PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA MMMa tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, Vuokatti 29.10.2013 Kjell Brännäs
PALOASIAT MAASEUDUN TUETUSSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA Yleistä maataloushallinnosta, organisaatio Tuettu rakentaminen, tilastoja MMM:n asetuksia tuettavaan rakentamiseen MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012-10.4.2012 Asetukseen mahdollisesti tulevia tarkennuksia muutoksia v. 2014
MMM osasto- ja yksikköjako 1.1.2013 VALTIOSIHTEERI Risto Artjoki ERITYISAVUSTAJA Tiina Rytilä MINISTERI Jari Koskinen KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jaana Husu-Kallio SISÄINEN TARKASTUS Sari Anttila ELÄINSUOJELUASIAMIES Sari Salminen RUOKAOSASTO Heimo Hanhilahti Talousryhmä Esa Hiiva Elintarviketurvallisuusyksikkö Veli-Mikko Niemi Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö Riitta Heinonen Maaseudun kehittämisyksikkö Taina Vesanto Maaseutuverkostoyksikkö Päivi Kujala Maatalousyksikkö Arja-Leena Kirvesniemi Markkinayksikkö Veli-Pekka Talvela Oikeudellinen yksikkö Tanja Viljanen BIOTALOUS Liisa Saarenmaa LUONNONVARAOSASTO Juha Ojala Talousryhmä Elinkeinokalatalousyksikkö Risto Lampinen Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Christian Krogell Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Kai Kaatra Metsä- ja bioenergiayksikkö Marja Kokkonen Oikeudellinen yksikkö Vilppu Talvitie HALLINTO- JA SUUNNITTELUOSASTO Pentti Lähteenoja Henkilöstö- ja hallintoyksikkö Eeva Pystynen Kansainvälisten asioiden yksikkö Aulikki Hulmi Ohjaus- ja tietohallintoyksikkö Raimo Vajavaara Talousyksikkö Hannele Laihonen Viestintäyksikkö Pekka Väisänen EU-KOORDINAATIO Kari Valonen 3 TUTKIMUS Mikko Peltonen
MMM:n hallinnonalan organisaatiot ja niiden työvoima (htv) Maa- ja metsätalousministeriö (n. 300 htv) Elintarviketurvallisuusvirasto (n. 760) Geodeettinen laitos (n. 50) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (n. 870) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (n. 220) Maanmittauslaitos (n. 1800) Maaseutuvirasto (n. 210) Suomen riistakeskus (n. 60) Metsähallitus (n. 2000) Suomen metsäkeskus (n. 1200) (1.1.2012 alkaen) Metsäntutkimuslaitos (n. 770) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (n. 90) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (n. 320) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 830) Suomen ympäristökeskus (MMM:n vesivaratehtävissä n. 35) Alueelliset ympäristökeskukset (MMM:n vesivaratehtävissä n. 200) Aluehallintovirastot (MMM:n hallinnonalan tehtävissä n. 35)
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentraler Uusimaa Varsinais Suomi Satakunta Häme Kaakkois-Suomi Etelä Savo Pirkanmaa Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Suomi Pohjois Savo Pohjois Karjala Kainuu Pohjois Pohjanmaa Lappi ELY-keskusten ohjaus TEM, MMM, YM o.lvm
MMM:n hallinnonalan politiikkasektorit maaseudun kehittäminen maatalous elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu kala-, riista- ja porotalous vesitalous metsätalous kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri
Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) uudistuu uudistuksen vaiheita: Komission tiedonanto CAP-uudistuksesta 2010 Rahoituskehysehdotus kesäkuu 2011 Lainsäädäntöehdotukset lokakuu 2011 Rahoituskehyspaketti loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013 Parlamentin kanta loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013 Toimeenpanoa ennen 1.1.2014 komission toimeenpanosäännöt maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyminen komissiossa kansalliset asetukset, toimeenpanon valmistelu hallinnon, neuvojien ja tuensaajien koulutus
