JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE 2014

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMA TOIMINTAKAUDELLE 2014 Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN JA HYVÄKSYMINEN... 3 3. VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 3.1. Tarkastuksen sisältö... 4 3.2 Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus... 5 3.3 Tarkastuksiin käytettävä aika... 5 3.4 Näytteenottosuunnitelma... 6 3.5 Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat... 6 3.6 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi... 6 4. VALVONNAN VOIMAVARAT... 7 5. KOULUTUSSUUNNITELMA... 7 6. VALVONTAPROJEKTIT JA HANKKEET... 8 7. ERITYISTILANNESUUNNITELMA... 8 8. VIESTINTÄSUUNNITELMA... 9 9. LAATUKÄSIKIRJA... 9 10. VALVONNAN MAKSULLISUUS... 9 11. SUUNNITELMAN ULKOPUOLISTEN ASIOIDEN HOITO... 10 12. TIETO- JA TUKIJÄRJESTELMÄT... 10 13. SÄÄDÖSPERUSTA... 10 Liitteet 1. Elintarvikevalvontasuunnitelma 2. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 3. Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma 4. Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma 5. Suunnitelma eläinlääkäripalveluiden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämiseksi

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 3 1. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuollon lakien tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Lakien tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, joka edellyttää että valvonta on suunnitelmallista, tehokasta ja riittävin voimavaroin toteutettua. Lisäksi toimijoita on kohdeltava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Valvonnan tulee perustua dokumentoituihin valvontamenettelyihin ja olla myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Voimavarojen turvaamiseksi valvontaviranomaisen on perittävä maksu hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisista valvontatoimista. Maksuista saadut tulot tulee olla käytettävissä ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseen kunnassa. Suunnitelmassa tulee olla varaus yllättäen ilmenevien valvonta-asioiden hoitamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi terveysvaaratilanteiden, epidemiaselvitysten tai ruokamyrkytysten aiheuttamat toimenpiteet. Lisäksi on varauduttava sellaisten valvontatehtävien hoitamiseen, joita ei voida ennalta suunnitella, kuten uusien huoneistojen hyväksyntä, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, asiakkaiden valitukset sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostavat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. 2. VALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN JA HYVÄKSYMINEN Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma laaditaan ottaen huomioon sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma että Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Turva- ja Kemikaaliviraston (Tukes) laatimat toimialakohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet, paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne sekä riskinarviointi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää yleisen osan sekä toimialakohtaiset osiot liitteenä. Suunnitelma sisältää toimialakohtaisten kohteiden ja tarkastusten lukumäärät. Valvontasuunnitelmat hyväksyy Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto. Hyväksytty ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma lähetetään tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselle (AVI).

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 4 3. VALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :ssä määritellään, että kunnan valvontasuunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat asiat: 1. tarkastuksen sisällön määrittely 2. valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys 3. tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 4. kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen 5. valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Näitä asioita käsitellään yleisessä osiossa yhteisten vaatimusten osalta. Toimialakohtaisiin osioihin on kirjattu tarkennuksia. Eri lakien mukaisten valvontaohjelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä (elintarvikelaki, kuluttajaturvallisuuslaki, terveydensuojelulaki, tupakkalaki, lääkelaki ja eläinlääkintähuoltolaki) sekä valvontaohjelma-asetuksessa. 3.1. Tarkastuksen sisältö Tarkastuksella tarkoitetaan valvontaviranomaisen toimesta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Tarkastuksia tehdään joko ennalta ilmoittamatta tai sopimalla tarkastusaika. Tarkastuksesta ilmoittaminen ei saa vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteenottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Osassa kohteita on tarkoituksenmukaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella. Pääosa valvonnasta toteutuu ennalta laadittuun suunnitelmaan perustuvilla ns. valvontasuunnitelman mukaisilla tarkastuksilla. Seurantatarkastuksilla varmistetaan annettujen ohjeiden ja määräysten toteutuminen. Maksullista on myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta silloin, kun määräysten antaminen perustuu säädösten noudattamatta jättämiseen. Muita tarkastuksia tehdään tarvittaessa valitusten tai muiden viranomaisten esittämien valvontapyyntöjen yms. vuoksi. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus, vaikka tarkastuksessa ei havaittaisi puutteita. Tarkastuskertomukseen kirjataan mm. valvonnan tarkoitus, sovellettu lainsäädäntö, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimenpiteet ja niiden määräajat. Lisäksi kirjataan tarkastusajankohta, tarkastuksen suorittaja ja läsnäolijat. Allekirjoitettu tarkastuskertomus toimitetaan kohteeseen ja toinen kappale jää viranomaiselle. Tarkastuskertomus voidaan toimittaa tarvittaessa myös muille asianosaisille tiedoksi esim. kiinteistön omistajalle.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 5 3.2 Valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, riskinarviointi ja riskiluokitus Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin on kirjattu keskusvirastojen ohjeissa annettu keskimääräinen tarkastustiheys valvontakohdetyypeittäin. Lisäksi tarkastustiheyden määrittelyssä käytetään suoritettuun valvonnasta vastuussa olevan tarkastajan omaan kokemukseen perustuvaan kohdekohtaista riskinarviointia. Valvontakohteiden riskinarviointia ja tietojen päivittämistä tehdään toimintakaudella 2014 suoritettavien tarkastusten yhteydessä. Samalla kehitetään riskinarvioinnin menetelmää, jolla valvontakohteiden tarkastustiheyttä voidaan entistä luotettavammin arvioida. Riskinarviointiin odotetaan valtakunnallista ohjeistusta. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit tai toistuvat valitukset voivat olla peruste nostaa tarkastustiheyttä. 3.3 Tarkastuksiin käytettävä aika Tarkastusaikaan vaikuttaa kohteen suuruus, toimintojen monipuolisuus, tarkastuksen sisällön laajuus sekä kohteen säädöstenmukaisuus. Tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset ja laskutus sekä muut jälkityöt. Tarkastuksen valmistautumiseen kuuluu valvontakohdetta koskevien asiakirjojen, mahdollisten lupaehtojen, mahdollisten aikaisempien huomautuksien tai määräysten, viranomaisnäytteiden tutkimustulosten sekä mahdollisiin valituksiin perehtyminen. Matkaan käytettävää aikaa ei lueta tarkastusaikaan eikä valvontakäynnin laskutettavaan osaan kuuluvaksi, jolloin valvontakustannukset ovat sijainnista riippumatta yhtäläiset kaikille toimijoille. Matka-aika kuitenkin huomioidaan voimavarojen tarvetta arvioitaessa. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella välimatkat lähikuntien alueille ovat pitkät. Käytännössä matka-aikaan lähikuntien alueille joudutaan varamaan vähintään n. 0,5 h/suunta/tarkastus. Kokonaistyöpanostarve on keskusvirastojen arvion mukaan 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastuksiin kuluva aika. Tämä pätee myös yksittäisen tarkastuksen kohdalla. Tarkastusten sisältö ja tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika on kuvattu toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Tarkastukseen käytettävän ajan arvioinnissa on käytetty valtakunnallisessa valvontaohjelmassa annettuja ohjeellisia aikoja, joita on tarvittaessa muutettu paikalliseen riskinarviointiin ja kokemukseen perustuen. Jatkossa tarkastukseen käytettävää aikaa nostetaan tai lasketaan suunnitelmakaudella 2014 kertyvän valvonta- ja työkokemuksen perusteella.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 6 3.4 Näytteenottosuunnitelma Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on esitetty näytteenottosuunnitelma. Suunnitelmalliseen valvontaan liittyvän näytteenoton kustannuksista osa kohdistuu toiminnanharjoittajalle ja osa on nk. viranomaisnäytteitä, joiden kustannuksista vastaa ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi on varauduttu erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin, esimerkiksi ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittämisessä. Näytteenottosuunnitelmaan sisältyvät myös tiedossa olevat toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien ja projektien mukaiset näytteet, jotka on tarkoitus ottaa kunnan toimesta tai joiden ottamisessa kunta avustaa ja joiden laboratoriokustannuksista vastaa asianomainen keskusviranomainen. 3.5 Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat Valvontaviranomaisen ottamat tai otattamat näytteet tutkitaan viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyissä laboratoriossa. Näytteet toimitetaan tutkittavaksi Jyväskylän kaupungin ympäristölaboratorioon, joka teettää osan kemian analytiikasta alihankintana. Kiinteistönomistaja tai -haltija ostaa yksityisiltä yrityksiltä sisäilman terveyshaitan selvittämiseen kuuluvat tutkimukset näytteenottoineen. Käytettävän laboratorion tulee olla Eviran hyväksymä kyseisen tutkimusmenetelmän osalta. Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueella on osalle sisäilmatutkimuksia tekevistä yrityksistä hakemuksesta myönnetty terveydensuojelulain 49 :n mukainen ulkopuolinen asiantuntijuus. 3.6 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto arvioi valvontaohjelman toteutumisen toimialakohtaisesti vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. Arviointi lähetetään tiedoksi Aville. Arvioinnissa otetaan huomioon vähintään valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :n mukaisesti tarkastusten ja näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus ja valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Arvioinnissa tulisi myös tarkastella, kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja siten suunnitellut tarkastukset ovat toteutuneet valvontakohdetyypeittäin. Tarvittaessa kerrotaan syyt tai perustelut mahdollisten toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta tai mahdolliset poikkeamat sekä mainitaan mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä (esim. päätökset, resurssitarpeet, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), jotta tavoitteisiin päästäisiin seuraavalla tarkastelujaksolla. Keskushallinnon valtakunnallisista sekä Avien alueellisista valvontaprojekteista raportoidaan kunkin valvontaprojektin yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja ja valvontaa koskevia muita tietoja ilmoitetaan pyydettäessä keskushallinnolle ja Aville.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 7 Keskushallinnossa on kehitetty keskitetty ympäristöterveydenhuollon kohde- ja valvontatietojärjestelmä. Tarkoituksena on, että jo vuonna 2014 valvonta- ja tarkastustiedot raportoidaan ko. järjestelmän kautta. 4. VALVONNAN VOIMAVARAT Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat eläinlääkintähuolto, elintarvikevalvonta ja terveysvalvonta. Palveluyksikössä työskentelee vakituisesti 25,5 henkilöä. Yksikön johtajana toimii ympäristöterveysjohtaja. Ympäristöterveydenhuollolla on käytössään yhteiset toimistopalvelut laboratorioyksikön kanssa. Ympäristöterveysjohtajan ja toimiston työpanos on hallinnossa ja toimistotehtävissä. Henkilövoimavaroja elintarvikevalvontaan on käytettävissä 7,0 htv (0,4 htv hygieenikkoeläinlääkäri), terveysvalvontaan 8,5 htv (0,3 htv tupakkavalvonta ja 0,5 htv kuluttajaturvallisuusvalvonta) ja eläinlääkintähuoltoon 6,6 htv sekä lisäksi eläinsuojelussa valvontaeläinlääkäri 1 htv. Osassa elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehdään samassa yhteydessä myös tupakkavalvontaa ja kuluttajaturvallisuusvalvontaa (0,4 htv). Taulukossa 1 on esitetty suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille. Taulukko 1. Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Käytettävissä kokonaisuudessa htv Elintarvikevalvonta 7,0 Terveydensuojelu 7,7 Tupakkavalvonta 0,3 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 0,9 Eläinlääkintähuolto 6,6 Eläinsuojelu 1 Hallinto ja toimistotehtävät 2 yhteensä 25,5 Resurssien niukkuudesta johtuen valvontaa kohdennetaan paikalliseen riskinarviointiin ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen tietyille painopistealueille. 5. KOULUTUSSUUNNITELMA Ympäristöterveydenhuollossa varmistetaan, että tarkastuksia suorittavilla henkilöillä on riittävä pätevyys ja asiantuntemus toimenkuvansa mukaisten tehtävien hoitamiseen. Valvontahenkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi on laadittu koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan huomioon erityisosaamista palvelevat koulutustarpeet (viranhaltijoiden erikoistuminen) sekä Eviran, Valviran, Tukesin, aluehallintoviraston ja muiden toimijoiden tarjoamat koulutustilaisuudet. Henkilöstön koulutuksesta pidetään seurantakalenteria.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 8 Lisäksi säännöllisissä yksikköpalavereissa pohditaan yhdessä valvonnassa havaittuja ongelmia, lainsäädännön muutoksia ja tulkintaa sekä sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Keskusvirastot ovat arvioineet että hyvä koulutustavoite olisi keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Viranhaltijat osallistuvat aktiivisesti koulutuksiin. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön koulutuspäiviä on keskimäärin vuodessa noin 125 htpv eli 0,6 htv. Ympäristöterveydenhuollon talousarvioon on varattu koulutusmääräraha. 6. VALVONTAPROJEKTIT JA HANKKEET Ympäristöterveydenhuollon valvontaprojekteina toteutettavia tarkastuksia ja näytteenottoa tehdään resurssien mukaan. Projektit on mainittu tarkemmin toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. Ympäristöterveydenhuollon projektit voivat olla osa valtakunnallisia tai alueellisia valvontaprojekteja tai sitten palveluyksikön omia projekteja. Tuloksien perusteella voidaan kohdistaa valvontaa ja suunnata voimavaroja tarkemmin riskialueille. Valvontaprojekteille on nimetty vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on huolehtia hankkeen käytännön yksityiskohtien yhteensovittamisesta. Vastuuhenkilöt huolehtivat yhteenvedon laatimisesta. Yhteenvedot käsitellään pääsääntöisesti ympäristöterveysjaostossa ja yleensä niistä koostetaan myös yhteenveto tiedotusvälineille. Näin tehdään valvontaa ja valvonnan tuloksena saatua tietoa tunnetuksi kuntalaisille, päättäjille ja toimijoille. 7. ERITYISTILANNESUUNNITELMA Erityistilanteisiin on varauduttu laatimalla terveydensuojelulain 8 :n mukainen ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden suunnitelma, jossa on otettu huomioon mm. elintarvike- ja vesiepidemioiden selvittäminen sekä varautuminen kuluttajaturvallisuusriskeihin ja kemikaalien aiheuttamiin erityistilanteisiin. Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen erityistilannesuunnitelma päivitettiin vuonna 2011 ja siinä huomioitiin myös STM:n julkaisu Ympäristöterveyden erityistilanteet (2010:2). Jyväskylän kaupungin organisaatiomuutoksen takia erityistilannesuunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti on nimetty epidemiaselvitystyöryhmä. Selvitystyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yksittäisen epidemian selvittämistä varten työryhmä kutsutaan koolle tarvittavin osin. Talousarviossa on varauduttu elintarvike- ja vesiepidemioiden sekä muiden vaaratilanteiden selvitystyöstä mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin. Laboratorion kanssa on tehty sopimus näytteenottopalvelujen saatavuudesta myös virka-ajan ulkopuolella. Valvira on laatinut terveydensuojelulain 8 :n mukaisen suunnitelman talousveden laadun turvaamiseksi erityistilanteissa siten, että kunnat voivat käyttää sitä ohjeistuksena myöhempiä valvontasuunnitelmia laadittaessa. Kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyviä erityistilanteita varten varautumissuunnitelma on sisällytetty osaksi terveydensuojelulain 8 :n mukaista suunnitelmaa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 9 Ympäristöterveyspalveluyksikkö osallistuu muiden viranomaisten järjestämiin valmiusharjoituksiin. Toimintakaudella 2014 käynnistetään myös yksikön oman sisäisen valmiusharjoituksen suunnittelu. 8. VIESTINTÄSUUNNITELMA Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolla on omat kotisivut. Sivujen kautta on linkki myös ympäristöterveysjaoston kokouspöytäkirjoihin. Yhteistoiminta-alueen kuntien sivuilla on linkki ympäristöterveydenhuollon nettisivuille. Neuvontaa ja opastusta asiakkaille annetaan eri ympäristöterveydenhuollon osa-alueilta ympäristöterveystarkastajien toimesta päivittäin joko puhelimitse, sähköpostilla sekä tarkastuskäynneillä. Tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon erillinen sähköpostiosoite (terveysvalvonta@jkl.fi), jonka kautta tulee myös asiakkailta yhteydenottoja. Viestinnän toteuttamisesta laadittu suunnitelma sisältyy ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjaan. Asiakaspalvelu, tiedotus, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä viestintä terveysvaaraja erityistilanteissa toteutetaan laatukäsikirjan mukaisesti. Erityistilanteissa viestinnän toteuttamisessa otetaan huomioon myös laadittu ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden suunnitelma. 9. LAATUKÄSIKIRJA Jyväskylän seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laatukäsikirja on päivitetty vuonna 2012. Laatukäsikirjan menettelytapa- ja työohjeita päivitetään jatkuvasti. Laatukäsikirjan laadinnassa hyödynnetään keskusvirastojen antamia valtakunnallisia ohjeita ja menettelytapoja. Ympäristöterveydenhuollon laatukäsikirjan vastuuhenkilö on ympäristöterveysjohtaja. Laatukäsikirjan päivittämiseen tarvittava työaika huomioidaan voimavarojen suunnittelussa. 10. VALVONNAN MAKSULLISUUS Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ympäristöterveysjaosto hyväksyy joulukuussa 2013 uuden maksutaksan. Osassa maksuja on kiinteä taksa, mikä on arvioitu keskimäärin kohdetyypin tarkastukseen käytetyn ajan mukaan. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytetyn ajan arvioimisessa on huomioitu tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö, sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastuksiin voi kuulua perustarkastus tai osa/uusintatarkastus. Maksutaksa on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. Kertyneet tulot tulevat ympäristöterveydenhuollolle. Kertyneitä maksutaksatuloja käytetään toiminnan voimavarojen turvaamiseen. Toiminnanharjoittajalta peritään ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukaiset maksut: 1. Valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja tutkimuksista. 2. Valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta, kun määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Ympäristöterveydenhuolto 10 3. Lainsäädännössä maksullisiksi määriteltyjen hakemusten ja ilmoitusten käsittelystä ja hyväksymisestä tai muusta toiminnasta, josta lainsäädännön perusteella on perittävä maksu. 11. SUUNNITELMAN ULKOPUOLISTEN ASIOIDEN HOITO Suunnitelman ulkopuolisia tehtäviä ovat mm. asuntojen tarkastukset, kaupungin ja kuntien sisäilmastotyöryhmässä toiminen, uusien ilmoitusten ja hakemusten käsittely tarkastuksineen, erilaisten lausuntojen antamiset, valituksista aiheutuvat toimenpiteet, poikkeavien vesinäytetuloksien aiheuttamat jatkotoimenpiteet ja varsinaisten epidemioiden selvittely sekä valtakunnallisten tiedonkeruujärjestelmien aiheuttamat kirjaamiset. Lisäksi pitäisi pyrkiä toimintakauden 2014 aikana kehittämään ja yhtenäistämään ympäristöterveyspalveluyksikön eri toimialojen omia käytäntöjä, toimintatapoja ja -menetelmiä. 12. TIETO- JA TUKIJÄRJESTELMÄT Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmäohjelmaan (TerveKuu) on kirjattu valvontasuunnitelman mukaiset kohteet. Osaa näistä kohteista valvotaan useiden eri lakien perusteella. Valvontakohdetietojen päivitystarve on jatkuva. Tämän vuoksi kohteitten lukumäärä tietojärjestelmässä on muuttuva. TerveKuu-järjestelmään kirjataan myös erilaiset toimenpiteet (suoritteet) sekä päätökset hakemuksista ja ilmoituksista. Ympäristöterveysjaostolle valmisteltavat asiat tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla, mutta päätösasiakirja ja mahdolliset liitteet tallennetaan myös TerveKuulle. Järjestelmä on teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva valtakunnallisten tiedonkeruujärjestelmän kanssa (KUTI, YH- TI). Jatkossa valvontatietojen raportointi tapahtuu sähköisesti suoraan keskusviranomaisille. TerveKuun vuosittainen käyttökustannus on 4200, vuoden 2014 käyttökustannuksia nostaa YH- TI2 käyttöönotto päivityskustannukset ovat 3000. 13. SÄÄDÖSPERUSTA Velvollisuus valvontaohjelmien laatimiseen sisältyy seuraaviin lakeihin - Terveydensuojelulaki (763/1994) - Elintarvikelaki (23/2006) - Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) - Tupakkalaki (693/1976) - Eläinlääkintähuoltolaki (685/1990) - Lääkelaki (395/1987) - Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (664/2006) - Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta eli valvontasuunnitelma-asetus (665/2006)

LIITE 1 JYVÄSKYLÄN SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA vuodelle 2014 Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen

1. ELINTARVIKEVALVONNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 3 1.1 Elintarvikevalvontasuunnitelma... 3 1.2 Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävät... 3 2. VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY 3 2.1 Valvontakohteiden hyväksyminen... 4 2.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen... 4 2.3 Kontaktimateriaalialan toimijan... 4 2.4 Alkutuotantopaikasta... 4 2.5 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut seuraavat ohjeet tarkastuksen suorittamisesta:... 4 2.6 Jäljitettävyys... 4 2.7 Elintarvikealan toimija ja omavalvonta... 5 3 HENKILÖSTÖ JA TOIMINTA 5 3.1 Toimialue... 5 3.2 Henkilöstö, työtehtävät ja käytettävissä oleva työaika... 5 3.3 Henkilöstön pätevyys ja koulutus... 5 3.4 Elintarvikevalvonnan työajan jakautuminen... 6 3.5 Valvontakohderekisteri ja valvontakohdetietojärjestelmä KUTI... 7 3.6 Viestintä... 7 3.7 Valvonnan maksullisuus... 7 4 LAATUJÄRJESTELMÄ 7 5 VALVONNAN TOTEUTTAMINEN 8 5.1 Riskinarviointi... 8 5.2 Painopistealueet... 8 5.3 Ensisaapumistoiminta... 8 5.4 Eläinperäiset elintarvikelaitokset ja niiden valvonta... 9 6 VALVONTATOIMENPITEET 9 6.1 Tarkastus ja sen sisältö... 9 6.2 Suunnitelmalliset tarkastukset... 9 6.3 OIVA- tarkastusten sisältö... 10 6.4 Muut tarkastukset... 10 6.5 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset valvontahankkeet v. 2014... 11 6.6 Näytteenotto ja tutkiminen... 11 7 RUOKAMYRKYTYSEPIDEMIOIDEN JA KULUTTAJAVALITUSTEN SELVITTÄMINEN 11 8 SEURANTA JA ARVIOINTI 12 Liitteet: LIITE 1 Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen tarkastussuunnitelma 2014

1. ELINTARVIKEVALVONNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelain 23/2006 tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa niiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeesta annettu tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. 1.1 Elintarvikevalvontasuunnitelma Elintarvikelain 48 :n mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään: 1. tarkastuksen sisällön määrittely 2. valvontakohteiden tarkastustiheys 3. tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika 4. kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteen tutkiminen 5. valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi 6. hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan lisäksi elintarvikevalvontasuunnitelmassa huomioidaan muu elintarvikelain tarkoittama valvonta ja siihen tarvittava työaika ja henkilöresurssit. Tällaisia tehtäviä ovat elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittely ja hyväksymiset, lausunnot, terveysvaara (Rasff) ilmoitusten vaatimat toimenpiteet. Lisäksi ruokamyrkytys ja epidemiaepäilyjen selvitykset, valitusten johdosta tehtävät toimenpiteet, järjestelmän arviointi ja päivittäminen, suunnittelu, neuvonta, toiminnan- ja välineiden kehittäminen, koulutus sekä erityistilanteisiin varautuminen huomioidaan suunnitelmassa. 1.2 Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävät Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisesta valvonnasta. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisten ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä, hyväksyttyjen (elintarvikelaki 13.2 ) ja ilmoitettujen (elintarvikelaki 13.3. ) elintarvikehuoneistojen ja alkutuotantopaikkojen suunnitelmallisesta valvonnasta ja näytteenotosta, ruokamyrkytysten selvittämisestä sekä elintarvikealan toimijoiden ja kuntalaisten neuvonnasta. 2. VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä on säädetty elintarvikelain 13 15 ja 22 :ssä (elintarvikelain muutos 352/2011) ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa (VnA420/2011).

2.1 Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisenon ratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Laitoksen vaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä (yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004, artikla 6.3). Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisesta hyväksymisestä tehdään päätös. (elintarvikelaki 13 ja 15 ). Toiminnan laitoksessa saa aloittaa, jos laitos täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset (elintarvikelainmuutos 352/2011 13.5 ), ja laitos on hyväksytty. 2.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta elintarvikelain 14 :ssä säädetylle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 ). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Tällaisia voivat olla esimerkiksi maahantuontiyritykset tai ensisaapumistoimijat. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. 2.3 Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 643/2010 21a ). Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. 2.4 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimija rekisteröidään valvontatietokantaan, mutta erillistä todistusta ei anneta toimijalle. 2.5 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut seuraavat ohjeet tarkastuksen suorittamisesta: Elintarvikehuoneisto, jossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan, kuljetetaan tai muuten käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai huoneistossa valmistetaan elintarvikkeita erityisryhmille tarkastus suoritetaan viimeistään kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Elintarvikehuoneisto, jossa valmistetaan, myydään, tarjoillaan, kuljetetaan tai muuten käsitellään pakkaamattomia ei- helposti pilaantuvia elintarvikkeita tai huoneistossa ja myydään pakattuja helposti pilaantuvia elintarvikkeita, tarkastus suoritetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Elintarvikehuoneisto, jossa valmistetaan, myydään, säilytetään tai muuten käsitellään ainoastaan pakattuja elintarvikkeita, jotka eivät säilyäkseen vaadi kylmä- tai kuumasäilytystä, tarkastus suoritetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Elintarvikealan toimijoilla on edelleen velvollisuus huolehtia omavalvonnasta, mutta omavalvontasuunnitelmia ei enää hyväksytetä valvontaviranomaisella. 2.6 Jäljitettävyys Jäljitettävyys on elintarviketurvallisuuden kannalta keskeinen tekijä, ja sen avulla voidaan ongelmatilanteissa poistaa määräystenvastaiset elintarvikkeet kohdennetusti markkinoilta ja antaa kuluttajille oikeaa ja riittä-