15.12. Rakennuskoneiden, laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan ennakointi II/ Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys, rakennuskonejaosto päivämäärä: 15.12. tekijät: Markku Riihimäki ja Pekka Pajakkala
SUOMEN TALOUS AAVISTUKSEN PAREMPAAN SUUNTAAN 2 ASUNTOALOITUKSISSA SELVÄ KÄÄNNE, TOIMITILOISSA ISOJA KOHTEITA 5 RAKENNUSKONEIDEN VUOKRAUKSEN KEHITYSENNUSTE 7 RAKENNUSKONEIDEN MAAHANTUONTI 11 RAKENNUSKONEIDEN VUOKRAUS KONERYHMITTÄIN 13 RAKENNUSKONEIDEN VUOKRAUKSEN PENETRAATIO 15 RAKENNUSKONEIDEN KOKONAISKÄYTTÖ RAKENTAMISESSA 16 ENNAKOINTIMENETTELY 17
Suomen talous aavistuksen parempaan suuntaan Maailmantalous jatkaa elpymistä, mutta kasvu notkahtaa tänä vuonna 3,1 prosentiin. Kasvun piristyminen antaa odottaa edelleen. Eri alueiden talouskehitys on epäyhtenäinen. Euroopassa elpyminen on ollut hieman aiempaa nopeampaa, mutta elpyminen hidastuu vuoden lopulla. Euroalueen kasvuksi ennakoidaan noin 1,5 % v.. Yhdysvaltojen näkymiä pidetään valoisina, kasvu kiihtyi vaisun ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Kotimainen yksityinen kysyntä investoinnit ja matala korkotaso ylläpitävät Yhdysvaltain talouskasvua. Kiinan kasvu putosi jo alle 7 prosentin ja kasvun odotetaan heikkenevän asteittain lähivuosien aikana. Maailmantalouden heikomman kehityksen taustalla on erityisesti kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen alkuvuonna sekä teollisuuden tuotannon kasvun hidastuminen yleisesti. Maailmantalouden kasvu voimistuu ensi vuonna. Suomen talouden kehitys on ollut laskeva vuodesta 2012. Alkuvuoden aikana talouden supistuminen on pysähtynyt, mutta varsinaista käännettä ei ole tapahtunut. Talous ei ole saanut kiinni kunnollisesta elpymisestä ja tästä vuodesta näyttää tulevan jo neljäs perättäinen heikko vuosi. Talouden uskotaan kehittyvän hieman suotuisammin jatkossa, mutta kunnon käännepiste pysyy laveana. Talous päässee plussalle tänä vuonna (Forecon: +0,4 %). Yksityinen kulutus on ollut yleiseen taloustilanteeseen nähden yllättävänkin hyvässä kasvussa, mutta työllisyyden heikkeneminen jarruttaa loppuvuonna yksityisen kulutuksen kasvua. Yksityistä kulutusta lisää tänä vuonna asuntolainojen lyhennysvapaa, joka tuo kulutukseen lisää rahaa arviolta 0,5 mrd. euroa. Investoinnit olivat miinuksella vuosina 2013 14. Tänä vuonna ne lähtevät kasvuun, mutta koko vuosi jää vielä miinukselle. Vienti vaikuttaa positiivisesti vuonna, koska nettovienti on tällä hetkellä positiivinen. Vientiä auttaa Euron heikkeneminen ja halpa öljy. Työttömyys on kasvanut ja sen odotetaan pysyvän korkealla. Työttömyysluku nousee myös sen takia, kun piilotyöttömät palaavat työvoiman pariin. Vuosina 2016 ja 2017 talouskasvun ennakoidaan nousevan yli 1:n prosentin. Kasvun veturina on ulkomaankauppa ja investoinnit. Yksityisen kulutuksen kasvu on vielä pitkään vaimeaa. Julkinen kulutus ei kasva, koska julkista taloutta sopeutetaan ja finanssipolitiikka on kiristävää. Työttömyys on korkealla edelleen ensikin vuonna. Kuluttajien luottamusindikaattori on heikentynyt syksylllä. Kuluttajien luottamus on alle keskimääräisen tason ja vuosien 2013 14 alareunalla, vaikka onkin vahvistunut hieman marraskuussa. Luottamus on kuitenkin viime syksyn matalinta pistettä ylempänä. Kuluttajien odotukset omasta taloudesta ovat erittäin heikot. Odotukset Suomen taloudesta laskivat myös ja ovat synkät, myös odotukset työttömyyskehityksestä ovat synkät. Teollisuuden luottamus on vahvistunut hieman kesän jälkeen, mutta on selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Teollisuuden luottamus on Euroopan toiseksi heikoin. 2
Tuotannon ennustetaan kasvavan vain hieman lähikuukausien aikana. Tilauskanta on normaalia niukempi. Alkuvuoden (1 3Q) talouskasvu on lievästi plussalla (+0,1 %). Nopeaa käännöstä taloudessa ei ole odotettavissa, vaan talouskasvu alkaa jokatapauksessa hitaasti. Myös julkisen talouden sopeutuksella on merkitystä. Säästötoimet syövät kulutusta, mutta parhaimmillaan mahdolliset uudistukset lisäävät uskoa ja talouden toimeliaisuutta. 3
Ennusteita tekevät tahot ovat laskeneet hitusen vuoden BKT ennusteitaan alaspäin. Ennusteiden keskiarvo on lievästi plussan puolella. Investointien kehitys tänä vuonna on yksi tekijä, joka tuo ennusteisiin vaihtelevuutta. Myös ensi vuoden ennusteet ovat yleisemmin laskeneet. Ennusteet ovat prosentin tuntumassa vuodelle 2016. 2014 %-muutokset mrd muutos VM ETLA PT PTT AKTIA DANSKE NORDEA OP SP TAPIOLA EU EUR % 09/15* 09/15* 09/15* 09/15* 11/15* 09/15* 12/15* 08/15* 12/15* 06/15* 11/15* keskiarvot BKT 205,2-0,4 0,2 0,2 0,4 0,2 0,0 0,0-0,2-0,3-0,1 0,0 0,3 0,1 Tuonti 79,4 0,0-0,2-1,6-1,5-1,1-4,4-0,3-2,9 0,3-2,8 1,0-0,7-1,3 Vienti 77,8-0,7 0,9-1,0 0,8 1,0 0,6 1,0-1,4 0,0 0,1 1,0-0,1 0,3 Yks.kulutus 113,6 0,5 1,0 0,7 1,0 0,7 0,6 0,4 0,4 0,8 0,5 0,5 0,7 0,7 Julk.kulutus 50,9-0,2 0,2 0,0 0,0-0,3-0,1-0,2-0,2-0,2-0,1-0,1-0,1 Investoinnit 41,6-3,3-1,3-1,8-1,0-2,8-2,3-2,0-2,3-2,2-1,5-1,5-2,0-1,9 Inflaatio 1,0-0,1-0,1 0,0-0,2-0,2-0,1-0,2-0,2-0,1 0,3-0,1 Työttömyys 8,7 9,6 9,6 9,9 9,7 9,4 9,6 9,5 9,4 9,4 9,3 9,6 9,5 Vaihtotase, mrd. EUR -5,2-2,4-0,6 0,0-1,7-2,0 Kauppatase mrd. EUR -1,8 4,4 2,9 2016 %-muutokset VM ETLA PT PTT AKTIA DANSKE NORDEA OP SP TAPIOLA EU 09/15* 09/15* 09/15* 09/15* 11/15* 09/15* 12/15* 08/15* 12/15* 06/15* 11/15* keskiarvot BKT 1,3 1,0 1,2 1,1 0,5 0,8 0,5 0,8 0,7 1,0 0,7 0,9 Tuonti 3,4 2,5 1,7 3,4 1,0 2,5 2,2 2,1 3,2 2,0 2,8 2,4 Vienti 3,0 2,7 2,2 3,7 2,1 3,0 2,2 2,0 2,1 2,5 2,3 2,5 Yks.kulutus 0,8 0,4 1,1 0,5 0,3 0,4 0,3 0,8 0,6 0,5 0,5 0,6 Julk.kulutus -0,2-0,2 0,1-0,2-0,5-0,5-0,2-0,3 0,6-0,1-0,2 Investoinnit 5,4 2,8 1,5 2,5 1,2 2,5 1,6 3,0 2,7 2,0 3,1 2,6 Inflaatio 1,1 0,7 1,0 0,8 0,8 1,0 0,8 0,6 0,3 1,4 0,9 Työttömyys 9,4 9,5 9,8 10,2 9,6 10,0 10,0 9,4 9,2 9,3 9,5 9,6 Vaihtotase, mrd. EUR -2,8 0,1 0,2-1,3-0,2 Kauppatase mrd. EUR 4,9 4,1 *) ennusteen ilmestymiskuukausi/vuosi Forecon Oy 12/ Rakentajien luottamus. Rakentajien luottamuksessa on ollut selvä nousutrendi viime syksystä. Yleinen suhdannekuva ja luottamus on vahvistunut selvästi kevään jälkeen. Luottamus on vuodentakaista selvästi korkeammalla. Marraskuussa tilauskannan kuvattiin vahvistuneen, ja olevan jo tavanomaisen. 4