Myönnetyt rakennusluvat vv 2000-2012 x 1 000 m3 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kaikki rakennukset 46432 42559 42000 43976 43444 47642 51317 57396 50549 40804 41208 43801 37225 Maatalousrakennukset 4534 4769 5334 4266 4159 4616 5322 5503 5362 5227 4354 4173 3438 Kaikki rakennukset Maatalousrakennukset Tilastokeskus/ MMM/ K.Brännäs X-2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002 2012, kpl 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Keh.hankkeet (sis.leader) 2711 2252 2222 2585 1868 758 250 1537 1315 2507 2313 Lantalat 252 212 390 406 545 582 60 351 258 208 169 Muut rak:t *) 1662 1344 988 1818 1807 1423 605 726 1413 1683 1394 Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21 Navetat (Lypsy+Liha) 568 491 359 554 627 689 240 230 258 249 201 Asuinrakennukset 198 180 96 105 96 102 77 19 39 48 37 MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013 *) 'Muut rakennukset' sisältävät myös mm. kotieläinrakennusten aputilat
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002-2012, kpl 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kasvihuoneet 134 115 143 174 159 174 56 74 41 28 25 Lampolat ja vuohelat 9 12 15 30 23 19 4 17 14 12 14 Turkistarhat 214 114 94 179 114 148 73 40 228 63 43 Siipikarjarakennukset 31 18 21 77 58 71 80 59 43 46 12 Sikalat 175 140 80 81 109 122 32 19 78 32 21 Lihakarjarakennukset 239 162 88 211 238 269 101 83 82 118 52 Lypsykarjarakennukset 341 329 271 441 389 412 177 217 157 172 149 MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002-2012, M 300 250 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kasvihuoneet 19,94 12,62 23,14 24,69 28,15 40,51 13,76 48,99 24,65 7,3 12,2 Lampolat ja vuohelat 0,47 0,47 0,77 1,55 0,47 1,6 0,42 1,86 1,65 1,77 3,22 Turkistarhat 7,05 4,29 3,45 7,89 8,14 13,71 10,6 6,57 31,56 14,5 9,47 Siipikarjarakennukset 7,13 3,68 4,6 11,11 10,42 16,2 41,5 9,41 18,11 11,95 12,45 Sikalat 37,2 41,2 19,2 15,3 20,8 16,3 5 3,7 51,1 27,01 10,22 Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04 Lypsykarjarakennukset 38,59 41,96 34,53 74,35 102,1 116,9 56,9 91,54 71,34 72,34 69,3 MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002-2012, kpl 700 600 500 400 300 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lihakarjarakennukset 239 162 88 211 238 269 101 83 82 118 52 PK+laaj lypsykarjanavetat 269 264 231 320 260 273 104 128 77 99 83 Uudet lypsykarjanavetat 72 65 40 121 129 139 73 89 80 73 66 MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013
ELY-keskusten maaseutuosastoissa hyväksyttyjen rakennussuunnitelmien kehitys vuosina 2002-2012, M 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lihakarjarakennukset 21,72 14,16 8,57 21,3 31,47 47,39 21,8 16,03 16,52 24,12 9,04 PK+laaj lypsykarjanavetat 23,15 24,85 20,93 32,32 38,3 41,2 19,6 27,62 14,5 22,31 20,99 Uudet lypsykarjanavetat 15,44 17,11 13,6 42,03 63,8 75,7 37,3 63,92 56,84 50,03 48,65 MMM/ RO/ MAKE- K.Brännäs / I'2013
Tuettujen lypsykarjarakennusten kehitys 2001-2012 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Navetat yht. 431 341 329 271 441 389 412 177 217 157 172 149 Pihatot, lämmin 109 103 118 103 176 194 222 112 125 95 91 72 Kylm/viil.pihatot 17 24 25 18 44 29 35 13 26 23 48 47 Parsinavetat 305 214 186 150 221 166 155 52 60 39 33 30 Lehmät-l.pihatto 4 949 4 991 6 211 5 896 10 372 12 517 13 753 8 459 10 901 7 755 7 036 6 174 Lehmät-kv-pihatto 598 1 181 1 172 800 2 390 1 852 2 156 666 2 798 1 849 6 878 4 287 Lehmät-parsinav. 8 230 6 135 5 446 4 361 6 188 5 276 4 957 2 056 2 319 1 604 1 270 1 286 Lehmät yht. 13 777 12 307 12 829 11 057 18 950 19 645 20 866 11 181 16 276 11 208 12 681 11 747 Lehmät / navetta 32 36,1 39 40,8 43,0 50,5 50,6 63,2 75,0 71,4 73,7 78,8 Pinta-ala, yht.,m 2 200 500 179 400 198 300 159 640 291 700 299 082 327 800 176 860 266 229 184 121 192 285 192 079 m2 / lehmä 14,6 14,6 15,4 14,4 15,4 15,2 15,7 15,8 16,5 16,4 15,2 16,4 yht. milj. 44,3 42,0 46,4 40,2 74,4 102,11 112,4 67,2 107,8 71,8 73,46 69,29 / lehmä 3 218 3 413 3 617 3 632 4 567 5 198 5 387 6 006 6 621 6 365 5 793 5 928 / hanke 104 000 123 000 141 000 148 000 196 000 262 494 272 840 379 000 496 636 454 394 427 093 467 383 Lehmäpaikkalisäys 3 633 8 685 10 346 11 106 7 202 14 733 7 554 7 683 7 430 MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013
Rakennusinvestointien rahoituspäätöksiä vuosina 2008-2011, Maatalouden rakennetuki sekä maaseudun yritys- ja hanketuet, M ELY Rakennetuki Hankkeet Uusimaa 33,60 46,98 Varsinais Suomi 128,94 48,51 Satakunta 71,84 54,91 Häme 26,96 33,37 Kaakkois-Suomi 27,47 39,37 Etelä Savo 24,51 35,65 Pirkanmaa 53,77 39,83 Etelä Pohjanmaa 161,26 58,72 Pohjanmaa 189,10 52,40 Keski Suomi 23,86 34,38 Pohjois Savo 60,40 34,69 Pohjois Karjala 27,95 37,21 Kainuu 23,71 12,87 Pohjois Pohjanmaa 103,93 49,99 Lappi 23,66 13,61 Koko maa 980,96 592,47
Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012, perinteinen maatalous ja hankkeet, kpl Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Perinteinen maatalous Hankkeet Perint. maat. Hankkeet MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013 910 kpl 2 313 kpl
Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012, perinteinen maatalous ja hankkeet, M tukikelpoinen investointikustannus Lappi Pohjois Pohjanmaa Kainuu Pohjois Karjala Pohjois Savo Keski Suomi Pohjanmaa Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä Savo Kaakkois-Suomi Häme Satakunta Varsinais Suomi Uusimaa Perint. maat. 161,0 M Hankkeet 262,6 M 0 10 20 30 40 50 60 70 Perinteinen maatalous Hankkeet MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013
545 Närpiö, Pohj 164 Jalasjärvi, EtPo 272 Kokkola, Pohj 743 Seinäjoki, EtPo 233 Kauhava, EtPo 846 Teuva, EtPo 895 Uusikaupunki, Vars 704 Rusko, Vars 288 Kruunupyy, Pohj 301 Kurikka, EtPo 005 Alajärvi, EtPo 853 Turku, Vars 580 Parikkala, Kaak 263 Kiuruvesi, PoSa 989 Ähtäri, EtPo 069 Haapajärvi, PoPo 783 Säkylä, Sata 748 Siikajoki, PoPo 489 Miehikkälä, Kaak 181 Jämijärvi, Sata 710 Raaseborg, Uude 889 Utajärvi, PoPo 8 Rakennussuunnitelmien rahoituspäätöksiä v. 2012, Kunnat, jossa on yli 1 miljoonan hankkeita, tukikelpoinen kustannus ja avustus, M 7 6 5 4 3 2 1 0 Tukikelpoinen kustannus, M KT-laina, M Avustus, M MMM/RO/MAKE- K.Brännäs / I'2013
Tuotannon yksikkökokovaatimus Tuotannonalat Yksikkökokokerroin, jonka avulla samaan Eläinpaikkojen tuotannonalaryhmittäin tuotannonalaryhmään vähimmäismäärä kuuluvat eläimet voidaan ottaa huomioon yksikkökoon täyttymistä laskettaessa Lypsykarjatalous Lypsylehmä 30 Nautakarjatalous Emolehmä 1 80 Nautaeläin, alle 12 kk 0,5 160 Nautaeläin, yli 12 kk 0,667 120 Sikatalous Emakko ja karju 1 160 Lihasika 0,16 1 000 Kanatalous Muniva kana 12 000 Siipikarjatalous Broileri 45 000 Kalkkuna 11 000 Kasvihuonetuotanto Kasvihuone Kasvihuoneen vähimmäiskoko neliömetreinä 2 500 Luvut eivät koske luomutuotantoa
MMM:n rakentamismääräykset
Palovahingot maatilojen tulipalot, satoja vuosittain, suurpalot n.20 kpl /v Maatilavakuutuksen omaisuusvahinkokorvaukset Finanssialan Keskusliitto vuosi M 2012 52, 6 2011 66, 1 2010 50, 6 2009 47, 1 2008 39, 9 2007 39, 0 2006 39, 1 2005 35, 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund täydennys KBrännäs 2013 2004 38, 7 2003 38, 5
Maatilapalojen vahinkojen seuraukset eläinvahingot merkittäviä - eläinsuojelunäkö-kohdat pitkäaikainen siitos-/jalostustyö hukkaan yritystoiminnan keskeytyminen, 0-tuloja omaisuusvahingot - taloudellinen riski kasvaa ympäristön saneeraus henkilövahingot - melko vähäisiä
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 Historiaa: MMM, MRO C 5, 11.4.1994 MMM, RMO C 5, 15.10.1998 MMMa - RMO C5 7.1.2002 MMMa - 25/2004, 13.5.2004 +muutos 85/2005, 22.12.2005 MMMa - 456/2010, 25.5.2010 MMMa - 163/2013, 10.4.2012 MMMa päivittäminen v.2014 (maatalouden rakennetukilaki uusitaan uusi ohj.kausi)
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 2 Määritelmät ---- - kotieläinrakennus: maataloudessa ja maaseudun muussa yritystoiminnassa tarpeellista eläinten pitoa varten tarkoitettua rakennusta aputiloineen; - eläintila: kotieläinrakennuksessa eläimille ja eläinten pitoon tarkoitettua tilaa; - osittain avonainen rakennus: seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho. ----
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 3 Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa Perusvaatimuksena on 1 000 m 2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi - siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m 2 ) - lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m 2 ) - kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein -kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m 2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K 2 10 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
VS EI 60 P3, Suojaustaso 1 -> enintään 2 000 m 2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään 4 000 m 2 1 616 m 2 26 200 broileria VS EI 30 1 616 m 2 26 200 broileria
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 3 Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa Perusvaatimuksena on 1 000 m 2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi - siipikarjarakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m 2 ) - lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk E2 mukaan 2 000 m 2 ) - kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein -kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m 2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K 2 10 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.
D-s2,d2 tai B-s1,d0 lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia seinistä vähintään 30 % ulkoilmaan avoin - aukoissa voi olla ritilä tai avattava verho.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 3 Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa Perusvaatimuksena on 1 000 m 2, jossa osastoivat seinät EI 30, paitsi - siipikarjarakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m 2 ) - lämpöeristämättömissä tai osittain avonaisissa kotieläinrakennuksissa (RakMk mukaan 2 000 m 2 ) - kotieläinrakennuksissa, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein -kotieläinrakennusten laajennuksissa, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m 2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K 2 10 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
K 2 10, A2-s1,d0 jos eriste C-s2,d1 Runko R 15 ullakottomia eikä yp:n onteloa P3, suojaustaso 1, enintään 2 000 m 2 suojaustaso 2, enintään 4 000 m 2
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 4 Palo-osaston jako osiin P1- ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot jaetaan enintään 2 000 m 2 osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta sellaisia kotieläinrakennuksia, joissa ullakottomien eläintilojen, lypsytilojen, maitohuoneen ja valvomon ulkopuoliset tilat osastoidaan mainituista tiloista palomuurilla. Osiin jakaminen voidaan korvata mitoittamalla palo-osaston sisällä savulohkojen savunpoisto 1,5-kertaiseksi normaaliin nähden sekä suunnittelemalla eläinten pelastamisreitit normaalia lyhyemmiksi ja selkeämmiksi. (aikaisemmin: ellei eläinten pitoon liittyvästä tuotannollisesta tai toiminnallisesta ratkaisusta muuta aiheudu), Kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettava R30 luokan rakenteilla Katon sisäpinnan luokkavaatimus on E1 mukaan vähintään B-s1,d0 Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia; (puupintaiset sisäkatot mahd. jos A-luokan lämpöeristeet).
B-s1,d0 tai A2-s1,d0 jos eriste C-s2,d1 Runko R 30 P2, enintään 2 000 m 2 E2-mukaan: suojaustaso 1, enintään 4 000 m 2 suojaustaso 2, enintään 6 000 m 2
P2, Suojaustaso 1 -> enintään 4 000 m 2 tai jos suojaustaso 2 -> enintään 6 000 m 2
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 5 Rakennusten välinen etäisyys ja yhdyskäytävän palo-osastointi (muutos tehty) Palo-osastointi EI 30 luokan rakentein, jos rakennusten (toinen nautakarjarakennus) etäisyys toisistaan < 15 m. Yhdyskäytävä on aina osastoitava toisessa päässä, paitsi jos sen pituus >15 m ja seinät ovat osittain avoimia. Esim. vierekkäiset verhoseinänavetat aina oltava vähintään 15 metrin etäisyydellä toisistaan Muut kotieläinrakennukset kuin nautakarjarakennukset voidaan sijoittaa väh. RakMk:ssa olevan 8 metrin etäisyydellä. Tästä on mahdollisesti korjaus tulossa.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 6 Käyttötapaosastointi kotieläinrakennuksissa Tuotantorakennuksen sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet ymv. tilat osastoidaan vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa (ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa). Lisävaatimus: Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivan rehun käsittelytilat palo-osastoidaan eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Oli aikaisemmin EI 30. Rakennusten yhteyteen sijoitettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen, varavoimalaitosten ja polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden säilytystilojen palo-osastointi tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niihin liittyvää omaa lainsäädäntöä (TEMa) sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 7 Yhteenrakentamisen rajoituksia Enintään 300 m 2 suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Yli 1 000 m 2 kotieläinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa lämpökeskusta (ennen kiint.p.a:n lämpökeskus), moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa. Jos siihen sijoitetaan sähköpääkeskus, sallitaan yhteys ainoastaan suoraan ulkoa.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 8 Uloskäytävät Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Siipikarjarakennuksissa enintään 45 metriä. Poistumisalueelta - kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta - vähintään kaksi toisistaan riippumatonta poistumismahdollisuutta ihmisille. Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin on oltava helposti ulospäin avattava ja sen aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1.5 m sekä sioille ja lampaille 1.0 m.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 9 Palonilmaisu (tarkennus) Kotieläinrakennuksiinon asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Suojaus koskee koko rakennusta ullakkotiloineen. (aikaisemmin rajoitettu yli 1 000 m 2 :n rakennus) Tämä suojausvaatimus ei koske ulkoilmaan osittain avoimesti yhteydessä olevia rakennuksia eikä siipikarjarakennuksia. Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 10 Savunpoisto (muutos) Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään 2 000 m 2. (ennen 1 600 m 2 ) Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä. Matalaseinäisen, vesikaton suuntaisella yläpohjan lämmöneristyksellä ja sisäkatolla varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä olevien aukkojen varaan. Näissä rakennuksissa savunpoistoaukot on sijoitettava rakennuksen katolle tai päädyn yläosaan. Savunpoistoaukoiksi voidaan hyväksyä vain yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta olevat ulkoseinän aukot. Eläinhallin savunpoistoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläinhallin lattiapinta-alasta. Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita (RIL 232).
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 11 Viljankuivaamo Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä muista rakennuksista. Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.
11 Viljankuivaamo Isot ns. vaunukuivurit tulisi käsitellä kuten normaalikuivaamot Mepu Antti Arska
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 12 Pelastussuunnitelma Pelastuslain (379/2011) 14 :n edellyttämää omatoimista varautumista varten kotieläinrakennuksille on laadittava vähintään pelastuslain 15 :n mukainen pelastussuunnitelma, joka on toimitettava pelastusviranomaiselle. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö..
MMM:n asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista, 163/2012 10.4.2012 13 Lisärakentaminen Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa myös olemassa olevan rakennuksen riittävä paloturvallisuus. Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava. Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastaja tai tarkastuslaitos. Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.
Mahdollisia tulevia tarkennuksia Vierekkäisten eläinrakennusten etäisyydet, tarkistus Kuivaamot, Vaunukuivurit, viljankuivaamoksi katsotaan myös kuivaamo ilman omaa lämpökehitintä. Ilmanvaihtohormit ullakkotiloissa Hake- ja pellettikattiloiden sulkusyötin Säännöllinen sähkötarkastus
Ilmanvaihtokanavat ullakkotilassa Kuvat Finanssialan Keskusliitto, LähiTapiola Pellettikattila JANFIRE, ilman sulkusyötintä
Muut maatilarakennusten vahingot Lietelantavarastojen vauriot, muutamia vuodessa - ympäristöriski
Muut maatilarakennusten vahingot kantavien rakenteiden vauriot, yksittäisiä tapauksia vuosittain lumirikkaat talvet enemmän tapauksia
Muut maatilarakennusten vahingot kantavien rakenteiden vauriot, yksittäisiä tapauksia vuosittain
Sikala-yritys Iowassa, USA:ssa
Tanskalaisia sikaloita
Vaarallinen esimerkki, Rakennusleveys 27 m ilman välitukea ja ulkoseinän keskellä nivel!
Kiitos!