PALVELUVERKKOJEN NYKYTILASELVITYS 2018 JA SUUNNITELMA VUOSILLE

PALVELUVERKKOJEN NYKYTILASELVITYS 2018 JA SUUNNITELMA VUOSILLE 2019-2023 Koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut 24.5.2018 Koulutuslautakunta

1

Sisällys 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen pohjamateriaalit... 1 1.2 KAUPUNKISTRATEGIAN 2025 linjaukset JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET. 1 2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA... 2 2.1 Keskeiset väestörakenteen muutokset 2016 2030... 2 2.1.1 Alle kouluikäisten LASTEN määrien kehittyminen vuosina 2016 2030... 2 2.1.2 Peruskouluikäisten LASTEN määrän kehittyminen vuosina 2016 2030... 3 2.2 Palvelutarvekehitys... 5 2.2.1 Varhaiskasvatusikäisten palvelutarpeen muutos... 6 2.2.2 Peruskouluikäisten palvelutarpeen muutos... 6 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset kaupunkirakenteeseen sekä varhaiskasvatus ja perusopetuspalveluiden kehittymiseen... 8 2.3.1 MAATO, maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tavoitteet... 9 2.3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin 12 3 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion nykytila... 15 3.1 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko... 15 3.1.1 Korkalovaara-Ydinkeskusta... 17 3.1.2 Lapinrinne-Vennivaara-Ylikylä... 19 3.1.3 Rantavitikka-Viirinkangas-Alakorkalo... 21 3.1.4 Ounasvaaran alue... 22 3.1.5 Saarenkylä alue... 24 3.1.6 Aluelautakuntien alueet... 26 3.1.7 Perhepäivähoito... 29 3.1.8 Kunnallinen ja yksityinen varhaiskasvatus vuonna 2023... 29 3.2 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 30 3.3 Oppilaskehitys... 35 3.4 Oppilaskehityksen tarkastelu alueittain... 37 3.4.1 Alakemijoen alue... 37 3.4.2 Keskusta-Ounasjoki alueen oppilaskehitys... 39 3.4.3 Ounasvaaran alue... 41 3.4.4 Saarenkylän alueen oppilaskehitys... 43 3.4.5 Lukiokoulutuksen palveluverkko ja oppilasmäärän kehitys... 45 4 Talous... 46 4.1 Varhaiskasvatus... 46 4.1.1 Oma toiminta päiväkodit... 47 4.1.2 Oma toiminta perhe- ja ryhmäperhepäivähoito... 51

4.1.3 Tuet ja avustukset... 52 4.1.4 Palvelusetelit... 52 4.1.5 Oman toiminnan hintaeron kehitys palveluseteliin vuosina 2014 2017... 53 4.2 Koulutus... 55 4.2.1 Oma toiminta perusopetus... 55 4.2.2 Oma toiminta lukiokoulutus... 60

1 (63) 1 JOHDANTO Palveluverkkojen nykytilaselvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluverkon nykytilaa ja viimeaikaisia muutoksia palveluverkoissa sekä tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Selvitys on tehty syksyn 2017 tilanteen pohjalta. 1.1 SELVITYKSEN POHJAMATERIAALIT Nykytilaselvityksessä on yleiskatsaus varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluverkkojen tilasta. Analyysin pohjana on käytetty vuonna 2013 FCG Konsultointi Oy:n laatimaa palveluverkkoselvitystä sekä siihen vuosina 2014, 2015 ja 2017 tehtyjä päivityksiä. Selvityksen pohjamateriaaleina on käytetty seuraavia väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätietoja: Rovaniemen kaupungin viralliset väestötiedot Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuvat väestöennusteet Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrät ja virallisen tilastointipäivän 20.9.2017 oppilastiedot ja koulutuspalveluiden laatimat oppilasennusteet Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä. Rovaniemen kaupungin maankäytön suunnittelun asiakirjat ja kaupungin laatimat kartat Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden kokoamat taloustiedot 1.2 KAUPUNKISTRATEGIAN 2025 LINJAUKSET JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN PE- RIAATTEET Kaupunkistrategian liitteessä on määritelty sivistyspalveluiden palveluverkon järjestämisen periaatteet. Palvelut on jaoteltu keskitettyyn, alueelliseen ja lähipalveluun. Varhaiskasvatuksessa keskitettyinä palveluina järjestetään vuorohoitoa, saamelaista varhaiskasvatusta ja avointa päiväkotitoimintaa. Alueellisena palveluna järjestetään varhaiskasvatuskerhotoimintaa keskustan alueella. Koulutuspalveluissa toisen asteen koulutus, musiikkiopisto ja kuvataidekoulupalvelut järjestetään keskitettynä palveluna. Kansalaisopistopalveluita järjestetään sekä keskitettynä, alueellisena että lähipalveluna. Kaupungin keskustan alueella tuotetaan varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluita. Perusopetuspalvelut tuotetaan siten, että saavutettavuus on suurimmalla osalla alakouluissa 3 km säteellä ja yläkouluissa 5 km säteellä. Aluelautakuntien alueilla tuotetaan varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluita (ei Sodankyläntien alueella) ja perusopetuspalveluita. Palveluiden järjestämisen periaatteita on määritelty tarkemmin Rovaniemen kaupungin yleisissä lähipalveluperiaatteissa ja toimialakohtaisissa periaatteissa, Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteissa ja Perusopetuksen järjestämisperiaatteissa.

2 (63) 2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUS- OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA 2.1 KESKEISET VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSET 2016 2030 Rovaniemen kaupungin väkiluku vuoden 2016 lopussa oli 62 231 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 3 600 asukkaalla. Väestömäärän lisäys nykyiseen on lähes 7 prosenttia. Väestömäärän vuosittaisen kasvun ennustetaan olevan keskimääriin noin 260 henkeä vuodessa. Tarkasteltaessa ikäryhmittäistä väestökehitystä (taulukko 1), huomataan yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvavan voimakkaasti ja nopeasti ja viidessätoista vuodessa lähes kaksinkertaistuvan. Vuonna 2030 yli 75-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 12,4 prosenttia. Vuonna 2016 määrä oli noin 8,1 % väestöstä. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaita on jo 5017 henkilöä ja vuonna 2030 arviolta 8 150 henkilöä. Myös 65 74-vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan ja vakiintuvan lähes 7 800 henkeen. Rovaniemi 2010 2016 2020 2025 2030 0-6 4917 4902 4994 4993 4879 7-15 5946 6098 6481 6477 6398 16-19 3420 2893 2753 3073 3057 20-64 36757 37117 36198 35337 35175 65-74 4918 6204 7475 7812 7797 Yli 75 4132 5017 5348 6773 8137 Kaikki 60090 62231 63249 64465 65443 Taulukko 1. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuosille 2015 2030 (Rovaniemen kaupunki 2015) Työikäisten (20 64-vuotiaat) määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 2000 hengellä. Työikäisten osuus vuonna 2016 kaikista rovaniemeläisistä oli 64,3 % ja vuonna 2030 heidän osuutensa väestöstä ennustetaan olevan 58,4 prosenttia. Vuonna 2030 kaupungin väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan 68 (lasta tai vanhusta 100 työikäistä kohden). 2.1.1 ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN MÄÄRIEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2016 2030 Rovaniemellä oli 31.12.2016 yhteensä 608 alle 1-vuotiasta lasta. Vuoden 2017 ennakkoväestötietojen mukaan vuonna 2017 Rovaniemelle syntyi 601 lasta. Syntyvyyden ennustetaan olevan noin 700 lasta vuosittain 2020-luvun alkuvuosiin saakka, jonka jälkeen syntyvyyden ja alle 1-vuotiaiden määrän ennustetaan jäävän alle 700. Syntyvyyden ennustetaan vähitellen laskevan muutamalla lapsella vuodessa. Vuosina 2016 2030 alle kouluikäisten lasten määrien ennustetaan lukumääräisesti vaihtelevan 4 200 ja 4 300 lapsen välillä (taulukko 2). 2010 2016 2020 2025 2030 Alle 1-v. 731 608 710 693 678 1-6-v. 4186 4294 4284 4300 4201 Taulukko 2. Rovaniemeläiset 0 6-vuotiaat

3 (63) Alle kouluikäisten lasten määrän pitkän aikavälin väheneminen johtuu syntyvyyden laskusta ja ikäluokkien pienenemisestä (taulukko 3) sekä kaupungissa samaan aikaan tapahtuvasta muusta ikärakenteellisesta väestökehityksestä. Vuonna 2030 ikäluokan laskennalliseksi suuruudeksi ennustetaan 678 lasta. Käytännössä vain synnytysikäisten naisten voimakas tulomuutto voi muuttaa ennustetrendiä. Viiden vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2016* 4 294 2020 4 284-10 2025 4 300 +16 2030 4 201-99 Taulukko 3. Ennuste 1 6-vuotiaiden määrän kehittymisestä vuosina 2016 2030. *Toteutunut 31.12.2016 31.12.2016 varhaiskasvatusikäisiä lapsia (1-6-vuotiaita) oli noin 4 300 lasta. Ennusteen mukaan kyseisen ikäryhmän koko pienenee vuoteen 2020 mennessä noin 10 lapsella. Tämän jälkeen varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuosittain muutamalla lapsella, mutta vuoden 2025 jälkeen varhaiskasvatusikäisten lasten määrät alkavat vähetä. Vuosina 2025 2030 ikäryhmän koko laskee vuosittain noin 20 lapsella ja tulee ennusteen mukaan olemaan vuonna 2030 nykyisiä määriä noin sata lasta pienempi. 2.1.2 PERUSKOULUIKÄISTEN LASTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN VUOSINA 2016 2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten lukumäärä kasvaa noin kolmellasadalla lapsella vuosien 2016 2030 aikana (taulukko 4). 2010 2016 2020 2025 2030 7-15-v. 5946 6098 6481 6477 6398 Taulukko 4. Rovaniemeläiset 7 15-vuotiaat Taulukossa 5 tarkastellaan peruskouluikäisten määrän ennustettua kehitystä vuosina 2016 2030. Taulukosta voidaan havaita kyseisen ikäryhmän määrän kasvun painottuvan vahvasti vuosille 2016 2020. Vuoden 2020 jälkeen kasvu kääntyy laskuksi ja vuosien 2025 2030 ikäryhmän koon ennustetaan pienenevän lähes 80 lapsella. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15-vuotiaiden lukumäärä Ennustettu muutos ikäryhmässä 2016 6098 2020 6481 383 2025 6477-4 2030 6398-79 Taulukko 5. Rovaniemeläisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina 2016 2030 Nuorten, 16 18-vuotiaiden (eli toisen asteen koulutuksen ja lukioikäisten nuorten) määrä on notkahtanut vuodesta 2010 (2507 nuorta) vuoteen 2016 (2110 nuorta) lähes 400 nuorella (taulukko 6) 2010 2016 2020 2025 2030 16 18-v. 2507 2110 1993 2280 2189 Taulukko 6. Rovaniemeläiset 16 18-vuotiaat Vuosien 2016 ja 2020 ajan nuorten ikäryhmä pienenee noin sadalla hengellä. Vuosien 2020-2025 välillä ikäluokan koko kasvaa vastaavasti lähes 300 nuoren verran. Sen jälkeen laskua

4 (63) on vuosittain noin 20 nuoren verran. Kokonaisuudessaan 16-18-vuotiaiden määrä on ennusteen mukaan vajaan sadan nuoren verran suurempi vuonna 2030 kuin vuonna 2016. Taulukossa 7 on esitetty nuorten ikäryhmän muutokset vuosina 2016 2030. Tulee huomata, että nuorten määrien muutoksilla on vaikutusta sekä lukion että ammatillisen koulutuksen oppilasmääräkehitykseen. Viiden vuoden sykli Ennustettu 16-18-vuotiaiden lukumäärä Ennustettu muutos ikäryhmässä 2016 2110 2020 1993-117 2025 2280 287 2030 2189-91 Taulukko 7. Lukioikäisten (16 18) lukumäärän kehitys vuoden 2015 pohjatiedoilla Kaiken kaikkiaan voi todeta, että syksyllä 2015 laadittu vuoden 2014 Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuva väestöennuste ja erityisesti lasten ja nuorten ennuste, on vuonna 2013 vuosien 2010/2011 perusteella laskettua väestöennustetta maltillisempi. Esimerkiksi peruskouluikäisten ennustettu kokonaismäärä jää 500 600 lasta aikaisemmin arvioitua pienemmäksi eikä 7 000 peruskouluikäisten määrä ole tämän ennusteen mukaan lähelläkään mennä ns. rikki. Myös nuorten ennuste jää parisen sataa nuorta aikaisempaa ennustetta pienemmäksi. Tilastokeskuksen väestöennusteen julkistamisen jälkeen 2015 Rovaniemellä väestönkehitys on ennustetta hieman suurempi. Ennusteen mukaan vuonna 2016 Rovaniemellä olisi 62 142 henkeä kun toteutunut oli 62 231 henkeä (erotus +89 henkeä). Vuoden 2017 ennakkoväkiluvun mukaan 31.12.2017 väkimäärä oli 62 447, ja ennuste oli 62 436 henkeä (erotus +11 henkeä). Väestöennusteen mukaan syntyneiden määrä ei ole toteutunut ennusteen mukaisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2015 arvioitiin vuonna 2017 syntyvän 708 lasta, kun toteutunut oli noin sata lasta vähemmän, 601 lasta. Vuonna 2016 syntyi myös ennusteen mukaan noin sata lasta arvoitua vähemmän (ennuste 704 lasta ja toteutunut 599). Mikäli syntyvyys on tulevaisuudessakin arvioitua matalampi, ovat tulevat ikäluokat myös ennustetta pienempiä. Tilastokeskuksen seuraava väestöennuste julkaistaan marraskuussa 2018.

5 (63) 2.2 PALVELUTARVEKEHITYS Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tässä kuvattu palvelutarvekehitys on laskettu väestötekijöiden muutosten, yksikkökustannusten ja palveluiden käytön perusteella. Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan väestöennusteeseen 30.10.2015. Rovaniemen palvelutarpeiden kehitys myötäilee kaupungin väestökehitystä. Kuviossa 1 huomio kiinnittyy vanhusten hoidon palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden nousuun. Kuvio 1. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2014 2029 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelutarpeet laskevat kuusi prosenttia. Sekä perusopetukseen että toisen asteen koulutukseen (lukio ja ammatillinen koulutus) kohdistuva kahdek-

6 (63) san prosentin palvelutarpeen kasvu tuntuu edellä kuvattujen vanhempiin ikäryhmiin pääsääntöisesti kohdistuvien massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä. Toisen asteen koulutuksen palvelutarpeeseen ennakoidaan huomattavaa vaihtelua. Perusopetusikäisten suurempien ikäluokkien myötä opiskelijamäärät kasvavat ja tasaantuvat 2020-luvun loppuvuosina. 2.2.1 VARHAISKASVATUSIKÄISTEN PALVELUTARPEEN MUUTOS Vuodesta 2008 syntyvyys on laskenut sadalla lapsella vuositasolla. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan nykyisestä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Rovaniemellä 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen tämän ikäryhmän määrä hieman nousee ja kääntyy takaisin laskuun siten, että vuonna 2030 alle kouluikäisiä ennustetaan olevan parisen sataa lasta nykyistä vähemmän. Syksyllä 2017 kunnan kustantamassa varhaiskasvatuksessa oli 4 149 lapsesta keskimäärin 77,4 prosenttia. Nuorempia lapsia on varhaiskasvatuksessa ikäluokasta alle puolet ja esiopetusikäisistä lapsista lähes kaikki. Alla olevasta taulukosta voi havaita varhaiskasvatuksen palvelun käytön jaoteltuna iän mukaan (taulukko 8). Ikäluokasta varhaiskasvatuksessa % 1v. 2v. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. yht. 20.9.2017 38,3 67,3 77,4 87 86,1 99,4 1,7 77,4 Taulukko 8. Ikäluokasta varhaiskasvatuksessa syyskuussa 2017 Taulukkoon 9 on laadittu ennuste varhaiskasvatuksen laskennallisista palvelutarpeiden muutoksista, olettaen, että varhaiskasvatusta käyttävien lasten keskimääräinen määrä säilyisi nykyisen kaltaisena. Viiden vuoden sykli 1-6-vuotiaiden ennuste Kunnan kustantamassa Muutokset päivähoidossa 2016 4 294 3324 2020 4 284 3316-8 2025 4 300 3328 12 2030 4 201 3252-74 Taulukko 9. Ennuste 1 6-vuotiaiden määrän ja palvelutarpeen kehittymisestä vuosina 2016 2030, kun tarve laskettu 75,0 %:n käytöllä Ennusteen mukaan palvelutarpeen nettomuutos on -70 varhaiskasvatuspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Palvelutarpeen muutos on laskettu nykyisten käyttäjämäärien keskiarvon (77,4 %) mukaan. Joka tapauksessa alle kouluikäisten lasten määrään ennustetaan kääntyvän laskuun vuoden 2016 jälkeen ja oletettavasti tämän jälkeen myös varhaiskasvatuspalvelujen palvelutarve alkaa pienentyä. 2.2.2 PERUSKOULUIKÄISTEN PALVELUTARPEEN MUUTOS Perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu Rovaniemen kaupungin väestötekijöihin ja palvelutarpeeseen. Kun tarkastellaan Tilastokeskuksen vuoden 2014 tietoihin perustuvaa 7 15- vuotiaiden väestöennustetta ja Rovaniemen kaupungin perusopetuksen oppilasmääräennustetta, huomataan, että ikäryhmän ja oppilasmäärän erotus on 400 500 lasta (taulukko 10). Tämä selittyy sillä, että osa lapsista osallistuu muun kuin Rovaniemen kaupungin järjestämään perusopetukseen (Lapin yliopiston harjoittelukoulu, Steinerkoulu ja Rovaniemen kristillinen koulu). Tässä tarkastellaan kuitenkin koko ikäryhmää koskevan palvelutarpeen muutosta.

7 (63) Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15-vuotiaiden Muutokset lukumäärä 2016 6098 2020 6481 +383 2025 6477-4 2030 6398-79 Taulukko 10. Perusopetustarpeen muutos vuosina 2016 2030 Perusopetuksen palvelutarpeen nettomuutos vuosina 2016 2030 ennustetaan olevan 383 oppilaspaikkaa. Palvelutarpeen ennustetaan aluksi kasvavan, mutta kääntyvän tarkastelujakson loppupuolella vuosina 2020 2025 laskuun (vrt. kuvio 1). Palvelutarpeen ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2015 trendiin, jota voidaan käyttää tarveanalyysin pohjatietona (taulukko 11). Taulukossa on esitetty väestöennusteen mukainen 7-15-vuotiaiden rovaniemeläisten väestökehitys. Tulee huomata, että Rovaniemellä väestöennuste ja oppilasmääräennuste eivät ole aivan samat, sillä vajaat 10 prosenttia eli noin 400 500 lasta opiskelee muun opetuksen järjestäjän opetuksessa. 7-15-vuotiaiden lukumäärän ennuste 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2010 633 627 642 686 633 670 671 677 707 2016 778 767 688 680 636 646 614 640 649 2020 721 717 770 740 755 756 700 679 643 2025 719 714 710 703 682 718 717 769 745 2030 709 711 711 711 711 713 714 709 709 2010 2016 2020 2025 2030 Taulukko 11. Ennuste 7-15-vuotiaat vuosina 2010 2030

8 (63) 2.3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET KAUPUNKIRAKENTEESEEN SEKÄ VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUSPALVELUIDEN KEHITTYMISEEN Rovaniemen kaupungin taajama-aste 1.1.2015 mukaan oli 89,5 % (Tilastokeskus). Tämä tarkoittaa, että vain reilut 10 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. Rovaniemen väestö on lisääntynyt ajalla 31.12.2012 31.12.2016 yhteensä 855 asukkaalla. 0-6-vuotiaiden määrä vähentyi 212 lapsella ja 7-14-vuotiaiden määrä kasvoi 267 lapsella. Taulukossa 12. on esitetty muutokset kyseisellä aikavälillä tilastoalueittain. Ikäluokka 0-6-vuotiaat 7-14-vuotiaat Rovaniemi, koko kaupunki -212 267 Keskustatoimintojen tilastoalue 17 16 Rantaviirin tilastoalue 1-5 Ratantaus tilastoalue 43 67 Pullinpuolen tilastoalue 28-28 Ounasrinteen tilastoalue -78 64 Pöykkölän tilastoalue 3 60 Lapinrinteen tilastoalue -29-23 Karinrakan tilastoalue -30 19 Ounasmetsän tilastoalue -21 19 Koskenkylän tilastoalue -8-11 Saarenkylän tilastoalue -127 33 Ylikylän tilastoalue 59 146 Alakorkalon tilastoalue -27-5 Kaukon tilastoalue -8-20 Niesin tilastoalue -9-7 Olkkajärven tilastoalue 1 1 Lohinivan tilastoalue 6-6 Meltauksen tilastoalue -2 7 Sinetän tilastoalue -8-15 Songan tilastoalue 1-22 Hirvaan tilastoalue 19 24 Rautiosaaren tilastoalue -20-16 Muurolan tilastoalue -20-14 Jaatilan tilastoalue 2-7 Ranuantien tilastoalue -8 11 Auttin tilastoalue 3-5 Vanttauskosken tilastoalue -4-5 Oikaraisen tilastoalue -5-15 Tuntematon 9 4 Taulukko 12. Alle 15-vuotiaiden väestömuutokset tilastoalueittain 31.12.2012 31.12.2016

9 (63) Tilastoalueittain tarkasteltuna 31.12.2016 Ylikylässä oli kokonaisväestöön suhteessa eniten 0-6-vuotiaita, noin 15,5 % väestöstä. Vastaavasti Niesin tilastoalueella ainoastaan 0,9 % prosenttia väestöstä oli alle kuusivuotiaita. Alakorkalon tilastoalueella oli suhteessa alueen muuhun väestöön eniten 7-14-vuotiaita 16,9 % väestöstä. Vastaavasti Lohinivan tilastoalueella asui vähiten 7-14-vuotiaita suhteessa muuhun väestöön, vain 2,4 % väestöstä. 0-6 7-14 Rovaniemi 62231 7,9 8,8 Keskustatoimintojen tilastoalue 4573 4,4 2,7 Rantaviirin tilastoalue 6731 6,2 5,2 Ratantaus tilastoalue 8523 5,7 5,5 Pullinpuolen tilastoalue 2108 7,5 7,3 Ounasrinteen tilastoalue 2953 8,7 12,2 Pöykkölän tilastoalue 2931 11,6 12,8 Lapinrinteen tilastoalue 1440 7,7 7,8 Karinrakan tilastoalue 6182 8,0 8,4 Ounasmetsän tilastoalue 2107 5,5 7,3 Koskenkylän tilastoalue 838 10,9 14,6 Saarenkylän tilastoalue 9901 9,1 11,7 Ylikylän tilastoalue 4457 15,5 15,4 Alakorkalon tilastoalue 787 7,4 16,9 Kaukon tilastoalue 484 6,8 12,6 Niesin tilastoalue 217 0,9 3,7 Olkkajärven tilastoalue 427 5,9 5,2 Lohinivan tilastoalue 123 5,7 2,4 Meltauksen tilastoalue 469 4,3 5,3 Sinetän tilastoalue 1018 8,1 8,9 Songan tilastoalue 495 6,1 6,5 Hirvaan tilastoalue 842 13,3 12,1 Rautiosaaren tilastoalue 557 6,8 11,3 Muurolan tilastoalue 1055 6,9 8,2 Jaatilan tilastoalue 429 5,8 7,7 Ranuantien tilastoalue 581 7,2 11,5 Auttin tilastoalue 245 2,9 3,7 Vanttauskosken tilastoalue 688 4,1 6,8 Oikaraisen tilastoalue 458 6,1 9,0 Tuntematon 612 6,0 6,9 Taulukko 13. 0-6 ja 7-14 vuotiaiden osuudet koko väestöstä 31.12.2016, 0-6 ja 7-14 (%) 2.3.1 MAATO, MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMAN TAVOITTEET Rovaniemen ensimmäinen maakäytön ja asumisen toteuttamisohjelma valtuustokaudelle 2013-2016 (MAATO) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014 13. Maaton päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 25.5.2015 209. Maato on keskeinen maankäyttöä ja asumista sekä palvelutarpeita yhteen kokoava asiakirja. Maaton päivitys kuluvalle valtuustokaudelle on käynnissä ja se viedään hyväksyttäväksi keväällä 2018. Maatossa on kuvattu tulevaisuuden maankäytön päälinjat. Alla olevassa kuvassa (kuvio 2) on esitetty maaton mukaisesti vireillä olevat ja tulevaisuuden kaavoituskohteet kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaisesti. Erityisesti asumiseen keskittyviä asemakaavoja tulee Vennivaaran, Ylikylän, Koskenkylän, Vaaralan/Vartioniemen, Saarenkylän, Pöykkölän sekä keskustan alueille.

10 (63) Kuvio 2. Asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan (MAATO) Maaton mukaisesti ennakoinnissa mukana ovat pääasiassa pientaloasumista sisältävät asemakaavat. Kuvattujen asemakaavojen lisäksi keskustassa on lukuisia kerrostaloasuntohankkeita käynnissä, mutta niiden odotettavissa oleva väestörakenne ei sisällä huomattavia määriä lapsia. Tulee huomata, että Keskustan tilastoalueella 7-14-vuotitaiden määrä oli 31.12.2016 ainoastaan 2,7 % väestöstä.

11 (63) Alla olevassa taulukossa (taulukko 14.) on Maaton (Kh hyväksynyt 25.5.2015 209) mukaiset pääasiassa pientaloasumista sisältävät merkittävimmät asemakaavakohteet, niiden arvioitu väestömäärä ja maankäytön toteuttamisen aloitusvuosi. Maankäytön toteuttaminen tapahtuu useissa kohteissa useamman vuoden aikavälillä ja taulukkoon on merkitty arvioitu rakentamisen aloittamisvuosi. Osassa asemakaava kohteista kuten Koskenkylässä, Vaaralassa ja Vartioniemessä suurin osa kaavoitettavasta alueesta on yksityisten maanomistajien hallinnassa, joten asuinrakentamisen volyymia ja aikataulua on hankala arvioida etukäteen. Toteutus alkaen (infra valmis) Asuntoja (uusia) Väestöarvio Tilastoalue Ylikylä-Vennivaaran 2014 120 600 Ylikylän tilastoalue asemakaava Vennivaaran laajennus 2016 300 1000 Ylikylän tilastoalue Länsikankaan asemakaavan laajennus 2017 87 200 Ylikylän / Karirakan tilastoalue Koskenkylän asemakaava 2017-2020 180 500 Koskenkylän tilastoalue Rajavartiosto 2015 600 Ratantaus tilastoalue Rinteenkenttä 2017 25 Karinrakan tilastoalue Vaaralan asemakaava 2016 90 210 Saarenkylän tilastoalue Vartioniemen asemakaava 2017-2020 60 150 Saarenkylän tilastoalue Pöykkölän laajennus 2015 100 260 Pöykkölän tilastoalue Katajarinne 2017 57 150 Saarenkylän tilastoalue Puistolampi, Nivavaara 2017-2020 50 140 Saarenkylän tilastoalue Kolpene 2020- Ounasmetsän tilastoalue Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maankuntakaavan mukaisesti 2020- Yli 1000 Pöykkölän tilastoalue/ Kaukon tilastoalue Taulukko 14. Maaton mukaiset merkittävimmät asemakaavakohteet/pientaloalueet Uusille kaavoitetuille tai kaavoitettaville asuinalueille karkea arvio tulevaisuuden väestörakenteessa saadaan laskemalla alle kuusivuotiaiden osuus ja 7-14-vuotiaden osuus koko kaupungin väestörakenteen pohjalta sekä Vennivaaran pienalueen väestörakenteen pohjalta. Vennivaaran pienalue on kohtuullisen uutta asuinaluetta, joten on odotettavissa että uusille asuinalueille muuttaa jossakin määrin samantyyppistä väestöä kuin nykyiselle Vennivaaran pientaloalueelle. Seuraavassa taulukossa näkyy koko kaupungin väestöosuudet ikäkausittain sekä Vennivaaran pienalueen väestörakenne.

12 (63) Taulukko 15. Suhteellinen väestörakenne -6 7-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75- Rovaniemi 8,4 8,5 13,9 24,7 27,3 9,4 7,8 100,0 Vennivaara 22,0 18,8 8,2 38,8 11,7 0,4 0,1 100,0 Taulukossa 16 on laskettu alle kuusivuotiaiden määrät koko kaupungin väestöosuudella 8,4 % sekä Vennivaaran pienalueen väestöosuudella 22,0 %. Samoin 7-14-vuotiaden arvioidut määrät on laskettu koko kaupungin väestöosuudella 8,5 % väestöstä sekä Vennivaaran pienalueen 18,8 % väestöstä. Tiedot perustuvat alueiden 31.12.2014 olevaan väestörakenteeseen (lähde: Tilastokeskus) Väestöarvio 0-6-Vuotiaita Koko kaupunki: 8,4 % Vennivaara 22,0 % (lkm) 7-14-vuotiaita Koko kaupunki; 8,5 % Vennivaara: 18,8 % (lkm) 8,4 % 22,0 % 8,5 % 18,8 % Ylikylä-Vennivaaran 600 50 132 51 113 asemakaava Vennivaaran laajennus 1000 84 220 85 188 Länsikankaan asemakaavan 200 17 44 17 38 laajennus Koskenkylän asemakaava 500 42 110 43 94 Rajavartiosto 600 50 132 51 113 Rinteenkenttä 25 2 6 2 5 Vaaralan asemakaava 210 18 46 18 39 Vartioniemen asemakaava 150 13 33 13 28 Pöykkölän laajennus 260 22 57 22 49 Katajarinne 150 13 33 13 28 Puistolampi, Nivavaara 140 12 31 12 26 Kolpene Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maakuntakaavan mukaisesti yli 1000 84 220 85 188 Taulukko 16. Alle kouluikäisten määrän lisäys vuosina 2013 2020 tilastoalueittain (Lähde: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013 2016) 2.3.2 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSPALVE- LUIHIN Taulukossa 16 on kuvattuna tilastoalueittainen väestöennuste/-lisäys 0-6-vuotiaiden määrään. Kyseisen ikäryhmän ennustetaan kasvavan eniten Vennivaaran laajennuksen, Ounasrinne-Pöykkölän laajennuksen sekä Ylikylä-Vennivaaran ja Rajavartioston alueilla. Myös Koskenkylän asemakaavalla ennustetaan olevan merkittävää vaikutusta sekä alle kouluikäisten että perusopetusikäisten lukumääriin. Edellä kuvattujen alueiden väestövaikutukset ovat myös merkittävimmät, kun tarkastellaan perusopetusikäisten ennustettujen määrien lisäystä. Käytännössä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tavoitteiden mukainen toteutuminen tarkoittaa kaupungissa olevien varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelutarpeiden kasvamista näillä alueilla.

13 (63) Taulukkoon 17 on laskettu Maaton väestöennusteen pohjalta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeiden kasvuennusteet. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on laskettu nykyisen keskimääräisen käyttömäärän mukaan eli 79,4 % vastaavan ikäisten lasten määrästä ja väestökasvun prosentuaalisena pohjatietona on käytetty kahta eri suhteellista väestölaskennan prosentuaalista osuutta, koko kaupungin suhteellista 0-6-vuotiaiden määrää eli 8,4 prosenttia ja Vennivaaran alueen lapsirikkaimman alueen suhteellista määrää eli 22 prosenttia alueen kokonaisväestöstä. Perusopetuksen palvelutarpeen vaikutuksia on tarkasteltu siten, että 7-14-vuotiaiden ennustettu kokonaismäärä on jaettu yhdeksällä eli perusopetuksen vuosiluokkien lukumäärällä. Taustamuuttujina näissäkin laskelmissa on käytetty kahta eri suhteellista prosentuaalista osuutta väestöstä. 7-14-vuotiaiden suhteellinen osuus koko kaupungin väestöstä on 8,5 % ja Vennivaarassa 18,8 % kokonaisväestömäärästä. Taulukossa 17 on laskettu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman vuosittaisen peruskouluikäisen väestöennusteen toteutuminen oletuksella, että peruskouluikäiset jakautuvat tasaisesti peruskoulun jokaiselle luokka-asteelle. Taulukossa oleva luku kertoo, montako oppilasta laskennallisesti ko. alueelle arvioidaan tulevan jokaiselle perusopetuksen luokalle. Toisin sanoen, jos alueelle ennustetaan 113 peruskouluikäistä lasta, on tämä luku jaettu 9 ikäluokalla ja saatu 13 lasta.

14 (63) Väestö-arvio 0-6-Vuotiaita 7-14-vuotiaita Koko kaupunki: 8,4 % Koko kaupunki; 8,5 % Vennivaara 22,0 % (lkm) Vennivaara: 18,8 % (lkm) 8,40 22 % 8,50 18,8 % % % Ylikylä-Vennivaaran asemakaava 40 105 6 13 Vennivaaran laajennus 67 175 9 21 Länsikankaan asemakaavan laajennus 13 35 2 4 Koskenkylän asemakaava 33 87 5 10 Rajavartiosto 40 105 6 13 Rinteenkenttä 2 5 0 1 Vaaralan asemakaava 14 37 2 4 Vartioniemen asemakaava 10 26 1 3 Pöykkölän laajennus 17 45 2 5 Katajarinne 10 26 1 3 Puistolampi, Nivavaara 10 25 1 3 Kolpene 0 0 0 0 Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maakuntakaavan mukaisesti 67 175 9 21 Taulukko 17. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeen ennustettu lisäys laskettuna 79,4 % 1-6-vuotiaiden määrästä ja perusopetuksen puolella vuosiluokkakohtaisena lisäyksenä Palvelutarpeen kasvua ennustettaessa tulee kuitenkin huomioida, että osa uusien asutusalueiden väestölisäyksestä on kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tästä johtuen koko kaupungin palvelutarve ei lisäänny yllä selostetulla tavalla, vaan palvelutarpeen kehitys kokonaisuudessaan voi jäädä maltillisemmaksi. Sama lainalaisuus koskee sekä varhaiskasvatuspalveluja että perusopetuspalveluja. Väestöllisen kasvun painopiste on Vennivaara-Ylikylä alueella. Vennivaaran alueen laajennuksen ja väestöennusteen toteutuminen tarkoittaa lähes yhden luokallisen oppilasmäärän kasvua jokaiseen peruskouluikäluokkaan. Todellisuudessa alueelle muuttavien perheiden lasten määrää on mahdotonta tarkasti ennustaa ja alueen lasten ikäluokkien suuruudet tulevat vaihtelemaan. Ikäluokkakohtaista ennustetta tässä vaiheessa on mahdotonta tehdä ja perusopetuksen palvelutarpeen ennakoinnissa joudutaan arvioimaan oppilasmäärien kasvua juuri edellä kuvatuin laskennallisin keskiarvoin.

15 (63) 3 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion nykytila 3.1 VARHAISKASVATUKSEN NYKYINEN PALVELUVERKKO Varhaiskasvatuksesta annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaupunki myöntää lapselle tarpeen mukaisen varhaiskasvatuspaikan huomioiden perheen toiveet ja lapsen yksilölliset tarpeet. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Rovaniemellä esiopetusta järjestetään pääosin varhaiskasvatuspalveluiden toimesta sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa. Rovaniemen varhaiskasvatuspalvelut muodostuivat syyskuussa 2017 seuraavasti: Kunnallisia päiväkoteja 26 Kunnallisia ryhmäperhepäiväkoteja 1 Kunnallisia perhepäivähoitajia 21 Kunnallisia varhaiskasvatuskerhoja 6 Palvelusetelipäiväkoteja 23 Palveluseteliperhepäivähoitajia 1 Palveluseteliryhmäperhepäiväkoteja 1 Avoin päiväkotitoiminta 2 Syyskuussa 2017 (kuvio 3) varhaiskasvatuspalveluista 58 % järjestettiin kunnallisissa päiväkodeissa, 2,4 % perhepäivähoitona ja 3,4 % varhaiskasvatuskerhotoimintana. Varhaiskasvatuspalveluista 36,1 % järjestettiin palvelusetelipäiväkodeissa ja 0,1 % palveluseteliperhepäivähoitona. Kuvio 3. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Rovaniemellä (20.9.2017)

16 (63) Kuviossa 4 on kuvattu kunnallisten päiväkotien, perhepäivähoidon sekä varhaiskasvatuskerhojen sekä palvelusetelillä tuotetun palvelun määrien suhdetta vuosina 2014 2017. Kunnallista varhaiskasvatusta on tällä hetkellä eniten, vaikkakin perhepäivähoidon osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Palvelusetelin osuus päiväkotien osalta on kasvanut, kun taas palvelusetelillä tuotettu perhepäivähoito on pysynyt pientä vaihtelua lukuun ottamatta ennallaan. Varhaiskasvatuskerhojen kysyntä väheni hieman syksyllä 2017. Kuvio 4. Varhaiskasvatuspalvelut vuosina 2014 2017 Viime vuosina varhaiskasvatuksessa olevien osuus ikäluokasta on noussut. Vuonna 2012 0-6- vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli noin 67 %. Vuonna 2017 prosenttiosuus ikäluokista oli yli 77 %. Varhaiskasvatuskerhot eivät ole mukana vertailussa. Kuvio 5. 1-6-vuotiaista päiväkodissa tai perhepäivähoidossa vuosina 2012 2017 (%)

17 (63) Syksyllä 2017 varhaiskasvatuksessa olevista lapsista noin viidesosa oli 0-2-vuotiaita, hieman yli puolet olivat 3-5-vuotiaita, noin neljännes esiopetuksessa ja loput perhepäivähoidossa tai varhaiskasvatuskerhossa (kuvio 6). Kuvio 6. Lasten määrä palvelutarpeittain (20.9.2017) 3.1.1 KORKALOVAARA-YDINKESKUSTA Nykytilanne Taulukossa 18 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Kunnalliset päiväkodit on merkitty vihreällä pohjalla ja yksityiset päiväkodit sinisellä. Lisäksi perhepalvelukeskuksen tiloissa toimii avoin päiväkoti, jonne lapset voivat tulla yhdessä vanhempansa kanssa. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään Etelärinteen ja Vaaranlammen päiväkotien yhteydessä. Kerhot toimivat pääsääntöisesti ulkona kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Etelärinteen päiväkoti 6 Kärsii sisäilmaongelmista. Uuden päiväkodin hankesuunnittelu on aloitettu. Päiväkodissa on myös varhaiskasvatuskerhoryhmä. Kivalonpuiston päiväkoti 7 Käpymetsän päiväkoti 4 Ympärivuorokautinen yksikkö Päiväkoti Asemapäällikkö 3 Päiväkoti Reppuressu 3 Päiväkoti Sunnarborg 2 Touhula Korkalovaara 6 Touhula Vekarakumpu 3 Touhula Vekararinne 3 Pohjoissaamen kielipesä 1 Tiloja haetaan ydinkeskustan alueelta. Saamenkielinen päiväkoti 1 Tiloja haetaan ydinkeskustan alueelta.

18 (63) Teerikallion päiväkoti 4 Vaaranlammen päiväkoti 7 Päiväkoti mukana Vaaranlammen koulun tarveselvityksessä. Päiväkodissa lisäksi myös varhaiskasvatuskerhoryhmä. Taulukko 18. Korkalovaaran ja ydinkeskustan päiväkodit Alla olevassa kartassa (kuva 1.) on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä 2017. Kunnalliset päiväkodit on merkitty karttaan vihreällä ja palvelusetelipäiväkodit sinisellä. Suluissa on päiväkodin ryhmien määrä. Kuvio 7. Korkalovaaran ja ydinkeskustan päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille 2019-2023 Uusi Etelärinteen päiväkoti valmistuu Santamäelle vuonna 2020. Päiväkotiin tulee kymmenen lapsiryhmää, joista 4 ryhmää on ilta- ja viikonloppuhoitoa tarvitseville lapsille. Vanhasta kiinteistöstä luovutaan. Saamenkieliselle päiväkodille ja Pohjoissaamen kielipesälle etsitään tiloja ydinkeskustan alueelta. Yksikköjen mahdollisesti siirtyessä ydinkeskustaan, voidaan Karhuntien tilat vuokrata palvelusetelipäiväkodiksi. Vaaranlammen päiväkodin toiminta supistuu yhdellä ryhmällä erillisen tilan vuokrasopimuksen päätyttyä kesällä 2018. Päiväkoti tulee tulevaisuudessa käyttämään uuden koulun keittiö- ja ruokasalitiloja, mikäli uusi koulu rakennetaan entisen koulun paikalle. Jos koulua ei rakenneta samalle paikalle, tarvitsee päiväkoti omat keittiö- ja ruokasalitilat. Muut alueen yksiköt jatkavat ennallaan.

19 (63) Kuvio 8. Korkalovaaran ja ydinkeskustan päiväkodit vuonna 2023 Kuvio 8 täydentyy ydinkeskustan osalta myöhemmin, kun saamenkielisten yksiköiden sijainti varmistuu. Mikäli niille ei löydetä tiloja ydinkeskustasta, jatkavat ne Karhuntien kiinteistössä. 3.1.2 LAPINRINNE-VENNIVAARA-YLIKYLÄ Nykytilanne Taulukossa 19 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Lisäksi Kairatiellä toimii avoin päiväkoti, jonne lapset voivat tulla yhdessä vanhempansa kanssa. Avoimen päiväkodin yhteydessä on myös varhaiskasvatuskerhotoimintaa. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Lapinrinteen päiväkoti 5 Toimii kahdessa kiinteistössä. Sahanperän päiväkoti 6 Siirrettävä tilaelementtiratkaisu. Touhula Vekarakylä 3 Touhula Vennivaara 4 Touhula Vekaravaara 4 Ylikylän päiväkoti 4 Toimii kahdessa kiinteistössä. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Taulukko 19. Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2017 Keskusta-Ounasjoen alueella Kuviossa 9 on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä 2017.

20 (63) Kuvio 9. Lapinrinne-Vennivaara-Ylikylän alueen päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille 2019-2023 Ylikylän palvelukortteliin valmistuu uusi neliryhmäinen palvelusetelipäiväkoti arviolta vuonna 2020. Sen valmistuttua, luovutaan Lapinrinteen päiväkodin lisätilasta (kerrostalon alakerta). Ylikylän päiväkoti toimii kesästä 2019 alkaen väistötiloissa siihen saakka, kunnes uusi kahdeksanryhmäinen päiväkoti valmistuu. Päiväkodin arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2021. Sahanperän päiväkodin vuokrasopimus päättyy vuonna 2023. Tarve vuokrasopimuksen jatkamiselle arvioidaan myöhemmin palvelutarpeen mukaisesti. Tämän hetkisen arvion mukaan yksiköstä voidaan luopua Ylikylän uuden päiväkodin myötä. Alueen päiväkotien sijainnit ryhmämäärineen vuonna 2023 on kuvattu kuviossa 10.

21 (63) Kuvio 10. Lapinrinne-Vennivaara-Ylikylän alueen päiväkodit vuonna 2023 3.1.3 RANTAVITIKKA-VIIRINKANGAS-ALAKORKALO Nykytilanne Taulukossa 20 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään Rantavitikan päiväkodin yhteydessä. Kerho toimii pääsääntöisesti ulkona kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Päiväkoti Ryhmiä Päiväkoti Väinämöinen 6 Muuta huomioitavaa Rantavitikan päiväkoti 6 Esiopetus järjestetään koulun tiloissa. Päiväkodissa toimii myös varhaiskasvat Touhula Vekarakolo 3 Kotola Englantilainen leikkikoulu 3 Northern light playschool 2 Päiväkoti Esikko 2 Päiväkoti Aurelia 1 Päiväkoti Lyyra 2 Taulukko 20. Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2017 Rantavitikka-Viirinkangas-Alakorkalon alueella

22 (63) Kuviossa 11 on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä 2017. Kuvio 11. Rantavitikka-Viirinkangas-Alakorkalon alueen päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille 2019-2023 Alueella ei ole tarvetta muutoksille. Yksiköt jatkavat ennallaan. 3.1.4 OUNASVAARAN ALUE Nykytilanne Taulukossa 21 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan Poropolun päiväkodin yhteydessä sekä Ounasvaaralla ulkoleikkikerhona (Napapiirin päiväkodin alaisuudessa). Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kiekerön päiväkoti 4 Rakennuksessa sisäilmaongelmia. Korjauksia tehty siten, että päiväkoti on käytössä alueen uuden päiväkodin valmistumiseen saakka. Ounasrinteen päiväkoti 5 Tilat sijaitsevat kolmessa eri rakennuksessa. Esiopetusryhmä toimii koululla. Ounasmetsän päiväkoti 3 Pöykkölän päiväkoti 5 Rakennuksen kunto edellyttää mittavia korjauksia. Touhula Ounasvaara 4 Kaarnikkametsän päiväkoti 2 Päiväkoti Vihermetsän muksut 2 Päiväkoti Tiitiäinen 4

23 (63) Poropolun päiväkoti 5 Päiväkodin peruskorjaus- ja muutostyöt loka2017-huhti2018. Päiväkodissa myös varhaiskasvatuskerhotoimintaa. Taulukko 21. Yhteenveto päiväkodeista Ounasvaaran alueella syksyllä 2017 Kuviossa 12 on kuvattu päiväkotien sijainnit syksyllä 2017. Kuvio 12. Ounasvaaran alueen päiväkodit syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille 2019-2023 Ounasrinteelle valmistuu uusi kymmenryhmäinen päiväkoti kesällä 2019. Nykyisten Ounasrinteen päiväkodin ja Kiekerön päiväkodin toiminnat siirretään uuteen päiväkotiin ja niiden kiinteistöt poistuvat käytöstä. Ounasmetsän päiväkodin toiminta siirretään palvelusetelille syksyllä 2019. Päiväkoti Tiitäisen nykyiset tilat Poropolulta tarvitaan kunnallisen varhaiskasvatuksen käyttöön. Päiväkoti Tiitäiselle osoitetaan tontti 6-ryhmäisen päiväkodin rakentamista varten Pöykkölän nykyisen päiväkodin viereiseltä tontilta. Uuden päiväkodin rakentamisaikataulu selvitetään kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Päiväkodin valmistuttua nykyisen Pöykkölän päiväkodin toiminta lakkaa. Lisäksi Metsäruusun alueelle tulevaan palvelukortteliin varataan mahdollisuus 4-6-ryhmäisen yksityisen päiväkodin rakentamiselle.

24 (63) Kuvio 13. Ounasvaaran alueen päiväkodit vuonna 2023 3.1.5 SAARENKYLÄ ALUE Nykytilanne Taulukossa 22 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään Napapiirin päiväkodin yhteydessä. Ounasvaaran ulkoleikkikerho on hallinnollisesti osa Napapiirin päiväkotia. Kerhot toimivat pääsääntöisesti ulkona kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Päiväkoti Ryhmiä Saarenputaan päiväkoti 10 Muuta huomioitavaa Napapiirin päiväkoti 8 Toimii kahdessa eri rakennuksessa. Päiväkodissa myös neljä ulkoleikkikerhoryhmää. Naavametsän päiväkoti 4 Tilat toiminnallisesti huonot. Toiminnan jatko riippuu alueen kouluratkaisuista. Päiväkoti Hiirilimppu 3 Päiväkoti Kotola Mäkiranta 3 Päiväkoti Pikkusuutari 1 Päiväkoti Kotola Saarenkylä 8 Ryhmis Tenavatupa 1

25 (63) Taulukko 22. Päiväkodit Saarenkylän alueella syksyllä 2017 Kuvio 14. Päiväkodit Saarenkylän alueella syksyllä 2017 Suunnitelma vuosille 2019-2023 Saarenkylän palveluverkon tarveselvitys on hyväksytty koulutuslautakunnassa huhtikuussa 2017 (5.4.2017 42). Sen mukaisesti kolmen esiopetusryhmän tilat suunnitellaan Nivavaaran koulun yhteyteen. Naavametsän päiväkodin kiinteistöstä luovutaan. Syksyllä 2019 tuleva muutos huomioidaan siten, että Naavametsän päiväkodin väistötiloihin sijoitetaan kolme esiopetusryhmää. Napapiirin päiväkodin lapsiryhmiin sijoitetaan siten kaikki alle esiopetusikäiset lapset. Vuoden 2020 alusta lukien esiopetusryhmät liitetään osaksi Napapiirin päiväkotia, jolloin päiväkoti muuttuu kymmenryhmäiseksi. Erillisessä rakennuksessa olevan Napapiirin päiväkodin ryhmän tilat varataan Avoimen päiväkodin ja varhaiskasvatuskerhojen käyttöön. Varhaiskasvatuskerhoryhmät siirtyvät osaksi Avoimen päiväkodin kokonaisuutta.

26 (63) Kuvio 15. Päiväkodit Saarenkylän alueella vuonna 2023. 3.1.6 ALUELAUTAKUNTIEN ALUEET Alakemijoki Nykytilanne Taulukossa 23 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Hirvaan päiväkoti 3 Yksi ryhmistä toimii koulun tiloissa. Alakemijoen tarveselvitys valmistuu syksyllä 2018. Muurolan päiväkoti 4 Alakemijoen tarveselvitys valmistuu syksyllä 2018. Rautiosaaren päiväkoti 2 Toimii koulun tiloissa. Alakemijoen tarveselvitys valmistuu syksyllä 2018. Taulukko 23. Alakemijoen yksiköt syksyllä 2017.

27 (63) Tulevaisuus Kuvio 16. Alakemijoen alueen yksikköjen sijainnit syksyllä 2017. Alakemijoen palvelutarveselvitys on käynnissä ja valmistuu syksyllä 2018. Alueen yksikköjen sijainnit ja koot määräytyvät sen valmistuttua. Hirvaan päiväkodin osalta varaudutaan kuitenkin siirtoelementtien hankintaan siten, että kaikki päiväkodin kolme ryhmää sijoittuvat siirtoelementtipäiväkotiin syksystä 2019 alkaen. Siirtoelementti sijoitetaan Hirvaan koulun tontille. Nykyistä Hirvaan päiväkotikiinteistöä tarjotaan palveluseteliyrittäjälle. Tällä tavoin voidaan vastata paremmin alueen palveluntarpeeseen ja vapauttaa koululta nyt esiopetusryhmän käytössä olevat tilat koulun käyttöön. Taulukko 24. Yläkemijoen alueen varhaiskasvatus Ranuan suunta Yläkemijoki ja Ranuan suunta Yläkemijoki Taulukossa 24 on kuvattu alueen nykytilanne yksiköittäin. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Päiväkoti Viiriäinen 1 Toimii Yläkemijoen koulun yhteydessä. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kivitaipaleen päiväkoti 2 Toimii kahdessa rakennuksessa.

28 (63) Taulukko 25. Varhaiskasvatuspalvelut Ranuantien suunnalla Kuvio 17. Varhaiskasvatusyksikköjen sijainnit Yläkemijoella ja Ranuantien suunnassa Ala- ja Yläounasjoki Alaounasjoki Alaounasjoella toimii Päiväkoti Kullero, joka muuttaa kesällä 2018 uuteen monitoimitaloon. Päiväkodin nimeä esitetään muutettavaksi Ounasjoen päiväkodiksi. Lisäksi alueella toimii kaksi kunnallista perhepäivähoitajaa. Päiväkoti Ryh miä Muuta huomioitavaa Päiväkoti Kullero 3 Päiväkoti toimii väistötiloissa kunnes uusi monitoimitalo valmistuu 2018. Taulukko 26. Varhaiskasvatuspalvelut Alaounasjoella Yläounasjoki Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti on päätetty muutettaa Meltauksen päiväkodiksi 1.8.2018 alkaen. Esiopetus on tähän saakka järjestetty Meltauksen koululla. Päiväkodiksi muuttaminen mahdollistaa esiopetuksen järjestämisen päiväkodin lastentarhanopettajan toimesta tiiviissä yhteistyössä alkuopetuksen kanssa. Päiväkoti Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti Ryh miä Muuta huomioitavaa 1 Muuttanut uuteen monitoimitaloon maaliskuussa 2018. Muutetaan päiväkodiksi 1.8.2018 alkaen. Taulukko 27. Varhaiskasvatuspalvelut Yläounasjoella Kuvio 18. Ala- ja Yläounasjoen varhaiskasvatusyksikköjen sijainnit

29 (63) 3.1.7 PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Taulukossa 28 on perhepäivähoitajien määrä kunnallisissa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa syyskuussa 2017. Perhepäivähoito Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kunnallinen perhepäivähoito 21 Yksityinen perhepäivähoito 1 Taulukko 28. Perhepäivähoito Rovaniemellä syksyllä 2017 Lisäksi lokakuussa 2017 on aloittanut kaksi uutta yksityistä perhepäivähoitajaa. 3.1.8 KUNNALLINEN JA YKSITYINEN VARHAISKASVATUS VUONNA 2023 Suunnitelman mukaan kunnalliset yksiköt sijoittuvat pääosin koulujen yhteyteen tai niiden läheisyyteen, jolla edistetään lapsen yhtenäisen oppimispolun rakentumista ja vahvistetaan yhteistyön tekemistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Kokonaisuudessa on huomioitu tuleville vuosille suunnitteilla olevaan maksuttoman varhaiskasvatuksen vaikutukset palvelun kysyntään. Työllisyystilanteen parannuttua Rovaniemellä on yhä suurempi osa varhaiskasvatusikäisistä palvelujen piirissä. Varhaiskasvatuksen kysyntä on ollut viime aikoina suurempaa kuin tarjonta. Suunnitelmassa oletuksena on, että nykyiset palveluseteliyksiköt jatkavat toimintaansa nykyisen kokoisina. Suunnitelman mukaiset muutokset kasvattavat palvelusetelien määrää. Ryhmien määrinä tarkasteltaessa palveluseteliyksiköissä ryhmien määrä kasvaa 16 ryhmällä ja kunnallisten yksikköjen ryhmien määrä vähenee viidellä ryhmällä. Kuvio 19. Ryhmien määrät kunnallisessa ja palvelusetelissä vuosina 2017 ja 2023

30 (63) 3.2 PERUSOPETUKSEN NYKYINEN PALVELUVERKKO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävän vuonna esiopetusta. Opetus tulee järjestää kunnassa siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Rovaniemellä perusopetuksen kouluja on 23 (liite 2). Kaupungin perusopetus on jaettu neljään alueeseen. Lisäksi Lapin yliopisto ylläpitää vuosiluokkien 1 6 alakoulua, joka laajenee yhtenäiseksi peruskouluksi syksystä 2017 alkaen asteittain vuoteen 2019 mennessä (harjoittelukoulu). Steinerkoulu järjestää perusopetusta 1 9 luokille ja Rovaniemen kristillinen koulu alaluokille. Perusopetuksessa työskentelee päätoimisesti noin 450 opettajaa ja 88 koulunkäynninohjaaja. Koulujen koot vaihtelevat kahden opettajan koulusta kymmenien opettajien kouluihin. Tilastointipäivänä 20.9.2017 perusopetuksen oppilaita oli Rovaniemen kaupungin peruskouluissa 5 744 oppilasta. Lisäksi valtion harjoittelukoulussa opiskeli 375 oppilasta, Steinerkoulussa 123 oppilasta ja Rovaniemen kristillisessä koulussa 15 oppilasta. Kaupungin kouluissa vuosiluokilla 1-6 oppilaita oli 3 683 ja vuosiluokilla 7-10 oppilaita oli 2061. Lukuvuoden 2017-2018 koulukohtaiset oppilasmäärät on esitetty taulukossa 29. Perusopetuksen palveluverkkoa on käsitelty ja suunniteltu koulualueittain. Perusopetuksen järjestämisen tavoitteeksi on asetettu vuosiluokkien 1-9 yhtenäisten peruskoulujen muodostaminen silloin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Kylissä tarjotaan 1-6 vuosiluokkien perusopetusta. Kaupunkistrategian 2025 mukaan palveluverkko suunnitellaan vastaamaan palvelutarpeita toimintaympäristön muutokset kokonaisvaltaisesti huomioiden. Muutoksia palveluverkkoon pyritään tekemään palvelukysynnän eli oppilasmäärän muuttuessa. Palvelun sisältö ja tarve ratkaisee, toteutetaanko se lähi-, alueellisena-, keskitettynä, liikkuvana vai sähköisenä/virtuaalisena palveluna. Koulukiinteistöjen tilaa käsitellään palveluverkkoselvityksissä. Palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttava tekijä on maankäytön ja asutuksen kehittyminen sekä kaupungin sisäinen ja ulkoa tuleva muutto. Palveluverkon laajuuteen vaikuttavat lisäksi kaupungin kantokyky ja taloudellinen tilanne sekä kiinteistöjen kunto. Palveluverkon tulee kyetä joustamaan ja siihen voidaan joutua tekemään toimintaympäristön muuttuessa muutoksia nopeallakin aikataululla. Tällöin koulujen yhteyteen on tarkoituksenmukaista sijoittaa esimerkiksi päivähoito-, kirjastoja nuorisopalveluja. Tavoitteena on myös kehittää monitoimitalojen rinnalla johtamisen organisointia siten, että eri palveluilla voi olla yksi esimies. Palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida, että kaupungin hallintosääntöön on kirjattu aluelautakuntien päätösvalta oman alueensa palveluverkkoratkaisuihin liittyen. Toimialalautakunta käy neuvotteluja aluelautakuntien kanssa investointiratkaisuissa, jotka osaltaan liittyvät myös palveluiden järjestämiseen ja palveluverkkoratkaisuihin.

31 (63) 1.luokka 2.luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka 7.luokka 8.luokka 9.luokka 10.luokka Por opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. Yleis.opp. Erit. opp yl.op. eo Ryhm. keskik. Alakorkalon koulu 7 1 19 1 11 0 14 1 17 1 15 1 83 5 17,6 josta erityisen tuen opp. 0 1 0 2 1 1 5 Hirvaan koulu 9 1 15 1 19 1 12 1 12 0 9 1 76 5 15,2 josta erityisen tuen opp. 0 0 0 0 1 0 1 Muurolan peruskoulu 17 1 22 1 13 1 25 1 17 1 13 1 52 2 44 2 48 3 251 13 21,2 josta erityisen tuen opp. 2 2 2 2 4 2 5 3 3 25 - eo:n pienryhmissä 0 Rantavitikan peruskoulu 37 2 29 2 41 2 36 2 26 1 23 1 69 3 61 3 75 3 397 19 2 22,9 josta erityisen tuen opp. 3 7 3 5 3 4 6 5 3 39 - eo:n pienryhmissä 1 1 2 2 2 3 1 2 2 16 Rautiosaaren koulu 8 0 9 1 12 0 6 1 11 0 8 1 1 1 56 3 20,3 josta erityisen tuen opp. 1 0 1 0 0 1 1 1 5 Viirinkankaan koulu 23 1 19 1 21 1 19 1 16 1 16 1 114 6 19,0 josta erityisen tuen opp. 1 1 2 Korkalovaaran koulu 45 2 42 3 34 2 32 2 39 2 40 2 129 6 170 7 182 8 713 34 22,1 josta erityisen tuen opp. 0 2 0 0 3 0 16 8 9 38 - eo:n pienryhmissä 0 Meltauksen koulu 3 0 4 1 5 0 2 0 1 0 5 1 20 2 10,0 josta erityisen tuen opp. 0 0 0 0 0 0 0 Nivankylän koulu 9 0 6 1 9 0 14 1 5 0 8 1 51 3 17,0 josta erityisen tuen opp. 0 0 0 0 1 0 1 Ounasjoen peruskoulu 20 1 16 1 13 0 11 1 19 1 12 1 28 1 41 2 42 2 202 10 20,8 josta erityisen tuen opp. 0 0 0 0 2 0 1 1 2 6 Vaaranlammen koulu 61 3 83 4 58 3 50 3 52 3 46 2 350 18 1 20,5 josta erityisen tuen opp. 3 4 6 3 1 2 19 - eo:n pienryhmissä 2 4 6 Ylikylän koulu 93 4 82 4 81 4 74 4 61 3 76 3 467 22 22,2 josta erityisen tuen opp. 3 4 2 4 3 6 22 - eo:n pienryhmissä 0 Kaukon koulu 6 0 5 1 7 0 6 1 5 0 5 1 34 3 11,7 josta erityisen tuen opp. 1 0 0 0 0 0 1 Koskenkylän koulu 23 1 20 1 23 1 21 1 14 1 16 1 117 6 19,8 josta erityisen tuen opp. 0 0 1 1 0 0 2 Ounasrinteen koulu 85 4 90 4 94 4 66 3 84 4 68 3 63 3 550 25 23,6 - erityinentuki 6 5 9 8 5 4 3 40 - eo:n pienryhmissä 2 3 2 7 1 Ounasvaaran peruskoulu 46 2 59 3 61 3 47 2 52 3 43 2 95 4 132 6 132 6 667 31 22,2 josta erityisen tuen opp. 0 0 1 0 1 0 4 7 9 22 - eo:n pienryhmissä 0 Taipaleen koulu 7 0 10 1 6 0 3 1 10 0 9 1 45 3 16,3 josta erityisen tuen opp. 0 0 0 1 2 1 4 Napapiirin yläaste 139 6 149 7 170 8 13 1 471 22 2 22,6 josta erityisen tuen opp. 7 9 10 26 - eo:n pienryhmissä 4 9 4 17 2 Nivavaaran koulu 68 3 67 3 47 2 51 2 45 2 48 2 4 1 3 334 14 3 26,4 josta erityisen tuen opp. 5 4 3 1 7 8 4 1 3 36 - eo:n pienryhmissä 4 1 1 2 4 4 1 2 19 3 Saaren koulu 47 2 44 2 70 3 48 2 54 2 48 2 311 13 24,6 josta erityisen tuen opp. 2 0 1 0 2 4 9 - eo:n pienryhmissä 0 Syväsenvaaran koulu 48 2 52 2 45 2 49 2 52 2 37 2 283 12 2 24,8 josta erityisen tuen opp. 0 5 0 4 3 2 14 - eo:n pienryhmissä 3 5 2 3 2 15 2 Vikajärven koulu 4 0 3 1 3 0,0 6 0 1 0 2 1 19 2 9,5 josta erityisen tuen opp. 0 0 0 0 0 0 0 Yläkemijoen koulu 7 10 1 8 10 1 7 7 1 10 1 9 1 6 1 74 6 12,3 Taulukko 29. Rovaniemen perusopetuksen oppilasmäärien jakautuminen 20.9.2017

32 (63) Taulukossa 30 on esitetty Lapin yliopiston harjoittelukoulun, Steinerkoulun ja Rovaniemen kristillisen koulun oppilasmäärät. 1, luok ka opp. 2. luok ka ry h. opp. 3 luok ka ry h. opp. 4. luok ka ry h. opp. 5. luok ka ry h. opp. 6. luok ka ry h. opp. 7.luok ka ry h. opp. 8.luok ka ry h. opp. 9.luok ka ry h. opp. ry h. Harjoittelukoulu 56 3 64 3 63 3 67 3 60 3 65 3 56 3 0 0 431 21 20,5 Rovaniemen steinerkoulu 10 1 11 1 19 1 21 1 14 1 12 1 19 1 9 1 8 1 123 9 13,7 Kristillinen koulu 0 0 7 3 5 2 15 2 7,5 Taulukko 30. Harjoittelukoulun, Steinerkoulun ja kristillisen koulun oppilasmäärät lv. 2017-2018 Koulujen sijainnit on esitetty seuraavissa kartoissa (kuviot 19-23): Kuvio 20. Suurkeskustan alue

33 (63) Kuvio 21. Keskusta-Ounasjoki alue Kuvio 22. Alakemijoen alue

34 (63) Kuvio 23. Ounasvaaran alue Kuvio 24. Saarenkylän alue

35 (63) 3.3 OPPILASKEHITYS Rovaniemen kaupungin perusopetuksen kokonaisoppilasmäärät laskivat vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen kokonaisoppilasmäärä lähti nousemaan. Koko tarkastelujakson ajan oppilasennusteet ovat edellisvuotta positiivisempia, tosin ennustejakson loppupuolella määrät ovat tulevia neljää vuotta maltillisimpia (taulukko 31). Tässä ennusteessa ovat mukana vain Rovaniemen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa opiskelevat lapset ja nuoret. Tilastointipäivä 20.09. 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Luokat 1-6 3460 3579 3725 3813 3974 4037 4078 3985 3829 3683 Luokat 7-10 1990 1972 1910 1880 1701 1689 1752 1876 1985 2061 Yhteensä 1-10 5450 5551 5635 5693 5675 5726 5830 5861 5814 5744 Muutos ed. vuoteen 101 84 58-18 51 104 31-47 -70 Taulukko 31. Oppilaskehitys vuosina 2014 ja 2023 ja muutos edelliseen lukuvuoteen (Lähde: Rovaniemen kaupunki) Rovaniemen kaupungin laatimien oppilasennusteiden mukaan vuonna 2023 oppilaita ennustetaan olevan 51 lasta kuluvaa lukuvuotta 2017-2018 enemmän. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät kasvavat vuoteen 2020 asti. Vuodesta 2020 vuoteen 2023 alakoululaisten määrän arvioidaan laskevan liki 400 oppilaalla. Vastaavasti vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärän pieneneminen vuoteen 2019 saakka johtuu siitä, että ennusteessa on huomioitu harjoittelukoulun arvioitu vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä vuosina 2017 2019. Koulunsa aloittavien määrät vaihtelevat vuosittain melko paljon. Kaupungin laatimasta oppilasennusteesta voi nähdä, että koko kaupungin ensimmäisen luokan oppilasmäärät vaihtelevat 632 ekaluokkalaisesta 777 oppilaaseen. Vastaavasti tarkasteluvuosina perusopetuksensa päättävien nuorten ikäluokat ovat pienemmät kuin koulunsa aloittavien ikäryhmä. 9.luokkalaisten ikäluokka pysyy kohtuullisen tasaisena aina vuoteen 2023-2024 saakka. (taulukko 32). 2017-2018- 2019-2020- 2021-2022- 2023-2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 1.luokkalaisia 730 777 719 706 662 632 599 9.luokkalaisia 652 610 654 621 658 665 743 Erotus 78 167 65 85 4-33 -144 Taulukko 32. Rovaniemeläiset 1. luokan ja 9. luokan oppilaat sekä lukumäärän erotus Harjoittelukoulu on vuosiluokkien 1 6 koulu, joten todellisuudessa Rovaniemen kaupungin kouluissa koulunsa aloittavia lapsia on vuosittain noin 60 vähemmän (kuvio 24). Harjoittelukoulussa on yläkoulu syksystä 2017 alkaen, joten oppilaita siirtyy sinne 60-65 vuosittain 7. vuosiluokalta lähtien.

36 (63) 1000 800 600 400 200 0 674 730 717 777 661 719 706 639 662 587 632 551 599 528 kaupunki kaupunki ja harjoittelukoulu Kuvio 25. Koulunsa aloittavat kaupungin vain kaupungin kouluissa ja kaupungin kouluissa ja harjoittelukoulussa lukuvuosina 2016-2017 - 2022-2023 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 2021-22 2022-23 2023-24 652 610 654 621 658 665 743-42 44-33 37 7 78 Taulukko 33. Vuosiluokan 9. oppilasennuste ja muutos edelliseen lukuvuoteen Pitkän aikavälin ennusteen perusteella voidaan todeta perusopetuksen oppilasmäärissä olevan vuosiluokittaista vaihtelua. Perusopetuksensa päättävien määrät vaihtelevat 610 oppilaasta 775 oppilaaseen. Vaihtelua on siis 165 oppilaan verran (kuvio 25). Nykyisten päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten suuret ikäluokat näkyvät vuoden 2023 jälkeen yli 700 perusopetuksensa päättävän oppilaan suurina ryhminä. Kaavion otsikko 1000 800 600 400 200 0 652 610 654 621 658 743 744 770 729 775 722 705 661 633 Kuvio 26. Peruskoulunsa päättävien lukumäärät 2017-2032

37 (63) 3.4 OPPILASKEHITYKSEN TARKASTELU ALUEITTAIN Rovaniemellä peruskoulut on jaettu alueellisesti neljään: Alakemijoen alueeseen, Ounasvaaran alueeseen, Keskusta-Ounasjoen alueeseen ja Saarenkylän alueeseen. 3.4.1 ALAKEMIJOEN ALUE Alakemijoen palveluverkkoa koskeva selvitystyö on meneillään ja siinä käsitellään kaikkien alueen koulujen asema, tulevaisuus ja kiinteistöt. Kouluverkkotarkastelu on tarkoitus viedä päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Alakemijoen alueella on yhdistetty Muurolan yläaste ja alakoulu 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Muita merkittäviä muutoksia ei ole tehty. Rantavitikan peruskoulu Koululla toimii 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu. Lapin yliopiston harjoittelukoulu laajenee 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi syksyllä 2017 alkaen 7. vuosiluokalta ja edeten yläkoulun osalta 9. vuosiluokkaan saakka vuoteen 2019 mennessä, joten Rantavitikan koulu muuttuu 7-9 luokkien osalta ainakin väliaikaisesti kaksisarjaiseksi. Viirinkankaan koulu Koululla toimii yksisarjainen 1-6 luokkien koulu. Lähitulevaisuudessa koululle on suunnitteilla peruskorjaus. Alakorkalon koulu Koulu toimii yksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Koulu siirtyy lukuvuoden 2018-2019 alusta lukien väistötiloihin öljyvahingon korjauksen ajaksi. Rautiosaaren koulu Koulu toimii kolmiopettajaisena yhdysluokkien kouluna. Varhaiskasvatuksen yksikkö toimii koulun kanssa samoissa tiloissa. Hirvaan koulu Koulu toimii viisiopettajaisena 1-6 luokkien kouluna. Toiminnan kehittämiseksi koululla tarvitaan tiloihin liittyviä muutostöitä. Muurolan peruskoulu Koulu toimii 1-9 luokkien yhtenäisenä peruskouluna. Koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Tällä hetkellä alueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on noin 972 lasta (taulukko 27). 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1-6 lk. 623 670 671 670 646 633 629 7-9 lk. 349 312 304 291 321 338 332 Yht. 972 982 975 961 967 971 961 Taulukko 34. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste

38 (63) Alakemijoen alueen perusopetuksen oppilasmäärä pyörii vajaassa tuhannessa oppilaassa koko tarkastelujakson ajan. Eniten oppilaita on lukuvuonna 2018 2019, jolloin oppilaita on lähes tuhat. Tulevina vuosina oppilasmäärä hieman pienenee nykyisestä yläluokilla, koska vuonna 2017 aloittava Harjoittelukoulun yläkoulu ottaa osan oppilaista. Alakemijoen alueen 1-6 vuosiluokkien koulujen oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2020 saakka (kuvio 15). Oppilasmäärä vaihtelee 623 ja 671 välillä. Vuoden 2020 jälkeen oppilasmäärän ennustetaan palautuvan lähes vuoden 2017 tasolle. Kaavion otsikko 800 700 600 500 400 300 200 100 0 623 670 671 670 646 633 629 Kuvio 27. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 1 6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä laskee vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen se kääntyy nousuun ja palautuu lähes nykyiseen määrään (kuvio 27). Enimmillään vuosiluokkien 7-9 oppilaita on kuluvana lukuvuotena (349) ja alimmillaan oppilasmäärä on kymmeniä oppilaita pienempi eli 291 oppilasta lukuvuonna 2020 2021. Muutaman vuoden aikana oppilasmäärä laskee 58 oppilaalla, joka laskennallisesti tarkoittaa kahta luokallista oppilaita. 400 350 349 312 304 291 321 338 332 300 250 200 150 100 50 0 Kuvio 28. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa ei ole asetettu tavoitteita, jotka vaikuttaisivat Alakemijoen alueen väestökasvuun merkittävästi.

39 (63) 3.4.2 KESKUSTA-OUNASJOKI ALUEEN OPPILASKEHITYS Alueen kouluille on jo tehty merkittäviä palveluverkkoratkaisuja ja lisäksi palvelukysynnän kasvun vuoksi on tarve tehdä uusia palveluverkkoratkaisuja. Alueen palveluverkkoon vaikuttavat Lapin yliopiston harjoittelukoulun laajeneminen 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Hanke helpottaa Keskusta-Ounasjoen alueen palveluverkkoratkaisua siten, että yläkoulun 7-9 luokkien lisätarve vähenee nykyiseen verrattuna. Tällöin Korkalovaaran peruskoulussa 1-9 luokkien määrä vähenee ja tilalle voidaan tarvittaessa ottaa 1-6 luokkia. Meltauksen koulu Meltauksen koulu on aloittanut toimintansa uudessa monitoimitalossa kevään 2018 aikana. Ounasjoen peruskoulu Koulun osalta on tehty tarveselvitys ja päätös 28.5.2015, jonka mukaisesti Ounasjoen peruskoulu rakennetaan 1-2 -sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Lisäksi koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Rakennus valmistuu kesällä 2018. Koulu aloittaa toimintansa uuden monitoimitalon tiloiss lukuvuoden 2018-2019 alussa. Nivankylän koulu Koululla toimii tällä hetkellä kolmiopettajainen yhdysluokkien koulu. Lautakunnalla ei ole vireillä merkittäviä muutoksia koulua koskien ja koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Ylikylän koulu Koulun osalta on voimassa lautakunnan päätös, jonka mukaan koulun toiminta laajenee 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Ylikylän uuden monitoimitalon suunnittelu on meneillään. Vaaranlammen koulu Koulu jatkaa nykyisellä rakenteella. Sisätilaongelmien vuoksi koulun toiminta on siirtynyt väistötiloihin Kairatielle vuoden 2017 alusta alkaen. Vaaranlammen koulun tulevaisuus ratkaistaan vuoden 2018 aikana. Korkalovaaran peruskoulu Koulu jatkaa nykyisessä laajuudessa, mutta yläluokkien (7-9) määrä vähenee, kun syksystä 2017 alkaen osa alakoulun päättävistä oppilaista siirtyy yläluokille Harjoittelukouluun. Vaihtoehtoisesti alaluokkien (1-6) määrää on mahdollista kasvattaa. Korkalovaaran yläasteelle siirtyvät Korkalovaaran ala-asteen oppilaat, sekä Vaaranlammen ja osa Ylikylän koulun oppilaista sekä puolet Harjoittelukoulun oppilaista. Ounasjoen koulussa jatkavat Nivankylän, Sinetän ja Meltauksen oppilaat sekä Ylikylän koulun oppilaista osa. Tällä hetkellä alueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on noin 1 817 lasta (taulukko 35). Luku sisältää Rantavitikan kouluun 7 vuosiluokalle siirtyneet harjoittelukoulun oppilaat yläkoulun osalta. Oppilasmäärän ennustetaan nousevan melko nopeasti yli 2 000 ja tarkastelujakson viimeisenä vuonna saavuttavan jo lähes 2 100 oppilaan rajan. 2017-2018 2018-19 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2021-2023 2023-2024 1-6 lk. 1211 1272 1345 1399 1426 1404 1358 7-9 lk. 606 572 534 547 560 616 664 Yht. 1817 1844 1879 1946 1986 2020 2022 Taulukko 35. Keskusta-Ounasjoen alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Keskusta-Ounasjoki alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä on koko tarkastelujakson ajan voimakkaasti kasvava (kuvio 28). Alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärän ennustetaan kasva-

40 (63) van nykyisestä 1 200 oppilaasta noin 1 430 oppilaaseen. Käytännössä tämä tarkoittaa 3-sarjaisen koulun oppilasmäärää. Tulee toki huomata, että oppilaat sijoittuvat alueen eri kouluihin, mutta epätasaisesti. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1211 1272 1345 1399 1426 1404 1358 Kuvio 29. Keskusta-Ounasjoki alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä on muutaman vuoden hieman matalampi kuin kuluvana lukuvuotena (kuvio 29). Alakouluikäisten lasten suurien ikäluokkien vaikutus alkaa näkyä vuoden 2020 tienoilla, jolloin Keskusta-Ounasjoki alueella vuosilukkien 7-9 oppilasmäärä lähtee voimakkaaseen nousuun, mutta osa näistä oppilaista menee Harjoittelukouluun, joten vaikutus ei juuri näy kaupungin tilastossa. 700 600 500 400 300 200 100 0 606 Kaavion otsikko 572 534 547 560 616 664 Kuvio 30. Keskusta-Ounasjoen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Keskusta-Ounasjoki alueille keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Paineet muodostuvat erityisesti Ylikylän ja Vennivaaran sekä Rajavartioston alueilta ja kohdistuvat sekä päivähoitoon että perusopetukseen. Enimmillään perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Keskusta-Ounasjoen alueella on laskennallisesti 200 perusopetuspaikan verran. Luokka-astetta kohden tämä tekisi noin 20-25 oppilasta. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %).

41 (63) 3.4.3 OUNASVAARAN ALUE Alueella on jo tehty merkittävät palveluverkkoratkaisut. Ounasvaaran peruskoulu Katajarannan koulu sekä Ounasvaaran yläaste on yhdistetty Ounasvaaran 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Ounasvaaran peruskoulussa on tehty laaja remontti. Ilmanvaihtokorjausksia tehdään edelleen. Ounasrinteen monitoimitalon valmistuttua Ounasvaaran kaikki toiminta siirtyy samaan kiinteistöön. Ounasrinteen koulu Ounasrinteen koulusta muodostuu 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu. Ounasrinteen monitoimitalon rakentaminen on valmistunut ja koulu päässyt muuttamaan uusiin tiloihin syyslukukauden 2016 lopulla. Monitoimitalossa toimii perusopetuksen lisäksi myös nuorisopalvelut, kirjastopalvelut sekä varhaiskasvatuksen palvelut. Uuden koulun valmistuttua Ounasrinteen alueen oppilaat jatkavat yläkoulun 7-9 luokat omassa koulussa eivätkä siirry Ounasvaaran peruskouluun. Yläasteen rakentuminen on alkanut lukuvuoden 2017-2018 alusta lukien. Kaukon koulu Koulun osalta ei ole voimassa olevia toimenpide-esityksiä. Oppilasmääräennuste on laskeva. Koskenkylän koulu Koulu toimii tällä hetkellä yksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna, johon talousarviopäätöksen mukaisesti on yhdistetty syksyllä 2016 Oikaraisen koulun oppilaat. Tällä hetkellä alueen oppilasmäärä on 1 327 oppilasta (taulukko 36). Määrät ovat hienoisessa nousussa ja vuosikymmenen lopussa korkeimmillaan, reilut 150 oppilasta nykyistä enemmän (vrt. lv. 2019-2020 oppilaita 1 480.) Tämän jälkeen oppilasmäärä kääntyy laskuun, mutta pysynee nykyistä suurempana. 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1-6 lk. 991 1029 1034 1056 1003 934 908 7-9 lk. 422 431 464 449 499 518 542 Yht. 1413 1460 1498 1505 1502 1452 1450 Taulukko 36. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Ounasvaaran koulujen asuinalueille kohdistuu vuosina 2015 2020 maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toimenpiteitä, kuten Pöykkölän alueen laajennukset, jotka valmistunevat vuosina 2015 2020. Alueiden laajentumisella on positiivisia vaikutuksia alueen peruskouluikäisten lasten kokonaismääriin. Ounasvaaran alueella on tällä hetkellä 991 vuosiluokkien 1-6 oppilasta (kuvio 30). Alueen koulujen oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2020 saakka.

42 (63) Kaavion otsikko 1200 1000 800 600 400 200 0 991 1029 1034 1056 1003 934 908 Kuvio 31. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä nousee 120 vuoteen 2023 mennessä (kuvio 31). 600 500 400 300 200 100 0 Kaavion otsikko 499 518 464 422 431 449 542 Kuvio 32. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Ounasvaaran alueelle keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Paineet muodostuvat erityisesti Koskenkylän, Pöykkölän ja Ounasrinteen alueilta ja ne kohdistuvat sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Enimmillään perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Ounasvaaran alueella on laskennallisesti 100 perusopetuspaikan verran. Luokka-astetta kohden tämä tekisi 11-15 oppilasta. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain noin 35 perusopetuspaikkaa. Luokkaastetta kohden tämä tekee keskimäärin 4 oppilasta.

43 (63) 3.4.4 SAARENKYLÄN ALUEEN OPPILASKEHITYS Saaren alueelle on tarveselvityksen mukaisesti suunniteltu muutoksia perusopetuksen järjestelyissä. Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitys on käsitelty koulutuslautakunnassa, mutta kaupunginhallitus on käyttänyt asiaan otto-oikeutta. Asian käsittely on vielä kesken. Syväsenvaaran koulu Koululle on tehty kuntotutkimus, jonka mukaan koulurakennus alkaa olla elinkaarensa päässä. Syväsenvaaran koulu on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Nivavaaran koulu Koulu toimii nykyään kaksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Lisäksi koululla toimii useita erityisen tuen luokkia. Nivavaaran koulu on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Saaren koulu Koulu toimii tällä hetkellä kaksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Saaren koulu on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Napapiirin yläaste Koulu toimii tällä hetkellä yläasteena. Napapiirin yläaste on osa Saarenkylän alueen palveluverkkoselvitystä. Yläkemijoen yhtenäinen peruskoulu Koulu toimii 1-9 yhtenäisenä peruskouluna. Vaikka oppilasennusteen mukaisesti koulun oppilasmäärä on laskussa, koulu jatkaa toimintaansa 1-9 luokkien yhtenäisenä peruskouluna. Tällä hetkellä alueen oppilasmäärä on 1484 oppilasta (taulukko 30). Määrät ovat laskussa, koska Ounasvaaran peruskoulu alkaa vuodesta 2017 alkaen ottaa Koskenkylän koululta yläkouluun siirtyvät oppilaat, joiden joukossa ovat myös vuonna 2016 lakkautetut Oikaraisen koulun entiset oppilaat. Alaluokkalaisten osalta oppilasmääräennuste alueella on myös laskeva. Oppilasmäärän lasku jatkuu ja 2020-luvulle siirryttäessä pysähtynee noin 1 310 oppilaaseen, noin 170 oppilasta nykyistä vähemmän. 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1-6 lk. 988 1003 987 953 910 858 788 7-9 lk. 496 449 450 465 496 513 523 Yht. 1484 1452 1437 1418 1406 1372 1311 Taulukko 37. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä on tarkastelujakson aikana vaihteleva (kuvio 32). Vuoteen 2018 oppilasmäärä nousee, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun. Lukuvuonna 2023 2024 oppilaita ennustetaan olevan 200 vähemmän kuin tänä lukuvuonna.

44 (63) 1200 1000 800 600 400 200 0 Kaavion otsikko 988 1003 987 953 910 858 788 Kuvio 33. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Saarenkylän alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät laskevat vuoteen 2019 asti, jolloin oppilaita on 46 vähemmän kuin tällä hetkellä. Oppilasmäärät kääntyvät nousuun ja vuonna 2022 oppilaita on jälleen yli viisisataa. (Kuvio 33). Kaavion otsikko 600 500 400 300 200 100 0 496 449 450 465 496 513 523 Kuvio 34. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Saaren alueelle joitakin maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Suurempia kaavoitushankkeita pienempiä paineita muodostuvat erityisesti Vaaralan, Puistolammen ja Nivavaaran alueiden kaavoitushankkeet. Näidenkin hankkeiden toteutuessa ne kohdistuvat sekä päivähoitoon että perusopetukseen. Enimmilläänkin perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Saaren alueella jää reilusti alle sadan ja luokka-astetta kohden alle kymmenen oppilaan. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain muutaman kymmenen perusopetuspaikan verran ja tarkoittavan muutamaa oppilasta luokka-astetta kohden.

45 (63) 3.4.5 LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKO JA OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS Rovaniemen kaupungin alueella toimii kaksi nuorten lukiokoulutusta antavaa oppilaitosta: Lyseonpuiston lukio ja Ounasvaaran lukio sekä aikuisten opetussuunnitelman mukaista koulutusta tarjoava Rovaniemen aikuislukio, joka toimii Lyseonpuiston lukion tiloissa. Ounasvaaran lukio toteuttaa urheilupainotteisen erityistehtävän mukaista tuntijakoa yleislinjan lisäksi. Lyseonpuiston lukio toteuttaa IB-erityistehtävää. Lyseonpuistolla on myös omarahoitteinen kuvataidepainotteisuus, mutta siellä ei voida toteuttaa erityistehtävän mukaista tuntijakoa. Lapin ammattiopiston opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintoja Ounasvaaran lukion tarjoamina. Tästä yhteistyömuodosta käytetään Rovaniemellä nimitystä ammattilukio. Aloituspaikkoja ja aloittaneita vuonna 2017 on ollut: Yksikkö Sarjaisuus Aloituspaikat Toteutui Lyseonpuisto 5 150 206 - kuvataide 1 30 - IB 1 25 Ounasvaara 2 60 88 - urlu 1 30 - amlu 4 130 173 Yhteensä 14 425 478 Kysyntä on siis ollut hieman tarjontaa suurempaa, mutta lukiokoulutuksen ollessa kyseessä ilmiö on terveellinen. Peruskoulunsa päättävien määrä tulee Rovaniemellä pienenemään lähivuosina (ks. kuva 4), mutta se kääntyy jälleen nousuun jo vuonna 2022, joten tarjonta ylittänee lievästi kysynnän ainoastaan vuosina 2018 21, ja koulutuksen järjestäjä voi vapaasti määritellä vuosittain aloituspaikkojen määrän lukiokoulutuksessa.

46 (63) 4 Talous 4.1 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen nettokustannukset vuonna 2017 olivat 41,6 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten jakautuminen on esitetty taulukossa 38. Palvelu Oma toiminta 27 825 756 Ostopalvelut 58 501 Tuet ja avustukset 2 816 977 Palvelusetelit (sis. Hall) 10 892 715 Yhteensä 41 593 949 Taulukko 38. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten jakautuminen eri palvelujen mukaan vuonna 2017 Suurimmat nettokustannukset muodostuivat kaupungin omasta palvelutuotannosta eli kaupungin päiväkodeista ja esiopetuksesta, johon kaupunki käytti yhteensä 27,8 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukiin ja avustuksiin käytettiin 2,8 milj. euroa. Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2015 noin 0,05 milj. euroa ja palveluseteleihin 10,9 milj. euroa (josta omassa toiminnassa tapahtuva laskennallinen setelien hallinnointi oli 0,35 M ). Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon tuloslaskelman mukaisesti toimintakulut muodostuivat seuraavasti: Kuvio 35. Varhaiskasvatuksen oman toiminnan toimintakulujen jakautuminen 2017 (muut toimintakulut sis. vyörytykset).

47 (63) 4.1.1 OMA TOIMINTA PÄIVÄKODIT Taulukko 39. Oma toiminta päivähoito (Henk.kust= Henkilöstömenot, Tilakust= Tilakustannukset, Muut kust= Palvelujen ostot, Aineet,tarvikkeet, tavarat, muut toimintakulut +vyörytykset, Q= Hoitopäivät, /N= hoitopäivän nettohinta, /B = Hoitopäivän bruttohinta). VARHAISKASVATUS TULOT HENK.KUST. TILAKUST. MUUT KUST. NETTOMENOT BRUTTOMENOT HOITOPÄIVÄT YKSIKKÖHINNAT (PAINOT.) 2017 Q /N /B % Saamenkielinen päiväkoti 22 007 126 810 40 607 42 992 188 402 210 409 2 947 63,93 71,40 Saamen kielipesä 93 782 86 459 19 855 32 906 45 438 139 220 1943 23,39 71,65 ERO PALVELUSETELIIN Taulukko 40. Oma toiminta saamenkielinen päivähoito (Henk.kust= Henkilöstömenot, Tilakust= Tilakustannukset, Muut kust= Palvelujen ostot, Aineet,tarvikkeet, tavarat, muut toimintakulut +vyörytykset, Q= Hoitopäivät, /N= hoitopäivän nettohinta, /B = Hoitopäivän bruttohinta).

48 (63) Kuvio 36. Päiväkotitoiminnan kokonaisyksikköhinta per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa palveluseteli keltainen, keskiarvo vihreä, mediaani punainen). Kuvio 37. Päiväkotitoiminnan henkilöstökulut per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

49 (63) Kuvio 38. Päiväkotitoiminnan tilakustannukset per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 39. Päiväkotitoiminnan muut kustannukset per painotettu suorite vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella)

50 (63) SIJ PÄIVÄKOTI HENK.KULUT TILAT MUUT YHTEENVETO LUOKITTELU 1 Poropolun päiväkoti vkl 27,97 2,91 8,63 39,51 A 2 Teerikallion päiväkoti 27,58 6,65 7,98 42,20 B 3 Väinämöisen päiväkoti 27,88 6,68 8,72 43,28 C 4 Kivitaipaleen päiväkoti 30,17 2,92 10,34 43,43 D 5 Ounasmetsän päiväkoti 28,55 5,89 9,56 44,01 E 6 Pöykkölän päiväkoti 29,19 5,57 9,40 44,16 F 7 Viiriäisen päiväkoti 29,16 2,01 13,14 44,31 G 8 Kiekerön päiväkoti 32,13 3,00 9,97 45,11 9 Etelärinteen päiväkoti 32,55 3,65 9,11 45,31 10 Saarenputaan päiväkoti 30,55 5,57 9,57 45,68 11 Käpymetsän päiväkoti 33,96 3,79 8,24 45,99 12 Rantavitikan päiväkoti 30,82 6,31 9,16 46,30 13 Kivalonpuiston päiväkoti 28,83 8,72 9,04 46,60 14 Muurolan päiväkoti 32,67 4,58 9,69 46,94 15 Ounasrinteen päiväkoti 28,69 10,14 8,94 47,77 16 Hirvaan päiväkoti 34,44 4,71 10,40 49,55 17 Ylikylän päiväkoti 32,78 7,08 9,77 49,63 18 Napapiirin päiväkoti 31,47 8,53 9,94 49,94 19 Naavametsän päiväkoti 35,17 3,02 12,95 51,14 20 Vaaranlammen päiväkoti 33,76 6,47 11,20 51,44 21 Sahanperän päiväkoti 29,65 12,42 9,65 51,72 22 Rautiosaaren päiväkoti 37,01 2,68 12,41 52,09 23 Lapinrinteen päiväkoti 32,06 8,88 11,21 52,14 24 Kulleron päiväkoti 32,22 11,42 11,55 55,19 25 Koskikadun päiväkoti 34,51 13,08 9,28 56,86 2,48 HENK.KULUT TILAT MUUT YHTEENVETO A1 27,58 2,01 7,98 39,51 A2 28,92 3,59 8,71 41,99 B1 28,93 3,60 8,72 42,00 B2 30,27 5,17 9,45 44,47 C1 30,28 5,18 9,46 44,48 C2 31,62 6,75 10,19 46,94 D1 31,63 6,76 10,20 46,95 D2 32,97 8,33 10,93 49,42 E1 32,98 8,34 10,94 49,43 E2 34,31 9,91 11,67 51,90 F1 34,32 9,92 11,68 51,91 F2 35,66 11,49 12,40 54,38 G1 35,67 11,50 12,41 54,39 G2 37,01 13,08 13,14 56,86 Kuvio 40. Yksiköiden luokittelu (A-G) toteutuneiden yksikköhintojen perusteella vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan.

51 (63) 4.1.2 OMA TOIMINTA PERHE- JA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO VARHAISKASVATUS TULOT HENK.KUST. TILAKUST. MUUT KUST. NETTOMENOT BRUTTOMENOT HOITOPÄIVÄT YKSIKKÖHINNAT (PAINOT.) ERO PALVELUSETELIIN 2017 Q /N /B /vuosi % Koskenkylän ryhmäpph 10 337 62 441 7 890 26058 86 052 96 389 1 532 56,15 62,90 7,24 11 101 13,0 % Keskustan perhepäivähoito 69 619 313 546 0 97504 341 432 411 051 6 856 49,80 59,95 14,61 100 144 32,2 % Saarenkylän perhepäivähoito 45 339 210 660 0 70800 236 121 281 460 4 280 55,17 65,76 20,41 87 370 45,0 % Sinetän perhepäivähoito 11 824 69 124 0 27700 85 000 96 823 1 397 60,84 69,31 23,96 33 472 52,8 % Ounasvaara-Rantavitikan pph 40 925 265 090 0 92874 317 039 357 964 4 916 64,49 72,82 27,47 135 033 60,6 % Meltauksen ryhmäpph 62 364 128 305 19 459 49147 134 547 196 912 1 919 70,10 102,60 46,94 90 094 84,3 % Keskiarvo 57,52 69,40 24,05 457 215 46,5 % Taulukko 41. Oma toiminta perhepäivähoito (Henk.kust.= Henkilöstömenot, Tilakust.= Tilakustannukset, Muut kust.= Palvelujen ostot, Aineet,tarvikkeet, tavarat, muut toimintakulut +vyörytykset, Q= Hoitopäivät, /N= hoitopäivän nettohinta, /B = Hoitopäivän bruttohinta). Kuvio 41. Bruttomenot vuonna 2017 (perhepäivähoito:punainen, ryhmäperhepäivähoito:sininen)

52 (63) 4.1.3 TUET JA AVUSTUKSET Kuvio 42. Maksetut tuet ja avustukset vuosina 2010 2017 4.1.4 PALVELUSETELIT Kuvio 43. Palveluseteliyksiköiden kokonaistoteumat vuonna 2017 ((vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella)

53 (63) 4.1.5 OMAN TOIMINNAN HINTAERON KEHITYS PALVELUSETELIIN VUOSINA 2014 2017 Kuviossa 44 on esitetty vuosina 2014 2017 päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon prosentuaalinen hintaeron kehitys palveluseteliin verrattuna vuosina 2014 2017. Päiväkotihoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 14,6 % edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa on 14,2 %. Perhepäivähoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 46,5 % edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa vuonna 2017 on 41,0 %. Kuvio 44. Oman toiminnan hintaero (%) palveluseteliin verrattuna vuosina 2014 2017 (vertailussa koko kaupunki vihreä ja koulutuslautakunta sininen, päiväkotihoito tumma, pph vaalea). Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosina 2014 2017 päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon euromääräinen hintaeron kehitys palveluseteliin verrattuna vuosina 2014 2017. Päiväkotihoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 3,7 M edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa on 3,2 M. Perhepäivähoito palvelusetelillä olisi ollut vuonna 2017 koko kaupungissa 0,5 M edullisempaa palvelusetelillä tuotettuna. Koulutuslautakunnan osalta hintaeroa vuonna 2017 on 0,3 M.

54 (63) Kuvio 45. Palvelusetelin vuosittainen säästöpotentiaali ( ) omaan toimintaan verrattuna vuosina 2014 2017 (vertailussa koko kaupunki vihreä ja koulutuslautakunta sininen, päiväkotihoito tumma, pph vaalea).

55 (63) 4.2 KOULUTUS Suurimmat nettokustannukset muodostuivat perusopetuspalveluista, johon kaupunki käytti yhteensä 51,5 miljoonaa euroa (sis. koulutuslautakunnan ja aluelautakuntien perusopetuspalvelut, iltapäivätoiminta, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, kotikuntakorvaukset sekä perusopetuksen ostopalvelut), lukiokoulutukseen käytettiin 7,1 milj. euroa. Muihin koulutuspalveluihin käytettiin noin 2,5 milj euroa. Muun oppilashuollon kustannukset olivat 0,21 M ja toimielin 0,02 M sekä projektien omavastuut olivat 0,14 milj. euroa. Palvelu Perusopetus (opetus,ip- toiminta, ostop, kotikuntak.) 51 519 847 Lukiokoulutus 7 060 406 Muut koulutuspalvelut 2 457 278 Muut(oppilashuolto, projektit, toimielin) 371 700 Yhteensä 61 409 231 Taulukko 42. Koulutuspalvelujen nettokustannusten jakautuminen eri palvelujen mukaan vuonna 2017. 4.2.1 OMA TOIMINTA PERUSOPETUS Vertailussa mukana olevien perusopetusyksiöiden kustannukset vuonna 2017 olivat noin 46,6 milj. euroa. Keskimääräinen painotettu (huomioiden alakoulu, yläkoulu ja erityinen vaativa tuki sekä pidennetty oppivelvollisuus) painotettu oppilaskohtainen meno vuonna 2017 oli 6 654 euroa (pois lukien sairaalakoulu ja perusopetuksen ostopalvelut). Oman palvelutuotannon tuloslaskelman mukaisesti toimintakulut muodostuivat seuraavasti: Kuvio 46. Perusopetuksen oman toiminnan koulujen kulurakenne 2017 (muut toimintakulut sis. vyörytykset).

56 (63) / PERUSOPETUS Nettomenot Henkilöstö % Tilat % Kuljetukset % Muut % P.oppilas 1 Ylikylän koulu 2 433 648 1 693 727 70 % 265 452 11 % 19 169 1 % 455 301 19 % 5 211 2 Ounasvaaran pk 4 878 656 3 226 898 66 % 737 103 15 % 90 175 2 % 824 480 17 % 5 529 3 Korkalovaaran koulu 5 739 167 3 662 470 64 % 1 233 394 21 % 41 185 1 % 802 118 14 % 5 730 4 Viirinkankaan koulu 663 060 433 058 65 % 109 876 17 % 0 % 120 125 18 % 5 816 5 Nivavaaran koulu 2 302 825 1 622 143 70 % 279 179 12 % 68 120 3 % 333 383 14 % 5 837 6 Syväsenvaaran koulu 1 925 900 1 157 818 60 % 339 556 18 % 117 764 6 % 310 761 16 % 5 990 7 Rantavitikan peruskoulu 3 584 028 2 507 840 70 % 477 179 13 % 83 046 2 % 515 963 14 % 6 219 8 Napapiirin yläaste 4 691 363 2 950 146 63 % 746 571 16 % 291 211 6 % 703 434 15 % 6 225 9 Saaren koulu 1 964 379 1 094 975 56 % 463 292 24 % 54 815 3 % 351 297 18 % 6 316 10 Koskenkylän koulu 769 915 452 718 59 % 103 903 13 % 89 737 12 % 123 557 16 % 6 580 11 Vaaranlammen koulu 2 616 884 1 463 431 56 % 604 409 23 % 88 137 3 % 460 907 18 % 7 477 12 Hirvaan koulu 573 020 335 563 59 % 98 237 17 % 40 853 7 % 98 366 17 % 7 540 13 Ounasrinteen koulu 4 746 555 2 020 857 43 % 1 585 483 33 % 18 918 0 % 1 121 297 24 % 7 546 14 Muurolan peruskoulu 2 574 251 1 490 043 58 % 479 800 19 % 254 734 10 % 349 673 14 % 7 630 15 Rautiosaaren koulu 444 342 270 677 61 % 77 998 18 % 25 092 6 % 70 575 16 % 7 935 16 Nivankylän koulu 426 017 228 483 54 % 56 626 13 % 46 745 11 % 94 163 22 % 8 353 17 Alakorkalon koulu 699 510 420 469 60 % 126 466 18 % 34 295 5 % 118 279 17 % 8 428 18 Ounasjoen peruskoulu 2 459 961 1 163 181 47 % 612 168 25 % 369 046 15 % 315 566 13 % 9 158 19 Yläkemijoen koulu 1 086 441 562 553 52 % 219 735 20 % 167 288 15 % 136 865 13 % 12 207 20 Kaukon koulu 451 131 210 035 47 % 141 489 31 % 8 381 2 % 91 227 20 % 13 269 21 Taipaleen koulu 615 717 231 456 38 % 167 769 27 % 121 591 20 % 94 900 15 % 13 683 22 Vikajärven koulu 396 086 157 097 40 % 126 387 32 % 64 630 16 % 47 972 12 % 20 847 23 Meltauksen koulu 517 279 119 671 23 % 148 296 29 % 134 637 26 % 114 675 22 % 25 864 Keskiarvo 59 % 20 % 5 % 16 % 6 654 Taulukko 43. Perusopetusyksiköiden toteutumatiedot vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 47. Perusopetusyksiköiden painotettu oppilaskohtainen keskihinta vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

57 (63) Kuvio 48. Perusopetusyksiköiden henkilöstökulujen painotettu hinta per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä). Kuvio 49. Perusopetusyksiköiden tilakustannusten painotettu hinta per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

58 (63) Kuvio 50. Perusopetusyksiköiden kuljetuskustannusten painotettu hinta per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä). Kuvio 51. Perusopetusyksiköiden kustannusten painotettu hinta ilman kuljetuksia per oppilas vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan.

59 (63) S Koulu Henkilöstö Tilat Muut Yhteensä Luokittelu 1 Ylikylän koulu 3 627 568 1 016 5 211 A 2 Ounasvaaran pk 3 657 835 1 037 5 529 B 3 Korkalovaaran koulu 3 657 1 231 842 5 730 C 4 Viirinkankaan koulu 3 799 964 1 054 5 816 D 5 Nivavaaran koulu 4 112 708 1 018 5 837 E 6 Syväsenvaaran koulu 3 601 1 056 1 333 5 990 F 7 Rantavitikan peruskoulu 4 352 828 1 039 6 219 G 8 Napapiirin yläaste 3 915 991 1 320 6 225 9 Saaren koulu 3 521 1 490 1 306 6 316 10 Koskenkylän koulu 3 869 888 1 823 6 580 11 Vaaranlammen koulu 4 181 1 727 1 569 7 477 12 Hirvaan koulu 4 415 1 293 1 832 7 540 13 Ounasrinteen koulu 3 213 2 520 1 813 7 546 14 Muurolan peruskoulu 4 416 1 422 1 791 7 630 15 Rautiosaaren koulu 4 834 1 393 1 708 7 935 16 Nivankylän koulu 4 480 1 110 2 763 8 353 17 Alakorkalon koulu 5 066 1 524 1 838 8 428 18 Ounasjoen peruskoulu 4 331 2 279 2 549 9 158 19 Yläkemijoen koulu 6 321 2 469 3 417 12 207 20 Kaukon koulu 6 177 4 161 2 930 13 269 21 Taipaleen koulu 5 143 3 728 4 811 13 683 22 Vikajärven koulu 8 268 6 652 5 926 20 847 23 Meltauksen koulu 5 984 7 415 12 466 25 864 Raja-arvot Henkilöstö Tilat Muut Yhteensä A1 3 213 568 842 5 211 A2 3 934 1 545 2 502 8 160 B1 3 935 1 546 2 503 8 161 B2 4 656 2 523 4 162 11 111 C1 4 657 2 524 4 163 11 112 C2 5 379 3 501 5 823 14 061 D1 5 380 3 502 5 824 14 062 D2 6 101 4 479 7 483 17 012 E1 6 102 4 480 7 484 17 013 E2 6 823 5 457 9 144 19 962 F1 6 824 5 458 9 145 19 963 F2 7 545 6 435 10 804 22 912 G1 7 546 6 436 10 805 22 913 G2 8 269 7 415 12 465 25 864 Kuvio 52. Koulujen luokittelu (A-G) toteutuneiden yksikköhintojen perusteella vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan. Valtionvarainministeriön päätöksen mukaan perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa vuodelle 2018 on 6 511,92 (Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 :n 6 mom).

60 (63) 4.2.2 OMA TOIMINTA LUKIOKOULUTUS LUKIOKOULUTUSPALVELUT 2 017 OPETUS- TUNNIT / /OPETUS- Kurssihinta KURSSI TUNTI MÄÄRÄ HINTA YHT. Lyseonpuisto 38 167,84 705 6 378 4 497 800 Ounasvaara 38 145,02 362 5 511 1 993 403 Aikuislukio ja aikuisten perusopetus 28 202,88 100 5 681 569 204 YHTEENSÄ 43 349 162,88 1 167 6 049 7 060 406 Oppilashinta ( /lukuvuosi) MÄÄRÄ HINTA YHT. Lyseonpuisto 698 6 444 4 497 800 Ounasvaara 315 6 328 1 993 403 Aikuislukio ja aikuisten perusopetus 96 5 929 569 204 YHTEENSÄ 1 109 6 366 7 060 406 Taulukko 44. Lukioiden kustannukset vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 53. Lukioiden toteutunut kulurakenne 2017 (muut toimintakulut sis. vyörytykset).

61 (63) Kuvio 54. Lukioiden toteutuneet kokonaiskustannukset (M ) ja osuus (%) käytetyistä euroista vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 55. Lukioiden kustannuserittelyt vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Taulukko 45. Lukioiden yksikköhinnat vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan

62 (63) Kuvio 56. Lukioiden oppilashinnan muodostuminen vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 57. Lukioiden kurssihinnan muodostuminen vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan