Kalle Päätalon tuotanto kielentutkijan silmin Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Oulussa 8.8.2018 Sari Keskimaa, Oulun yliopisto
Kalle Päätalon Iijoki-sarja kielielämäkertana Väitös 13.10.2018
Kalle Päätalo 1919-2000 Selkosen Proust Kirjoja painettu Päätalon kuollessa 3,6 miljoonaa kappaletta
Käsityksiä Kalle Päätalosta -- pitkäveteinen jaarittelija -- -- kirjoitti puuceessä käynnistä neljä sivua -- -- tikusta asiaa -- -- kirjoitettu väkipakolla pelkästä rahanhalusta -- -- pienet ympyrät ja uuvuttavaa kökkökerrontaa -- -- kustannustoimittaja tehnyt suurimman työn -- -- kirosanoja tulvillaan -- -- parasta unilääkettä --
Käsityksiä Kalle Päätalosta -- jokin niissä kiehtoo -- -- eittämättä maailman paras kirjailija -- -- totaalisesti koukussa -- -- helppo samaistua -- -- lähihistorian ja ihmismielen kuvaaja -- -- vertaistukea -- -- paikkansa ansainnut Suomen kirjallisuudessa -- -- ympäristö tuntuu elävältä --
Tuotanto Ihmisiä telineillä 1958 Koillismaa-sarja (5 osaa) Koillismaa 1960, Selkosen kansaa 1962, Myrsky Koillismaassa 1963, Myrskyn jälkeen 1965, Mustan lumen talvi 1969 Ennen ruskaa 1964, Koillismaa kuvina 1964, Viimeinen savotta 1966, Nälkämäki 1967, Kairankävijä 1968, Höylin miehen syksy 1970, Susipari 1971
Tuotanto Iijoki-sarja (26 osaa) Huonemiehen poika 1971, Tammettu virta 1972, Kunnan jauhot 1973, Täysi tuntiraha 1974, Nuoruuden savotat 1975, Loimujen aikaan 1976, Ahdistettu maa 1977, Miinoitettu rauha 1978, Ukkosen ääni 1979, Liekkejä laulumailla 1980, Tuulessa ja tuiskussa 1981, Tammerkosken sillalla 1982, Pohjalta ponnistaen 1983, Nuorikkoa näyttämässä 1984, Nouseva maa 1985, Ratkaisujen aika 1986, Pyynikin rinteessä 1987, Reissutyössä 1988, Oman katon alle 1989, Iijoen kutsu 1990, Muuttunut selkonen 1991, Epätietoisuuden talvi 1992, Iijoelta etelään 1993, Pato murtuu 1994, Hyvästi, Iijoki 1995, Pölhökanto Iijoen törmässä 1998
Tuotanto Sateenkaari pakenee 1996 Juoksuhautojen jälkeen 1997 Mustan Lumperin raito 1999 Selkosten viljastaja 2000 Kannaksen lomajuna 2001 kaikkiaan sivuja yhteensä 29 081
Iijoki-sarja 26-osainen omaelämäkerrallinen teossarja Kirjoitettu 1971 1998 Yli 17 000 sivua Kirjailija kertoo omat vaiheensa lapsuudesta kirjailijaksi ryhtymiseen saakka Kalle syntyy 1919 Lapsuus ja nuoruus Taivalkoskella Koulunkäynti, isän mielisairaus, savotat, kirjailijahaaveet Sotavuodet 1939-1945 Avioliitto Lainan kanssa 1944-1955 Avioero Naisseikkailut, kirjeiden kirjoittaminen Jälleenrakennus, opiskelu, kertomusten kirjoittaminen Ihmisiä telineillä 1958 Uusi avioliitto, romaanin kirjoittaminen
Metakieli Iijoki-sarjassa 1. Metakielisen kerronnan tihentymät 2. Murteellinen dialogi 3. Dialogi, jossa kieli nousee keskustelun aiheeksi
Esim. 1 Arvaan olevani puheissa ties kuinka korkea-arvoisen opettajan kanssa ja yritän käytellä kirjakieltä muistuttavia sanoja. Olen yleensäkin alkanut karsia puheestani kaikista levveimpiä kotiselkosteni sanoja. Tietenkään en onnistu yrityksissäni kuin osaksi. Leveitä ja jo omasta mielestäni rumia murteeni sanoja kummallisine loppuveäkäsyineen karkailee jatkuvasti puhumiseni joukkoon. Yhtä surkeita ovat yritykseni käyttää d:tä silloin kun korvani sanoo, että sen käyttäminen olisi paikallaan. Juuri d on kirjain, joka ei suostu tulemaan ulos notkeakielisimmänkään tekoselkoseni ihmisen suusta. Se tulee kuulosalle useimmiten kai j:nä tai soinnittomana t:nä. Puolestani olen oppinut kuulemaan hienoista vahingoniloa tuntien Tampereen seudun ihmisten olevan naimisissa g:n kanssa. Tamperelaiset lähtevät onkelle ja vetävät kenkän jalkaansa. Minun murteelleni taas g on naurettavan helppo puustain, jonka synnyinselkosteni ruotimuoritkin venguttavat hampaattomasta suustaan kuin tyhjää vain ja virheettömästi... (Pohjalta ponnistaen: 300)
Esim 2. Savoa puhuva sairaanhoitaja [--] kääntyi sanomaan minulle: - Tänä päevänä kylyvetettään kaekki tämän luokan potilaat. Aletaan het tästä oven pielestä. Työhän ootta Piätalo? Myönsin olevani ja aloin nousta petiltäni. Hoitaja jatkoi: - Piäsettäkö työ kaenalokeppilöellä alimpaan kerrokseen. Kylpyvannat kun on siellä. (Liekkejä laulumailla: 482) Päähenkilön (neutraalit) murrehavainnot = metakieli 1
Esim. 3 - Et kuitenkaan ole ainoa sodista palannut, jolla ei ole kunnon vaatteita. Tärkeintä kun selviydyit henkissä siviiliin... [Laina sanoo.] - Minun kielikorvani käskisi sannoa että hengissä! [Kalle sanoo.] - Ja minun että sanoa! Ei maakan, kyllä me vielä, isi, opitaan toistemme murteet ja saadaan kunnolliset vaatteet päällemme. [Laina sanoo.] (Nuorikkoa näyttämässä: 7)
Kieli-ideologiat SELKOSLAISET HERRASIHMISET tukkilaiset miehet naiset lapset uskovaiset metsänhoitajat lääkärit papit opettajat Murre Kiroilu Alatyyliset ilmaukset Kirjakieli Kiroilemattomuus Sivistynyt puhetapa
Iijoki-sarja kielielämäkertana Päähenkilön kielellinen asemoituminen Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa Sananjalka (tulossa 2018) Kieli-ideologiat Kalle Päätalon Iijokisarjassa Puhe ja kieli 4/2015 Avioliitto Lainan kanssa Koulunkäynti, isän mielisairaus, savotat, kirjailijahaaveet Kalle syntyy Lapsuus ja nuoruus Sotavuodet Avioero Ihmisiä telineillä 1958 1919 Taivalkoskella 1939-1945 1944-1955 1. 2. 3. 4. 5. Naisseikkailut, kirjeiden kirjoittaminen Jälleenrakennus, opiskelu, kertomusten kirjoittaminen Uusi avioliitto, romaanin kirjoittaminen Kalle Päätalon Iijoki-sarjan murrekäsitykset ja niiden affektifunktio Sananjalka 2014 Murteenkäytön funktiot parisuhteen Kuvauksessa Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa Virittäjä 4/2013
Kirjailijaksi ryhtyminen Lapsuus Iijoki-sarja kielielämäkertana Nuoruus Avioliitto Sota-aika
Kirjallisuutta Blommaert, Jan 2010: Sociolinguistics of globalization. New York: Cambridge University Press. Janatuinen, Jenni 2005: Miehenkuva. Kalle Päätalon perintö. Helsinki: WSOY. Keskimaa, Sari 2013: Murteenkäytön funktiot parisuhteen kuvauksessa Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa, Virittäjä 117 s. 494 523. Keskimaa, Sari 2014: Kalle Päätalon Iijoki-sarjan murrekäsitykset ja niiden affektifunktio, Sananjalka 56 s. 108 138. Keskimaa, Sari 2015: Kieli-ideologiat Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa, Puhe ja kieli 35:4 s. 163 185. Keskimaa, Sari (tulossa): Päähenkilön kielellinen asemoituminen Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa. Kramsch, Claire 2006: The multilingual subject. Preview article. International Journal of Applied Linguistics, 16 (1) s. 97 110. Norton, Bonny 2000: Identity and language learning: Gender, ethnicity and educational change. Lontoo: Pearson Education. Tiittula, Liisa & Nuolijärvi, Pirkko 2013: Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Pietikäinen, Sari 2012: Kieli-ideologiat arjessa. Etnografinen diskurssianalyysi monikielisen saamenpuhujan kielielämäkerrasta. Virittäjä, 116 s. 410 442. Räisänen, Alpo 1999: Kestävämpi kuin Kollajan poola. Tero Liukkonen (toim.), Päätalon juurella. Juhlakirja 11.11.1999 Kalle Päätalon täyttäessä 80 vuotta s. 91 98. Jyväskylä: Gummerus. Silverstein, Michael 1996: Monoglot "standard" in America: Standardization and metaphors of linguistic hegemony. Teoksessa D. Brenneis & R. K. S. Macaulay (toim.) The matrix of language. Contemporary linguistic anthropology. Boulder: Westview Press. Ylönen, Ritva 2017: Kalle Päätalo. Kirjailijan elämä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.