RISTO KOULU 30-VUOTISTAITEILIJAJUHLA 22.5.2017
AKATEEMISET VIRAT HELSINGIN YLIOPISTO siviilioikeuden assistentti 15.03.1980-31.12.1989 siviilioikeuden yliassistentti 01.02.1982-31.03.1982 01.07.1987-31.07.1989 kauppaoikeuden yliassistentti 01.08.1984-31.12.1985 01.04.1987-30.06.1987 yksityisoikeuden yliassistentti 01.01.1990-31.12.1994 prosessioikeuden yliassistentti 01.08.1995-31.07.2000 prosessioikeuden yliopistonlehtori 01.08.2006-
siviilioikeuden apulaisprofessori 01.04.1982-30.04.1982 01.10.1982-31.12.1982 01.01.1987-31.03.1987 01.01.1990-31.12.1990 01.07.1991-30.09.1991 01.11.1991-31.12.1991 01.08.1992-31.12.1992 prosessioikeuden apulaisprofessori 01.01.1993-31.07.1993 siviilioikeuden professori 01.01.1991-30.06.1991 01.01.1992-31.07.1992 prosessioikeuden professori 01.08.1995-31.07.1996 insolvenssioikeuden professori 01.08.1996-31.07.2001 prosessioikeuden professori 01.05.2010-
Lapin korkeakoulu apulaisprofessori 40 % 01.01.1983-31.07.1983 apulaisprofessori 50 % 01.01.1987-31.07.1987 Suomen Akatemia vanhempi tutkija 01.08.1993-31.07.1995 akatemiatutkija 01.08.2001-31.07.2006
TUTKIMUSJOHTAJA Conflict Management Institute (COMI) on vuonna 2004 perustettu tutkimusyksikkö, joka toimii Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa prosessi- ja insolvenssioikeuden oppiaineen yhteydessä. Instituutti kokoaa ja hallinnoi tutkimushankkeita, järjestää tieteellisiä seminaareja, ottaa osaa oikeuspoliittiseen keskusteluun sekä keskeisenä toimintamuotona julkaisee oikeustieteellistä tutkimusta. Yksikön omassa kirjasarjassa on tähän mennessä ilmestynyt 34 teosta, osa niistä kaksoisniteitä tai kokoomateoksia.
YLI 10 000 SIVUA JULKAISTUA TEKSTIÄ Monografioita 27 kpl (pian 28..), yhteensä 8343 sivua + vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita 68 kpl, yhteensä 1241 sivua = 9584 sivua, keskimääräisesti 320 sivua / vuosi Lisäksi vertaisarvioimattomat ja ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut, sekä opinnäytteet..
YHTEENSÄ 206 JULKAISUA Vertaisarvioidut tiet. artikkelit (68) Vertaisarvioimattomat tiet. kirjoitukset (73) Monografiat (27) Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut (36) Opinnäytteet (2)
KESKEISIMMÄT TEOKSET Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen (1994) Hauska ja formatiivinen kirjoitettava, tunti olevansa uuden maailman kynnyksellä! Konserniyhtiön maksukyvyttömyys ja konkurssi (2013) Haasteellisin kirjani, takkusi alussa pahasti!
KESKEISIMMÄT TEOKSET Lainkäyttöä vai hallintolainkäyttöä (2012) Syntyi iloisen ja päämäärättömän harhailun yllättävänä tuloksena! Käsitellä vai eikö käsitellä (2016) Prosessuaalisin kirjani, tylsää mutta helppoa kirjoitettavaa! Yhdessä vai erikseen (2017) Tuotti pahanlaatuisia hahmotusvaikeuksia, onko ilmiötä kollektiivinen oikeussuoja olemassa!"
SITAATTEJA Suomen insolvenssilainsäädäntö soveltaa erillisten insolvenssimenettelyjen järjestelmää muihin maihin verrattuna epätavallisen jyrkästi, eikä vuoden 2004 konkurssilaki tuo tähän muutosta. [ ] Tässä suhteessa suomalaisen insolvenssimenettelyjen järjestelmän kehitys on kesken. (Uusi konkurssilaki (2004) s. 14) Asianosaiset hyväksyvät helpommin heille epäedulliset ratkaisut, kunhan he kokevat itse menettelyn reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Arvoperiaatteet toisin sanoen oikeuttavat eli justifioivat lopputuloksen. (Uusi konkurssilaki (2004) s. 44) Tässä teoksessa on puolustettu ratkaisua, jonka mukaan itsepäinen pesänhoitaja väistyy yksimielisen velkojakollektiivin tieltä. (Uusi konkurssilaki (2004) s. 358)
SITAATTEJA [Kansainväliselle varallisuusoikeudelle] on ominaista yhtäältä liittymäsääntöjen aikaisempaa laajempi yhtenäistäminen, toisaalta välittömän soveltamisen esiinnousu [ ] savignyläinen puhdas kansainvälinen yksityisoikeus ei yksin riitä vastaukseksi kansainvälisen kanssakäymisen ongelmiin. (Kansainvälinen varallisuusoikeus pääpiirteittäin (2005) s. 243) Viime vuosikymmenten yritykset yhtenäistää esinestatuutin tärkeä osa-alue eli esinevakuuksiin sovellettava laki ovat kaatuneet osaksi todellisiin esteisiin, osaksi tekosyiltä vaikuttaviin argumentteihin. (Kansainvälinen varallisuusoikeus pääpiirteittäin (2005) s. 189) Lainvalintaa on perinteisesti kuvattu hypyksi pimeään: tuomioistuin joutuu soveltamaan osoitettua oikeusjärjestystä, oli sen sisältö mikä tahansa. (Kansainvälinen varallisuusoikeus pääpiirteittäin (2005) s. 101)
SITAATTEJA Paradoksaalista kylläkin, tuomioistuimelta vaaditaan laajinta ja perusteellisinta tutkintaa menettelyn alussa, jolloin päätöksenteon pohjan muodostava aineisto on kaikkein vähäisin. Kärjistäen: saneerauksen tärkeimmät ratkaisut tehdään niukimman aineiston nojalla. (Uudistettu yrityssaneeraus (2007) s. 300) Kuten nämäkin esimerkit osoittavat, nykyinen oikeusturvapolitiikka on de facto tuomioistuinpolitiikkaa (Lainkäyttöä vai hallintolainkäyttöä? (2012) s. 360) Toteamus siitä, että perättäis- tai rinnakkaisprosessilla on todistusvaikutus käsiteltävään asiaan, ei auta paljoakaan, ellei samalla pystytä kertomaan vaikutuksen vahvuutta ja missä suhteissa se näkyy. (Lainkäyttöä vai hallintolainkäyttöä? (2012) s. 324)
SITAATTEJA Huolenpito tuomarin oikeudesta ratkaista hänelle uskotut asiat antaa vahvan argumentin sille, joka väittää lakimiesprofession anastavan riidan osapuolilta heidän riitansa. (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta lainkäyttäjänä: sovellukset (2015) s. 51) Joku kenties pitäisi epäjohdonmukaisena, että samalla kun asianosaisilta vaaditaan välittömyyttä, tuomion antaminen siirretään kansliaan, jotta henkilökontakteilta tuomari asianosaiset tässä vaiheessa vältytään. (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta lainkäyttäjänä: sovellukset (2015) s. 144) Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin [ ] on ottanut käyttöön niin sanotut pilotti- eli mallituomiot. Se on asiallisesti eräänlainen kollektiiviratkaisu, vaikka se muodollisesti annetaankin yksittäisestä valituksesta. (Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta lainkäyttäjänä: sovellukset (2015) s. 164)
SITAATTEJA Yksilöllisessä oikeussuojassa toimivuus joko jää prosessinormiston lainopillisen tarkastelun varjoon tai toimivuutta pidetään itsestäänselvyytenä. (Yhdessä vai erikseen? kollektiivisen lainkäytön lupaus (2017) s. 64) Nykyiset avantgarde -konseptit ovat joskus arkipäivää. (Yhdessä vai erikseen? kollektiivisen lainkäytön lupaus (2017) s. 295) Tutkijoiden tehtävä [kollektiivisen oikeussuojan arvioinnissa] on ennen muuta korostaa, että perustavia valintoja ei saa tehdä ennakkoluulojen, uuden ilmiön pelon ja satunnaisten tiedonrippeiden perusteella. (Yhdessä vai erikseen? kollektiivisen lainkäytön lupaus (2017) s. 319)