MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/84 LEILA URVAS Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys PORI HARJAVALTA JOKIOINEN 1984 ISSN 359-7652

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/84 LEILA URVAS Maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA Maantutkimusosasto 316 JOKIOINEN (916) 844 11 ISSN 359-2652

1 ALKULAUSE Maaperäkartoituks tarkoituksa on selvittää eri maalaji sijainti tutkittavalla alueella. Maalaji sopivuudessa erilaisiin maankäyttötarkoituksiin on suuria eroja. Tämän vuoksi maaperäkartat ovat perustana kaikelle suunnittelulle, joka koskee maankäyttöä joko maatalousmaana tai asutusalueid, teid ym. raktamis pohjana. Kartoista voidaan laskea kunkin alue viljelykelpois maan määrä ja todeta s laatu. Kartoituks yhteydessä otettavi maanäytteid avulla selvitetään lisäksi tutkitun alue peltoj shetkin viljavuustaso. Porin alue maaperäkartoituks kttätyöt tehtiin pääosin kesällä 1967. Niihin osallistuivat Harri Ala-Mello, Raimo Erviö, Erkki Hakkarain, Matti-Pekka Hukki, Esko Hyttin, Jouko Kaisko, Simo Kivisaari, Osmo Nevala, Keijo Sarisalo, Sylvi Soini, Hrik Sundbäck, 11i Suomin', Mikko Toivola ja Leila Urvas. Kaasmarkun karttalehd maaperä kartoitettiin uudelle Geologian tutkimuskeskuks ja maanmittaushallituks toimesta uud maaperäkartan kokeiluvaiheessa vuonna 1975. Maataloudellist maaperäkarttoj puhtaaksi piirtämin tehtiin Maantutkimuslaitoksella, Kaasmarkun maaperäkartta sitä vastoin maanmittaushallituksessa. Kaikki kartat on painettu maanmittaushallituks kivipainossa vuosina 1971-78. Maataloudellisissa maaperäkartoissa maalajit on merkitty eri värein. Kaasmarkun maaperäkartassa on maalajit merkitty peruskarttapohj alle kirjainsymbolein. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkittu alue sijaitsee Länsi-Suomessa Kokemäjo alajuoksulla. Alue käsittää 12 peruskarttalehteä (Kuva 1), joista yhdeksän on pinta-alaltaan 1 neliökilometriä ja kolme itäisintä 98,2, 1,4 ja 12,8 neliökilometriä. Alue maantieteelliset koordinaatit ovat 2145' - 22 3'

2 itäistä pituutta ja 61 18-61 35- pohjoista leveyttä. Kokonaispinta-ala vesistöine on noin 1 21 km 2. Hallinnollisesti alue kuuluu Turun ja Porin lääniin. Se jakautuu 12 eri kunnan alueelle (Taulukko 1). Kullaa ja Nakkila on tutkittu lähes kokonaan ja Harjavallan ja Ulvilan alueista yli neljä viidesosaa. PORI 114 3, s pohjoin i vq,, ---, \ \.W. Irrl 9 NN TUURUJÄRVI ~ullarri o LAVIA 12, IVI, JÄjR MAA., -...i.,....._, 2 PORI eteläinplq.._,...-, k,- ---...,, 11, _-.5 \*, KAASMAilq-KKQ :--.1.,...,.,, \ /. 5./ 8 \ KUL * A SÄÄKSJÄRVI ' N \k' / t5' 1k.J1,1./,., \ 4,,EISTILÄN - JÄRVI, NAKKIL,, 1 HARJAVALTÄ., \,.- - r., 4. YNSIKANGAS EIJRAJOKI NAKMLA ARJAVALTA HAKI Kuva 1. Tutkimusalue karttalehti sijainti. Vesistöt Alue halki kohti luodetta virtaa Kokomäjoki, johon suurin osa tutkimusalue vesistöistä laskee. Vain Karhijärvi kartoitusalue koilliskulmassa kuuluu Karvianjo vesistöön. Sääksjärvi, jonka pinta-ala on yli 3 neliökilometriä, on alue suurin järvi. S laskujoki on Kauvatsanjoki.

i 1 3 4../ V). 11 1../ v-1.-c cel 6,4".... 1 4-1 E-4 E.-1 CO..3. N1..?..." e l CO...7...I. Cn CO 13, cnce-ocncn CO 4./1 Cr, e I r-1 CO cd v-1 N1 v--1 Cn (V N1...7 v--1 v-1 N1 CO M N1 1 5,.. crc so 1 Cr, N 3 Nl 1.m un Nl r--.,--1 1 -eun. csi. tri v-1 cll..,1,-1...7..-1 r-1 C.4.--1 v-1,-e 5 I 4-, 5 cf) h.,--1 v-4.-1 v-1 ' CO 1 --4 (1) -,p, 1 1 cri cel era ot........ "... CU CO CO v-1 v-1 hl Ln Cl v--1.1.) O ri...? -1 N v-1 r-1 Cr, f--1 v--1 E-' : e, v-4 tri 1 hi co.4,-c...? cn h.1 c.-i tri tri...7,-i Cl C l tri c. r.1 CLI EI Ln r-. Cn 1-4 1f, r, CJ.- cn esi v-1.-1,43 V) 4-1.-1 (V e J.. >4 Leisti- Pori E Pori P Nakkila Kaas- Palus Harja - Kullaa Tuuru- Kynsi- Sääks- Kivilän -. mar kku valta j ärvi kangas järv i j är- 1 Ln V3 esl lf1...?...7 v-4 1 135,34 66,6 1 21,41 CO,..7 c-.. 1 r, CO Lel N n V*1 1. C71 CO N1.-4 N...?...? CO es1 1. Cr, 1 r-1 h. co r -. Ln co....i. 1,..1..,--1 CO...1. r, t-.1.-1...?...1. V) k ^ ^ N r,.11 Cr, 1 I os` zoi...? r-1 tri 111 ifi Cn CO.-1 e`j 1 CO r-1 co CO,-1-4 r. CO tid...7... tri CO 4-4. N.. v-1 ON,-.4 - - 1 1 -, e-1 e-1 1 r-1 -.7 tri ON,--4 c...1- c."1 in Ln o co crs Li') c -4) cr.... " ". -4...? tri cn N1 N1,,--i rn. un rn,-1 cr,...?. 3 1 CO.-1 r, r, N.-4 N IIN CN......? Lri CO trc 4-4 N hl,--4 ',C4 cn...1'. ON..... r, CO ri I, N...7 -.7 Cr, r-v - - ON hl o-1 LI" ) cel lel hi crc N1.--1 Cr, 1, 4r,...? Cr, c un. 4 r, N...7 N1 e-1 CO v-1 tri ON.--1 --n. r-1 o " UI tri r4 " ri NT.,13 es1... N..-4 CO ^ " ^ ON r -,-4 r,..- v-1 5 cd cl.-1 4-1 44.-4.-1,-1 a.) cp cl..w..-ng ct1 1-, P-. > :c,-1.-1 cö,-i cö ctl + r 5 n cö n5.,-c El. 4-4 4-) a) :1.. -NL 4-1.4-4 --4 4-4.-Nd $-, 44... 1-4 "4..-1 w-1 > >..NE > --4 r-1,-1 (11cc c1 4.1 v-1 Z Z 3 Nl ON. Cr, 1 Maa-ala yhtesä Vesistöt. Kartta-ala km 2 1,

4 Muut alue suuret järvet, joita ovat Joutsijärvi, Tuurujärvi, Palusjärvi sekä Kullaan Pyhäjärvi, laskevat Harjunpäänjokea pitkin Porin kaupungin itäpuolella Kokemäjoke. Toejo ja Ruosniem peltolakeud suojaksi on raknettu pger, josta huolimatta kevättulva nousee pelloille. Joessa on tutkimuslaueella yksi voimalaitos, joka sijaitsee Harjavallan ja Nakkilan rajalla Hartolankoskessa. Maasto ja korkeussuhteet Tutkimusalue korkeussuhteet vaihtelevat Kokemäjo suiston merived tulvakorkeudesta vähän yli sataan metriin vedjakajaseudulla, joka erottaa Karvianjo ja Kokemäjo vesialueet. Alue lounaispuolisko on melko laakeaa ja alavaa. Ruosniem ja Lattomer seudut ovat 5-2 metriä merpinnan yläpuolella. Kuivatun Leistilänjärv pellot ovat 2-3 metrin korkeudella, jolla tasolla ovat myös Kokemäjovarr peltoaukeat. Vain vähäisiä peltotilkkuja on 5 metrin yläpuolella. Ne sijaitsevat alue koilliskulmalla Sääksjärv pohjoispuolella. Maan kohoamin on tutkimusalueella nykyisin 6,477, millimetriä vuodessa (KÄÄRIÄINEN 1969). Alueella on kaksi harjujaksoa. Kokemäjo lounaispuolella s kanssa samansuuntaisa on Harjavallan kohdalla Hiittharju, jossa on nähtävissä muinaisrantoja ja "hiidkiukaita". Jo koillispuolella Säpilänmutkan kohdalla on Kynsikangas, joka jatkuu madaltu Kullaan kautta Har- jakankaalle. Tutkimusalueesta on tehty mittakaavassa 1:1 geologin maaperäkartta (LINDROOS 1978). Kallioperältään Kokemäjo eteläpuolein tutkimusalue on hiekkakiveä

5 (SIMONEN 196). Jo pohjoispuolella on josuuntain kiillegneissivyöhyke. Kiillegneissiä on myös Joutsijärv kaakkoispuolella. Muu osa tutkimusalueesta on prekamorist happami syväkivilaji aluetta. Kasvuolosuhteet Vuod keskilämpötilan +4 C:n käyrä kulkee Sääksjärvellä luoteesta kaakkoon. Kasvukaud lämpösumma on 1-1 2 C eli 1-2 C alempi kuin lounaisrannikolla. Termis kasvukaud pituus on keskimäärin 165-17 päivää eli 1-2 päivää lyhempi kuin lounaisosissa (KOLKKI 196). Vuotuin sademäärä on 55:6 mm, josta touko - syyskuun aikana sataa 25-3 mm (ANGERVO 196). Kasvullista metsämaata on Kokemäjo eteläpuolella noin 5 ja pohjoispuolella 6-7 prosttia koko maa-alasta. Vallitsevat metsätyypit ovat mustikka- ja puolukkatyyppi. Soista noin puolet on rämeitä, kaksi viidesosaa korpia ja loput nevoja (ILVESSALO 196). Isoimmat yksittäiset suot on Suom Suoviljelysyhdistys tutkinut jo 191-luvulla (RANCKEN ja MALM 192). Koko maa-alasta on neljäsosa viljelyssä. Satakunnan maatalouskeskuks, johon koko alue kuuluu, tilastoj mukaan viljelykasveilla oli vuonna 1982 koko peltoalasta 59 %, nurmilla 25 %, sokerijuurikkaalla 3 ja perunalla vajaa 2 %. Kesantona oli noin 4 prosttia ja pellonvarauksia yli yhd prostin (ANON 1982). Koko maan keskiarvoihin verrattuna viljaa viljellään Satakunnassa emmän ja nurmea vähemmän kuin keskimäärin. Pellonvarausjärjestelmän piiriin kuuluu koko maassa suhteellisesti emmän peltoa (2,9.%) kuin Satakunnassa.

6 TUTKIMUSMENETELMÄT Maan luokitus Maaperäkartoituksessa käytetään kartoitusyksikkönä maalajeja, joid määrittämin pohjautuu AALTOSEN ym. (1949) esittämään maalajiluokitukse. Maalaji karkeusluokituksessa on käytössä kansainvälin Atterbergin järjestelmä, jonka rajamittoina ovat kahd ja kuud mikronin kertaluvut. Maaperäkartoituksessa käytettyj maalaji tärkeimmät ominaisuudet on esitetty karttajulkaisussa Anjala-Kymi (SILLANPÄ) ja URVAS 1966). Tämän julkaisun lopussa olevassa liitteessä "Maaperäkartan merkinnät" ovat nähtävissä maalaji merkitsemistavat kartalla. Karttoina, joille kttätyöt maastossa merkitään ja joille myös valmiit tulokset painetaan, käytetään maanmittaushallituks mittakaavassa 1:2 julkaisemia peruskarttoja. Maastotyövälineistä ovat tärkeimmät maaperäkaira kartoitettaessa ja salaojalapio näytteid ottamisessa. Maanäytteitä on tällä tutkimusalueella otettu pelloilta ja luonnontilaisilta soilta samasta maaleikkauksesta aina kolmesta syvyydestä (-2, 2-4 ja 4-6 cm). Viljelemättömistä kivnäismaista otettiin kangashumuskerros erikse, toin näyte kangashumuskerroks alalaidasta 2 sttimetriin asti ja seuraavat samoin kuin edellä. Jos maannostumin on ollut selvästi havaittavissa, on maanäytteet otettu kangashumuksesta, vaaleasta uuttuneesta ja ruskeasta rikastumiskerroksesta sekä muuttumattomasta pohjamaasta eli yhtesä neljästä eri kerroksesta. Analysointi Maanäytteet on analysoitu MTTK:n maantutkimusosaston laboratoriossa. Lajitekoostumusmääritykset on tehty kuiva- ja märkäseulonnalla (karkeat lajitteet) sekä pipettimetelmällä (hiot lajitteet). Humuspitoisuudet on

7 laskettu bikromaatti-rikkihappomärkäpoltolla saadusta orgaanis hiil määrästä (kerroin 1,73). Typpimääritykset on tehty Kjeldahlin mukaan. Pääravinteid analysointi on suoritettu ns. viljavuusmetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955), jossa uuttonesteä on käytetty hapanta ammoniumasetaattiliuosta (,5 N CH3COONH4,,5 N CH3COOH, ph 4,65). Kalsium ja kalium määritettiin suodoksesta liekkifotometrisesti ja fosfori kolorimetrisesti. Tulokset on ilmoitettu viljavuustutkimuksissa käytettyä tapaa noudatta milligrammoina alkuainetta litrassa maata (KURKI ym. 1965). Maan ph on määritetty maa-vesilietteestä (1:2,5). MAALAJISUHTEET JA MAAN KÄYTTÖ Porin kartoitusalue peltoj ja viljelemättömi maid maalajijakautumat on esitetty kerttalehdittäin taulukossa 2 ja kuvassa 2. Porin kaupungin keskustasta ja ltoktän alueelta on maalaji jätetty määrittämättä ja nämä alueet on merkitty taulukkoon "tutkimattomana aluea". Vesistöj osuus kokonaispinta-alasta on 5,5 prosttia. Niid määrä eri karttalehdillä on taulukossa 2. Kallioksi on näille kartoille merkitty vain yli hehtaarin kokoiset avokalliot. Piemmät ja ohukin moreipatjan peittämät kalliot on kuvattu moreiksi. Avokallioita on alue maapinta-alasta 1,2 prosttia. Suurin osa kalliopaljastumista on kartoitusalue luoteis- ja toisaalta kaakkoiskulmassa. Porin pohjois karttalehd alasta on 4,3 prosttia kallioita ja Kynsikankaan karttalehd maa-alasta 1,9 prosttia, kun sitä vastoin Nakkilassa ja Pori eteläisellä kallioid määrä on noin,2 prosttia. Moreia on koko kartoitusalue pinta-alasta puolet (51 %). Tämä on suunnille saman.verran kuin viereisellä Vammalan kartoitusaluec:lla (VTRPT 1973),,. Suhteellisesti it moreia on alue koillisosissa Tuuruj5rv (75,8 %), Sääksjärv (69, %), Kullaan (63, %) ja Kivijärvmaan (6,8 %) karttalehti alueilla ja vähit Pori eteläis (18,8 %) ja Nakkilan (23,4 %) karttalehti alueilla.

8 Alue soraesiintymät ovat pääasiassa kapeassa harjujaksossa, joka kulkee kaakosta luoteese Kokemäjo Säpilanmutkasta Kynsikankaan lehdeltä Kullaan kautta Harjukankaalle Paluks karttalehdellä. Tämän lisäksi Leistilän karttalehd poikki kulkee katkonain harjujakso Pyssykankaalta länte. Soraa on kaikkiaan vain 615 hehtaaria koko kartoitusalueella. Laajimmat hio hiekka-alueet ovat Nakkilassa (492 ha) ja Harjavallassa (44 ha). Muualla niid osuus on vähäin, koko maa-alasta vain 1,6 prosttia. 1 MA AP I NTA- ALA % VILJELTY I VILJELEM ÄTÖN 2 4 6 8 11 I I I L Mr Sr+Hk Ka KHt 8 - -8 HHt Mr 6 - -6 4 - Hs -4 LjS Lj Sr+Hk KHt HHt Hs Lj Ct -2 Ct St 1 T, o 2 4. 6. 8 1 x) LjS Kuva 2. Viljellyn ja viljelemättömän maa-alan jakautumin maalajeihin. (Lyhteet taulukossa 2).

Taulukko 2. Yhdistelmä tutkimusalue maankäyttö- ja maalajisuhteista karttalehdittäin. 9 Maalaji Viljelty maa Viljelemätön maa Koko maa-ala ha ha ha 1 2 3 4 5 LEISTILÄNJÄRVI 6 7 Kallio - Ka - 27,4 27,3 Morei - Mr 47 1,9 5556 73,7 563 56, Sora - Sr 6,3 83 1,1 89,9 Karkea hiekka - KHk 6,3 1-7,1 Hio hiekka - HHk 14 4,2 188 2,5 292 2,9 Karkea hieta - KHt 415 16,8 326 4,3 741 7,4 Hio hieta - HHt 98 4, 7,1 15 1, Hiesu - Hs 576 23,4 214 2,8 79 7,9 Savi - S 87 3,5 2-89,9 Liejusavi - LjS 28 8,4 8,1 216 2,2 Lieju - Lj 644 26,1 96 1,3 74 7,4 Saraturve - Ct 265 1,8 389 5,2 654 6,5 Rahkaturve - St 8,3 637 8,5 645 6,5 Yhtesä 2464 1, 7534 1, 9998 1, % maa-alasta 24,6 75,4 Vesistöt 2 1 PORI etel. Kallio - Ka - 17,5 17,2 Morei - Mr 39,7 1722 49,9 1761 18,8 Hio hiekka - Hilk 38,6 59 1,7 97 1, Karkea hieta - KHt 1919 32,6 17 29,2 2926 31,3 Hio hieta - HHt 184 31,3 411 11,9 2251 24,1 Hiesu - Hs 568 9,6 74 2,2 642 6,9 Savi - S 1253 21,3 72 2,1 1325 14,2 Liejusavi - LjS 36,6 1-37,4 Lieju - Lj 137 2,3 1-138 1,5 Saraturve - Ct 58 1, 73 2,1 131 1,4 Rahkaturve - St - - 15,4 15,2 Yhtesä 5888 1, 3452 1, 934 1, % maa-alasta 63, 37, Tutkimaton alue 538 Vesistöt 122 1.

1 Taulukko 2. (jatkoa) 1 2 3 4 5 PORI pohj. 6 7 Kallio - Ka - 49 6,6 49 4,3 Morei - Mr 65 1,9 396 64,2 425 41,7 Sora - Sr 6,2 17,3 23,2 Hio hiekka - HHk 4,1 6,1 1,1 Karkea hieta - KHt 33 9,5 229 3,7 559 5,8 Hio hieta - HHt 171 49, 312 5,1 213 2,9 Hiesu - Hs 844 24,3 37 5, 1151 11,9 Savi - S 1 2,9 12,2 112 1,2 Liejusavi -LjS 118 3,4 36,6 154 1,6 Lieju - Lj 16 4,6 68 1,1 228 2,4 Saraturve - Ct 141 4,1 428 6,9 569 5,9 Rahkaturve - St 2-386 6,2 388 4, Yhtesä 3471 1, 617 1, 9641 1, % maa-alasta 36, 64, Tutkimaton alue 174 Vesistöt 185 1 NAKKILA Kallio - Ka - - 15,3 15,2 Morei - Mr 53 1,1 2245 46,2 2298 23,4 Sora - Sr 2-24,5 26,3 Hio hiekka - HHk 17 2,2 385 7,9 492 5, Karkea hieta - KHt 1343 27,2 961 19,8 234 23,5 Hio hieta - Hilt 111 2,5 299 6,1 131 13,4 Hiesu- Hs 265 41,8 377 7,8 2442 24,9 Savi - S 118 2,4 9,2 127 1,3 Liejusavi - LjS 95 1,9 3,1 98 1, Saraturve - Ct 114 2,3 78 1,6 192 2, Rahkaturve - St 32,6 46 9,5 492 5, Yhtesä 494 1, 4856 1, 9796 1, % maa-alasta 5,4 49,6 Vesistöt 24 1

11 Taulukko 2. (jatkoa) 1 2 3 4 5 KAASMARKKU 6 7 Kallio - Ka - - 15 2,2 15 1,5 Morei - Mr 35 1,2 4649 68, 4684 47,8 Sora - Sr - - 21,3 21,2 Hio hiekka - HHk 22,7 143 2,1 165 1,7 Karkea hieta - KHt 897 3,3 512 7,5 149 14,4 Hio hieta - HHt 618 2,9 38,6 656 6,7 Hiesu - Hs 754 25,5 513 7,5 1267 12,9 Savi - S 187 6,3 25,4 212 2,2 Liejusavi - LjS 322 1,9 12,2 334 3,4 Lieju - Lj 1,3 17,2 27,3 Saraturve - Ct 114 3,9 439 6,4 553 5,7 Rahkaturve - St - - 313 4,6 313 3,2 Yhtesä 2959 1, 6832 1, 9791 1, % maa-alasta 3,2 69,8 Vesistöt 29 1 PALUS Kallio - Ka - - 146 1,8 146 1,6 Morei - Mr 58 4,2 5363 66,9 5421 57,6 Sora - Sr 2 1,5 115 1,4 135 1,4 Hio hiekka - HHk 113 8,1 38,5 151 1,6 Karkea hieta - KHt 19 13,6 89 1,1 279 3, Hio hieta - HHt 11 7,9 43,5 153 1,6 Hiesu - Hs 171 12,3 46,6 217 2,3 Savi - S 13,9 3-16,2 Liejusavi - LjS 3,2 1,1 13,1 Lieju - Lj 6,4 8,1 14,1 Saraturve - Ct 73 5,4 186 13,6 1789 19, Rahkaturve - St 7,5 174 13,4 181 11,5 Yhtesä 1394 1, 821 1, 9415 1, % maa-alasta 14,8 85,2 Vesistöt 585 1

12 Taulukko 2. (jatkoa) 1 2 3 4 5 6 7 HARJAVALTA Kallio - Ka - - 79 1,1 79,8 Morei - Mr 58 2,9 4818 61,5 4876 49,7 Sora - Sr 2,1 4,5 42,4 Hio hiekka - HHk 43 2,2 397 5,1 44 4,5 Karkea hieta - KHt 394 19,8 15 1,9 544 5,5 Hio hieta - HHt 69 3,5 25,3 94 1, Hiesu - Hs 496 24,9 157 2, 653 6,6 Savi - S 194 9,7 39,5 233 2,4 Liejusavi - LjS 153 7,7 33,4 186 1,9 Lieju - Lj 25 1,2 55,7 8,8 Saraturve - Ct 534 26,8 556 7,1 19 11,1 Rahkaturve - St 24 1,2 148 18,9 154 15,3 Yhtesä 1992 1, 7829 1, 9821 1, % maa-alasta 2,3 79,7 Vesistöt 179 1 KULLAA Kallio - Ka - - 66,8 66,7 Morei - Mr 94 6,4 615 73, 6199 63, Sora - Sr 14,9 79 1, 93 1, Hio hiekka - HHk 24 1,6 15,2 39,4 Karkea hieta - KHt 19 12,9 45,5 235 2,4 Hio hieta - HHt 55 3,7 2-57,6 Hiesu - Hs 456 3,9 116 1,4 572 5,8 Savi - S 25 1,7 3-28,3 Liejusavi - LjS 162 11, 36,5 198 2, Lieju - Lj 39 2,6 16 1,9 199 2, Saraturve - Ct 47 27,6 61 7,3 117 1,3 Rahkaturve - St 1,7 1123 13,4 1133 11,5 Yhtesä 1476 1, 836 1, 9836 1, % maa-alasta 15, 85, Vesistöt 164 1

13 Taulukko 2. (jatkoa) 1 2 3 4 TUURUJÄRVI 5 6 7 Kallio - Ka - - 79,9 79,9 Morei - Mr 26 6,8 675 78,8 6731 75,8 Sora - Sr 2,5 11,1 13,2 Hio hiekka - HHk 13 3,4 6,1 19,2 Karkea hieta - Klit 39 1,2 1,1 49,6 Hio hieta - HHt 8 2,1 2-1,1 Hiesu - Hs 52 13,7 14,2 66,7 Liejusavi - LjS 1,3-1 - Lieju - Lj 3,8 7,1 1,1 Saraturve - Ct 29 54,9 719 8,5 928 1,4 Rahkaturve - St 28 7,3 951 11,2 979 11, Yhtesä 381 1, 854 1, 8885 1, % maa-alasta 4,3 95,7 Vesistöt 1115 1 KYNS1KANGAS Kallio - Ka...... 19 2,4 19 1,9 Morei - Mr 9 4,5 5592 72,1 5682 58,2 Sora - Sr 11,6 162 2,1 173 1,8 Hio hiekka - HHk 35 1,7 2,3 55,5 Karkea hieta - KHt 276 13,7 43,6 319 3,3 Hio hieta - HHt 114 5,7 3, 117 1,2 Hiesu - Hs 233 11,6 42,6 275 2,8 Savi - S 13 5, 164 2,1 1167 12, Liejusavi - LjS 43 2,1 25,3 68,7 Lieju - Lj 57 2,8 6,1 63,6 Saraturve - Ct 143 7,1 528 6,8 671 6,9 Rahkaturve - St 3,2 981 12,6 984 1,1 Yhtesä 28 1, 7756 1, 9764 1, % maa-alasta 2,6 79,4 Vesistöt 516. 128

14 Taulukko 2. (jatkoa) 1 2 3 4 SÄÄKSJÄRVI 5 6 7 Kallio - Ka - - 28,4 28,4 Morei - Mr 114 17,1 4815 74,3 4929 69, Hio hiekka - HHk 25 3,7 8,1 33,4 Karkea hieta - KHt 69 1,4 14,2 83 1,2 Hio hieta - HHt 1,1, 1, Hiesu - Hs 18 27, 27,4 27 2,9 Savi - S 53 8, 14,2 67,9 Liejusavi - LjS 25 3,8 1,2 35,5 Lieju - Lj 1,1 1,2 11,2 Saraturve - Ct 195 29,2 416 6,4 611 8,5 Rahkaturve - St 4,6 1139 17,6 1143 16, Yhtesä 667 1, 6481 1, 7148 1, % maa-alasta 9,3 9,7 Vesistöt 2897 145 KIVIJÄRVENMAA Kallio - Ka - - 1 1,2 1 1,1 Morei - Mr 53 5, 5655 68, 578 6,8 Hio hiekka - HHk 14 1,3 1-15,2 Karkea hieta - KHt 57 5,4 8,1 65,7 Hio hieta - HHt 5,5 1-6,1 Hiesu - Hs 358 33,8 6,7 418 4,4 Savi - S 17 1,6 1-18,2 Liejusavi - LjS 1,1 1-2 - Lieju - Lj 84 7,9 59,7 143 1,5 Saraturve - Ct 436 41,2 293 3,5 729 7,8 Rahkaturve - St 34 3,2 2149 25,8 2183 23,2 Yhtesä 159 1, 8328 1, 9387 1, % maa-alasta 11,3 88,7 Vesistöt 428 9815

15 Taulukko 2. (jatkoa) 1 2 3 4 5 KOKO TUTKIMUSALUE 6 7 Kallio - Ka - - 136 1,5 136 1,2 Morei - Mr 732 2,6 57185 68, 57917 51,3 Sora - Sr 63,2 552,7 615,6 Karkea hiekka - KHk 6, 1, 7, Hio hiekka - HHk 542 1,9 1266 1,5 188 1,6 Karkea hieta - KHt 6119 21,3 3394 4, 9513 8,4 Hio hieta - HHt 563 19,6 1143 1,4 6773 6, Hiesu - Hs 6753 23,5 1947 2,3 87 7,7 Savi - S 35 1,6 344,4 3394 3, Liejusavi - LjS 1167 4,1 175,2 1342 1,2 Lieju - Lj 1166 4,1 487,6 1653 1,5 Saraturve - Ct 3319 11,6 5615 6,7 8934 7,9 Rahkaturve - St 152,5 178 12,7 186 9,6 Yhtesä 28699 1, 84123 1, 112822 1, % maa-alasta 25,4 74,6 Tutkimaton alue 712 Vesistöt 666 1214

16 Karkea hieta (8,4 %) on lajittuneid kivnäismaid yleisin maalaji. Sitä on it Kokomäjo molemmilla rannoilla. Porin eteläis karttalehd alueesta lähes kolmasosa (31,3 %) ja Nakkilan alueesta vajaa neljäsosa (23,5 %) on karkeata hietaa. Koilliskulman viid karttalehd alueella karkean hiedan osuus on alle viid pro- stin. Laajat hio hietaktät ovat keskittyneet läntiselle osalle sekä Pori eteläis (2 25 ha) että Pori pohjois (2 13 ha) karttalehti alueille. Myös Nakkilassa hioa hietaa on 13,4 prosttia ja Kaasmarkussa 6,7 prosttia maapinta-alasta. Kartoitusalue itäisellä osalla on hioa hietaa vain nimeksi (4 % koko HHt-alueesta). Koko alue hiesuista (8 7 ha) on yli puolet Nakkilan, Kaasmarkun ja Pori pohjois karttalehdillä. Nakkilassa hiesua on neljäsosa maa-alasta. Hiesualue alkaa siellä Nakkilan kirkonkylän kohdalta ja ulottuu melko yhtäisä karttalehd etelälaitaan asti. Savea on kartoitusalueesta kolme prosttia. Yhtäisiä, isoja savikuvioita on vain Pori eteläis ja Kynsikankaan karttalehdillä. Tuurujärv karttalehdellä ei esiinny savea laisinkaan. Liejusaveksi on tällä alueella luokiteltu ne savet, joissa on eloperäistä ainesta eli humusta 3-6 prosttia. Niitä on kartoille merkitty kaikkiaan 1,2 prosttia maa-alasta. Liejua, jossa humusta on 6-4 prosttia, on hiukan emmän eli 1,5 prosttia pinta-alasta. Leistilänjärvi on laajin yhtäin, mutta melko ohut liejuålue. Pohjamaana on syvemmällä savi. Muutkin merkittävimmät liejualueet ovat järvikuivioita kut Pyntösjärvi Porin pohjoispuolella, Pitkäjärvi Kullaalla ja Kivijärvi Kivijärvmaan karttalehdellä. Turpeid osuus maa-alasta on 17,5 % prosttia. Saraturpeita on 7,9 ja rahkaturpeita 9,6 prosttia. Enit

17 on turvetta Kivijärvmaan ja Paluks karttalehdillä. Kivijärvmaalla ovat suurimmat rahkaturvealueet (2 183 ha) ja_paluksessa taas on it saraturvetta (1 789 ha). Harjavallan (26,4 %) ja Sääksjärvkin (24,5 %) karttalehti maa-alasta on neljäsosa turvetta. Viljeltyj maid osuus Porin kartoitusalueella on 25 prosttia, mikä on noin kolminkertain koko Suom keskiarvoon verrattuna, mutta tyypillin useille maan eteläisille osille. Laajimmat viljelysaukeat ovat Pori eteläis ja Nakkilan karttalehti alueilla. Peltoja on edellisellä 63 ja jälkimmäisellä 5 prosttia pintaalasta. Pellon osuus on piin Tuurujärv (4,3 %) kartta- lehdellä. Hietapeltoj osuus keskimäärin koko alueella on 41 prosttia. Tästä on hiukan yli puolet karkeata hietaa ja loput hioa hietaa. Karttalehdittäin tarkasteltuna on hietamaita Pori eteläis (63,9 %), Pori pohjois (58,5 %) ja Kaasmarkun (51,2 %) pelloista yli puolet ja Nakkilastakin melkein puolet (47,7 %). Leistilänjärv, Paluks, Harjavallan ja Kynsikankaan pelloista on hietamaita noin viidesosa. Vain Kivijärvmaan karttalehdellä jää hietapeltoj osuus alle 1 prostin. Läh'es neljäsosa (23,5 %) pelloista on maalajiltaan hiesua. Laaja-alaisimmat hiesuktät ovat kartoitusalue läntisellä osalla. Suhteellisesti it hiesua on Nakkilan (41,8 %), Kivijärvmaan (33,8 %) ja Kullaan (3,9 %) karttalehti pelloista. Valtaosa savipelloista sijaitsee Pori eteläis (1 253 ha) ja Kynsikankaan (1 3 ha) karttalehti alueilla. Koko kartoitusalue pelloista on 11 prosttia savea. Savipellot ovat kahta edellä mainittua karttalehteä lukuunottamatta piialaisia. Tuurujärv karttalehdellä ei savipeltoja ole laisinkaan. Pohjamaana hiesun, hietoj ja liejun alla savea on tällä alueella melko laajoilla alueilla (vrt. Geologis tutkimuslaitoks julkaisema maaperäkartta, Pori 1143, 1978).

18 Liejusavialueet on otettu viljelykse lähes kokonaan (87 %). Ne muodostavat kuitkin vain 4,1 prosttia alue pelloista. Kaasmarkussa ja Kullaalla on liejusav osuus pelloista suhteellisesti suurin (11 %), Kivijärvmaalla ja Tuurujärvellä piin eli molemmissa vain yksi hehtaari. Liejun osuus peltopinta-alasta on sama kuin liejusavkin eli 4,1 prosttia. Liejupelloista puolet on Leistilänjäry karttalehdellä ja toin puoli hajallaan piinä alueina eri karttalehdillä. Kartoitusalue pelloista on turvetta 12 prosttia. Suhteellisesti it niitä on alue itäisillä karttalehdillä. Tuurujärv ja Paluks pelloista on yli puolet turvetta, Kivijärv pelloista sitä on 44 prosttia ja Harjavallan, Kullaan sekä Sääksjärv pelloista yli neljännes. Morein osuus peltoj maalajina on vähäin (2,5 %). Suhteellisesti ja määrällisestikin moreimaata viljellään it Sääksäjärv karttalehdellä (17 %). Morei esiityy piinä alueina laajoj peltoaukeid reunamilla ja piillä metsän keskellä olevilla pelloilla. Viljelykelpoisiksi maiksi lasketaan ylesä Maalajinsa puolesta hiedat, hiesu, savet, lieju ja saraturpeet. Porin kartoituslaueella on näitä maalajeja viljelemättömänä 13 hehtaaria, mikä on 11,5 prosttia koko maa-alasta. Viljelykelpoisuutta arvioitaessa on kuitkin maalajin lisäksi otettava huomioon kuivatusmahdollisuudet, tieyhteydet, alueid sijainti ja piialaisuus, jotka rajoittavat taloudellista käyttöönottoa. KIVENNÄISMAIDEN LAJITEKOOSTUMUS Lajitekoostumusanalyysejä tehtiin alue näytteistä yhtesä 74. Näistä 145 oli viljeltyj maid muokkauskerroksesta, 21 jankko- ja 2 pohjamaakerroksesta.

19 cr,,-4 CD CD CD 1 1 I 1 C`4 C11 C71 L.f1 cr, 1/4 e1/41 1", Cfl r-1 C11 1/4 C'n, ^ 1 CO T-1 1 I I Cs4 C) tx) n n w å n n...7 %. 111-1 r-1 r - " -.. Cn O. an T-1.o -.2. LI C 4 Ln Cs4 C11 tn Ln c 1/47. W r-. e1/41 c CDc ta 1/4 r-1 (NL C`4, C11 1. C11 CO C) C11 1/1 CD T-1 CO \ r.4 cr> c i T-1 o C11.--. "--.....--. T-1 C11 -.7 --7 CD W W W W T-I T-1 W W r--- r-.--4 1-4... TI C11...-..,..-...,,...% /..., CO 1 -.7 1 -.7 1.1 CO 1 eni 1/4 e1/41,---1 1/4...1. %, ) r... CO crn c-si C11 Cs4. l'--. 1. C> e1/41 Ln,-1... -,,...,...-.. "...--.....--, -.7 r's l. T-1 1--1 1. CO n w 1- C11 Cn Cn -' C 1 C11 r-4 r4,-1c '1...--,...-/ -. c1/41 Ln.. 1-1 ON.l.f) tn.-1 C',I,r- 1 Ln 1/4 I-- e1/4i 1/4D csi 1 /4 -; t--4 r-1 CO r-1 n Lf) 11. o r-- o e-4-1 n 1 C11 r-4 '.\ CT \,-1 Le) Lf) T-1 r- CO CO C11 1 1/4 C11 r--1 Ln c '. \ Iss T-1,-,...-.,--1 -.2 Ln in 1 C 1 - (f)...1- e1/41 e 1/41 tn W 1" ON W IPS W 411, T-1 C1I C11. Cn CO.-i r- c r - r-11-4 Cs4 r-1 r-1 1 c, 5 4, :( :g 1 r -> cd- 1 cs) o cli o :cd 4.1 cu 4.) 4-1 :cd Sora - Sr I Karkea h ie kka - KHk i.1 1/4 r- <-1/4] csi trt 1.1 tr) Crs Lr) C`I -1 C11 r-1 C11 141) C 4 CO C11.? n Ln Hio h ieta - HHt Hiesu - Hs Hietasavi - HtS T-1 n r Hiesusavi - HsS - ' 1/4 A itosavi - AS e-- 1/4 cn cr, 1/4 11,4 co Hiekkamorei - Hiesumorei - HsMr r- C11 csi C`4 C11 ",--.. r-.. CO C:) C11 r's.7 Lf1 CO. lf) tn --1 C71 n n w n n n n W I. tn T-1 C11 T-1 C14 -...7 lf)...7 \ Cr) -.7...7,...,,...,,...* T-1 Cn._..,...--...--..--, -..-..., X M X " X X rn Ln Ln r-- Ln. Ln c.) o r-- Ln Ln es ) r-1 T-1 T-1 Savimore i SMr Mr kes k im äär in su lke issa ilman72 mm fraktiota -;:se

2 Metsämaista tehtiin 158 lajitemääritystä. Eri maalaji keskimääräiset lajitekoostumukset on esitettu taulukossa 3 ja yksittäist näytteid analyysitulokst ovat julkaisun lopussa liitteä. Karkeat lajittuneet kivnäismaat ovat melko pitkälle lajittuneita, sillä nimilajitetta niissä oli noin puolet. Neljän soranäytte keskimääräin soraprostti oli 56, karkeassa hiedassa oli nimilajitetta 53 ja hiossa hiekassa 52 prosttia. Hio hieta ei sitä vastoin ollut kovin pitkälle lajittunutta, sillä siinä oli hioa hietalajitetta vain 37 prosttia ja hiesulajitettakin keskimäärin 27 prosttia. Maalajimäärityksistä osoittautui hiesuiksi 177 ja niissä oli hiesulajitetta keskimäärin 57 prosttia ja savesta 23. Savet jaetaan lajitekoostumusanalyysin mukaan kolme ryhmään. Hietasav savesprostti on ylesä alhaisin, niin tässäkin aineistossa eli 37 prosttia. Hiesusavissa oli savesta 47 prosttia ja aitosavissa noin 7. Vain kahd Pori eteläis karttalehd näytte savesprostti ylitti 8. Aitosavet olivat jankko- ja pohjamaanäytteitä. Alue moreista tehtiin yhtesä 118 määritystä, joista 47 prosttia oli hiekkamoreia, 25 sora- ja 23 prosttia hietamoreia. MAAN VILJAVUUS Porin kartoitusalue pelloista otettiin maanäytteitä 45 kohdasta, kustakin kolmelta eri syvyydeltä. Metsämaanäytteitä kaivettiin 173 paikasta neljästä kerroksesta ja luonnontilaisilta soilta 82 kohdasta kolmesta kerrokseåta. Näytteitä kertyi yhtesä 2 17. Kaikista näytteistä analysoitiin ph, kalsium, kalium ja fosfori sekä pintanäytteistä lisäksi typpi ja orgaanin hiili, josta humusprostti on laskettu. Yksittäist näytteid

21 tulokset ovat saatavissa MTTK:n maantutkimusosastolta Jokioisilta. Maalajeittain lasketut ravinnepitoisuuk - si keskiarvot on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Happamuus Kaikille muille paitsi Kaasmarkun karttalehdelle on näytteehottokohdan viere merkitty punaisilla numeroilla kustakin kohdasta otettuj maanäytteid ph-luvut. Eri maalaji keskimääräiset ph-arvot ovat kerroksittain kuvassa 3. Peltoj muokkauskerroks ph oli korkeampi kuin jankon ja pohjamaan, mikä johtuu kalkituksesta. Kivnäismaid kyntökerroks keskimääräiset ph-luvut vaihtelivat 5,7-6,. Eloperäisillä mailla vaihtelurajat olivat alhaisemmat (ph 4,8-5,3). Viljelemättömi maid pinnalla oleva kangashumus oli happamampaa kuin alla olevat kivnäismaat, joid happamuus vähi syvemmälle mtäessä. Kaikkein happamimpia olivat luonnontilaisilta soilta otetut rahkaturväytteet, joid keskimääräiset ph-arvot olivat alle 4,:n kaikissa kerroksissa. KYNTÖKERROS -1 JANKKO _J POHJAMAA ph 4, 5. 6. 1 Lii L.11 UUTTUNUT A horls. RIKASTUNUT B horis. POHJAMAA C horis. St.Kho Ct Kuva 3. Keskimääräiset ph-arvot viljellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

22 P-> Ln...1- C1 Cr) C'l IN...1- -...1- ON Cr) 1111, Cr).. Cr) Cr) Cr) IIN CV -... 1-11, Cr) 1 411 CV 1/4. Cr) oo 1-,--4 r-- C1/41 >-I cn crk 1,--i,H 1 Ln lf) C) cci LI...1- --.1- co st Ln c.) CV r- c-4 1 /413 o 1 /4 Cr) Cr) cosi,--1 -.I- N. r i 1 r-1 -.1- r-1 Ln oo 1/4 in Ln L c--1 /41 Ln Ln Lin cn L 1/4 L cn 1 /4...1" Q.1- co C1/41 1/4 1 /4 CV oc) C`11 CV C1/4I 1 Cr) C1/41 CV n on Ln 1/4 c 1 /4 ci n 1 or, Cr) 1 Cr) CO Cr) Cr) C) n Cn 1 /4 CO n ravinne- ja humusarvot maalajeittain. ca aines Typpi L( CD O Ln 1 C1/4ILÖ Lf) r r r- LI) Ln Lf1 csk., 1 /4 r> Lfl Lf Lt C1/41 CO 1 /413 r - crk 1 L 1/4 CV Cr) 1/4 r-- ijc C) CO C1/4I 1 /4 1/4 1/4. Lr> C1/4.I 1 C1/41 c 1/4 un C1/41 Cr) 1/4 CY1 1n c-4 1 /4 1 Lfl L( -.I- Lr> 1/4 1/4 LI - c'4 e--1 r-1 r-1 T-1 C1/41 1 CO 3 cn r-1 C3 C-4 1/4 C) 1/4 CO L.r) Lf) irs C) 1/4 1 /4 CV Cr) 1/4 Cr) C1/41 Cr) CO co cr) 1/4 C:TN -I- -..1 oo -.I-,o Ln Ln CO C71 r-1 r-i oo CO C1/41 r -...1" Ln csk 1 /4 C1/4/ 1/4 C1/41 1 /4 )1-'1 CD CD co 1/4 CV r1 /41 oo Ln c-1 1/4 )-1 1/4 Lrl cs4 Ln 1 /4 1/4-1 >-; >-1 r -1 r-1 1/46 n CO 1/4 r-1 Ul r, 1/4 Cr) c- Ln or. L.r.; 4.) co CO C1/41 1/4 n,--i (.4 CV cn 1 /4 (-.1,--1 C1/41 r r-1 o, C) cs k 4--> L('4 o.,,_, 4 co r-i o r, r--... c,, cn i--. ca to >1,-.1...1- cl o co >--1 cn r-1,--4 o,-1,-1 Ln u->,-1 >-->.../- r-1 1-- N. C> 1-1 r. cn,-( C) LI r--.r - 1 CO 1" 4r, n in C:) 11, 1 /4 C) 1/4 CO U-1 CO 1.1") CO O's Ln CO Cr) Ln 1 UN 4-) 1, Ln 1/4 :cd (I) mi 4-1 4-1 1-3 1.1.) CV 1 /4 1 /4 N CV (.9 U") 1 /4 Lrl lf) C1/41 Taulu kko 4. -,-],-1 eli co co.-- -i a) cd,m cd a) ca H Karkea h ieta Hio h ieta Hietasavi Hiesusavi Liejusavi Saraturve Ra hka turve

1 23 Co,-, on CO on 111 V..) w w Ln In o....? C71 w on eni CN.21 w w -I Nl o-1 on Nl.--1 on N1 ON N1 CO r-,-. -..1- r-i.--1.-i op Nl ev -2- ON,n.,-I,--I..n,-I r-i Pohjamaa U W. ko N rel m lin Cn on Nl on ln...1. VI,-4,n w on on,c- Ln NCO UI NO,-11.7 Nl w Lin ON w On...7.4' ON NI Nl...1- w m NO...7 %. On w -.7 ON Nl r--- Ln w o1 es1 Nl ON w O C, r-i.-i No.-.1,--1 so,-4.4....1 orl CO lin cl,...7 CO ON In NI...? ont in Lel r - in e - -..? r--1 Cn ch co r, -* Rikas tumiskerros =.1 cr, cn hn on UI r-1 es.1,41 NO.-I w Ln 4-1 n,n w in.-1 u1 r--i co w un.--i Nl r, On ON V. -I> CYN.7 r-i o-1? V% in NO ) u'l...? r - r-1 1 CO 1n,--1., NI k.d,--1 ln.. n in 1.o. o-4 1/1 cn 4.., Crl...i. --.1., Nl N o-1 sc).7. -.1....7 Nl e.,1 On On C`4 In Co.-I...7.-I On ON / 1..n N1,r, NO...1',-i N cn On ON Uu ttunut ke rros CO Ok O On Ln NO I, w-1 -...? w --.1. ON o--1 Nl,c-N On N. CO w...7 NJ Nl Nl...1. r, On w...? ON e--1 co..? w - 1 r-1 CO...i. No 9-1 NO w..." NO on NO Nl lln w on? e4 Cr,/.--, 1n On ON on tin NJ (41 r- On 4-1 1.11 w ON 6),n r-1 o-4 N w In Humuskerros ---, Näyt- Vaiht. Vaiht. Helppo- Org. tei- ph(h2 ) Ca K l iuk. P aines Typpi C/N tä mg /1 mg/1 mg/1 o--4 --I...11 Nl. Ln...7 NI in 411 I-1 (-I 4-....1..--4 NO 111 o--1 /-1 rol....,--1.-1 kri co cv so e-4 kt, 1--1 Ln oo.-i-.7 r-1.,-,. -1- v so c....4....1. r-i cv 1n...1 Nl On, r-1 r-.1 No Cr,.....,,-i.--4 NO Nl,n r- c", Nl,n NCI No 4- so 411 sid.--i o 4--...1- non m Nl N' Ch c -3 --? c`1 c-,4 ont.../. crl. NO NO Nl 111 Maala j i -,-c cu ci) 114 Z el l.-, (1),.. 1.z cu.-nd 4.1 %I.W.W.I.-1. o 1.-1 4-1 ) t-i,e cu.53 44 R1 4-6.) 4,-1 a. O o. ' 'n (1) 6) 61 -i R1.-1 6)6) 4 - O " 61.-1,4 4-) El o 4-1. Oj.-1 fil g. h. NG o 4-1 1.1 co 41) o.54. cd

24 Kalsium Happam ammoniumasetaatin vaihtamaa kalsiumia oli peltomaissa moninkertaiset määrät verrattuna viljelemättömi kivnäismaid kalsiumpitoisuuksiin (Kuva 4). Muokkauskerroksissa oli kalsiumia emmän kuin jankkoja pohjamaanäytteissä. Poikkeuksa tästä on saraturve, jonka Ca-pitoisuus oli suurin pohjamaassa. Viljavuusanalyysin tulkinnan mukaan savi ja karkean hiedan kalsiumpitoisuus. oli huononlain (viljavuusluokka 2), morei, hiekan, saraturpe ja multamaan välttävä (viljavuusluokka 3). Viljelemättömillä kivnäismailla savi Ca-pitoisuus oli korkein, 2-6 syvyydellä noin 9 mg/l. Metsämaid kangashumuskerroksessa oli kalsiumia yhtä paljon kuin saraturpeid pintakerroksessa eli n. 48 mg/l. Luonnontilaisilla soilla sekä sara- että rahkaturpeid kalsiumpitoisuus lisääntyi pinnalta syvemmälle mtäessä. Aineiston piuudesta huolimatta tulos on yhtä pitävä aikaisempi tutkimust kanssa (KIVINEN 1933, ERVIÖ 1978, URVAS 1982). KYNTÖKERROS L JANK KO POHJAMAA KALSIUM o 5 1 15 mg», 1 VILJEL EMÄTÖN UUTTUNUT A horls. RIKASTUNUT horis. POHJAMAA C horis. Kuva 4. Keskimääräiset kalsiumpitoisuudet (mg/1 maata) viljellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

25 Kalium Maassa on kaliumia sitä emmän mitä hiojakoisempaa se on. Tämä näkyy selvästi kuvassa 5, missä kaliumin määrä oli suurin savilla ja raekoon kasvaessa kaliumluku pii. Eloperäist maid kyntökerroksessa oli vain puolet savi liukoisesta kaliumista. Viljellyissä maissa oli kaliumia it muokkauskerroksessa. Kivnäismaissa eivät jankon ja pohjamaan kaliumpitoisuudet samalla maalajilla paljon vaihdelleet, mutta turpeid kaliumpitoisuus vähi selvästi syvempiin kerroksiin mtäessä. Viljavuusanalyysi tulkinnan mukaan kaikki pellot kuuluivat kaliumpitoisuudeltaan keskimäärin viljavuusluokkaan 3 (välttävä). Vain hiesusavi ja morein kaliumpitoisuus ylti yhtä viljavuusluokkaa parempaan eli tyydyttävään. Viljelemättömi maid keskimääräiset kaliumpitoisuudet vaihtelivat savilla 12-175 mg/1 ja niitä karkeammilla kiynäismailla 1-6 mg/l. Metsämaid kangashumuksessa oli kaliumia 143 mg/l. KYNTÖKERROS > > J JAN KKO POHJA MAA KALIUM 5 1 15 m _ UUTTUNUT Z : A horis.»ft HHt i :< Ctj Hs X RIKASTUNUT _ W 13 horls.. i Li --) St --I POHJAMAA > C horls. E 1 1 1 1 1 e Kh Kuva 5. Keskimääräiset kaliumpitoisuudet (mg/1 maata) vil- jellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

26 Fosfori Helppoliukoista fosforia oli it peltoj muokkauskerroksissa. Fosforin pidättymin hioaineks lisääntyessä näkyy myös kuvassa 6. Tarkasteltaessa eri savilaji fosforipitoisuuksia (Taulukko 4), olivat aitosav fosforiluvut piimmät (ka. 5,8 mg/l). Myös multamaissa oli vähän fosforia (5,9 mg/l). Niid viljavuusluokka oli 3 (välttävä), kun kaikki muut maalajit kuuluivat viljavuusluokkaan 4 (tyydyttävä). Kangashumuks ja lehtomullan korkeat fosforiluvut ovat tyypillisiä suomalaisille metsämaille (URVAS ja ERVIö 1974). Alla olevi kivnäismaid fosforipitoisuudet olivat tällä alueella parhaassakin tapauksessa vain kolmasosa kahgashumuks fosforipitoisuudesta. Luonnontilaisista turpeista rahkaturpeissa oli emmän liukoista fosforia kuin saraturpeissa. KYNTÖKERROS L St Mr KHt >- JANKK. UUTTUNUT : A horis. 1- :< RIKASTUNUT uj POHJAMAA FOSFOR I horis. POHJAMAA 5: C horls. 1 1 1 I 15 rngt, e Kh Kuva 6. Keskimääräiset fosforipitoisuudet (mg/1 maata) viljellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

27 Humus ja typpi Orgaanin hiili, josta humusprostti on laskettu kertoim (1,73) avulla, analysoitiin vain pintamaista ku- t typpiprosttikin. Pellon muokkauskerros luokitellaan silloin multamaaksi, kun s humusprostti on 2-4. Tällaisia näytteitä oli alueella 86 ja niid keskimääräin humusprostti oli 24,8. Viljellyistä kivnäismaista suurin osa oli runsasmultaisia (humusta 6-12 %), vain hiekka- ja karkea hietapellot olivat muitavia (humusta 3-6 %). Viljelytoimpi - teid vuoksi turvepeltoj humusprostti 56 oli alhaisempi kuin luonnontilaist soid, joid pintaturpeessa oli humusta keskimäärin 71 prosttia. Maan typpipitoisuus kasvaa eloperäis aineks lisääntyessä. Kivnäiikaid multavissa muokkauskerroksissa oli typpeä,2 prosttia ja runsasmultaisissa,3-,4. Multamaan typpiprostti oli,8 ja turvepeltoj 1,6. Tämän alue luonnontilaisissa saraturpeissa oli typpeä 1,7 ja rahkaturpeissa,9 prosttia. Verrattuna esimerkiksi Kemin ympäristön vastaaviin lukuihin (2,2 ja 1,1) nämä luvut ovat alhaisia (URVAS 1982). Hiil ja typ suhdeluku (C/N) vaihteli peltomaissa 11-22, korkein se oli turpeilla. Metsämaid kangashumus oli melko raakaa (C/N 33). Luonnontilaist turpeid ero näkyy myös C/N-suhdeluvuissa. Saraturpeella tämä luku oli keskimäärin 25 ja rahkaturpeilla 54. Tämä ilmtää rahkaturpeid typpivaroj heikkoa mobilisoitumista.

28 KIRJALLISUUTTA AALTONEN, V. T., AARNIO, B., HYYPPÄ, E., KAITERA, P., KESO, L., KIVINEN, E., KOKKONEN, P., KOTILAINEN, M. J., SAURAMO, M., TUORILA, P. & VUORINEN, J. 1949. Maaperäsanaston ja maalaji luokituks tarkistus v. 1949. Maatal.tiet. Aikak. 21: 37-66. ANGERVO, J. M. 196. Ilmasto I. Suom Kartasto 196: 18-19. ANON. 1983. Maatalous 1982. Suom virallin tilasto III: 81. ERVIÖ, R. 1978. Riihimäki - Mäntsälä. Ann. Agric. Fn. 17. Suppl. 1, 12 maaperäkarttaa. ILVESSALO, Y. 196. Metsät ja suot. Suom Kartasto 196: 39-42. KIVINEN, E. 1933. Suokasvi ja niid kasvualustan kasvinravintoainesuhteista. Acta Agr. Fn. 27: 41. KOLKKI,. 196. Ilmasto I ja II. Suom Kartasto 196: 17, 22,23. KURKI, M., LAKANEN, E., MÄKITIE,. SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J. 1965. Viljavuusanalyysi tulost ilmoitustapa ja tulkinta. Ann. Agric. Fn. 4: 145-153. KÄÄRIÄINEN, E. 1969. Levelling. Publ. Finn. Geodetic Inst. 65: 47. LINDROOS, P. 1978. Suom geologin kartta. Maaperäkartta. Lehti 1143 Pori. RANCKEN, H. & MALM, E. A. 192. Selonteko Suom Suovilje- lysyhdistyks suomaatutkimuksista X. Ulvilan kihlakunta. Suom Suoviljelysyhdistyks vuosikirja 24: 86-222. SILLANPÄÄ, M. & URVAS, L. 1966. Anjala - Kymi. Ann. Agric. Fn. 5. Suppl. 2, 6 maaperäkarttaa. SIMONEN, A. 196. Suom kallioperä. Suom Kartasto 196: 13. URVAS, L. & ERVIÖ, R. 1974. Metsätyypin määräytymin maalajin ja maaperän kemiallist ominaisuuksi perusteella. J. Scit. Agric. Soc. Finl. 46: 37-319. URVAS, L. 1982. Kemi - Tornio. Maaperäkarttaselitys. MTTK:n maantutkimuslaitoks tiedote 14. 25 s. + 1 liites., 8 maaperäkarttaa.. VIRRI, K. 1973. Vammala - Mouhijärvi. Ann. Agric. Fn. 12. Suppl. 1, 12 maaperäkarttaa. VUORINEN, J. & MÄKITIE,. 1955. The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuks ana- lyysimetelmästä. Agrogeol. Julk. 63: 1-44.

LIITE N:o kartalla Näytte n:o Maalaji SYvYYs cm Savi,2 Hiesu,2-,6-,2 Raesuuruus mm Hieta,2-,6-,2 Hiekka,2-,6-2 Sora 2-6-2 Hio Karkea Hio Karkea Hio Karkea Hio Karkea 1 2 3 4 9 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 1 Leistilänjärvi 1 91363 HkMr 6-1 1.6 1.3 2.2 7.1 27.2 27.8 7.8 6. 19. 2 91353 HHk 5-2 4.8 23. 7.6 1.6 2 91354 HHk 2-4 4.9 24.4 69.2 1.5 3 9136 mhsk Ht -2 7.5 7.7 2. 21.3 24.6 15.5 3.5 3 91362 hshht/li 4-6 7.2 13.1 32.4 25. 12.6 6.7 3. 4 91357 HkMr 1-2 2.3 1.1 1.6 3.6 9.7 14.1 21.2 2.5 25.9 6 9139 KHt 4-6 2.7 1.2 1.7 1.8 71.9 6..2.4 5.1 7 9131 mskllt -2 18.4 7.5 5.3 13.7 41. 12.9 1.2 7 91311 HsS 2-4 58.6 23.7 6.6 2.6 5.8 2:5.3 7 91312 AS 4-6 66.3 13.6 6.2 4.1 6.8 2.6.4 9 91314 shht 2-4 18.5 1.7 14.8 38.5 16.1 1.2.2 1 7586 shs 2-4 33.6 23.4 29.8 1.7 1. 1..5 1 7587 shs 5-7 37.6 25.4 28. 7.8.2 1. 11 91326 SrMr 4-6 1.3 4.7 16.3 16.5 18.9 42.3 12 91256 HsS 4-6o 33.1 22.5 26.1 14.4 1.8 1.2.9 14 7584 shs 5-7 36.7 25.4 28. 9.2.4.3 15 9132 vmhhk -2 4.4 2.8 3.2 3.9 36.3 46.6 2.8 15 91321 hkkht 2-4 4.5 2.8 3.1 4. 42.4 39.6 3.6 17 91328 SrMr 3-2 1.6 2.9 3.2 6.8 18.6 66.9 18 92998 ljshs 2-4 37.9 28.6 26.9 6.6 2 92988 vmhthhk -2 2.4 1.4 1.2 2.2 26.7 66.1 2 9299 LjS 4-6 39.9 21.4 23.1 7.3 3.1 4.5.7 22 9181 HkMr 4-2 1.2 1.4 2.9 4.8 14.5 34.5 16. 11.5 13.3 24 9178 HkMr 3-4 1.6 1. 2.2 5.5 16.5 22.7 26. 16.7 7.2 25 9191 HkMr 5-6 1. 1. 1.9 5.1 17. 18.6 15.9 16.6 9 27 91266 rmshshht/li -2 27.6 14.3 13.8 11. 7.9 18.8 6.6 27 91268 HHk 5-6 1.9 8.4 21.7 8.9 6.1.3,. 28 9134 rmhss -2 48.7 21.9 14.4 6.2 6.7 1.6.5 28 9135 As 2-4 68.4 1.6 5. 2.4 12.5 2.1 29 91349 HHk 7-2 2.1 1.8 2.4 3.3 17.2 39. 29. 7.2 31 91258 LjS 2-4 41.5 26. 2.8 4.6 6. 1.1 31 91259 H ts 4o-6o 3.8 13. 16.6 25.6 13.1.9 33 9131 hk1.[ht 7-25 1.4 1.5 1.9 2.4 4. 36.4 12.2 1.4 2.8 33 9133 hths/li 5-6 13.4 21.9 27.5 18.7 6.5 8.5 3.5 35 9163 Hs 2o-4 21.9 3.1 38.3 8. 1,.7 36 9134 HkMr 2-4 2. 2.3 4.6 1.5 21.4 19.2 14.3 13.5 12.2 37 91297 vmhk1it -2 5.5 5.6 4.3 3.9 5.5 19.8 1.4 37 91299 siis 3.2 49.2 17..9 1.7.7.3 38 92994 LjS -2 43.4 23.8 22.9 7.8 1.8.3 38 92996 LjS 4-6 44.7 21.2 22.6 7.7 1.4 1.6 o.8 39 916 shht 2-4 25.4 8.4 11.2 27.5 26.3 1.2 39 9161 Kllt 4-6 8.8 2.9 3,9 19.9 62.2 1.9,5 4 9153 mhs -15 16.1 27.9 39.8 4.1 5.2 4.6 2.3 4 9155 htha 35-5 14.5 29.5 35.5 17.3 2.7.5 42 7593 KHt 2-3 11. n7. 8.6 9.3 59.7 4.4 42 7594 Hs 4-6 19.2 39.3 31. 5.2 2.1 2.1 2.1 43 92991 rmljshn -2 36.6 24.2 28.3 1.2.6.1 43 92992 ljshths/li 2-4 22.1 18.3 2.2 23.6 1.3.5 44 9156 rmshskilt/li -2 23.4 15.7 18. 11.1 ;'9.5 2.1.., 44 9157 KHt 2-4 8.2 3.3 4.8 27.2 53.8 1.7 1. 44 9158 As 4-6 79.6 9.5 5.4 3.1 1.6.8 45 9185 HkMr 3-7 2.2 1.5 2.4 3.2 12.3 53.9 9.7 5.2-4.6 46 9166 HkMr 1-2 2.2 7.3 17.8 3Q6 1P. 24.1 46 9167 HtMr 4-5 1.1 1.6 4.6 9.5 18.2 14.4 13, 16.1 21.5 46 9168 HtMr 6-7.9 1.8 5.2 1.5 19.5 16.8 11.5 14.6 19.2

II 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 1 Leistilanjarvi (jatkoa) 47 9172 HkMr 5-6 1.6 2.5 8.9 15.4 2.3 27. 16.3 6.6 1.4 49 91271 hths 5-6 21.6 35.8 18.1 2.6 2.9 11.8 7.2 52 91335 HkMr 6-2 2.6 2.8 3.9 6.9 16.2 21.4 13.4 18.8 14. 52 91337 SrMr 4-6 1.2 1. 1.4 2.8 7.4 9.4 7.8 2. 'k9. 54 91282 rmhkkht -2 3.7 2. 2.1 5.6 47.8 38.4.4 55 91289 hskht 2-4 13.7 17.7 15.6 7.1 37.9 6.9 1.1 55 9129 Hs 4-6 22.2 34.5 28.3 6.6 6.7 1.5.2 57 91291 mshths/li -2 18.8 26. 2.3 7.6 11.6 8.4 7.3 57 91293 shs 4-6 32.4 42. 22.1 2.1.6.8 1143 2 Pori eteläin 1 87132 hkkht 4-6 1.5 66.7 31.6.2 2 9618 HsS 2-4 5.1 14.6 15.5 14.3 3.4 1.5.6 2 9619 HsS 4-6 49.9 14.9 16.2 14.7 2.8 1.1 m4 3 87135 hshht 4-6 5.6 7.5 29.8 44. 1.9 1.5.7 5 8.775 AS 25-4 78.4 4.6 2.8.9 5.1 6.5 1.7 6 8767 KHt 2-4 1. 76. 23. 7 9621 HHt 2-4 3.3 3.7 11.2 4.8 4.7.3 7 9622 heliht 4-6 7.6 6.4 21.4 4.3 23.9.4 8 8764 hshht 2-4 1.7 6.1 23.6 56.1 1.4 1.4.7 9 876 mhshht -2 1.3 6.6 13.6 23.9 23.7 17.9 4. 1 8755 HsS 2-4 47.1 16.6 16.8 15.7 2.6.9.3 11 8758 hkkllt 2-4 7.1 46. 36.5 1.4 12 9262 mhshht -2 1.7 7.1 18.2 36.2 19.9 7.4.5 12 92622 KHt 4-6 8.2 5. 1.4 29.2 44.6 2.6 13 92624 KHt 25-4 16.6 82.9.5 14 92629 HHt 4-6 1.8.9 1.9 53.6 41.3 n.5 15 92649 vrificht -25 4.9 2.4 4.1 34.2 5.7 3.1.6 15 92651 KHt 4-6 1.6 1. 2.4 39. 54.3 1.6.1 16 92653 HtMr 5-1 3.3 3. 7.3 13.9 21.2 14.9 14.2 16.3 5. 16 92654 HtMr 1-3 4.8 4.1 1.2 21. 32.5 13.2 6. 4..; 7. 16 92655 HtMr 3-5 3.6 5.5 13.4 16.6 16.1 13.2 11.5 13.7 6.4 17 9627 KHt 2-4 2.2.3 1.5 23.7 71.8.5 17 9628 HHt 4-6 2.2 1. 2.1 49.6 44.7.4 19 9753 shht 2-4 15.3 8. 18.7 4. 16.3 1.7 2 9615 HtS 2-4 35.9 15.2 2.7 2.7 7.1.4 21 8711 shtljhs/li 2-4 28.5 17.7 3.5 14.5 6. 1.9.9 22 8798 shths/li 25-4 25.2 15.8 28.9 22.8 5.7 1.6 22 8799 shshht/li 4-6 21.1 11.9 21.6 34.4 1.1.9 23 9612 iffits 25-4 33.8 14.6 24.9 21. 4.7 1. 24 92666 hsas 2-4 74.3 17. 4.4 1.1 2.2 1. 25 92672 HtS 213-4 38.9 13.3 15.3 21.5 8.5 1.8.7 25 92673 HtS 4o-6o 48.6 14.1 13.7 13,7 7.5 1.9.5 26 969 As 2-4 88. 7. 3.1 1.9 26 91361 hbas 4o-6o 65.7 29.9 3.7.7 27 92669 KHt 2-4 5.1 2.7 6.7 24.7 58.6 1.4.8 27 9267 KHt 4o-6o 5.8 o4.3 8. 33.8 49.9.6.6 28 92675 hths/li 2-4 8.8 15.1 34.4 24. 8.2 7.1 2.4 28 92676 5118 4-6o 35.3 28.9 3.4 3.4 31.9.7.4 29 92663 hsas 2-4 61.9 18.9 14.1 3.8 1.3 29 92664 hsas 4-6 61.7 18.9 14.5 3.5 1..2.2 3 967 shths/li 4o-6o 23. 14. 5 32.2 19. 8.9 2.4 32 92643 shsh1lt/li 6-2 17.1 13.9 22.2 2.8 23. 2.2 o.8 32 92645 hthe 4-6o 16. 24.7 4.6 14.1.9.5.2 33 92639 mhshht/li -2 7.7 12.2 34. 33.9 9.2 3. 33 92641 hshht 4-6 5.5 8.8 33.5 45.5 5.7 1. 34 963 hshht 2-4 9.1 9.9 27.4 41.7 11.4.5 35 87138 HHt 4-6 1.2 5.6 12. 46.4 24.7.7.4 36 9623 rmhts -2 32.8 15. 18.5 2.7 1.8 1.8.4 36 9624 HtS 2-4 41. 16. 16.4 16.9 8. 1.3.4 36 9625 HtS 4-6 47.7 16.4 15.7 12.7 6.5 1. 37 92637 shilt 2-4 15.7 1.7 19.5 21.9 31.7.5

III 1 2 3 4 5 6 7 8 9 lo 11 12 13 1143 2 Pori eteläin (jatkoa) 38 9599 rmkht -2 7.5 4.9 12.5 21. 39.8 14..3 38 961 hshht 4o-6 3.5 4.5 23.7 51. 16.5.8 39 92647 KHt 25-4 12.5 73. 14.5 4 92633 mkht -2 6.4 2.8 5. 9.2 47.5 24.8 4.3 4 92634 HHk 2-4 4. 29.1 56. 1.9 41 9263 mkht -25 6.2 3.6 8.3 31.9 43.7 5.9.4 41 92632 KHt 4o-6o 2.4 1.3 2.3 11.5 75.8 6.7 42 9632 vmkht -2 2.9 1.4 2.3 7.2 63.5 2.6 2.1 42 9633 KHt 2-4 4.6 64.2 25.3 5.9 42 9634 hthhk 4-6 3. 41.6 51. 4.4 43 9635 vmhht -2 1.5 5.2 12.4 37.3 29.6 4.3.7 43 9637 HHt 4o-6 9.4 5.1 16.1 55. 12.3 1.7.4 44 92693 HHt 4-6 7.8 5. 17. 51.9 17.7.4.2 45 92613 mshshht/li -25 2.6 9.9 21.8 26. 18.1 2.9.7 45 92615 shshht/li 4-6 22.1 11.1 24.5 33.4 7.5 1..4 46 963 HHt 2-4 1.7.2.7 55.2 42.1.1 47 92611 KHt 2-4 1.3.1.4 4.5 57.7 48 9268 KHt 2-4 2.8 1.4 3.9 34.3 56.8.8 49 8795 SrMr 1-2 24.3 14.6 61.1 49 8796 SrMr 2-3 28.4 1.5 61.1 5 879 mkht -25 8.8 5.9 6.7 21.1 55.2 1.4.9 5 8792 Hz 5-6 21.9 39.6 33.4.? 2.5 1.7.7 51 8714 hths 2-4 23.5 16.4 37.7 21.3.9.2 2. 17.8 1.7 52 8779 HkMr 2-4 8.5 21.5 21.5 2. 17.8 1.7 53 8717 116 2-4 14. 25.2 43.6 11.6 2.5 2. 1.1 54 9597 Hz 3-4 2.2 38.9 36.9 1.8 1.2.5.5 54 9598 Hz 4-6 19.2 34. 4.6 5.2.6.4 55 92678 Hz 2-4 13.2 32.2 51.2 3.2.2 55 92679 'lls 4-6 23.8 41. 33.3 1.2.4.3 s6 8788 "Ns 15-35 19.3 38.4 34.3 1.6 3.4 2.6 m.4 57 9594 HaS 2-4 42.4 18. 23.1 14. 1.8.4.3 58 959 rmhths -2 13. 19.6 38.8 22.2 2.8 2.7.9 58 9591 hths 2-4 8.7 13.5 36.7 38.3 2.2.6 59 8785 ljhts 2-4 45.4 15.1 14.2 13.5 9.9 1.6.3 6 8783 HHt 4o-6o 7.8 3.4 12.7 57.3 17.6.9.3 61 8752 AS 25-4 85. 7.1 4. 1.2 1.7.7.3 63 9588 KHt 3-5 9.4 72.8 17.8 64 92699 hsas 2-4 64. 12.5 7.5 8. 7.2.8 65 91596 HHk 2-4 4.6 42. 53.4 65 91598 ljahths/li 7-9 27.9 12.4 28.8 27.2 2.6 1.1 66 92656 vmhhk -25 5.2 4. 54.8 66 92658 KHt 4-6 1.4.8 1.7 15.1 77.7 2.9.4 67 9584 mhkkht -2 13.8 43.2 42.8.2 67 9585 HHk 2-4 1.2 34. 6.8 4. 67 9586 hkkht 4o-6 4.1 61.3 33.1 1.5 68 9265 KHt 2-4 3.3 2. 4.9 15.9 52.7 19.7 1.5 69 92688 KHt 5-1 4.7 84.4 1.1.8 69 92689 iedt 2-4 2.5 79.9 17.2.4 69 9269 KHt 5-7 7.8 82.9 9.3 7 92684 SrMr 5-1 1. 3.5 5.5 4.3 37.6 48.1 7 92686 SrMr 4-45.4.8 1.5 14.5 5.2.32.6 71 9262 hkkht 4-6 2.1 1.4 2.4 8.4 49.3 36..4 71 9263 hths 6-7 13.3 21.9 26.4 11. 17. 9.6.8 72 92681 KHt 3-5 3.2 9.4 6.4

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 3 Pori pohjoin 5 87413 mhhk -2 13.4 9.6 7.6 6. 23.3 31. 9.1 5 87415 He 4-6 22.6 41.6 33.2 1.4.5.7 8 87435 mhes -2 38.2 26.2 23.1 8.3 2.2 1.3.7 8 87437 H ss 4o-6 43.5 21.5 22.3 1.7 1.5.5 9 87433 shs 2o-4o 45.1 28.5 22. 4..4 9 87434 1jHts 4-6 37.5 21.9 16.8 6.8 14.5 2.5 11 87471 HkMr 1-3 6.8 18.6 24.6 27.7 1.3 12. 13 87484 HkMr 3-5 2.9 2.2 3.7 6.7 14.1 18.7 12.1 13.1 26.5 13 87485 HkMr 5-3 2.3 2.1 3.3 8.1 17.2 16.6 12.6 17.8 2. 13 87486 HkMr 3-6 2.3 1.9 3.2 7.9 17. 15.9 12.6 16.7 22.5 16 87481 HHk 2-4 2.8 27.3 66.2 3.7 17 87392 rmhths -15 24.9 15.3 36.4 21.3 1.2.9 17 87393 shths/li 15-4 22.4 13.1 28.3 24. 9.8 1.8.6 18 87394 hekht 4-6 14.3 8.5 13.3 23.6 38.5 1.8 19 87398 m8hshht/li -2 15.2 11.9 25.7 24.6 2.2 2.4 19 874 He 4-6 15.2 25.3 55.4 3.6.5 2 87397 hsas 4-6 63.5 16.3 1.3 5.6 2. 1.2 1.1 21 8739 shshht/li 2-4 18.2 9.8 3.8 33.8 4.5 2.2.7 22 87387 shs 2-4 34.8 47.9 14.4 2..9 22 87388 shs 4-6 38.4 46. 15.2 -.4 23 8923 ljhts 2-4 42.9 16.4 18.6 17.4 3.7 1. 23 8925 1jHtS 7-9 41.3 16.4 19. 17.3 3.7 2.3 25 87383 mhts -2 43.8 17.1 18.1 14.4 5.2 1.4 25 87385 hsas 4-6 68.5 15.9 9.7 4.8 1.1 26 87451 HHt 2-4 27.7 1.9 8.8 14.3 22. 14. 2.3 27 21459 1,j 25-4 41.8 27.5 2.6 7.9 1. 1.2 29 87378 Hs 4-6 21.8 15.8 49.1 12.8.5 3 977 mhht -2 9.8 4.5 8,8 34. 34.6 6,9 1.4 3 9772 shshht/li 4-6 24.5 1.9 17.2 33.2 12.7 1.3.2 31 9773 mkht -3 8.2 6.2 14.3 22.7 4.4 7.6.6 31 9775 hths 5-6 14.2 21.6 42.2 19. 2.6.4 32 9767 mkht -2 9.5 5.4 12.6 31.7 4.8 32 9768 HHt 2-4 4.2 1.3 4.9 48.7 4.5.4 32 9769 KHt 4-6 7.5 4.3 1.9 25.1 51.4.8 34 87444. mhts -2 3.2 19.7 23.2 9. 13.8 2.8 1.3 34 87446 hshht 4-6 8.5 1. 28. 48.5 4.7.3 34 87445 Hs 2-4 18.6 25.6 4.2 14.8.8 36,87441 rmhshht/li oo-ao 1, 11.2 28.9 28.3 15.9 5.5.2 36 87443 KHt 4-6 6.9 3.3 4.6 13.7 69.2 2.3 39 87448 HsS 2-4 41.8 25. 22.4 9.5 1.3 42 8925 mkht -2 7.5 9. 13.5 8.1 49.2 1. 2.7 42 8927 hths 4-6 15.3 22.6 38. 1. 1.5 2.6 1. 44 87416 inshths/li -2 2.5 16.2 27.9 25.1 5.8 4,5 44 87418 HHk 4-6 13. 32.7 52.8 1.5 45 87459 mhskht -2 13. 8.8 18.8 26.1 27.2 6.1 45 87461 hkkht 4-6 13.2 52.6 31.3 2.9 46 8742 KHt 2-4 7.7 4.6 9.6 24.4 32.2 2.6.9 47 8744 mshths/li -25 17.8 14.4 27.5 28.4 1.6 1.3 48 87456 rmshshht/li -2 17.1 11. 23.8 4.3 7.2.6 48 87458 shshht/li 4-6 17.6 12.3 28. 38.8 2.8.5 49 87453 vmhshht -2 1.9 6.3 15.9 37.2 29.3.4 49 87455 KHt 4-6 7.2 3.9 1.4 29.4 46.6 2.5 5 87373 rmshths/li -2 26.4 19.2 29.4 22.8 1.6.6 5 87375 shths/li 4-6 18.6 9.4 32.9 37.1 1. on.8 no.? 51 8919 shshht/li 3-4 16.6 8.7 26.2 45.6 1.7 1. oo.? 51 8921 hshht 7-9 14.7 7.5 22.2 48.8 4.9 1.3.6 52 87371 hshllt 2-4 12.4 6.5 2.2 57.2 2.5 1..2 53 87367 rmhths -2 22.2 18.6 34.6 22.8 1.5.3 53 87368 shths/li 2-4 16.4 14.4 33. 33.2 1.9 1.1 54 87358 rmhe -2 22.5 22.6 37.4 15.7 1.3.5 54 87359 hths 2-4 19;7 21:8 37. 18:6 1.7.9.3 Iv

1 2 3 4 5 6 7 8 9 lo 11 12 13 1143 3 Pori pohjoin (jatkoa) 55 9764 mhht -2 1.1 6.2 12.4 46.4 22.2 1.7 1. 56 87365 KHt -2 6.2 4. 8.3 18.5 36.9 24.4 1.7 57 916 Hllt 2-4 7.5 4.9 11.8 46. 26.4 3..4 57 8917 5htHs/L1 7-9 2.3 11.9 28.2 32.1 4.6 1.8 1.1 58 87362 hshilt 2-4 13.8 9.4 19.7 41.8 13.1 1.8.4 59 9762 hshht 3-45 1.7 6.7 25.9 46.2 9.4.8.3 59 9763 shths/li 45-6 18.2 11. 32. 32. 4. 2.1.7 6 9755 mhths -2 16.8 22,6 37.3 16.7 4..9 1.7 6 9756 hths 2-4 13.8 21.3 44.6 19.5.8 62 9758 rmshtils/li -2 19.7 16.1 3.3 27.3 5.6 1. 62 9759 shths/li 2-4 26.1 15.3 33.7 2.1 3.7 1.1 63 9122 HsMr 4-6 5.2 8.8 18.8 17.8 9.6 14.3 6.2 11. o 64 91222 HHt 25-32 2.3 1.1 2.1 42.3 4.7 1.4 1.1 64 91223 HHt 4-6 7.4 4.3 13.3 5.2 23.8.6.4 V 1143 4 Hakkila 2 91113 HtMr 7-2 3.5 31.6 23.5 8.3 7.6 ;,5.5 2 91115 SrMr 4-6 1.5 1.8 3.4 7.2 13.5 8.8 5.9 25.1 32.8 3 87115 mhht -2 8.3 7.2 18.6 25.5 26.1 11.4 2.9 3 87116 hths 2-4 12.6 17.6 39.4 24. 5. 1.4 3 87117 hths 4-6 12. 16. 41.3 28.4 1.7.6 5 87112 vmmt -2 6.2 3.2 7.9 23.6 35.8 21.6 1.7 5 87113 hthhk 2-4 7.3 26.7 6.4 5.6 6 8711 hshht 2-4 5.9 5.9 29.3 48.6 7. 2. 1.3 6 87111 hsilht 4-6 7.2 8.1 31.5 4.6 11.7.9 7 87124 mshths/li -2 26.7 2.4 28.3 17.8 5.1 1.3.4 7 87126 ljshths/li 4-6 28.3 19.9 25.8 2.2 4.8.8.2 8 9666 hsiffit 2-4 13.9 9. 23.8 33.5 14.6 5.2 8 9667 shshht/li 4-6 12.7 1.2 27.6 3.6 17.2 1.7 9 91157 KHt 2-4 6.1 3.2 8.2 24.7 4.9 15.4 1.5 1 9114 mhths -2 16.8 13.3 4.5 21.4 3. 2.8 2.2 1 9116 hths 4-6 17.2 15.9 45.6 18.9 1.2.8.4 11 918 mkht -2 5.8 3.8 6.9 1.1 5. 22.3 1.1 11 911 hthhk 4-6 5. 41.7 52. 1.3 12 9663 KHt 25-5 5.7 2.3 5.2 15.5 58. 12.7.6 13 9113 KHt 4-6 7.5 89.1 2.5 14 8934 HHt 25-4. 8.5 5.4 18.1 56.9 1.5.6 14 8935 shshht/li 4-6 17.8 12.6 28.3 59. 1.8.5 14 8936 hths 7-9 2.5 16.2 34.6 22.6 4. 1.3.8 15 915 KHt 4-2 11.7 71.1 14.6 2.6 15 917 KHt 5-7 8.8 59. 21.6 9.4 1.2 16 9661 KHt 4-6 no.8 62.7 36.5 17 91153 mkht -2 3.6 1.7 3.3 11.7 55.9 18.2 5.6 19 9657 KHt 25-4 9.3 83.4 7.3 19 9658 KHt 4-6 1.4.5 1. 34.3 62. oo.8 21 9654 KHt 25-4 3.4 2.1 1.3 34.6 47.3 1. 1.3 22 92546 rmhss -2 39.4 3. 1.4 5. 12.4 1.9.9 22 92547 HtS 2-4 38.3 31.1 8.3 6.3 14. 1.3.7 22 92548 HtS 4-6 31.9 37.1 9.8 6.3 12.9 1. 1. 23 87153 hshht 5-15 7.8 7. 24.9 43. 14.3 3. 23 87154 HHt 15-4 4.9 4.3 16. 47.1 26. 1.7 23 87155 Hilt 4-6 4.8 4.4 13.5 42.6 27.1 7.6 25 87177 HkMr 15-4 1.8 2.2 6. 8.7 14. 15.4 9.1 18.5 24.3 25 87178 HkMr 4-6 1.6 1.8 5.2 7.9 13.7 14.6 9.4 22.1 23.7 76 9958 rmshshht/li -2 16.3 12.6 22.4 26.8 2.8 1.1 26 9959 Klit 2-4 6. 3.6 5.2 25.1 59.4.7 26 996 shths/li 6-8 21. 14. 27.9 28.8 6.4 1.4.5 27 87145 He 4-6 2.3 28.3 36. 8.2 2.7 2.7 1.8 29 87142 HtMr 4-6 4.5 4.5 13.9 13.6 16.8 11.5 9.6 11.4 14.2 3 9689 mhskht -2 9.3 7.9 24.2 17.6 23.7 11.6 5.7.9

VI 1 2 3 14 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 4 Hakkila (jatkoa) 31 87127 rmhs -2 31 87128 Hs 2-4 31 87129 Hs 4-6 32 9692 rmhs -2 32 9693 Hs 32 9694 shs 33 87146 vmhs 33 87148 H. 34 8715 118S 35 8937 mshs 35 8939 shs 35 894 shsmilt/li 36 91159 mshths/li 36 9116 shshht/li 36 91161 HtS 37 91162 mshuts/li 37 91164 siis 38 9669 Hs 38 967 ljsll s 39 9675 hsas 4 8941 rmhss 4 8942 HsS 4 8943 HsS 4 8944 iffits 41 8946 shths/li 41 8947 shths/li 2-4 4o-6-2 4-6 2-4 -25 4-6 8-1 -2 2-4 4-6 -2 2-4 4-6o 2-4 -2 2-4 4-6 7-9 2-4 4-6 41 8948 hths 7-9 42 9696 KHt 2-4 43 92549 mhths -2 43 9255 Hs 2-4 43 87151 Hs 4-6 44 9672 sits 24-45 91165 rmhts 45 91166 HsS 47 9698 mkht 47 9.699 HHt 48 87184 mit 48 87185 hshht 49 9135 HA 51 971 53 87181 hshht 55 9251 iffik 56 9251 vmhkmt 57 9123 hthh k 58 965 mkht, -2 2-4 -3 3-5 2-4 4o-6 2-4 mhkkht -2 25-45 15-4 -2 4-6 -2 58 9651 HHt 2-4 59 9255 htiffik 4-15 59 9256 hthhk 2-4 6 91198 HHk 2-25 63 9647 vifflit -3 63 9649 iffit 4-6 64 975 hkkht 65 9116 hths 65 9118 Hs 66 91126 rmshths/li 67 91121 HtMr 67 91122 HtMr 68 91123 rmhs 68 91124 69 9113 htnn 2-4 3-2 4-6 -2 1-3 3-6 -2 Hes 2-4 25-4 28.2 19.2 37.5 11.8 1.8 1.5 18.3 15.7 48.8 15.1 1..6.5 18.2 14.5 47.4 16.3 2.4 1.2 18.1 16. 38.2 2.9 4.1 1.3 1.4 26.1 24.6 39.3 9..7.3 3.8 27.7 35.3 5.1.5.6 15.3 21.4 45. 13.2 3.4 1.3.4 14.3 19.2 46.7 19..5.3 54.4 2. 15.4 5.1 4.1.7.3 31.4 25.3 29.8 9.3 2.3 1.2.7 37.9 26.8 25.9 7.9 1.1.4 28.3 11.1 16. 3.8 13.3.5 25.4 16.3 25. 22.1 7.8 2.4 1. 26.4 12.1 19.1 28.2 13.4 oo.6.2 37.1 14.1 19.4 21.7 6.6.8.5 22.4 18. 23.5 8.4 5.6 9.3 12.8 32.1 3. 3.6 4.9 1.1 1..3 28.5 26. 33. 7.5 1.8 1.7 1.5 33.9 29.3 5.3 5..6.9 6. 25.5 6.9 3.3 2. 1.5.8 36.4 19.8 25.'' 14. 2.1 1.1.8 42. 19.5 24.8 11.7 1.3.7 42. 19.1 23.9 13.2 1.8 39.2 17.6 21.9 16.8 4.5 12.7 9.5 37.4 34.8 4.3 1.3 13.4 1.7 37.6 3.9 4.4 1.7 1.3 22.4 19.1 37.5 17.5 1.9 1.1.5 4.9 3.2 8.4 3.6 47.5 5.4 14.1 19.3 4.6 11.4 4.8 5.3 4.5 13.6 21.1 48.7 12.3 2. 1.3 1. 13.1 21.5 54.9 8.9.7 oo.6.3 31.3 26.7 3.6 7.1 1.8 1.9.6 32. 18.1 24. 14.7 2.8 4. 3.5 4.4 19.3 23.7 11.4 2.1 1.8 1.3 7.4 3.7 7.2 21.6 38.9 18.6 2.6 8.5 5.1 12.6 36.1 36.1 1.3.3 9.3 2.8 1. 46.4 25.8 5..7 8.9 6.5 17. 4.3 22.1 5..? 12.6 22.9 5.7 11. 1. 1.2.6 4.4 1.7 3.3 9.7 47.2 28.6 5.1 7.3 6.9 17.4 33.9 28.9 5.6 2.7 39.5 54.6 3.2 2.9 1.4 (2.5 8.4 5.7 31.9 2.2 7.4 35.5 56.6.5 5.2 2.6 6.7 3.2 51.5 2.8 1. 3.3 3.7 15.1 47.6 28.5 1.2.6 3.4 1.6 3.4 1.6 36.6 38.2 6.2 9.4 33.8 46.5 8.4 no.8 1.1 3.9 22. 67.1 7. 4.5 2.8 7.7 24.1 42.5 13. 5.4 23.3 72.7 4. 7.8 52.9 39.3 12. 2.8 32.6 7.6 17.6 7.9 1.5 18.2 31.8 43.2 3.6 2.2.8.2 27.7 21.7 24. 11.5 12.5 2..6 4.6 5.2 12. 11.6 14.2 12. 7.3 11.6 21.5 5.8 7.7 21.8 22.8 22.7 8.6 3.5 3.4 3.7 27.1 25.2 33.2 1. 3.2 1.3 22,8 19.8 4.5 15.3 1.3.3 1.6 9.8 49.1 29. 1.3.2

VII 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 C4 Hakkila (jatkoa) 7 9686 mhsicht -2 12.1 11.4 19.8 14.3 31.5 8.7 2.2 7 9688 hths 4-6 13.1 17.2 33.8 15.2 14.8 4.5 1.4 71 91218 Ht, 2-4 48. 2.8 8.1 11.6 9.9 1.2.4 71 91219 shs 4-6 33.9 46.3 16.3 1.8.9 oo.6.2 72 9681 Hs 2-4 18.2 3.1 38.2 7.3 3.9 1.5.8 73 872 shths/li 5-7 15.6 1.9 33.3 37.7 1.7.8 74 9678 ljhths 2-4 18.5 15.9 37.9 25.2 1.8..7 74 9679 ljhths 4-6 2.7 17.8 35.5 18.6 4.1 2. 1.3 76 9117 she 4-6 38.4 28.4 26.5 5.4.8.5 77 87195 rmhss -2 41.8 21.8 19.1 13.8 2.3 1.2 77 87196 HtS 2-4 36. 18.7 21.2 17.2 5.3 1.6 78 91171 minit -2 8.4 5.3 12.6 63.7 7.3 2.1.6 79 87187 shshht/li 2-4 19. 13.4 26.4 38.9 1.5 no.8 79 87188 shs 4-6 35.7 26.7 34.9 1.4.8.5 8 87189 rmshshht/li -7 22.4 11.7 24.9 38. 2.5 8 87191 HtS 4-6 36.7 2.6 21.4 15.7 3.2 81 87193 Hs 2-4 25.3 37.9 31.2 2.5 1.5 1.6.5 1.8.6 83 9127 rmshths/li -2 16.9 11.2 3.7 35.6 2.6 1.5 1.5 83 9129 shths/li 4-6 18.9 13.7 33.3 27. 2. 3.2 1.9 84 9124 mhht -2 8.1 5. 1.4 47.3 28. 1.2 84 9126 silths/li 4-6 14.2 1.3 33.9 39.1 2.5 85 92539 mhths -2 1. 12.9 38.6 22.7 1.3 4.3 1.2 85 92541 shshnt/li 4-6 26.3 24.9 11.1 34.3 1.6 1.2.6 86 92537 118 2-4 16.3 25. 43.8 8.6 2.3 2.8 1.2 87 92531 HB 2-4 14.8 24.7 33.8 5.9 9.6 6.8 4.4 87 92532 Hs 4-6 18.1 31.8 44.8 2.6 1.2 1.1.4 88 9119 htlimk 9-2 3.2 38.8 46.9 11.1 9 92527 KHt 3-8 5.1 2.7 5.8 2.7 48.3 12.8 4.6 9 92529 hshht/li 4-6 7.8 9.8 34.7 39.4 7.1 1.2 91 92517 KHt 2-4 4.7 6.3 13.6 8.1 2.5 33.5 13.3 93 92523 KHt 5-12 4.2 2.9 6. 21.5 56.9 6.7 1.8 93 92524 KHt 2-4 2.3 1.3 4.8 8.5 61.7 2.8 oo.6 1143 5 Kaasmarkku 1 87211 HHt 2-4 2..5 1.3 54.3 4.9 1. 2 975 hths/li 3-45 28.2 19.7 25.7 18.2 6.4 1.4 oo.4 3 87213 mhht -2Q 4.9 2.8 4.7 45.2 41.2 1.2 3 87215 KHt 4o-6o 1.4.3.8 14.9 79.8 2.8 4 9746 rmshshht/li -2 17.5 13.1 24.3 38. 5.9 n.9.3 4 9748 hthe 4-6 23.7 15.5 36.6 21.2 2.3.7 5 8728 HHt 3-4 1.6 6.6 1.8 57.8 12.9 1.3 5 8729 Hs 4-6 27.9 2.8 31.4 14. 2.7 2.2 1. 7 87217 skht 2-4 17.9 12. 18.3 15.5 35.7.6 7 87218 shshht/li 4-6 21.3 13.4 18.1 15.2 3.8 1.2 8 9744 hehht 3-45 12.3 1.2 2.5 44.4 11.7.9 9 87219 mkht -2 1. 7.9 12.2 29.7 39.3.9 9 8722 hsklit 2-4 12.5 16.8 18.9 19.9 3.1 1.8 9 87221 Hs 4-6 22.2 32. 35.7 6.6 2.7.5.3 lo 9741 shht 2-4 17.3 11.1 18.2 32.5 19.5 1.1.3 11 9728 mkht -2 9. 4.8 6.3 28.3 5.5 1.1 11 973 shs 4-6 41.5 48. 8.9.3 1.1.2 13 87247 HkMr 7-2 4. 7.7 16.6 23.4 23.6 24.7 13 87248 SrMr 2-4 2.8 8.3 13.7 15. 25.4 34.8 14 87239 HkMr 6-2 3.9 4.4 6.3 5.4 24.9 28.9 8.4 8.3 9.5 16 87236 HtMr 2-6 3.4 3.1 6.1 9.7 21.9 19.9 1.9 1.9 14.1 17 92738 HkMr 8-2 4.7 75.9 2. 14.6 8.2 76.6 18 9129 Ha 4-6 16.1 26.2 38.1 15.8 2.4.9.5 19 8724 sulicht -2 16.7 1. 13.7 19. 38.8 1.5.3 19 8726 shshht/li 4-6 29.7 12.3 17.1 24.2 16.4.3 21 8722 shthe/li 2-4 15.6 15.5 34.3 25.2 6.7 1.8.9

1 2 3 5 6 7 8 9 1 11 1143 5 Kaasmarkku (jatkoa) VIII 12 13 22 92735 ljhs 4-6 25.1 18.6 27.8 23.2 5.3 23 92715 mkht -2 5.7 3.6 4.8 34.1 5.3 1.2.3 24 9273 mshshht/li -2 21.7 12.3 18.4 29.9 15.1 1.9.7 24 92731 Hts 2-4 3.1 12.9 17.3 26.6 12.5.6 25 9719 rmshs -2 3.8 25.4 25.2 14.8 2.2 1..6 25 972 stis 2-4 37.2 28.3 24.5 8.7.9.4 26 9724 hshht 4-6 14.3 7.8 23.6 49.5 4.6.2 27 9727 HHt 4-6 5.5 3.1 8.2 54.6 28. oo.6 28 92727 rmhts -2 33.9 24.8 17.3 5.8 15.3 2.3.6 28 92729 AS 4-6 76.6 12.1 5.5 2.5 1.5 1.3.5 29 92718 rmkht -2 7.2 4.4 8.9 33.5 44.3 1.5.2 29 92719 HHt 2-4 8.8 5.5 14.6 44.1 26.1.9 3 9732 telt 2-4 2.6 1.1 1.3 13.7 8.3 1. 3 9733 HHt 4-6 17.9 7.2 12.7 33.8 27.9.5 31 9739 He 4-6 2.6 41.9 34.5 1.2 1.3.5 33 92724 mhths -2 17.4 3.3 29.7 4.3 9.2 5.9 3.2 34 9734 rinkht -2 4.4 3.8 4.6 8.9 73.9 4.4 34 9736 He 4-6 9.9 2. 59.1 8.4 2..4.2 35 87242 SrMr 3-2 3.9 4.3 6.2 13.5 26.7 45.4 36 87121 mkht,2 4. 2.6 5.8 23.5 58.6 5.5 36 87123 KHt 4-6 4. 67.6 28.4 37 9275 vmkht -2 2.2 1.3 2.6 12.6 71.1 1.2 38 9274 vmhthhk -2 13.4 33.5 41.2 11.9 38 92741 HHk 2-4 11.8 29.4 49.3 9.5 39 87118 vmkht -2 3.5 2.3 4.7 14.4 42.9 29.6 2.6 39 8712 HHt 4-6 3.6 2.5 6.5 43.4 42.6 1.4 4 92748 hksr 5-25 1.4 3.3 3.8 36.7 37.9 16.9 41 92743 mhths/li-2 8.2 1.3 37.6 22.2 11.5 4.6 5.6 41 92744 htlls/li 2-4 5.3 8.7 39.1 24.8 11.5 3.6 4.2 2.8 41 92745 hths/li 4-6 5.7 7.5 42.1 42.2 1.3.6.6 42 91214 rmhths -2 25.1 27.5 26.6 13.1 6.4 1..3 42 91215 Ht 2-4 31.3 21.5 21.2 19.6 5.8.6 42 91216 shshht/li 4-6 17.1 11. 3.2 21. 19.2.9.6 43 9717 HsS 2-4 35.1 24.3 23.5 15. 1.7.4 44 978 Wdt 3-4 4.7 3.3 5.1 23.5 57. 4.4 2. 44 979 He 5-6 29. 45.6 19.1 2.4 3..9 45 21455 stiths/li -2 26.4 16.5 23.5 3. 3.3.3 45 21457 Hss 5-7' 36.6 23.2 2.5 15.7 4. 46 9711 shs 3-5 38.8 26.8 25.6 8..8 46 9712 14S 5-6 37.9 23. 24.7 13.5.9 47 9713 mkht -2 16.4 7.8 6.3 9.6 54.3 5..6 47 9714 HEIS 2-4 56.4 29.3 5.3 1.6 5.2 1.4.8 47 9715 He 4-6 27.3 45.9 23.8.6 1.7.7 49 91137 HkMr 1-2 13.9 15.4 17.4 18.4 16.8 18.1 5 91144 He 2-4 26.9 49.7 14.7 3.4 3.8 1..5 1143 6 Palus 1 89285 hshht 3-6 7.4 8.3 18.2 29.3 24.8 5. 1.7 3.1 2.2 5 89297 Sr 2-4 6.6 7.9 1.7 3.4 7.9 15.4 19.9 26.3 1.9 lo 8931 HHk 3-4 5.1 12.4 38.4 31.8 1.6 1.7 1 8932 FIGS 5-6 54.4 19.8 15.9 6.7 2. 1.2 11 89326 shehht/li 2-4 27.7 13.8 19.5 21.6 1.6 2.4 4.4 17 8972 HkMr 1-2 4.1 4.2 1.7 15.6 19.5 23.5 17. 3.7 1.7 17 8973 HkMr 3-4 2.6 2.7 6.8 9.6 14.6 18.3 12.7 5.5 27.7 17 8974 HtMr 4-6 3.8 6.4 15.9 18.9 11.9 9.8 8.2 6.6 18.5 23 89313 HtMr 2-4 3.4 2.3 5.7 1.7 13.9 12.4 11.2 19. 21.4 25 89241 mshs1iht/li -2 16.1 18.8 21.1 8.1 11.2 19.8 4.9 25 89243 He 4-6 16.6 28.3 37.8 1.5 3.2 2. 1.6 26 89247 HtMr 3-6 4.7 6. 9.6 12.9 18.3 11.5 8.9 7.5 2.6

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 6 Palus (jatkoa) 29 89257 rmhts -2 31.8 23.3 9.1 3.3 12.4 14.4 5.7 29 89259 hsas 4-6 66.3 2. 6.7 1.1 2.6 2.6.7 34 89267 HkMr 2-3 14.5 21.9 32.2 19.9 7.2 4.3 34 89268 SrMr 3-4 5.2 5.8 8. 9.9 25.5 45.6 34 89269 SrMr 4-6 7.9 7. 9.8 1.5 21. 4.8 35 8919 KHt 2-4 3.7 1.5 3.4 33.2 55.9 2..3 35 8911 shths/li 4-6 25.8 15.4 26.4 19.3 11.5 1.4.2 36 8917 Hs 4-6 16.3 24.6 43.8 11.6 2.3 1.4 37 8912 shshht/li 25-4 25.9 1.5 2.1 32.5 1.6.4 37 8913 Hts 4-6 5.7 15.7 13.3 15.2 4.1.7.3 4 8995 KHt 2-4 8.7 4.3 6.6 29.6 33.3 5.7 11.8 4 8996 shs 4-6 3.1 45. 22.2.7.8.6.6 42 89239 He 2-4 22.6 36.9 33.5 2.6 1.3 2.1 1. 43 89225 HkMr 7-9 9.9 8.6 16.6 23.7 19. 22.2 44 89235 rmhths -2 24.3 26.3 26.3 7.8 6.6 4.3 4.4 44 89236 He 2-4 2.1 4.3 3.8 3.5 1.8 2. 1.5 44 89237 He 4-6 19.7 36.5 4.8 2.6.4 45 89232 HkMr 3-6 5.4 4.5 5.9 7. 17.3 23.9 15.2 16.3 4.5 45 89233 HkMr 3-5 2.7 1.8 2.8 5.2 14.2 16.1 15. 2.6 21.6 45 89234 HkMr 5-7 1.5 1.9 2.9 4.2 1.6 16.4 13.1 2.8 28.6 48 8928 mhshht/li -2 14.8 16.4 19.5 14. 18.3 12. 5. 48 8921 hths 4-6 16. 23.6 29.3 16. 11.2 3..9 49 89222 He 2-4 19.1 3.8 31.4 7.2 3.3 6.2 2. 52 89265 He 4-6 28. 4.3 27.8 1.4 1.2.9.4 1143 7 Harjavalta 2 92929 HkMr 2-1 7.6 18.6 56.9 13.6 3.3 2 9293 SrMr 1-3 3.9 6. 23.4 13.4 2.9 32.4 3 9294 HkMr 15-3 9.6 8.6 18.9 15.5 22.1 25.3 5 876 rmsicht -2 23. 9.6 12.7 16.7 26.4 9.9 1.7 8 8728 HeMr 4-5 24.7 24.8 2.4 8.5 7.6 3.4 1.6 5.5 3.5 11 8722 mhkkht -2 5.3 3.1 3. 3.8 42.5 4. 2.3 11 8723 hthhk 3-4 1.4 43.6 53.2 1.8 12 8739 hth1flc 2-4 7.4 31.2 57. 4.4 14 8737 haas 4-6 71.3 13.9 8. 3. 2.6 1.2 18 9644 mkht -2 5.2 2.9 5.8 23.1 53.7 9.3 18 9645 KHt 2-4 3.8 2.7 7.4 32.9 52.8.4 18 9646 HHt 4-6 1.2 5. 13.9 43. 27.2.5.2 2 91191 vmkht -2 3.1 1.4 2.5 8.7 8.4 3.9 24 92959 HkMr 6-15 6.2 13.7 16.5 2.4 16.1 27.1 24 92961 SrMr 5-6 3.5 2.2 4.5 8.1 13.9 1.8 6.8 29.6 2.6 26 8714 He 4-6 22.6 3.3 42. 4.3.8 3 92974 HsS 4-6 55. 29.5 13.7 1.4.4 32 9786 HBS 3-45 53.5 26. 16.4 3. 1.1 34 8742 He 2-4 25.3 42.8 15.6 2. 5.6 4.5 4.2 36 9783 HtS 25-4 37.3 17.5 21.9 16. 6.4.6.3 38 87164 vmkht -2 3.4 1.4 2.6 9.9 66.8 14. 1.9 38 87166 KHt 4-6 4. 3.2 9.5 33.4 44.3 2.9.7 2. 39 87169 HHk 2-4 2.1 12.3 79.9 5.7 4 9642 HHt 2-4 5.3 4.5 13. 38.9 37.8.5 41 87161 hthhk 1-2 11.6 39.1 46.4 o2.9 42 981 KHt 2-4 8. 5.3 11.3 17.9 45.6 11.4.5 43 87172 HkMr 2-15 1.6 5.5 35.7 37.7 14.8 4.7 43 87173 HkMr 15-4 1.4 3.4 25.4 25.7 14.1 3. 43 87174 Hklir 4-6 1.7 4.3 29.7 31.2 16.6 16.5 44 9638 vmhehht -2 9.8 9.7 25.8 3.2 16.8 5.4 2.3 44 9639 hshht/li 2-4 13.4 13.3 29. 38.4 4.8.7.4 45 986 ~IR -2 3.8 2.5 2.8 8.4 67.4 12.3 2.8 45 988 KHt 4-6 16.2 6.2 18.8 4.8 46 92945 rmhthhk -2 8. 5.5 1.4 16,2 15.7 31.6 12.6 46 92947 He 4-6 17.1 19.9 43.3 16.6 1.3 1.8 IX

X 1 2 3 5 6 7 8 9 lo 11 12 13 1143 7 Harjavalta (jatkon) 48 983 mhshht -2 11. 1.5 19.9 19.9 9.1 22. 7.6 48 984 hths 2-4 19.3 19.2 36.1 22.6 1.4.9.5 5 98 mhshhk -2 12.3 15.2 22.1 7.2 8.2 31.7 3.3 5 981 He 2-4 25.1 31.6 37.5 3.3 1. 1..5 52 92956 ijhes 3-4 41.7 24.6 18.6 1.7 3.4 1. 53 92978 HtMr 5-6 3.5 4.5 11.6 17.5 19.7 9.5 5.9 14.9 12.9 54 92979 mhs -1 17.8 29. 38. 9. 2.3 2.3 1.6 54 92981 shs 4-6 37.4 37.2 22. 2.2.5.7 56 92986 HsS 2-4 4.8 24.9 2.4 4.4 2.9 4.9 1.7 56 92987 Hts 4-6 34.8 21.8 16. 4.1 5.5 11.4 6.4 57 978 ehtha/li 3-4 23.4 16.7 27.4 3.3 1.4.8 58 21453 shs 3-45 35.1 22.9 28.2 13..8 58 21454 KHt 7-8 9.1 3.3 8.1 35.1 43.8.6 1143 8 Kullaa 1 9572 mshht -2 2.8 11. 13.3 2.2 18.7 5.9 1.1 1 9574 HtS 4-6 3.4 14. 2.8 22.1 9.4 2.3 1. 2 9983 Ljs 4-6 55.7 26.4 11.2 1.4 2.2 1.6 1.5 4 9979 Ljs 2-4 57.7 29.9 11.5 _.6.3 5 9575 mhhk -25 7.8 6.5 6.8 6.7 26. 42.2 4. 5 9576 HHk 45-4 3.7 17.2 76.2 2.9 7 9279 shs 2-4 3.8 38.3 23.5 4. 1.6 1.1.7 og 87285 HkMr 5-3 5.4 9.9 13.7 23.5 21.4 26.1 11 91147 HkMr 2-5 5.3 2.5 4.7 8. 21. 26.6 21.8 4.9 5.2 11 91148 SrMr 5-2 3.1 3.9 5.5 9. 11.2 71.3 11 91149 SrMr 4-6 1.6 3.9 7.7 7. 5.3 74.5 13 87277 HkMr 1-3 13.5 25.6 28. 2.9 8.1 3.9 14 87355 HkMr 2-5 12.5 22.8 34.8 19. 6.9 4. 15 9988 SrMr 2-4 4.6 3.8 4.5 5.6 15. 6. 7.3 17.2 56.1 16 9578 mhthhk -2 6.2 2.7 3.6 4.5 31.3 41.9 9.8 19 9582 shths/li 2-4 2.5 12.3 28.8 28.3 8.6 1.2.3 19 9583 ht 4-6 5.6 4.6 25.1 48.2 14.9 1.6 26 87262 SrMr 7-2 4. 9.5 1.3?8.9 43.8 3.5 29 8725 HtMr 5-8 2.3 13.3 13.5 17.8 19.2 9.8 6.1 29 87252 SrMr 2-5 7.5 4.6 2.5 2.3 4.8 1.2 16.4 3.3 21.4 31 91142 SrMr 3-5 8.2 9.6 11.8 14.6 3.2 25.6 33 87348 siis 2-4 38.5 28.7 24.8 8. 34 87345 He 2-4 24.6 32.1 28.8 5.6 2.2 4.6 2.1 37 87336 KHt 4-6 6.8 3.4 6.4 14.9 59.7 6.4 2.4 38 87318 HnS 2-6 55.3 3.1 14.2 -.4 38 87319 shs 6-7 33.6 5. 13.2.4 1.5.8.5 39 87316 hths 4o-6o 24.8 3.7 24.1 1.8 8.9.7 41 87311 Sr 2-2 2. 4.8 6.5 13.2 44.3 29.2 41 87313 Sr 4-6 2. 3.4 7. 18.8 39.3 29.5 42 8739 SIIS 4-6 44.3 4. 11.5 _ 1.6 1.7.9 1143 9 Tuurujärvi 3 91369 SrMr 2-4 4.8 7.9 14.4 13.2 18.3 41.4 3 9137 SrMr 4-6 1.6 1.7 3. 3.8 6.9 12. 1.5 23.1 37.4 9 9145 HkMr 7-1 1.3 1.3 4.3 9.1 17.3 21.1 21. 13.8 1.8 9 9146 HtMr 1-3 4.6 2.8 7.2 13.9 21.6 17.6 13. 11.6 7.7 9 9147 HtMr 3-5 1.7 2.2 6.9 14.1 22.5 18.8 12.4 11.4 1. 15 91433 HeMr 6-2 16.8 25.3 2.6 6. 12.8 12.2 1.7.8 3.8 15 91435 11514r 4-6o 23.8 31. 18.5 4.7 1.6 8.5 on.8.5 1.8 18 9141 HkMr 7-2 6.8 17.2 21.1 2.1 16.9 17.9 18 91411 SrMr 2-4 1.2.5 1.8 5.3 15.3 13.2 11.6 23.7 27.4 24 91385 8hsHHt/L1 2-4 28.6 15.7 13.9 4.4 14.3 18.2 4,9 24 91386 Hts 4-6 31.7 22.1 21.8 9.5 1.7 4.2 26 91391 KHt -2 7.7 4.5 3.7 1.9 56.5 16.9 8.8 26 91393 hkkht 4-6 2.3 52.8 27. 17.9

XI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 1143 9 Tuurujärvi (jatkoa) 28 91224 shths/l1-2 23.8 27.3 21.6 2.4 14.1 7.8 3. 28 91226 HB 4-6 25. 37.7 33. 1.5 1.4 1.4 29 9123 SrMr 4-6 1.7.9 2. 3.6 13. 15.4 13. 22.8 27.g 34 9124 hthhk 5-15 4.8 23.2 68.2 3.8 34 91241 hthhk 15-35 3.3 29.1 62.4 5.2 36 8964 hthhk -2 4.3 2.2 2.8 3.2 59.5 45.8 2.2 36 8966 hthhk 4-6 3.3 42.5 54.2 _ 1143 1 Kynsikangas 1 92835 rmskht -2 25.8 12.3 9.4 8. 27.4 14.7 2.4 1 92834 HtS 2-4 36.6 2.5 9.2 5.3 16.6 1.1 1.7 ol 92836 6118 4-6 43.1 43.1 9. 1.3 1.8 1.3.4 4 92824 rmhss -2 36.1 34. 11. 3.4 5. 5.4 5.1 4 92826 ehs 4-6 46.1 4.5 9.6.5 1.6 1.3.4 5 92879 rmhts -2 39.6 22.2 6.5,3. 1.7 13.5 4.5 5 92881 HeS 4-6 44.8 37.2 7.3.8 4.1 4.7 1.1 7 92883 HkMr 6-15 9.7 17. 34.9 14.5 9.6 14.3 7 92884 HkMr 2-35 3.8 8.8 19.3 2.9 2.4 26.8 7 92885 SrMr 4-5 1.7 3.9 15. 21.5 28.8 29.1 8 92751 rmhts -2 35.9 3.1 11.1 1.5 7.2 9.4 4.8 8 92753 HsS '4.-6 45.1 29.7 7.8 1.5 5.5 6.9 3.5 9 92754 mhts "3-2, 32.5 23.9 11.6 3.9 15.5 9.5 3.1 9 92755 HtS 2-4 4.3 22.5 1.4 2.9 17.2 5.3 1.4 9 92756 shshht/li 4-6 29.9 22. 11.7 3.3 26.2 6..9 11 92758 HsS 2-4 55.4 23.4 13. 1.8 3.7 2.7-12 9276 rmhas -2 55.1 26.1 7.9 2.2 3.6 3.1 2. 14 92842 HtMr 2-4 4.5 2.8 5.1 9.6 18.6 12.3 8.2 16.2 22.7 15 92792 HeS 2-4 56.1 28.6 11. 2.9 1. 3.4 16 92764 HES 2-4 57.5 27.6 1.5 3. 1..4-17 92889 mskht -2 23.9 1.9 1.8 12.6 28.4 8.2 5.2 18 92837 mkht -2 15.4 7.6 1.5 17.2 34.8 7.9 6.6 18 92839 HtS 4-6 33.2 16.1 19.4 18.4 11.9 1. 2 92874 HsS 2-4 46.3 19.2 21.1 11.2 2..2 21 92868 srhhk 15-35 4.5 12.3 37.6 1.1 1.5 25. 21 92869 srhhk 4-5 2.9 8.5 33.2 12.4 15.1 27.9 23 92886 rmkht -25 5.7 3.2 3.8 5.3 55.6 24.7 1.7 24 9554 vmhss -2 53.2 27.2 9.9 1.8 4.8 2.4.7 26 9281 SrMr 3-6 4.4 3.1 6.5 7.8 9.6 8.3 8.8 24.3 27.2 28 9285 SMr 4-6 38.5 32.7 18.2 5.6 3.1 1.4.5 29 92818 HtMr 3-6 3.2 3.3 7.6 13.1 23.7 25.4 11.4 9.7 2.6 31 92845 HtS 2-4 39.3 19.7 6.3.3 14.6 14.2 5.6 33 9561 HtS 2-4 42.8 17.6 18.3 15.6 5.4.3 33 9562 hsas 4-6 65.7 16.6 12.7 2.7 1.8.5 35 92769 rmhss -2 53.9 28.6 14.3 2.6.4.2 35 92771 As 4-6 62.8 26.2 1.3 _.4.3 36 92772 rmhss -2 59. 21.5 14.2 3.1 1.5.7 37 9563 rmhss -2 49.3 29.1 14.9 3.4 1.3 1.2.8 37 9565 Has 4-6 54.5 18.7 16. 9. 1.5.3 38 9567 HsS 2-4 52.5 18.1 18.3 8.9 1.9.3 39 92893 Hs 2-4 24.9 38.2 23.8 6. 3.3 1.9 1.9 4 92865 shehht/li 5-7 2.4 1.8 27.6 39.5 1.7 41 9777 hehht 2-4 13.3 6.4 15.1 53.7 11.1.4 41 9778 ehths/li 4-6 27.8 15.4 31.8 24. 1. 42 92861 HtS 2-4 36.6 17.5 2.3 18. 5.1 1.4 1.1 42 92862 ehths/li 4-6 26.4 14.3 25.2 25.8 7.9.4 44 9551 miles -2 38. 3.8 18.4 5.4 4.5 2.1.8 44 9552 ehthe/li 2-4 28.7 27. 21.3 7.9 8.9 4.9 1.3 44 9553 shs 4-6 45.3 44.3 7.7-1.4 1.1.2 45 92854 rmhss -2 43.1 23.7 15. 5.3 5.4 5.1 2.4 46 9558 hsas 3-4 62.6 26.6 9.7.4.5.2 47 9289 shhk 2-4 16. 11.4 6.9 2.1 15.4 37.1 11.1

1 2 3 4 5 6 7 8 9 lo 11 12 13 1143 1 Kynsikangas (jatkoa) 48 92813 ljslis 4-6 4.9 28.6 24.3 5.7.5 52 92785 rmhhk -2 12.7 7.3 5.4 3. 18.3 46. 7.3 52 92787 HHk 4-6 3. 12.8 64.4 16.3 3.5 53 92789 KHt 2-4 13.4 9.9 9.3 13. 3.4 2. 4. 54 92776 shths/li 2-4 29.3 29.1 9.8 4.2 15.1 9.1 3.4 XII 1143 11 Sääksjärvi 1 8914 KHk 2-4 3.1 8.3 22.5 36.6 25.5 4. 1 8915 KHk 4-6 1.1 6.1 22.8 36. 24.9 9.1 4 92899 HkMr 3-1 2.6 1.9 4.7 8.9 2.3 33.9 17.9 8.7 1.1 4 929 HkMr 1-5 3.3 2.5 4.6 8.4 16. 17.7 1.8 17.6 19.1 4 9291 HtMr 5-7 1.9 1.8 4.4 1.4 18.2 15.7 1.5 17.7 19.4 o6 91482 HeS 4-6 51. 25.3 17.3 4.8 1.6 8 92916 KHk 15-3.4 6.3 16.5 72. 4.8 9 91497 haas 35-6 72.6 17.7 4. 2.2 2. 1.5 1 91499 hthhk 2-4 4.2 1.4 2.3 1.1 26.2 47.3 8.5 1 915 HHk 4-643 3.1 1. 52. 31.4 3.5 13 91485 SrMr 15-3 4.3 8.3 11.8 19.5 25.6 3.5 13 91486 HkMr 3-5 2.6 1.9 3.8 7.3 15.2 18. 14.9 21.1 15.2 14 8911 H11r 2-4 3.6 1.7 2.8 8.6 19.2 3.2 15.5 11.9 6., 14 8912 SrMr 4-6 2.2 1.2 2.1 3.2 9. 16. 14.4 19.5 32.4 15 91475 HtS 4-6 35.4 18.7 18.3 14.4 1.1 3.1 17 91471 HkMr 25-4 1.5 1. 2.3 8. 19. 17.2 13.8 16.1 21.1 18 92926 hkkht 2-4 2.1.9 1.2 3. 52.6 35. 5.2 19 92922 hkkht -2 7.4 4. 3. 5. 49.2 27.7 3.7 19 92924 KHt 4-6 4. 2. 2.7 5.4 77.4 8.5 2 9292 HtMr 15-35 2.3 2.4 7.5 17.4 26.3 18.4 7.3 12. 6.4 21 91466 ehehht/li -2 29.7 24.9 8.1 2.4 14.8 11.8 8.3 21 91468 HeS 4-6 47.4 37.3 9.9 _ 2.3 2.1 1. 23 9299 HtMr 3-5 5.5 2.4 2.1 2.5 33.9 1.9 23.6 19.1 24 92912 HeS 3-5 57.9 25.1 13.3 2.6 1.1 24 92913 HtS 5-7 46.7 21.3 11.8 1.8 8.2 1.2 25 91462 HsS 4-6 43.8 23.2 23.3 7.4 2.3 26 9294 KHt 4-6 1.2 76.4 19. 3.4 27 957 ehths/li 2-4 27.5 21.3 24.9 17.8 9.5 2.7 1.3 27 9571 HaS 4-6 44.1 21.1 2.8 7.2 4.6 1.4.8 28 9296 she 2-4 46.7 37.9 14.3 -.5.6 28 9297 HsS 4-6 59.5 23. 13.6 1.3 1.8.8 3 9968 ekht -25 22.2 1.3 11.5 1.6 28. 11.4 6. 3 997 HaS 4-6 38.2 2.9 22.8 11.4 5.5 1.2 32 91448 HkMr 35-5 3.6 1.9 3.9 8.5 17.8 17.6 1.9 16.2 19.6 33 91453 HsS 1-2 36.8 42. 6.9.6 3.6 8.4 1.7 33 91455 HsS 4-6 48.1 41.3 7.5 _ 1.3 1.8 1143 12 Kivijärvmaa 2 1737 SrMr 5-2 5.7 9.8 18.6 14.4 16.1 35.4 9 243 HkMr 3-6 12.1 25.3 25.3 19.6 8.6 9.1 9 244 HtMr 6-3 4.4 2.9 7.1 11.8 18. 15.1 12.1 13.8 14.8 9 245 HtMr 3-6 5.3 4.1 8.8 13.9 24.4 16.9 9.1 6.8 1.7 11 246 HtS -2 31.1 21.2 24.6 12.9 6.7 1.5 2. 11 247 shths/li 2-4 29.5 2.2 22.7 14. 5.4 3.1 5.1 11 248 shths/li 4-6 27.3 2.1 24.4 14.3 6.2 3:1 4.6 12 1782 liss 2-4 47.2 38.1 7.8 1.1 1.9 2.1 1.8 14 1778 HaMr -2 11.6 12.1 13.5 8.1 11.6 12.2 8.7 1. 17.2 14 178 HeMr 4-6 6.7 9.6 13.6 9.9 11.7 1.2 9.8 13. 1 5.5 15 1776 HtS 2-4 35. 15.8 7.3 4.9 3.4 6..6 15 1777 HtS 4-6 32.5 27. 6..7 3.3 23.3 5.6 1.6 16 175 KHt 2-4 1. 9. 6.6 4.4 45.5 19.4 5.1 16 1751 shshht/li 4o-6 22.8 2.8 17. 11.6 24.4 3..4 18 1754 HtMr 7-3 3.3 2.4 4.1 8. 16.5 14.2 5.3 2. 26.2

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1143 12 Kivijärvmaa (jatkoa) XIII 12 13 19 179 HsS 2-4 35.9 34.9 14.4 1. 4.4 6.4 3. 19 1791 shs 4-6 36. 34.8 15.3 1.4 4. 5.8 2.7 23 1769 HkMr 2-4 3.7 1.5 2. 2.3 1.8 18.1 17.2 2.8 23.6 23 177 HkMr 4-6 3.7 3.2 4.9 8.6 17.3 16.8 11.2 14.7 19.6 32 2411 Hthr 7-3 1.2 8.9 12.1 12.3 17.8 22.3 6.1 4.8 5.5 32 2412 HtMr 3-6G 7.6 6.9 9.7 1.4 16.2 16.2 7.7 11.5 13.8 35 1758 HkMr 7-2 4.5 2.6 4.9 9.2 17.6 17.2 1. 19.1 14.9 37 2454 HkMr 5-6 11.5 23.4 34.3 19. 8.7 3.1 37 2456 HkMr 3-6 6.4 2.5 3.6 7.2 2.5 23.2 12.1 9.2 15.3 43 1714 HsS 4-6 47.3 27.5 21. 3.2.8.2 45 1723 HsS 2-4 5.5 24.5 14.9 5.7 2.3 1.2.9 4, 1724 HeS 4-6 5.2 21.1 16.5 9.1 2.5.6 46 1721 HkMr 2-4 3.3 1.8 e.6 3.1 11.8 16.8 11.9 14.6 34.1

MAATALOUDEN' TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET 1983 1984 Maataloud tutkimuskeskuks yksiköid tiedotteet 1975-1982. 48 p. KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALk M. Maataloud sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallist lajikekokeid tuloksia 1975-1982. 186 p. + 4 liitettä. SUONURMI-RASI, R. & HUOKUNA, E. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmi satoihin ja maid K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HEIMO, M. Förbättring av stallgödselns utnyttjande. Litteraturöversikt. 81 p. MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 1 p. LUSTRÖM, I. Kasvi sisältämät aineet tuholaisiorjunnassa. 26 p. HEIKINHEIMO,. Kirvoj preparointi ja määritys. 67 p. + 12 liitettä. SAARELA, I. Soklin fosforimalmi fosforilannoittea. p. 3. Humuspitoiset lannoitteet p. 14-2. YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska ländernå. 13 p. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvi lajikekokeid tuloksia vuosilta 1979-82. 21 p. KIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohrar ja kauran satoon 1-vuotiskauta 197-1979 Tikkurilassa. 54 p. ERVI, R. Maaperäkarttaselitys. ESPOO - INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydinkasvi tuottamin kasvisolukkoviljelyn avulla. 63 p ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljoj sijoituslannoitus savimailla. 35 p. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- ja suomkarjalehmi vertailu kotoisilla rehuilla. 7 p. + 13 liitettä.

4. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeid tuloksia vuosilta 1975-83. 22 p. 5 KURKI, L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tutametelmi vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla. 21 p. VUORINEN, M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeid ja kirjallisuud pohjalta. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymis tilastollin malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeid tuloksia 1978-83. 42 p. SIPPOLA, J. & SAARELA, I. Eräät maa-analyysimetelmät fosforilannoitustarpe ilmaisijoina. 2 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suom maalajeissa. 1 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Maataloud sääpalvelukokeilu kesällä 1983. 11 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, S. & MATTILA, L. Virallist lajikekokeid tuloksia 1976-1983. 22 p. + 4 liitettä. JUNNILA, S. Ympäristötekijöid vaikutus herbisidi käyttäytymise maassa. Kirjallisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljykasvi boorilannoitus. 134 p. URVAS, L. Maaperäkarttaselitys. PORI-HARJAVALTA. 28 p. + 14 liitettä. LEHTINEN, S. Avomaavihannest lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983. 62 p. + 17 liitettä.

m aa t: Organic soi ls 2111., o il. E E > m u -g 1111111111111111 U 8 Suolamaa S&in soil Ruokamullan ph ph of sutfoce Jankon p 14 ph o f subsurfoce soi! Pohjamaan ph ph of su bsoil pisteessä 12 on the aito / 2 i no Helsinki 1964 mer kinnät Ct. V) Research Ctre, o f Soil Scice, Helsinki, Finland V EEZ 22 6 1 EXXSZ*71- c'm " 2' 2. ac I 2' g 11 il p,-1 H,. -.V M. g -..,..1.2 r s : 4,6 1.? 2 -`E E.., ål e 4?i,, 2v?..!,i 12 1 '3 e 1 e,%-, -,1'," Zi H..5 ;,.,,,yå,, iz Ii7 J.1,-:,,., 1, 7.= E co rzi 11

. 41: ; 4.41 Noit 4, 45?: zg4 -trs;!: