli muun muassa eurooppalaisten avantgarde-taiteilijoiden teoksia. Stieglitz kuvasi Georgia O Keeffeä vuodesta 1917 lähtien aina uransa loppuun asti. O Keeffe auttoi Stieglitziä myös valokuvien kehittämisessä. Tämä yhteistyö vaikutti O Keeffen tapaan tehdä taidetta. Mitä enemmän O Keeffe oppi valokuvauksen saloja, sitä enemmän hän alkoi käyttää valokuvaa maalaustensa lähtökohtana. Vuonna 1921 Stieglitz piti Andersson Galleriesissa, New Yorkissa näyttelyn, jossa oli esillä useita kuvia O Keeffestä. O Keeffe asui jo tuolloin Stieglitzin kanssa, joka oli häntä 23 vuotta vanhempi ja naimisissa. Valokuvissa O Keeffe seisoi abstraktien maalaustensa edessä alasti tai vähäpukeisena. Näiden Stieglitzin ottamien valokuvien seurauksena O Keeffen teoksiin suhtauduttiin kriittisesti. Taiteilija vaati, ettei Stieglitz enää laittaisi näitä kuvia esille. Stieglitz kuvasi O Keeffeä 1920-luvun lopulta vuoteen 1937 asti arkisissa tai suunnitelluissa poseerauksissa. Kuvat näyttävät taiteilijan itsevarmana ja itsenäisenä ammattilaisena. Lake George Lake Georgen -järvialue, joka sijaitsee noin 300 kilometriä pohjoiseen New Yorkista, oli kauneutensa takia kuuluisa rikkaiden lomakohde 1800 1900 lukujen taitteessa. Myös Alfred
Stieglitzin perhe omisti tilan Lake Georgella ja kesäisin suurin osa Stieglitzin laajasta perheestä kokoontui tilalle viettämään lomaa. Georgia O Keeffe vieraili alueella ensimmäisen kerran jo vuonna 1908, jolloin hän osallistui siellä maalausleirille. Yhdessä O Keeffe ja Stieglitz matkustivat Lake Georgen tilalle ensimmäisen kerran vuonna 1918. Siitä lähtien he viettivät siellä kesänsä aina vuoteen 1929 asti, jolloin O Keeffe alkoi oleskella yhä enemmän New Mexicossa. Lake Georgelle hän kuitenkin palasi aika ajoin Stieglitzin kuoleman jälkeenkin. Vuosien mittaan O Keeffe maalasi useita maalauksia Lake Georgella. Aiheina oli pääosin sen luonto: järvi ja sitä ympäröivät vuoret, kukat ja korkeat puut sekä hänen oman puutarhansa antimet. O Keeffe ihastui myös tilan latojen yksinkertaisiin, geometrisiin muotoihin. Varhaiset vuodet Georgia O Keeffe (1887 1986) opiskeli 1900-luvun alkuvuosina ensin Chicagon Art Institutessa (vai Taideinstituutissa?) ja sitten New Yorkin Art Students Leaguessa, jossa loisti realistisilla maalauksillaan. Columbian yliopiston Teachers Collegessa, New Yorkissa O Keeffe opiskeli vuosina 1914-15. Vuonna 1915 O Keeffe opetti taidetta Columbia Collegessa Etelä-Carolinassa. Siellä hän kokeili abstraktia maalaustapaa, johon häntä oli innoittanut Teachers Collegen opettaja, taiteilija Arthur Wesley Dow (1857 1922). Dow rohkaisi oppilaitaan hylkäämään todellisuutta jäljittelevän maalaustavan ja käyttämään henkilökohtaisia tunteita ja kokemuksia maalaamisen lähtökohtana. Viivaa, väriä ja notania eli japanilaista vaaleuden ja tummuuden käsitettä, tuli käyttää harmonisesti. Löytääkseen oman persoonallisen ilmaisunsa, O Keeffe teki sarjan abstrakteja piirroksia käyttäen ainoastaan hiiltä ja valkoista paperia. Nämä piirrokset tekivät