Turvemaiden kuivatukseen. ja ympäristönsuojeluun. liittyviä tutkimuksia Oulun. yliopistolla. Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Samankaltaiset tiedostot
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic

Suoseuran esitelmätilaisuus

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Suometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Earth Observation activities in University of Eastern Finland

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Turvemaat päästölähteenä maataloudessa

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Täperänkangas

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

HYDRO-POHJANMAA

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa

Luken KINO Pauli Saarenketo

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Transkriptio:

Turvemaiden kuivatukseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tutkimuksia Oulun yliopistolla Björn Klöve, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikka

Oulun yliopisto - Linnanmaan kampus tiede ja innovaatiokeskus Natural Resources Institute Finland (LUKE) Finnish Environment Institute (SYKE) Ekologia - Maantiede Teknillinen tiedekunta Vesi- ja ympäristötekniikka Oulu University of Applied Sciences will move into the same campus in 2020 Nostoja? 2

Turvemaiden kuivatukseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä tutkimuksia Oulun yliopistolla Turvemaiden erityiskysymykset Eroosio, ravinteiden huuhtoutminen, kasvihuonekasujen päästöt, maan painuminen (subsidence), tulvat, turvepalot, viljely Turvemaiden maankäytön eri vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Maatalous, metsätalous, turvetuotanto, jälkikäytön, kunnostamisen ja vesittämisen eri vaihtoehdot Toimenpiteet Ojitusvaihtoehdot, tuhkalannoitus, kalkitus, virtaaman säätö (vesien pidätys), säätösalaojitus, veden pinnan nosto, vesittäminen, kosteikot, laskutusaltaat jne.

Turvemaiden hydrologia aiempia tutkimuksia Laaja kokoelma mittalaiteita ja maastovälineitä hydrologiseen ja geotekniseen tutkimuskeen fysikaaliset ominaisuudet UOulu infiltrometri hydraulinen johtavuus

Menossa olevat turvetutkimukset EU hanke (ERA-NET GAS 1,4 M ) PEATWISE: Wise use of drained peatlands in a biobased economy: Development of improved assessment practices and sustainable techniques for mitigation of greenhouse gases MYR (NFR 3 M, UOULU 90 000 ) Climate smart management practices on Norwegian organic soils Suoviljelyseuran apuraha 2018 (5000 ) Suopeltojen hydrologia ja ainehuuhtoumat INDONESIA (UGM-OULU) Vesienhallinta turvemailla ja savimailla HYDROLOGIA-Life (5 M, UOulu 170 000 ): Ojitettujen soiden ennallistaminen (2018-) Oulun yliopisto KVANTUM institute projekti (400 000 ) Hydrologia ja ilmaston muutos pohjoisilla soilla yhdessä prof. Jeff Welkerin kanssa (uusi prof. Arctic ecohydrology)

PEATWISE 2017-2020

PEATWISE Suomen osuus (yhteistyössä mukana Luke Oulun yksikkö) I Ojitettujen orgaanisten viljelymaide hydrologia ja vesitase? II Säätösalaojitus vaikutus maan hydrologiaan ja maan kosteuteen jne III Talvihydrologia ja lumen sulanta Erkki Joki-Tokola Aloittamassa väitöstyön toukokuussa - Peter Petros

Luken koekenttä Erkki Joki-Tokola

MYR hanke Dr. Hanna Silvennoinen (hankkeen vetäjä) Ojitus ja viljely eri vesipintojen ja ojitustapojen vaikutus Kasvihuonekaasuemission dokumentotinti

DI työ Maan painuminen Pohjois-Pohjanmaan säännösteltyjen jokien tulvapelloilla Opiskelija: Lauri Ikkala, Oulun yliopisto Tilaaja: POPELY Vesistöyksikkö, Vesivararyhmä Ohjaajat: Olli Utriainen (POPELY) Hannu Marttila (Oulun yliopisto) HW MW NW Tulvan leviäminen Maan painuminen Painuvan maanpinna n korkeus Joki Tulvapelto http://51.fi/maanpainuminen lauri.ikkala@iki.fi

Painumavertailun referenssiaineistot Kuivatuskartat MML:n laserkeilausaineisto VRS GPS -mittaukset

Tutkimuskohteet

Painumavertailun Tulokset Painuneita pisteitä 76 % kaikista tutkimuspisteistä Keskipainumat ja -painumavauhdit: Lamujoki Junnonoja 1962-2013: 306 mm, 6 mm/v Siikajoki Kaivosoja 1982-2009: 481 mm, 11 mm/v Kalajanjoki Herralanpuro 1990-2014: 192 mm, 8 mm/v Kalajoki Huokumaanoja 1959-2009: 370 mm, 5 mm/v

Painumisen Vaikutus tulvan leviämiseen Yleistys koko Siikajoki: +130 ha +390 ha (1 900 000 e) Yleistys koko Lamujoki: +90 ha +160 ha (540 000 e) Vakio vedenkorkeus Tuvan tilanne 1960-1980 Nykytilanne (laserkeilausvuosi) Tulevaisuudessa? (laserkeilausvuosi + 20 v)

Kiitos kutsusta! Kysymyksiä? Jos haluatte lisätietoa tai on idoita/palautetta Ottakaa yhteyttä Hannu.marttila@oulu.fi Bjorn.klove@oulu.fi

Väitöksiä 2018 Meseret Menberu Soiden ennallistamisen hydrologia Elina Isokangas Pintapohjavesi vuorovaikutus harjut-suot Justice Akanegbu Valunnan ennustaminen pohjoislla alueilla