Lasten seksuaalinen kehitys Aino Juusola, psykologi Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikkö,hus
Lapsen seksuaalisesta kehityksestä ja käyttäytymisestä Mikä on normaalia? Milloin huolestua?
Seksuaalisuus vai sukupuolisuus? Asenteet eri seksuaalisia suuntauksia kohtaan ovat lieventyneet, mutta sukupuolien kohdalla olemme yhä taipuvaisia vahvaan luokitteluun Tämä tarkoittaa sitä, että intersukupuoliset tai heidän vanhempansa joutuvat usein valitsemaan sukupuolen Mitä siis on seksuaalisuus tai seksuaalikehitys? Voidaanko seksuaalisuus irrottaa sukupuolikasvatuksesta? Seksuaalikasvatus vai kehontuntemus?
Seksuaalisuudesta (1/2) Seksuaalisuus on luonnollinen osa ihmisen elämää, myös lapsena Seksuaalisuus on tärkeä kehityksen osa-alue koko elinkaaren ajan ja on tiiviisti yhteydessä muuhun kehitykseen mm. minäkuva, itsetunto, identiteetti, keho, kokemus sukupuolesta Seksuaalisuutta koetaan ja ilmaistaan monin eri tavoin asenteissa, arvoissa, uskomuksissa ja suhteessa itseen ja toisiin. Seksuaalisuuden kokemiseen vaikuttaa mm. uskonto, kulttuuri, perheympäristö, kiintymyssuhteet, temperamentti, elämänkokemukset Seksuaalisuus liittyy tai tulisi liittyä turvallisuuteen, kosketukseen, läheisyyteen ja nautintoon
Seksuaalisuudesta (2/2) Lapsuudessa luodaan pohja sille, että lapsi arvosta itseään ja omaa kehoaan Lapselle on tärkeää, että vanhempi/läheinen aikuinen osoittaa ja kertoo oman rakkautensa lapseen ja sen, että hyväksyy lapsen Näin lapsi oppii hyväksymään itsensä Seksuaalikasvatusta voi antaa ilman sanoja Lapsen itsetyydytys eli unnutus on rauhallista omaan kehoon tutustumista ei ole verrattavissa aikuisen seksuaalisiin kokemuksiin, ei sisällä seksuaalisia mielikuvia unnutus on lapselle iloista ja miellyttävää kehon hellimistä Samoin leikki on lapsen tapa harjoitella elämää kotileikit ja lääkärileikit kuuluvat kehitykseen
Lapsen seksuaalisuuteen liittyvä käyttäytyminen Suomalainen päiväkotilasten kattava tutkimus: (Sandnabba ym., 2003; Santtila ym., 2005, Åbo Akademi) Päiväkotilapsilla havaittiin esim. kiinnostusta seksuaalisuuteen, keholliseen kontaktiin hakeutumista, itsetutkiskelua, genitaalialueiden koskettelua, lääkärileikkejä (esiintyvyys 44%) muiden lasten kanssa sen sijaan selkeästi häiritsevä ja tunkeileva seksuaalinen käyttäytyminen oli epätavallista Ruotsalaisessa tutkimuksessa 83% lukiolaisista muisti leikkineensä seksuaalissävytteisiä leikkejä ennen 13 ikävuotta (Larsson & Svedin, 2002) Useimmat aikuiset muistavat seksuaalisväritteisiä leikkejä tai kokeiluja omasta lapsuudestaan (Lamb & Coakley, 1993; Larsson, Lindell & Svedin, 2002), esim: 85% naisista muistavat leikkineensä leikkejä, joihin liittyy sukupuolielinten koskettelua
Seksuaalikehitys ikätason mukaan Mitä tapahtuu? 0-1 v. Lapsi oppii kehostaan tutkimalla ja etsimällä kehon eri paikkoja 1 v. Oman kehon rajat hahmottuvat 2 v. Käsitys itsestä kehittyy Kakkaamisen ja pissaamisen säätely kehittyy Mikä kiinnostaa? 0-1 v Omasta kehosta löytyvät aistihavainnot kiinnostavat 1 v. tutkii ja tarkkailee toisten kehoja peuhaleikit 2 v. Mitä pottaan tulee ja mistä se tulee: opetellaan sukupuolisanastoa, pohditaan eroja Miltä kehossa tuntuu ja mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle
Seksuaalikehitys ikätason mukaan Mitä tapahtuu? 3 v. On utelias sukupuolien suhteen 4-5 v. Identitetti poikana/tyttönä/ihmisenä Uskoo ja luottaa kehoonsa ja haluaa näyttää sitä ja saada hyväksyntää. Omatoimisuuden tavoittelua pesuissa ja vessassa. Yksityisyyden tarve voi lisääntyä 6 v. Ymmärrys kehojen ja kehityksen yksilöllisyydestä syvenee Mikä kiinnostaa? 3 v. Kiinnostus ihmisen biologiaa kohtaan herää. Tyttöjen ja poikien monenlaiset kehot kiinnostavat. Mitä pönttöön tulee vessassa? Mistä pissa ja kakka tulevat? Pissa-kakkajutut, Miksi-kysymykset 4-5 v. Roolileikkejä Rakkauden tunteista puhuminen. Ihastuu tai samaistuu äitiin tai isään. Hakeutuu lähelle. 6 v. Lapsi voi esittää ja pohtia kehojen eroja ja seksuaalisuutta
Seksuaalikehitys ikätason mukaan 7-8 v. Kiinnostus omaan kehoon voi lisääntyä Häveliäisyys lisääntyy Lapsen itsenäistyminen ja itsetunto kehittyvät Lapsi haluaa pärjätä ryhmän jäsenenä Anna lapselle hyväksyvää tietoa monenlaisista perheistä ja ihmissuhteita Kerro, että lapsi voi luottaa omaan tunteeseensa siitä, mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta. Kannusta lasta puhumaan avoimesti http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@bin/6f0d7abf2717401f756cab566636888c/1520089079/application/pdf/6396421/alakoulu_a1_juliste_verkko.pdf
Seksuaalikehitys ikätason mukaan 9-10 v. Suurimmalla osalla ei näy vielä selkeitä murrosiän merkkejä, vaikka tutkimusten mukaan murrosiän alkamisaika on varhaistunut Ihastumisia eri ja samaa sukupuolta oleviin ikätovereihin tai aikuisiin Pienellä osalla lapsista kuukautiset ja siemensyöksy voivat alkaa Lapsi voi kysyä asioita seksuaalisuudesta ja tutustuu omaan kehoonsa myös koskettamalla Lapsi tarvitsee tietoutta kehon muutoksista Tärkeää kertoa, että oman kehon kehityksen aikatauluun ei voi vaikuttaa Kerro, että itse voi ja pitää suojata. Kukaan lapsi, nuori tai aikuinen ei saa tehdä pahaa toiselle
Seksuaalikehitys ikätason mukaan 11-12 v. Murrosiän kehitys käynnistyy yksilöllisesti: kuukautiset ja siemensyöksyt alkavat Mielialat ja tunteet voivat vaihdella Hämmennys ja epävarmuus ovat tavallisia Ihastumisen ja rakkauden tunteita eri-ikäisiin Ystävyyssuhteet korostuvat, kaivataan yksityisyyttä Aivojen kehittyessä tunteet ja itsenäistymisen tarve vahvistuvat, älykkyys lisääntyy, empatiakyky heikkenee tilapäisesti, kyky arvioida riskejä on vielä heikko Asioiden kysyminen aikuisilta voi tuntua hankalalta. Jotkut lapset haluavat korostaa aikuisuuden merkkejä.
Seksuaalikehitys vaiheittain https://demot.pwire.fi/taulukko/ http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@bin/5b299820fcb0c8cfaa61c4925eb91a01/15196518 48/application/pdf/4122900/Koko%20ik%C3%A4taulukko.pdf
https://www.thinglink.com/scene/851071792347873280
Miten puhua lapselle tai nuorelle seksuaalisuudesta?
Perheen ja ympäristön vaikutus Perheen ja yhteiskunnan kulttuuri ja normit muokkaavat lapsen käyttäytymistä myös seksuaalisuuden osalta Suomessa suhtaudutaan yleisesti alastomuuteen ja etenkin lasten alastomuuteen sallivammin kuin monissa muissa maissa Eurooppalaisilla lapsilla on enemmän seksuaalista käyttäytymistä leikeissään kuin samanikäisillä amerikkalaisilla lapsilla avoimempi suhtautuminen alastomuuteen Vanhemmat, joilla on välittömämpi ja avoimempi suhtautuminen yhdessä nukkumiseen ja kylpemiseen sekä alastomuuteen perheen kesken, havaitsevat tutkimusten perusteella myös enemmän seksuaalista käyttäytymistä 2 12-vuotiaissa lapsissaan
Lapset ovat tänä päivänä tietoisempia seksuaaliasioista kuin ennen? Pienen lapsen seksuaalisuus on iloista, avointa, tutkiskelevaa, leikkisää kehon ihmettelyä, tunteisiin, mielihyvään, kosketukseen ja tapoihin tutustumista Aluksi lapsi on täysin tietämätön seksuaaliasioista Lapsi tarvitsee ikätasoon ja kehitykseen sopivaa seksuaalikasvatusta (vanhemmat, koulu) Tämän päivän tietotulva (esim. media, Internet) kilpailee asianmukaisen seksuaalikasvatuksen kanssa Lapset saavat median kautta tietoa mm. abortista, prostituutiosta, seksuaalisista erityiskysymyksistä, kaltoinkohtelusta. Lapsi saattaa puhua näistä teemoista yrittääkseen ymmärtää niitä. Lapsi saa myös usein huomiota aikuiselta puhuessaan näistä aiheista. Pieni lapsi voi saada puheisiinsa ja käyttäytymiseensä vaikutteita monesta eri lähteestä päiväkotikaverit, sisarukset, kuullut aikuisten puheet tv, netti, radio, lehdet altistuminen aikuisten seksuaaliselle kanssakäymiselle seksuaalinen hyväksikäyttö
Kun lapsella on tänä päivänä yhä enemmän tietoa seksuaalisista asioista..... hän saattaa omaksua ja käyttää kieltä jota ei ymmärrä... hän saattaa ilmentää ei ikätasoista seksuaalista tietoa leikeissään, piirustuksissaan tai puheissaan vrt. lapsen selkeä kertomus minä-muodossa seksuaalisesta toiminnasta
Milloin kyse yliseksualisoituneesta käyttäytymisestä? Toistuvaa, pakonomaista, usein ilotonta seksuaalista käyttäytymistä, josta tulee keskeinen osa lapsen päivittäistä elämää ja joka vie energiaa muilta elämänalueilta Esineiden työntäminen sukupuolielimiin, aikuisten seksuaalisen käyttäytymisen imitoiminen (esim. yhdyntä), suun laittaminen sukupuolielimiin harvinaista < 2% (Poole & Wolfe, 2009) Lapsi yrittää toistuvasti saada muita mukaan seksuaaliseen toimintaan (jopa pakottamalla, painostamalla) Käyttäytyminen, joka herättää huolta muissa lapsissa sekä aikuisissa
Kehotunnekasvatuksen hyödyt lasten kaltoinkohteluepäilyjä tutkivan näkökulmasta? Oikealla tiedolla oikein esitettynä voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä seksuaalista kaltoinkohtelua ja/tai edistää kaltoinkohtelun tuloa aikuisten tietoon JA vähentää väärinkäsityksiä ja turhia rikosepäilyjä Davis, M. & Gidycz, C. (2000). Child Sexual prevention programs: a meta-analysis. J Clin Child Psychol. 29, 257-65 Walsh K, Zwi K, Woolfenden S, Shlonsky A. (2015). School-based education programmes for the prevention of child Sexual abuse. Cochrane Database of Systematic Reviews Issue 4.
KIITOS! aino.juusola@hus.fi