hänestä yhden Yhdysvaltojen innovatiivisimmista taiteilijoista. O Keeffe lähetti piirroksia kollegalleen Teachers Collegeen, joka näytti niitä valokuvaaja ja taiteentuntija Alfred Stieglitzille (1864 1946). Stieglitz vaikuttui O Keeffen teoksista välittömästi ja laittoi niitä esille ryhmänäyttelyyn vuonna 1916 kuuluisassa galleriassaan nimeltä 291, joka sijaitsi Fifth Avenuella New Yorkissa. Oman näyttelyn O Keeffe piti galleriassa jo seuraavana vuonna. Stieglitz ja O Keeffe aloittivat kirjeenvaihdon, joka jatkui naimisiinmenon jälkeenkin Stieglitzin kuolemaan asti 1946. 1920-luku Georgia O Keeffe maalasi eräät merkittävimmistä vesiväritöistään Texasissa, jossa oli opettanut vuodesta 1916 lähtien. Tällaisia oli muun muassa Iltatähti -sarja. Näissä töissä näkyy valokuvaaja Paul Strandin (1890 1976) teosten vaikutus. O Keeffe oli tutustunut Strandiin New Yorkissa. O Keeffen ja Stieglitzin suhde syveni kirjeenvaihdon myötä ja taiteilija muutti New Yorkiin Stieglitzin pyynnöstä vuonna 1918. Pari meni naimisiin vuonna 1924. Muuton jälkeen O Keeffe keskittyi lähinnä öljyvärimaalaukseen. Kriitikot tulkitsivat hänen sekä esittäviä että abstrakteja teoksiaan seksuaalisuuden julistuksiksi. Tämän seurauksena O Keeffe alkoi rajoittaa abstraktien teosten tekemistä ja nimesi niitä selkeämmin. Hän ei varsinaisesti hylännyt abstraktia maalaustapaa, mutta ei moneen vuoteen käyttänyt sitä pääasiallisena ilmaisukeinona. Hän keskittyi nyt pääasiassa esittäviin aiheisiin: kukkiin, hedelmiin, maisemiin ja puihin.
O Keeffen 1920-luvun maalauksista näkyy myös hänen kiinnostuksensa valokuvaukseen. Monet hänen teoksistaan ovat kuin sävytutkielmia ja varsinkin valtavat kukkamaalaukset näyttävät siltä kuin niitä olisi tarkasteltu lähikuvalinssin läpi. Pilvenpiirtäjät Georgia O Keeffe aloitti 1920-luvun puolivälissä uuden aiheen, New Yorkin rakennusten, maalaamisen. Hänelle oli kerrottu, että se olisi mahdoton tehtävä, koska miestaiteilijatkaan eivät olleet siinä onnistuneet kovin hyvin. Ensimmäinen pilvenpiirtäjämaalaus Katu New Yorkissa ja kuutamo valmistui kuitenkin vuonna 1925. O Keeffe ehdotti teosta Stieglitzin Seitsemän amerikkalaista -näyttelyyn. Stieglitz ja hänen tukemansa taiteilijat Arthur Dove, Marsden Hartley ja John Marin kieltäytyivät ripustamasta sitä. Tapahtuma kuvasti aikakaudelle tyypillistä jakoa nais- ja miestaiteilijoiden kesken. Teos asetettiin esille O Keeffen yksityisnäyttelyyn vuonna 1926, josta se myös ostettiin. Kallot Georgia O Keeffe vieraili New Mexicossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1929 ja muutti sinne pysyvästi vuonna 1949. Kesät ja syksyt hän vietti Ghost Ranch -tilalla ja talvet ja keväät Abiquiun talossaan. O Keeffe nautti ulkoilmaelämästä ja erämaan tarjoamista maalausaiheista. Hän teki retkiä Grand Canyonille ja vaelteli Ghost Ranchiä ympäröivässä vuoristoisessa autiomaassa. Retkillään hän keräsi auringon valkaisemia eläinten luita ja kalloja maalaustensa malleiksi. Kun luuaiheiset teokset olivat esillä New Yorkissa 1930-luvun alkupuolella, kriitikot tulkitsivat ne kuoleman symboleiksi. O Keeffelle luilla ja pääkalloilla oli kuitenkin aivan eri merkitys. Hänelle ne olivat erämaan kituuttavan elämän vertauskuvia. Olen halunnut maalata autiomaan, mutta en ole tiennyt miten. ( ) Niinpä toin kotiini mukanani vaalenneita luita autiomaan symboleina. Minusta ne ovat hyvin kauniita. Luut ovat minulle kummallisella tavalla elävämpiä kuin ympärillä kävelevät eläimet karvoineen, silmineen ja piiskaavine häntineen. New Mexico Georgia O Keeffe vietti kesiään Alfred Stieglitzin perheen talossa Lake Georgella. Seuraelämä oli siellä vilkasta ja O Keeffe kaipasi yksinäisyyttä ja työrauhaa. Päästäkseen irti hälinästä hän matkusti kesällä 1929 New Mexicoon, jonne hän oli kaivannut ensimmäisen vuoden 1917 matkansa jälkeen. O Keeffe vietti kesän Taosissa ystävänsä taiteilijayhdyskunnassa, jossa sai myös ateljeen käyttöönsä. Hän ihastui välittömästi New Mexicon maisemaan, arkkitehtuuriin ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. O Keeffen kesä Taosissa oli taiteellisesti tuottoisa. Hän palasi alueelle vielä vuosina 1930 ja 1931 ja teki autollaan retkiä myös eteläisemmille seuduille. Myöhäiskesällä vuonna 1934 O Keeffe löysi Ghost Ranch -tilan, josta tuli hänen henkinen kotinsa. Sen ympärillä levittäytyvä autiomaa ja vuoristo hehkuivat loistavissa väreissä. Taiteilija
osti oman talon Ghost Ranchin tilalta vuonna 1940. Maalaus Nimetön (punaisia ja keltaisia jyrkänteitä) vuodelta 1940 kuvaa Ghost Ranchin talon takana aukeavaa maisemaa. Etupihani, kesä -teos (1941) puolestaan on yksi noin kahdestakymmenestä teoksesta, jotka O Keeffe maalasi etupihaltaan näkyvästä Cerro Pedernal -vuoresta. O Keeffe työskenteli Ghost Ranchillä vuoteen 1984 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle heikon terveyden takia ja muutti Santa Fehen. Kukat ja abstraktio Georgia O Keeffe piti ensimmäisen näyttelynsä New Yorkissa vuonna 1916. Noihin aikoihin hän oli yksi niistä harvoista yhdysvaltalaisista taiteilijoista, jotka maalasivat abstrakteja eli ei-esittäviä teoksia, ja tutkivat tyylin ilmaisumahdollisuuksia. O Keeffen varhaisimpien teosten aistillisia, abstrakteja muotoja ei osattu yhdistää mihinkään luontoon liittyvään, vaan ne koettiin taiteilijan sukupuolen ja seksuaalisuuden kuvauksiksi. Tulkinta häiritsi O Keeffea, koska se hänen mielestään rajoitti teosten ymmärtämistä ja kavensi niiden merkitystä. Tämän seurauksena O Keeffe alkoi maalata pääasiassa esittäviä aiheita, joista lopulta tulikin tunnetuksi. Abstraktio kuitenkin säilyi myös esittävien teosten pohjalla. Myös O Keeffen kukkamaalauksia pidettiin naisellisuuden ja seksuaalisuuden ilmentyminä. Tämä oli ironista, sillä useimmat kukat ovat androgyynisiä ja niillä on molemmat suvulliseen lisääntymiseen tarvittavat elimet. Useat O Keeffen 1930 ja 40 -lukujen teokset näyttävät abstrakteilta, mutta ovat samaan aikaan esittäviä. Esimerkiksi Lantioluu IV -teosta (1944) maalatessaan taiteilija piti lantioluuta taivasta varten ja rajasi maalauksen sommitelman luun valkoiseen muotoon. Puhtaan abstrakteihin aiheisiin O Keeffe palasi vuonna 1959. Musta paikka O Keeffe antoi eräälle lempimaisemalleen New Mexicossa nimen Musta paikka. Hän maalasi tämän matalista, tummista vuorista muodostuvan aution maiseman monesti. Alue sijaitsee noin 240 kilometriä Ghost Ranchiltä länteen. Kun lähestyt sitä mäen päältä, se näyttää parin kilometrin pituiselta riviltä elefantteja samankokoisia harmaita vuoria, joiden juurella on melkein valkoista hiekkaa.( )Niin kaunis, koskematon, yksinäisen tuntuinen paikka osa sitä mitä kutsun Kaukaiseksi (Far Away). O Keeffe löysi alueen 1930-luvun puolivälissä autoretkellään. Hän vaikuttui maisemasta heti ja teki sinne useita maalausretkiä, joiden seurauksena syntyi noin 15 maalausta. Varhaisimmat näistä töistä ovat realistisia. 1940-luvulla hän käytti maiseman muotoja abstraktien maalaustensa sommittelussa, kuten esimerkiksi teoksessa Musta paikka III (1944). Pation ovi Georgia O Keeffe osti vuonna 1945 New Mexicon Abiquiusta huonokuntoisen, savitiilitalon, josta oli jo pitkään haaveillut. Kunnostettuaan rakennuksen hän muutti sinne vuonna 1949. Erityisesti O Keeffeä viehätti talon patiolle avautuva ovi, jota hän käytti aiheena useissa teoksissaan.
Yritän aina maalata tuon oven, mutta en koskaan oikein tavoita sitä. ( ) Se on kuin kirous että minun täytyy aina palata tuohon aiheeseen. ( ) Tuon oven takia ostin tämän talon. Odotin kymmenen vuotta saadakseni talon, tuon oven takia. Aiemmin kiipeilin aina muurin yli, vain nähdäkseni oven. Maalaus Viimeinen oveni (1952 54) näyttää abstraktilta teokselta, mutta se esittää asiat juuri niin kuin ne todellisuudessa ovat. O Keeffe selitti teostaan: Ovimaalausten pienet neliöt ovat oven etupuolella olevia tiiliä. Ne todella ovat siinä, eli maalaus ei ole abstrakti. Se on varsin realistinen. Myöhäiset työt (Late work) Georgia O Keeffe matkusteli paljon Yhdysvalloissa, vaikka asuikin vuodesta 1949 kuolemaansa asti melko eristyksissä New Mexicon pohjoisosissa. Matkat kohdistuivat usein New Yorkiin, jossa hänen teoksiaan oli esillä gallerioissa. Samalla O Keeffe pysyi hyvin perillä New Yorkin taidemaailman asioista. Vuonna 1959 O Keeffe teki ensimmäisen monista maailmanympärimatkoistaan. Lentokoneesta nähdyt maisemat innoittivat häntä sarjaan maalauksia, joissa maat, vedet ja pilvet ovat ylhäältä päin kuvattuina. 1970-luvun alkupuolella O Keeffellä todettiin sokeuteen johtava silmänpohjan rappeuma. Hän piirsi hiilellä ja kynällä, mutta öljy- ja vesiväritöihin hän tarvitsi apua vuoden 1972 jälkeen. Hän teki 1970-luvun puolivälissä sarjan abstrakteja vesiväritöitä, jotka muistuttavat hänen varhaisimpia teoksiaan. Vuonna 1980 O Keeffe suunnitteli vielä viimeisen kolmesta urallaan tekemästään abstraktista veistoksesta. Ensimmäisen hän oli tehnyt vuonna 1916 ja toisen vuonna 1946. O Keeffe jäi eläkkeelle huonon terveyden pakottamana vuonna 1984. Hän muutti Santa Fehen New Mexicoon, jossa kuoli vuonna 1986.