Asuntoaloituksissa selvä käänne, toimitiloissa isoja kohteita Uudisrakentamisen aloitukset vähenevät Foreconin mukaan kolme prosenttia tänä vuonna ja päätyvät 31,5 milj. m3:iin. Sekä asuinrakentamisen aloitukset että toimitilarakentamisen aloitukset vähenevät kuutioissa mitattuna. Asuntorakentamisen aloitukset ovat laskeneet vuodesta 2011 lähtien. Asuntoaloitusten määrä oli 25 000 asuntoa vuonna 2014. Laskusta huolimatta asuinrakentamisen määrä on edelleen kohtuullisella tasolla. Asuinrakentamisessa on kuitenkin tapahtumassa selvä käänne vuoden aikana, aloitukset nousevat 26 500 asuntoon. Kasvu tulee kerrostaloista. Kappalemäärän kasvua selittää osaltaan asuntojen keskikoon pieneneminen. Pientalojen aloitukset laskevat tänäkin vuonna. Asuntojen aloitusmäärä on hieman alhaisempi kuin mitä pitkän aikavälin tuotantotarvelaskelma osoittaa (27,000 28,000). Kerrostalorakentamisessa määrä on pysynyt hyvänä, joten kerrostalojen osuus on kasvanut. Pientalojen aloitusmäärä lähentelee 1990 luvun laman pohjalukemia. Lievän aloitusten kasvun ennakoidaan jatkuvan ensi vuonna. Asuntokauppojen määrä on pienentynyt selvästi kahtena edellisenä vuotena. Vanhojen asuntojen kauppojen määrä supistui noin 10 prosenttia vuodessa vuosina 2013 14. Asuntokauppa on piristynyt helmikuun jälkeen. Asuntokauppa on kasvanut noin 6 prosenttia alkuvuonna. Määrä on selvästi viime ja edellisvuotta isomoi, mutta ei ole vielä hyvien asuntokauppavuosien luvuissa. Myös pientalojen kauppa on kasvanut. Asuntokaupassa onkin odotettavissa maltillisen kasvun vuosi. Tämä on osaltaan kasvattanut uusien kerrostalojen aloituksia loppuvuotta kohti. Toimitilarakentamisen aloitukset vähenevät tänä vuonna, vaikka hankkeita on tullut jonkin verran lisää syksyn aikana. Yksittäiset suuret kohteet kannattelevat toimitilarakentamista. Teollisuusrakentamisesta volyymi on matalalla ja lähestulkoon puolittunut aiemmasta normaalitasosta. Taustalla on teollisuuden pidemmän aikavälin muutos ja alhainen investointihalukkuus viime vuosina. Tuotantokapasiteettia on vapaana, investointitarpeet ovat olleet vähäisiä ja tuotannossa on hyödynnetty vanhoja tiloja. Näkymä on kuitenkin parantunut. Tänä vuonna on alkanut Suomen suurimman investoinnin uuden sellutehtaan ja biojalaostamon rakentaminen Äänekoskelle. Myös suuria datakeskuksia on rakenteilla ja alkamassa. Lisäksi on käynnissä runsaasti erilaisia voimalaitoshankkeita. Liikerakentamisessa on myös kasvua, kun kaksi uutta isoa kauppakeskusta on alkamassa. Ensi vuonna rakentamisen aloitukset kasvavat 6 prosenttia. Myös asuinrakentamisessa on pitkästä aikaa kasvua (kuutioissa 2 prosenttia). Toimitilarakentamisen aloitukset lisääntyvät 1,5 miljoonaa kuutiota eli 7 prosenttia. Aloitusten kokonaismäärä päätynee 33 milj. m3:iin. Julkinen rakentaminen kasvaa selvästi. Sairaaloita on taas ensi vuodelle suunnitteilla paljon. Samoin toimistoissa, varastoissa ja liikenteeen rakennuksissa on kasvua. 5
Julkisen rakentamisen aloitukset kasvavat sairaaloiden myötä. Ensi vuodelle onkin luvassa selvä aloitusten kasvu ja aloitusten piikki. Myös useita useita kouluja aloitetaan rakentamaan. Toimitilarakentaminen on rakentamisen valopilkku ensi vuonna. Isot kohteet pääsevät kunnolla vauhtiin ja kerryttävät volyymiä ensi vuonna. Myös asuinrakentamisen rahamääräinen volyymi on kasvussa. Ensi vuonna rakentamisen kasvu onkin vahvaa ja vahvistaa kansantalouden kasvua. Talojen korjausrakentaminen kasvaa edelleen. Kasvu kuitenkin hidastuu kahden vuoden nopeammasta kasvusta. Valtion elvytystoimet näkyvät vielä tänä vuonna ja piristävät kasvua, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Rakennuskannan vanhenemisen aiheuttamat tarpeet ja modernisoinnit ovat korjausrakentamisen kasvun taustalla. Maa ja vesirakentamisen volyymi kasvoi viime vuonna, mutta muuten volyymi on ollut laskevalla uralla. Tämä ja ensi vuoden uskotaan olevan jälleen miinusmerkkinen. Sopeutustoimet pitänevät rahat niukkoina, kun Valtion ja kuntien tiukka rahoitustilanne jatkuu. Myös infran korjaus vähenee, eikä lisärahoitus sitä paljoa muuta. Öljyn hinnan lasku helpottaa ylläpitotilannetta ja ennuste on vain lievästi negatiivinen siltä osin. Rakennuskustannusindeksin mukaan rakennuskustannukset (kokonaisindeksi) olivat lokakuussa 0,4 prosenttia vuodentakaista ylempänä. Työkustannukset olivat 0,4 prosenttia vuodentakaista ylempänä ja tarvikehinnat vain 0 prosenttia. Yleinen inflaatio on tällä hetkellä noin 0,2 %. Konetyöt osaindeksin mukaan konetöiden ja telineiden hinnat olivat viime vuonna ±0, mutta ovat laskeneet loppuvuodesta lähtien selvästi (tällä hetkellä laskua 2,2 %, vuosikeskiarvo). 6
Rakennuskoneiden vuokrauksen kehitysennuste Rakennuskoneiden, laitteiden ja kaluston (tässä lyhyemmin rakennuskoneet) vuokraustoiminnan arvo oli Foreconin ennakointimallin mukaan noin 616 milj. euroa vuonna 2014, kasvua edellisvuoteen pari miljoonaa euroa (+0 %) (kiinteähintainen volyymi). Mikäli vuoden 2014 hintainflaatio on nolla tai hieman negatiivinen, kuten konetyöosaindeksi osoittaa, niin hintamuutoksella deflatoituna yritysten liikevaihdon kasvu jäisi nollaan tai hieman alle. 80 suurimman vuokrausyrityksen liikevaihto oli 0,5 % vuonna 2014. Vuokraukseen sisältyy rakennuskoneiden vuokraus talonrakentamiseen (uudis ja korjaus) sekä muille toimialoille (infra, teollisuus, palvelut, kuluttajat ja julkiset). Vuokrauksen volyymin ennakoidaan kasvavan hieman vuonna (kesäkuun ennuste oli +0 %). Ennuste on hieman positiivisempi, mutta on muuten hyvin saman perusteinen. Uudisasuntorakentamisen vuokraus on miinuksella 5 prosenttia. Kerrostalojen vuokraustoiminta laskee vielä, mutta alkaa kääntyä kasvuun. Uudistoimitilarakentamiseen menevä vuokraustoiminta on vajaan kolmen prosentin kasvussa. Suuret kasvut ovat toimisto ja liikerakentamisen sekä hallien vuokrakonekäytössä. Muu toimitila laskee. Korjausrakentamisessa käyttö lisääntyy 4 prosenttia. Muilla toimialoilla kasvu on keskimäärin reilun prosentin. Ensi vuonna vuokrauksen volyymin ennakoidaan kasvavan reilu 3 prosenttia (kesäkuun ennuste oli +4 %). Uudistalonrakentamisen vuokrakonekäyttö kasvaa paljon (+6 %). Asuinrakentamisen on 3 prosentin kasvussa, toimitilapuoli kasvaa 9 prosenttia. Kaikilla suurimmilla toimitilapuolen talotyypeillä on vahvaa kasvua, teollisuus, liike ja hoito, ja opetusalan rakentaminen. Korjausrakentamisen kasvu hidastuu 2 prosenttiin. Kasvu myös muille toimialoille vähän piristyy, lukuun ottamatta infraa. Muut toimialat kasvavat keskimäärin 2 %. Rakennuskoneiden vuokraus Arvo Kiinteähintaisen volyymin muutos 2014 2012 2013 2014 2016 milj. % % % % % Uudistalonrakentaminen 225 4 % -9 % -2 % -2 % 6 % Korjausrakentaminen 155 6 % 2 % 3 % 4 % 2 % Infra 69 1 % 4 % 1 % 2 % 0 % Teollisuus 75-2 % 0 % 0 % 0 % 3 % Palvelut 42 3 % 0 % 2 % 1 % 2 % Kuluttajat 29 2 % 1 % 1 % 2 % 3 % Julkiset 22 3 % 3 % 1 % 1 % 2 % Yhteensä 616 3 % -2 % 0 % 1 % 3 % 7
Asiakasryhmittäin vuokrauksesta yli 60 % tapahtui vuonna 2014 talonrakennustoimialalla. Muiden asiakasryhmien osuudessa on vähän myös talonrakentamisen käyttöä, koska asiakasryhmäjaottelussa on käytetty vuokraamojen asiakasluokittelua, ja ihan kaikkea rakentamisen käyttöä ei saada rakennustoimialan alle. Niinpä vuokrauksesta kaikkiaan noin lähes 70 % kohdistui talonrakentamiseen (uudis ja korjausrakentaminen). 8
Ns. muiden asiakasryhmien eli teollisuuden, palvelujen, kuluttajien (kotitaloudet) ja julkisen sektorin osuus vuokrauksesta on kolmannes. Niiden vuokrakonekäytöstä edelleen noin kolmanneksen arvioidaan olevan uudis tai korjausrakentamista, osuus vaihtelee asiakasryhmittäin. Vuokraukseen lasketaan kuuluvan kyseistä toimintaa harjoittavat erikoistuneet toimijat sekä omaksi yhtiöikseen (sisäinen vuokraus) eriytetyt toimijat. Vuokraukseen kuuluu koneiden vuokraus ilman kuljettajaa ja vuokraus käyttäjineen (siitä koneen osuus, keskimäärin kaksi kolmasosaa suoritteen arvosta). Rakennuskoneiden käyttö on suurinta infrarakentamisessa, mutta vuokrauksen osuus siellä on hyvin pieni. 9
10
Rakennuskoneiden maahantuonti Maahantuonti Koneiden maahantuonnista ja myynnistä on vaikea saada tarkkaa arviota. Yritysten keväästä täydentyneiden liikevaihtotietojen perusteella vuonna 2014 maahantuonnin arvo oli 1,1 mrd. euron luokkaa. Arvo sisältää myös vanhojen koneiden kauppaa sekä huoltoa ja muuta toimintaa. Yritysten myynnissä on konemyyntiä myös muille toimialoille, rakennuskoneet ovat vain osa em. arvosta, karkeasti arvioiden noin kolmannes puolet. Arvioitaessa koko koneiden myyntiä tulee pienkoneiden myynnin arvo vielä laskea tähän päälle, joka lienee noin 100 milj. euroa vuodessa. Koneiden myynti oli liikevaihtotietojen perusteella vuonna 2014 4 prosentin laskussa (käypähintainen arvo). Tämän vuoden maahantuonnin arvio on yrityksillä lievästi positiivinen. Arvio on +1 5 prosenttia. Yrityksen omat arviot ovat pysyneet positiivisina. Otos on toki pieni ja suunta voi vielä vaihdella tuoteryhmittäin paljon vuoden aikana. Toteutunut maahantuonti on ollut kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 4 prosentin kasvussa. Rakentamisen määrä, talouden nihkeys ja muiden toimialojen kuten kaivostoiminnan vaikeudet heijastuvat myös koneiden maahantuontiin. Koneita ostavat yritykset ovat varovaisempia investoimaan ja käyttävät vanhoja koneita niin kauan kuin pystyvät. Samaan liittyen myös käytettyjen koneiden määrä maahantuonnista kasvaa. Käytettyjen koneiden kunnon (kuten käyttötunnit) arvioidaan heikommaksi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tämän kaltainen kehitys lisää koneiden vaihtopainetta tulevaisuudessa. Ensi vuodelle odotetaan maahantuonnille selvästi kasvua. Rakennuskoneiden maahantuonti Arvo Käypähintaisen arvon muutos 2014 2012 2013 2014 2016 milj. % % % % % Maahantuonti 1 100 1 % -7 % -4 % +1 5% > +5% 11
0,5 0,4 Käytettyjen vaihtokoneiden kunto kyseisellä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen Paremmmassa kunnossa kuin vuosi sitten 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2 Kesäkuu 13 Marraskuu 13 Toukokuu 14 Marraskuu 14 Toukokuu 15 15 Keskiarvo -0,3-0,4-0,5 Heikommassa kunnossa kuin vuosi sitten 12
Rakennuskoneiden vuokraus koneryhmittäin Koneryhmien vuokrauksen arvo laskettiin aiemmin toteutetun kohdekohtaisen kyselyn tietojen perusteella. Tietoja täydennettiin toimijoiden näkemyksillä ja arvioilla vuokrauksen kohdentumisesta uudistalonrakentamiseen, korjausrakentamiseen ja muihin toimialoihin, jota vielä tarkennettiin tähän raporttiin. Lisäksi arvioitiin vuokrauksen penetraatiota koneryhmittäin. Kaikki koneryhmät ovat tänä vuonna pienessä kasvussa lukuunottamatta torninostureita. Eniten kasvua on telineet ja suojauskalustoa ryhmässä, vajaa 2 prosenttia (+1 %). Johtuu erityisesti korjausrakentamisen kasvusta. Ensi vuonna lähes kaikkien ryhmien vuokraustoiminta (kiinteähintainen) ennusteen mukaan kasvaa, kasvu vaihtelee 3 6 prosentin välillä. Suurin kasvu on ajoneuvonostureissa ja kurottajissa sekä torninostureissa. Pienintä kasvu on muissa rakennuskoneissa, alle 3 prosenttia. Rakennuskoneiden vuokraus, koneryhmittäin Arvo Muutos 2014 2012 2013 2014 2016 milj. % % % % % Ajoneuvonosturit ja kurottajat 81 3 % -5 % 3 % 0 % 5 % Henkilönostimet 97 3 % -5 % 3 % 0 % 4 % Torninosturit 22 2 % -8 % -1 % -2 % 8 % Telineet ja suojauskalusto 132 4 % 0 % 1 % 1 % 3 % Muut 285 3 % -1 % -1 % 1 % 3 % Yhteensä 616 3 % -2 % 0 % 1 % 3 % 13
14
Rakennuskoneiden vuokrauksen penetraatio Vuokrauksen osuus (penetraatio) koneiden käytön arvosta talonrakentamisessa on Foreconin arvion mukaan tällä hetkellä noin 44 45 prosenttia (ks. ao. vuokrauksen määritelmä). Vuokrauksen osuus on kasvanut lähestulkoon jatkuvasti 2000 luvulla. Vuokrauksen osuus nousi keskimääräistä ripeämmin vuosina 2007 08, mutta nousu taantui hieman vuonna 2009. Tilastokeskuksen lukujen valossa vuokrauksen penetraatio nousi taas vuosina 2011 12 keskimääräistä nopeammin. Vuonna 2013 penetraation arvellaan kehittyneen hieman hillitymmin. Vuosina 2014 ja penetraatio olisi hitusen kasvava. Myös muilla toimialoilla vuokraustoiminta on lisääntynyt, mutta sitä osuutta ei ole mahdollista erikseen määritellä. Rakennuskoneiden vuokrauksen penetraatio koneryhmittäin Talonrakentamisessa % Ajoneuvonosturit ja kurottajat 65 70 Henkilönostimet 78 82 Torninosturit 65 70 Telineet ja suojauskalusto 60 65 Muut 25 27 Yhteensä 44 15
Rakennuskoneiden kokonaiskäyttö rakentamisessa Rakennuskoneiden, laitteiden ja kaluston käytön arvo talonrakentamisessa oli Foreconin ennakointimallin mukaan noin 920 milj. euroa vuonna 2014. Kiinteähintainen volyymi pysyi edellisvuoden tasolla (vuokraus kasvoi rakentamisessa samaan aikaan samaiset +0 %). Tänä vuonna rakennuskoneiden käytön volyymi talonrakentamisessa supistuu 1 prosenttia (kesäkuun ennuste oli 3 %). Uudistalonrakentamisessa koneiden käytön volyymi laskee 3 prosenttia (kesäkuun ennuste oli 6 %), korjausrakentamisessa kasvu on vajaa 2 prosenttia (marraskuun ennuste oli 2 %). Vuonna 2016 koneiden käytön volyymi talonrakentamisessa kasvaa 3 prosenttia (kesäkuun ennuste oli 4 %). Uudisrakentamisessa volyymi kasvaa peräti 6 prosenttia, mutta korjausrakentamisen vaan 0 1 prosenttia. Vuokrauksen kasvu uudis ja korjausrakentamisessa on samaan aikaan 4,5 prosenttia. 16
Ennakointimenettely Rakennuskoneiden, laitteiden ja kaluston (tässä yhteydessä lyhyemmin myös rakennuskoneet ) käyttöä talonrakentamisessa on ennakoitu Foreconin ennakointimallilla. Ennakointimalli ottaa huomioon talojen uudisrakentamisen talotyyppikohtaiset aloitukset, korjausrakentamisen määrän vuosineljänneksittäin, rakennusajan ja koneiden käytön osuuden. Vuokraustoiminnan arvo määritellään samalla mallilla osuutena koneiden käytöstä talotyypeissä ja rakennuskoneryhmissä. Kokonaiskäytön arvo talonrakentamisessa (uudis ja korjaus) sisältää sekä vuokratun, että oman kaluston käytön. Rakennuskoneiden osuus talonrakentamisen kokonaiskustannuksista on arvioitu olevan 2 6 % riippuen rakennushankkeen tyypistä. Käytön arvo koko hankeen kustannuksista on korjausrakentamisessa uudisrakentamista pienempi, mutta vaihtelu eri korjaushankkeiden välillä on suurta. Suurinta konekäyttö on toimitilapuolen hankkeissa. Talonrakentamisen käytön arvo sisältää kiinteistöjen pohjatyöt ja normaalit piha alueiden työt. Rakennuskoneiden käyttö infrarakentamisessa on suurta. Koneiden käytön arvo on kuitenkin erittäin hankala määrittää, sen arvioidaan olevan noin 30 prosentin luokkaa koko infrarakentamisen arvosta. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta infra alalla on koneiden käytön arvoon nähden pieni. Muiden toimialojen muutoksilla on vaikutusta erityisesti rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, jonka asiakkaita rakennustoimialan lisäksi ovat mm. kauppa, teollisuus, kunnat ja yksityiset. Ne käyttävät rakennuskoneita paitsi rakennushankkeissaan, myös muussa kuin rakennustoiminnassa. Lähtökohdat ja laskentaperusteet: Tässä raportissa rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää konetyön arvon ja koneen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu) ja koneisiin liittyvät palvelut. Rakennuskoneiden käytön arvoon ei sisälly koneen mukana tehtävä työ, esimerkiksi kaivurin kuljettajan osuus. Arvo kuvaa koneen osuutta suoritteesta. Rakennuskoneissa, joissa vuokrauksen osuus on suuri, käytön arvo on laskettu vuokrauksen hinnan mukaan. 17
Rakennuskoneissa, joissa vuokrauksen osuus on pieni, käytön arvo on laskettu koneen osuutena suoritteen arvosta. Volyymi tarkoittaa eri vuosille ilman hintamuutoksia (=kiintein hinnoin) laskettua arvoa. 18
Forecon Oy Hermiankatu 6 8 D 33720 Tampere markku.riihimaki@forecon.fi, 040 704 1187