TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(1).6.20 TARTUNTAKIERTEIDEN TOIMINTATAPA Tukituotteen tartuntakierteet siirtävät niihin kohdistuvat kuormat rungossa olevalla tartunnalla ympäröivään betonin. Tartuntakierteitä käytetään kuormia siirtävinä metalliosina. Lisäksi tyyppiä,, H, H, R ja R kokoja M/Rd12 M/Rd2 voidaan käyttää nostoankkureina. Rakenteeltaan tartuntakierteet ovat sisäkierteistettyjä teräsputkia, jotka kiinnittyvät betoniin tartuntakierteen läpi asennetun poikittaistapin avulla, tartuntakierteen peräosaa laajentamalla (kokoonpuristamalla) tai peräosaa haaroittamalla. Tartuntakierteet asennetaan joko ennen betonointia valumuottiin tai ne upotetaan betonoitaessa betonivalun yläpintaan. Liittyvät rakenteelliset kiinnitykset suoritetaan kierretapein tai ruuvein. 1. TARTUNTAKIERTEIDEN RAKENNE 1.1 Tartuntakierteiden osat ja materiaalit Metalliosien kapasiteetit ja sallitut kuormat rakennekuvineen on esitetty kohdassa. Tartuntakierre joka toimitetaan sinkittynä on erikseen mainittava (esim. M 16x90 No Zn). Sinkkikerrosta ei huomioida mitoituksessa. Tartuntakierretyyppiä No 00,,00 ja valmistetaan myös ruostumattomasta teräksestä jolloin käytetään merkkiä R (esim M16x90 No R). Käytetyt materiaalit Runko:,, 00 ja 00 SFS-EN 02 SJ0 tai SFS-EN 277-2:1999-SJ2C Imatra 0 L R, R, 00R, 00R SFS-EN 088 1.0 H, H, 00H, 00H SFS-EN 088 1.0 0, 1, 200 ja 2 SS122 Laippa:, 00, 2 ja 200 EN DC01 AM R, 00R SFS-EN 088 1.01/2B H, 00H SFS-EN 088 1.0/2B Tappi: ja SFS-EN 02 SJ0 R ja R SFS-EN 088 1.0 H ja H SFS-EN 088 1.0 1.2 Valmistustapa Terästankojen katkaisu, sorvaus, sisäkierteitys ja leikkaus suoritetaan mekaanisesti. 1. Pintakäsittely Tartuntakierteet toimitetaan käsittelemättöminä tai sinkittynä jolloin sinkkikerroksen paksuus on -12 µm.
SALON TUKITUOTE OY TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(2) 2. TARTUNTAKIERTEIDEN VALMISTUSMERKINNÄT Tuotteet leimataan tunnuksella, joka sisältä tyyppimerkinnän ja valmistajatunnuksen. lisäksi tuotepakkaukset varustetaan SFS-Inspecta Sertifiointi Oy:n laaduntarkkailumerkinnällä (katso kohta 7).. TARTUNTAKIERTEIDEN OSAT, PÄÄMITAT, KAPASITEETIT /LASKENTAARVOT JA SALLITUT KUORMAT.1 Tartuntakierteet tyyppi No 0,1,200,2, 00, 00R, 00H, 00, 00R ja 00H Materiaalit sivulla 1. 0 200 0, 200 A L B C D E F G H I J
SALON TUKITUOTE OY TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE() M16 0 21 0 2 1 2 1, 2 A M M12 M16 M20 L 60 70 80 0 B 60 60 60 6 C D E 6 F G 1 17 21 2 H 20 28 0 I 16 21 2 27 J 6
SALON TUKITUOTE OY TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE() 00 00 00, 00 A M M / Rd12 M / Rd16 M / Rd20 L 60 70 90 120 B 2 C 20 2 D E 6 F G 1 18 22 2 H 28 0 2 0 I 8 12 J 11
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE() Kapasiteetit Tartuntakierteiden ominaiskapasiteetit on määritelty kokeellisesti. VTT:n tutkimusselostus No BET 06 2.0.198, käyttäen betonia lujuusluokka K20. Määritetyt ominaiskapasiteettiarvot edellyttävät, että liittyvät rakenteelliset kiinnitykset (kierretapit ja ruuvit) ulotetaan koko kierteityksen matkalle. Laskentavetokapasiteettia laskettaessa on käytetty osavarmuuskerrointa 2. Tartuntakierteiden laskentakuorman (osa-varmuuskertoimilla kerrottu ominaiskuorma, RakMK B1) tulee olla pienempi kuin veto- kapasiteetin laskenta-arvo. Kiinnitykset on suunniteltava niin ettei yhden tartuntakierteen kiinnityksen pettäminen johda jatkuvaan sortumaan ja siten kiinnitettävän rakennusosan tai laiteen irtoamiseen. Kiinnitykseen on aina käytettävä vähintään kahta tartuntakierrettä. Yhden pettäessä jäljelle jäävien tartuntakierteiden kuormituksen tulee olla pienempi kuin sen kaksinkertainen laskentakapasiteetti. Taulukko 1. Kuormia siirtävien tartuntakierteiden mitat ja vetokapasiteetin laskenta-arvot betonille K20-2. Ei käytetä elementin nostoon: Viite: Tartuntakierteiden vetokokeet VTT:n tutkimusselostus No BET06 2..198 Tartuntakierre M x 70 n:ot 0,200 (1) M x 60 n:ot 1, 2 (1) M12 x 70 n:ot 1, 2 (1) M x 60 n:ot 00, 00, 00R, 00R, 00H, 00H (2) M / Rd12 x 70 n:ot 00, 00, 00R, 00R, 00H, 00H (2) M / Rd16 x 90 n:ot 00, 00, 00R, 00R, 00H, 00H (2) M / Rd20 x 120 n:ot 00, 00,00R,00R, 00H, 00H (2) Vetokapasiteetin laskentaarvo Nud [kn],7,2 9,0 9,2 11,8 16,9 2,1 (1) Betoni halkeilematon (2) Tartuntakierretyypissä 00 ja 00 voidaan käyttää tapin asemasta asennusteräksenä vastaavaa harjaterästä. Tällöin tartuntakierrettä ei saa käyttää nostoon. R = ruostumaton H = haponkestävä N sall = N ud /γ, missä γ = 1,6, ellei tarkemmin osoiteta.
SALON TUKITUOTE OY TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(6).2 Tartuntakierteet tyyppi No, R, H,, R ja H Materiaalit sivulla 1. Käyttö kuormia siirtävinä metalliosina sekä nostoankkurina., A M M / Rd12 M / Rd16 M / Rd20 M / Rd2 L 60 70 90 0 (120) 0 B C 20 D E F G 1 18 22 H 0 28 2 I 8 2 0 2 6 6 7 2 29 0 12 J 11 K 6 80 80 M 16 18 22 9 120 2
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(7).2.1 Käyttö kuormia siirtävinä metalliosina: Taulukossa 2 esitetään tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien laskenta-arvot, kun tartuntakierteitä käytetään muina kuormia siirtävinä metalliosina (RakMK B:.1.2.) kuin nostoankkureina. Tartuntakierteiden laskentakuorman(osa-varmuuskertoimilla kerrottu ominaiskuorma, RakMK B1) tulee olla pienempi kuin veto- tai leikkauskapasiteetin laskenta-arvo. Määritetyt laskenta-arvot edellyttävät, että liittyvät rakenteelliset kiinnitykset (kierretapit ja ruuvit) ulotetaan koko kierteityksen matkalle. Taulukon 2 kapasiteettien laskenta-arvot on saatu jakamalla ominaiskapasiteetti kiinnityksen murtumistavasta riippuvalla kertoimella, Koska murtumisen aiheutti kiinnitysalustan betonin murtuminen, varmuuskertoimena voidaan pitää arvoa 1, (raudoitettu rakenne). lisäksi hauraan murtumisen tapauksessa, kuten tartunta-ankkuroinnin murtuminen, käytetään lisävarmuuskerrointa 1,2. Kiinnitykset on suunniteltava niin, ettei yhden tartuntakierteen kiinnityksen pettäminen johda jatkuvaan sortumaan ja siten kiinnitettävän rakennusosan tai laiteen irtoamiseen. Kiinnitykseen on aina käytettävä vähintään kahta tartuntakierrettä. Yhden pettäessä jäljelle jäävien tartuntakierteiden kuormituksen tulee olla pienempi kuin sen kaksinkertainen laskentakapasiteetti. Taulukko 2. Tartuntakierteet Kuormia siirtävien tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteetin laskenta-arvot betonille K2-2. Ei käytetä elementin nostoon. Viite: Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys VTT:n tutkimusselostus Nro RTE261/0 8..200 (Tartuntakierteet M-M20) ja RTE28/0 9.9.200 (Nostoankkurit M2) 2. Tartuntakierre M x N:o R / H, R / H,, M x 60 N:o R / H, R / H,, M12 x 0 N:o R / H, R / H,, M / Rd12 x 70 N:o R / H, R / H,, M / Rd16 x 0 N:o R / H, R / H,, M / Rd16 x 70 N:o R / H, R / H,, M / Rd16 x 90 N:o R / H, R / H,, M / Rd20 x 0 N:o R / H, R / H,, M / Rd20 x 120 N:o R / H, R / H,, M / Rd2 x 120 N:o R / H, R / H,, M / Rd2 x 0 N:o R / H, R / H,, Vetokapasiteetin laskenta-arvo [kn] 9,6 11,,8 18,9,8 19,9 27,0 0,9 0,0 9, 2,2 Leikkauskapasiteetin laskenta-arvo [kn] - - 12, 19,8 1,6 19,8 21,1 7, 0,7,2 61,7
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(8).2.2 Tartuntakierteiden käyttö nostoankkureina VTT:n tutkimusselostus No RTE261/0 8..200 tartuntakierretyypeille No, R, H,, R ja H (koot M / RD12-M / RD20), käyttäen betonia lujuusluokka K2 ja RTE28/0 9.9.200 nostoankkureille No, R, H,, R ja H (koko M / RD2) Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan B kohdan 2.6.1. mukaan elementin nostoankkurin ja sen kiinnityksen laskentakuormana tulee käyttää kuormaa jonka suuruus on vähintään elementin painosta aiheutuva kuorma nelinkertaisena. Taulukossa esitetään tartuntakierteen sallittu pystysuora kuorma (elementin sallittu paino) nostokulman arvoilla 0 o (pystysuora nosto), 0 o ja 60 o. Nostokulman arvo 90 o kuvaa tartuntakierteen sallittua leikkausvoimaa. Nostokulmalla tarkoitetaan nostovaijerin ja pystysuoran viivan välistä kulmaa. Elementin nostoon voidaan käyttää vain taulukon mukaisia tartuntakierteitä. Taulukko. Nostoankkurit Nostoankkurin sallittu pystysuora kuorma (elementin sallittu paino) [kn] nostokulman arvoilla 0 o, 0 o, 60 o ja tartuntakierteen sallittu leikkausvoima (nostokulman arvo 90 o ), raudoitetulle betonille K2-2. Viite: Tartuntakierteiden mittausarvojen määritys VTT:n tutkimusselostus Nro RTE261/0 8..200 (Tartuntakierteet M12-M20) ja RTE28/0 9.9.200 (Nostoankkurit M2). Ankkuri Tartuntakierteen sallittu pystysuora kuorma (elementin paino) [kn] Nostokulma 90 o (sallittu 0 o (pystyleikkausvoima) 60 o 0 o suora nosto) M / Rd12 x 0 N:o R / H, R / H,, M / Rd12 x 70 N:o R / H, R / H,, M / Rd16 x 0 N:o R / H, R / H,, M / Rd16 x 70 N:o R / H, R / H,, M / Rd16 x 90 N:o R / H, R / H,, M / Rd20 x 0 N:o R / H, R / H,, M / Rd20 x 120 N:o R / H, R / H,, M / Rd2 x 120 N:o R / H, R / H,, M / Rd2 x 0 N:o R / H, R / H,,,6 8,9 6,2 8,9 9, 16,8 18, 20, 27,8 2,,9 2,,9,6 6,9 8,0 8, 11,,9 6,8,0 6,8 8,6 11, 1,8 1,2 18,9,9 9,0,9 9,0 12,6 1,9 18,0 17,8 2,
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(9). TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖ.1 Käytön rajoitukset Tartuntakierteiden kapasiteetit on määritelty tartuntakierteen akselin suuntaisella staattisella vetokuormituksella ja uusimman VTT:n tutkimuksen mukaan tartuntakierteille ja myös leikkausvoimalle (vert. taulukot 1, 2 ja ). Dynaamiselle ja väsyttäville kuormille tulee määrittää erikseen kapasiteettiarvot. Tämän käyttöohjeen tartuntakierteistä tyyppiä, R, H,, R ja H kokoja M12 M2 ja RD12 RD2 (= taulukon mukaisia nostoankkureita) voidaan käyttää myös elementin nostoon, kohdan.2.2 mukaisesti..2 Tartuntakierteiden sijoittaminen.2.1 Kiinnitysalustalle asetettavat vaatimukset VTT:n tutkimusselostus No BET06 2..198 Tartuntakierteiden vetokapasiteetit on määritetty betonirakenteelle K20-2 ja kiviaineksena tulee olla RakMK:n ohjeen.1.1.1 mukaista luonnon kiviainesta. VTT:n tutkimusselostus Nro RTE261/0 8..200 VTT:n tutkimusselostus Nro RTE28/0 9.9.200 Tartuntakierteiden veto- ja leikkaus kapasiteetit on määritetty betonirakenteelle K2-2 ja kiviaineksena tulee olla RakMK:n ohjeen.1.1.1 mukaista luonnon kiviainesta..2.2 Tartuntakierteiden vaatimat pienimmät reuna- ja keskiöetäisyydet Kuva 1. Tartuntakierteiden keskiö- ja reunaetäisyydet K L, kuitenkin 00mm, K = keskiöetäisyys k/k E 2 L, kuitenkin 200mm, E = reunaetäisyys
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE() H 1, L, H = laatan paksuus L upotussyvyys Tartuntakierteet ja siitä näkyviin jäävät osat, jotka ovat alttiita korroosiolle, on luotettavasti suojattava rasitusluokkien asettamat vaatimukset täyttävällä betonikerroksella (RakMK B 2..1.1). 6. TARTUNTAKIERTEIDEN ASENNUS 6.1 Työn suoritus ja asennustoleranssit Tartuntakierteet voidaan asentaa naulaamalla muottiin teräksisestä naulauslevystä (tyypit 200,2,00 ja ) tai (tyypit 0, 1, 00 ja ) erillisellä muovisella naulauslevyllä tai puristuskiinnityksellä raudoitukseen. Teräsmuottiin kiinnitys voidaan tehdä pitomagneetilla. Tartuntakierteiden sisäkierre tulee öljytä ennen sen asennusta muottiin. Tartuntakierteiden sijaintipoikkeama pinnan tasosta mm. Tartuntakierretyyppien 00 ja 00 poikittaistappien asennuksessa on otettava huomioon, että tappi on asennettava keskeisesti tartuntakierteeseen (vrt. tyyppi ja ) ja varmistuttava siitä, että tappi on kiinnitetty hyvin mahdollisten siirtymien estämiseksi. Betonimassan tulee olla sellainen, että se tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä käyttäen tiivistettynä kovetuttuaan täyttää asetetut vaatimukset. Tiivistyvyyden ja notkeuden tulee olla sellainen, että betonimassa täyttää tarkoin muotin ja ympäröi raudoituksen. massaa tiivistettäessä on tarkkailtava, ettei tartuntakierrettä väännetä irti muottipinnasta sekä huomioitava, ettei tartuntakierteen kierre vaurioidu eikä betonimassaa tai muita epäpuhtauksia joudu kierteille (käytettävä muovisia suojatulppia). 7. LAADUN VALVONTA 7.1 Tartuntakierteiden valmistuksen laadunvalvonta Tartuntakierteet valmistetaan Suomen Betoniyhdistyksen (BY) hyväksymän käyttöselosteen mukaisesti ja tuotteiden laadunvalvonnasta on sopimus SFS-Inspecta Sertifiointi Oy kanssa. 8. ASENNUKSEN VALVONTA 8.1 Tartuntakierteiden asennuksen valvontaohje Työmaalla tulee työnjohdon valvoa, että käytettävät teräsosat ovat suunnitelman mukaiset. Asennuksessa on valvottava, että tartuntakierteet sijoitetaan käyttöohjeen mukaisesti ja suunnitelmien mukaisiin kohtiin asennustarkkuuden toleransseja noudattaen. Betonoinnin aikana valvotaan, että - kaikki tartuntakierteet on asennettu ohjeiden ja suunnitelmien mukaisille paikoilleen - betoni tiivistetään huolellisesti tartuntakierteiden ympäristössä - tartuntakierre on asennustoleranssien mukaisesti suunnitellulla paikalla sekä ohjeiden mukaisessa asennossa betonoinnin jälkeen.
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(11) 9. NOSTOELIMET 9.1 Vaijerinostolenkit Vaijerinostolenkkejä voidaan käyttää yhdessä vastaavan kokoisen kierteen omaavan Tartuntakierteen kanssa. Vaijerinostolenkkejä käytettäessä on varmistettava, että nostolenkki kiinnitetään ankkuriosaan kierteen pohjaan saakka. Vaijerinostolenkkien suurin sallittu nostokulma ilman apuvälineitä on astetta. Vaijerinostolenkeille on tyypillistä se, että ne taipuvat aina nostovoiman suuntaan. Nosto on kuitenkin suunniteltava siten, että nostokulma on pienempi kuin astetta. Vaijerinostolenkit ovat sinkittyjä. Vaijerinostolenkkien kunto on tarkistettava säännöllisesti. DIN 088 normin mukaan vaijerinostolenkki on poistettava käytöstä jos jokin seuraavista vaurioista on havaittu: - lankamurtumaa alueella, jonka pituus on x vaijerin halkaisija - 6 lankamurtumaa alueella, jonka pituus on 6 x vaijerin halkaisija - 16 lankamurtumaa alueella, jonka pituus on 0 x vaijerin halkaisija - punosmurtuma, puristuksen aiheuttama muodonmuutos - mutkalle taipuneita kohtia tai pullistumia - kierrevaurioita vaijeri-istukassa - huomattavia kulumia, korroosiovaurioita tai muita huomattavia vaurioita Vaijerinostolenkkien materiaali: Vaijeri DIN 060 (DIN EN 128-) sinkitty Vaijerin lujuusluokka: 1770 N/mm2 Vaijerinostolenkit ovat CE-hyväksyttyjä. Kierre d x h h (mm) Sall. kuorma Rd x20 0,t Rd 12x22 0,8t Rd 16x27 190 1,6t Rd 20x 2 2,0t Rd 2x7 2 2,t Rd 0x0 00,0t Rd 6x6 0 6,t Rd 2x70 2 8,0t Rd 2x80 80 12,t 9.2 Vaijerinostolenkit painelevyllä Vaijerinostolenkkejä painelevyllä voidaan käyttää yhdessä vastaavan kokoisen kierteen omaavan Tartuntakierteen kanssa. Painelevyllisiä vaijerinostolenkkejä käytettäessä on varmistettava, että nostolenkki kiinnitetään ankkuriosaan niin, että painelevy ottaa koko pinta-alaltaan kiinni betoniin, eikä se jää kantamaan. Tämä on mahdollista siten, että
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(12) Tartuntakierre on kiinnitetty muottiin pinta-asennuksena tai kiinnitysapuvälineellä (magneettipidin tai naulauslevy), jonka halkaisijamitta on suurempi kuin painelevyn. Painelevyllisten vaijerinostolenkkien suurin sallittu nostokulma on 90 astetta. Vaijerinostolenkeille on tyypillistä se, että ne taipuvat aina nostovoiman suuntaan. Ennen nostoa on tarkastettava, että vaijeri on käännetty nostolenkin kierreosassa niin, että nostolenkin ja Tartuntakierteen välinen kierre kiristyy (suunta myötäpäivään). Vaijerinostolenkit painelevyllä ovat sinkittyjä. Vaijerinostolenkkien kunto on tarkistettava säännöllisesti. DIN 088 normin mukaan vaijerinostolenkki on poistettava käytöstä jos jokin seuraavista vaurioista on havaittu: - lankamurtumaa alueella, jonka pituus on x vaijerin halkaisija - 6 lankamurtumaa alueella, jonka pituus on 6 x vaijerin halkaisija - 16 lankamurtumaa alueella, jonka pituus on 0 x vaijerin halkaisija - punosmurtuma, puristuksen aiheuttama muodonmuutos - mutkalle taipuneita kohtia tai pullistumia - kierrevaurioita vaijeri-istukassa - huomattavia kulumia, korroosiovaurioita tai muita huomattavia vaurioita Vaijerinostolenkkien materiaali: Vaijeri DIN 060 (DIN EN 128-) sinkitty Vaijerin lujuusluokka: 1770 N/mm2 Vaijerinostolenkit ovat CE-hyväksyttyjä. Kierre d x h h (mm) Sall. kuorma Rd 12x22 0,8t Rd 16x27 190 1,6t Rd 20x 2 2,0t Rd 2x7 2 2,t Rd 0x0 00,0t Rd 6x6 0 6,t Rd 2x70 2 8,0t Rd 2x80 80 12,t