VENEEN TEKNISET ASIAKIRJAT

VENEEN TEKNISET ASIAKIRJAT VENETYYPPI: FINCESAIL 34 REVISIO/PVM: 0/26.5.2005 TEKIJÄ/ PVM. KJF/ 30.3.2005 Tämä esimerkki huvivenedirektiivin edellyttämästä veneen teknisistä asiakirjoista on laadittu keväällä 2005 FinCE-projektin puitteissa. Sen tarkoitus on toimia ohjeena venevalmistajille ja muille jotka ovat laatimassa vastaava aineisto venemalleilleen. Vaikka on pyritty todenmukaisuuteen, esitetty vene kaikkine suoritusarvoineen on fiktiivinen, eikä esitettyjä numeroarvoja tule käyttää minkään veneen sertifioinnissa sellaisenaan. Sisällysluettelo Yhteenveto venemallin sertifioinnin asiakirjoista jossa lista sovelletuista standardeista Venetyypin määrittely Rakenteiden lujuuden arviointi Pöytäkirja varalaita- ja vakavuuskokeista Istuinkaukalon tyhjennyslaskelma (ei mukana aineistossa) Tarkastuspöytäkirjat (esimerkkinä kansiturvallisuus) Piirustukset: o 3.1 Linjapiirustus o 3.2 Yleisjärjestely o 3.3 Kansijärjestely o 3.4 Purjepiirustus o 3.5 Rakennejärjestely o 3.6 Laipiot A-E o 3.7 Laipiot F-H o 3.8 Runko, ulkolaminaatti o 3.9 Runko, sisälaminaatti o 3.10 Rakenneyksityiskohdat o 3.11 Kölikiinnitys o 3.12 Mastonjalka o 3.13/1 Päärustit o 3.13/2 Keula- ja perärustit o 3.15 Koneasennus (ei mukana aineistossa) o 3.16/1 Polttoainesäiliö o 3.16/2 Polttoainejärjestelmä o 3.17 Sähkö DC o 3.18 Sähkö AC (ei mukana aineistossa) o 3.19 Runkoläpiviennit o 3.20 Kaasuasennus o 3.21 Paloturvallisuuskaavio (ei mukana aineistossa) o 3.22 Septijärjestelmä Omistajan käsikirja (ei mukana aineistossa)

YHTEENVETO SERTIFIOINNISTA VENETYYPPI: FinCeSail 34 VERSIO: BALTIC REVISIO: A Olennaiset turvallusuusvaatimukset, pääkohta Asiakirjat tuotteen kuvaamiseen Asiakirjat vaatimustenmukaisuuden verifioimiseen Ensimmäinen alakohta Toinen alakohta Tarkastettavat asiat Standardi johon viitataan Standardin otsikko Nr. Otsikko Pvm Otsikko Menetelmä Pvm TYYPIN KUVAUS Tietojen paikkapitävyys ISO 8666 Principal dimensions Venetyypin määrittely 30.3.2005 (Annex XIII) 2. YLEISET VAATIMUKSET Tunniste (CIN) Oikea koodaus ISO 10087 Hull identification - Coding system Valmistajan kilpi Standardin mukainen? ISO 14945 Builder's plate Yli laidan putoamisen estäminen Kannen karhennus ISO 15085 Man overboard prevention and recovery 2.2 Kansijärjestely 30.3.2005 Kädensijat ja kaiteet Henkilösuojaus istumapaikoilla Veneeseennousu-mahdollisuus Näkyvyys ohjauspaikalta Näkyvyys ohjauspaikalta ISO 11591 Engine-driven small craft - Field of vision from helm position Omistajan käsikirja ISO 1020 Owner's manual 3. VAKAVUUS, VESITIIVEYS JA LUJUUS Rakenne Rakennejärjestely ISO 12215 "Yksinkertaistettu menetelmä" 2.2 Kansijärjestely 30.3.2005 2.5 Pituusleikkaus 30.3.2005 Laidoitus 2.6 Poikittaisleikkaukset 30.3.2005 Laidoituksen vahvistukset 2.7 Laminaattierittely 30.3.2005 Laidoituksen jäykisteet Hartsin, lujitteiden tuotelehdet Rakennelaipiot Peräpeili Kansi ja turkki Vakavuus ja varalaita Varalaita ISO 12217-1 Stability and buoyancy assessment and categorization - Part 1: Non-sailing boats 2.1 Linjapiirustus 30.3.2005 of 6 m length of hull and over Vakavuus laitakuormalla 2.2 Kansijärjestely 30.3.2005 Mitoituksen arviointi ISO 12215 Annex A ISO 12215 Annex A 30.3.2005 mukaan Pöytäkirja varalaita- ISO 12217-1 30.3.2005 ja vakavuuskokeista Kelluvuus Aukot rungossa, kannessa ja ylärakenteissa Rungon aukot sulkulaitteineen Stability and buoyancy assessment and 2.2 categorization - Part 1: Non-sailing boats Koneen tuuletus 30.3.2005 Veden sisäänpääsyn estäminen Valmistajan suosittelema suurin kuorma Pilssin tyhjennys ISO 8849 Electrically operated bilge pumps 2.4 Asennukset 30.3.2005 Suurin kuorma ISO 14946 Maximum load capacity Pelastuslautan säilytys Pelastuslautan säilytys 2.1 Kansijärjestely 30.3.2005 Hätätiet Ankkurointi, kiinnitys ja hinaus Kiinnityshelat ISO 15084 Anchoring, mooring and towing - Strong points 2.1 Kansijärjestely 30.3.2005

4. AJO-OMINAISUUDET Small craft less than 8 m length of hull Ajo-ominaisuudet ISO 11592 Determination of maximum propulsion power 4. ASENNUSVAATIMUKSET Koneet ja konetilat Sisäkone Asennus 2.3 Leikkaukset 30.3.2005 Tuuletus Tuuletus 2.2 Koneen tuuletus 30.3.2005 Kuumat osat Kuumat osat Komponenttiluettelo Polttoainejärjestelmä Yleistä Palon ehkäisy ISO 10088 Permanently installed fuel systems 2.9 Polttoainejärjestelmä Polttoainesäiliöt Jos CE-merkitty - OK! Komponenttiluettelo Ellei rakenne- ja asennusvaatimukset Sähköjärjestelmä DC ISO 10033 Electrical systems - Extra-low-voltage d.c. installations 2.10 Sähkökaavio Ohjausjärjestelmä Yleistä Ilmeisesti CE-merkitty -OK! Komponenttiluettelo Nestekaasuasennukset Hätäohjaus Ei vaadita Palontorjunta Ylestä Yleisjärjestelyyn liittyvät Fire protection - Part 1: Craft with a hull ISO 9094-1 paloriskit length of up to and including 15 m 2.4 Asennukset 30.3.2005 Palontorjuntakalusto Palotorjuntakalusto Komponenttiluettelo Kulkuvalot Kulkuvalojen tyyppi ja asennus 2.1 Kansijärjestely 30.3.2005 Päästöjen estäminen Ei

VENETYYPIN TIEDOT Veneluokan tiedot Veneluokan nimi FinCe-Sail 34 Revision numero 0 Revision pvm. Propulsiotapa (moottori/purje/soutu) Purjevene Runkotyyppi U-pohja, tasaperä Rungon materiaali Lujitemuovi Rungon muoto LinesDrawing.dwg Teräväpalteisen rungon tunnistetiedot Pohjanousu perässä Pohjanousu keskiveneellä Palteen leveys perässä Palteen leveys keskiveneellä Pituus peräpeilin alakulmasta palteen ja keulan leikkauskohtaan Pyöreäpalteisen rungon tunnistetiedot Suunnittelusyväys 0,40 Suunnitteluvesilinjan pituus 9,00 Suunnitteluvesilinjan leveys 2,65 Suunnitteluvesilinjaa vastaava uppouman tilavuus 4,40 m3 Version tiedot Version nimi FinCe-Sail 34 Blue Wate FinCe-Sail 34 Baltic Vapaamuotoinen version kuvaus Syvä köli Matala köli Suunnittelukategoria A - Valtameri A - Valtameri Veneperhe (Boat Family) ajatellen melupäästöjä FinCe-Sail 34 FinCe-Sail 34 Kansijärjestely ISO 12217 mukaan Kannellinen Kannellinen Rungon pituus ISO 8666 mukaan, m m 10,18 10,18 Rungon leveys ISO 8666 mukaan, m m 3,18 3,18 Kevytpaino iso 8666 mukaan kg 4000 4200 Pääkoneiden lukumäärä 1 1 Pääkoneiden tyyppi Sisämoottori Sisämoottori Pääkoneiden polttoaine Dieselöljy Dieselöljy Pääkonevaihtoehto 1, valmistaja/tyyppi VP 2030 VP 2030 Koneteho/kone, vaihtoehto 1 kw 11,0 11,0 Pääkonevaihtoehto 2 Koneteho/kone, vaihtoehto 2 kw Propulsiolaitteiden lukumäärä Propulsiolaitteiden tyyppi Kölin syväys (purjeveneet) 1,80 1,80 Kölin paino (purjeveneet) 1200 1400 Rikin tyyppi (purjeveneet) Sluuppi Sluuppi Isonmaston korkeus (purjeveneet)

Henkilöluku henk 12 12 Henkilöiden paino kg 900 900 Henkilökohtaiset varusteet 25 kg/henk., kg kg 300 300 Basic equipment kg 60 60 Polttoaine l 80 80 Polttoaineen määrä,kg kg 70 70 Makeaveden määrä l 150 150 Jäteveden määrä (musta+harmaavesi) l 50 50 Muu nestekuorma kg 0 0 Hyötykuorma kg 0 0 Pelastuslautta kg 40 40 Apuvene kg 0 0 Muu lasti (muona) kg 200 200 "Valmistajan suosittelema suurin kuorma" kg 1770 1770 Valmistajan kilvessä esitettävä kuorma kg 1500 1500 Uppouman massa kevyessä käyttötilanteessa (MOC) kg 4190 4390 Uppouman massa täyskuormatilanteessa (LDC) kg 5770 5970 AC-sähköjärjestelmä Kyllä/Ei Ei Ei Sähköaggregaatti Kyllä/Ei Ei Ei Keitin Kyllä Kyllä Lämmitin Kyllä Kyllä Rullagenoa (purjeveneet) Kyllä Kyllä Tutka Ei Ei Muu, mikä

RAKENTEEN ARVIOINTI 1. Runko ja kansi Standardissa ISO 12215-5 tulee olemaan ohjeet näille laskelmille. Keskeneräisen standardin käyttöä ei voi vielä suositella, tällä hetkellä suositellaan käytettäväksi ABS/ORY Guide for Ocean Racing Yachts 1994. Seuraavassa käydään läpi mitkä laskelmat ja tarkastelut kuuluu tehdä ja esitetään esimerkkinä peräsinakselin mitoituslaskelma. Rungon ja kannen laidoituksen lujuus ja jäykkyys, arvioitava seuraavat asiat: Kerroslevyn riittävä taivutuslujuus -> taivutusvastus leveysyksikköä kohti Kerroslevyn riittävä taivutusjäykkyys -> hitausmomentti leveysyksikköä kohti Kerroslevyn riittävä lekkauslujuus -> lasketaan vaadittava kerroslevyn paksuus Ulkolaminaatin riittävä paikallislujuus -> lujitemäärä neliömetriä kohti Em. suureet lasketaan kriittisimmille laidoitus- ja kansipaneeleille Laidoituksen ja kannen jäykkääjien lujuus ja jäykkyys Tarvittava taivutusvastus tai analyysi kerroksittain. Lasketaan kriittisimmille laidoitus- ja kansijäykisteille 2. Painolastikölin kiinnitys Standardissa ISO 12215-9 tulee olemaan mitoittavat kuormat sekä sallitut jännitykset näille laskelmille. Tällä hetkellä suositellaan käytettäväksi ABS/ORY Guide for Ocean Racing Yachts 1994 tai tai Pohjoismainen venenormisto NBS (vain kölipultit). Painolastikölin kiinnityksen mitoitus käsittää seuraavat osatehtävät: Kuormitustilanne 90 asteen kallistuma Kölipulttien mitoitus Pohjatukkien ja muiden rakenteiden mitoitus Kuormitustapaus vaakasuora voima kölin alareunassa (karilleajo)! Kölipulttien mitoitus! Kiinnitysrakenteiden lujuus Kuormitustapaus pystysuora voima kölin alapinnassa! Pohjatukkien ja muiden rakenteiden mitoitus Kölipulttien mitoitus on varsin suoraviivaista. Myös pohjatukkien mitoitus 90 asteen kuormitustapauksessa on useimmissa tapauksessa suhteellisen helppoa. Sen sijaan "karilleajotilanteet" ovat parhaimmillaankin vaativia laskelmia. Jotta tulokset olisivat realistiset, tulee ottaa huomioon tukirakenteiden jäykkyyttä, joka määrää, miten voimat jakautuvat (kts. kuva). Laskelmien monimutkaisuuden vuoksi niitä ei tässä esitetä. 3. Mastonjalan mitoitus Mastonjalalle ja sen tukirakenteille tulee olemaan yleisellä tasolla olevia ohjeita standardissa ISO 12215-8. Se on vielä keskeneräinen eikä sen käyttöä voida suositella. Tässä tilanteessa joutuu turvautumaan melko pitkälle suoralaskentaan. Arvio mitoittaville voimille löytyy esimerkiksi Pohjoismaisesta venenormistosta.

4. Rustirautojen mitoitus Rustiraudoille ja niiden kiinnitykselle tulee olemaan ohjeet standardissa ISO 12215-8. Koska standardi on vielä hyvin keskeneräinen, sen käyttöä ei vielä suositella. Pohjoismaisessa venenormistossa NBS:ssa on rikimitoitussäännöt jossa on ohjeet rustiraudoille lähtien siinä esitetystä rikivoimista. Toinen yleisesti käytetty tapa on vielä yksinkertaisempi. Sitä voi käyttää kun rikin mitoitukset on jo tiedossa (yleensä mastonvalmistajan tekemä). Silloin voidaan mitoittaa rustiraudat niin, että jokainen rustirauta on vahvempi kuin siihen kytketty vantti tai harus. Sopiva varmuuskerroin murtoon on 1,5. 5. Peräsimen mitoitus Standardissa ISO 12215-8 tulee olemaan ohjeet näille laskelmille. Tällä hetkellä suositellaan käytettäväksi ABS/ORY Guide for Ocean Racing Yachts 1994 tai Pohjoismainen venenormisto NBS. Normaalisti tulee tarkistaa ainakin peräsinakselin mitoituksen. Myös laakereiden mitoitus on hyvä tehdä. Seuraavassa esimerkissä määritetään peräsinakselin vaadittava halkaisija ja verrataan suunniteltuun konstruktioon (kts. piirustus 3.14).

PERÄSINAKSELIN MITOITUS ABS/ORY "GUIDE FOR CLASSIFICATION OF OFFSHORE RACING YACHTS" MUKAAN VENE: FINCESAIL 34 VERSIO: BALTIC REVISIO: A TEKIJÄ/ PVM KJF/ 303.2005 hb 150 cm pystysuora etäisyys peräsimen alareuna - laakeri h 144 cm lavan korkeus hc 65 cm lavan yläreuna - painekeskus l 39 cm lavan leveys painekeskuksen kohdalla xc 6,6 cm akselin etäisyys etureunasta painekeskuksen kohdalla lc 6,27 cm k 984 C 1,5 Lwl 9 m vesilinjapituus 5970 uppouma A 0,52 pinta-ala N 1 uppoumakorkaus hoikkuuslu 8189,3 hoikkuuslu 4304 P 6907,68 N mitoittava kantovoima M 490445,3 Ncm taivutusmomentti T 43311 Ncm vääntömomentti U 330 Mpa Murtoraja alumiini EN 6082 T6 33000 kg/cm2 Y 280 Mpa Myötöraja 28000 kg/cm2 σ C 18857 kg/cm2 d= 6,43 cm Vaadittava peräsinakselin halkaisija ylälaakerin kohdalla Peräsinakselin halkaisija on piirustuksen 3.14 mukaan 70 mm joka ylittää vaatimuksen.

Venetyyppi: FinCeSail 34 Versio: Baltic Revisio: 0 Pvm. 30.3.2005 PÖYTÄKIRJA VARALAITA- JA VAKAVUUSKOKEISTA. Arvioinnissa käytetään standardia ISO 12217-2 jossa on tarvittavat kaavakepohjat pöytäkirjaa varten (löytyy suomenkielisenä). Tarvittavat lähtötiedot kirjataan kaavakkeeseen 1. Kaavakkeen 2 avulla valitaan arviointivaihtoehto (tässä tapauksessa nr. 1), ja tarvittavat muut kaavakkeet. Kaavakkeissa olevat viitteet löytyvät standardista ISO 12217-2. Esimerkissä olevat selostuskuvat suositellaan korvattavaksi vapaamuotoisilla piirroksilla tai valokuvilla.

ISO 12217-2 RUNKOPITUUDELTAAN 6 M JA SUUREMMAT PURJEVENEET. LASKENTAKAAVAKE No. 1 Vene: FinCE Sail 34 Versio: Baltic Revisio: A Haluttu suunnittelukategoria: Yksirunko/monirunko: Tarkastuskohta Symboli Yksikkö Arvo Viite Runkopituus ISO 8666 mukaan L H m 10,18 3.3.1 Massat: Täyden kuorman määrä: 3.4.2 Haluttu henkilömäärä CL 12 3.5.3 Täysi kuorma sisältää: henkilöpainot CL 75 kg kg 900 muona + henkilökohtaiset varusteet kg 300 makeavesi kg 150 polttoaine kg 80 muut nesteet kg 50 muut varastot, varaosat, hyötykuorma kg 200 vakioveneeseen kuulumattomat lisävarusteet ja -helat kg pelastuslautta kg 40 muut veneessä säilytettävät apuveneet kg 0 painoreservi tulevia muutoksia varten kg 0 Täyden kuorman määrä = edellisten summa m MTL kg 1770 3.4.2 Kuormaamattoman veneen massa m LCC kg 4200 3.4.1 Uppouman massa täydellä kuormalla = m LCC +m MTL m LDC kg 5970 3.4.4 Kuorma kevyessä käyttötilanteessa sisältää: pienimmän miehistön massa kg 150 3.4.6 turvavarusteet, vähintään (L H -2.5) 2 kg kg 60 3.4.6 Vettä sellaisissa painolastitankeissa joista omistajan kg 0 3.4.6 käsikirjassa on maininta, että ne tulee olla täytetyt kun vene on vesillä. pelastuslautta 40 3.4.6 Kuorma kevyessä käyttötilanteessa m L kg 3.4.6 Kuormaamattoman veneen massa m LCC kg 3.4.6 Massa kevyessä käyttötilanteessa =m LCC +m L m MOC kg 3.4.7 Onko vene purjevene vai ei? 3.1.2 nimellinen purjepinta-ala AS m2 0 3.1.2 purjepinta/uppouma suhde =A S /(m LDC ) 2/3 0 3.1.2 PURJE/EI PURJE? (ei-purjevene jos A S /(m LDC ) 2/3 <0,07) - 0 3.1.2 HUOM: jos EI-PURJE käytä tämän standardin kaavakkeita, muuten käytä ISO 12217-2 kaavakkeita SIIRRY KAAVAKKEELLE NO. 2

ISO 12217-2 KAAVAKE No. 2 KOKEET Kysymys Vastaus Viite onko vene täysin kannellinen? (kts. viite) KYLLÄ/EI? Kyllä 3.1.8 Onko vene katamaraani tai trimaraani? KYLLÄ/EI? Ei 3.1.3 & 3.1.4 Jos EI, käytä jotakin vaihtoehdoista 1-7, jos KYLLÄ jatka: Ruunkopituus L H 3.4.1 Sivurunkojen välinen etäisyys B CB 3.4.5 Onko suhde L H /B CB >5 KYLLÄ/EI? 7.1 Jos KYLLÄ, vene arvioidaan yksirunkoveneenä käyttäen vaihtoehtoja 1-7. Jos EI käytä vaihtoehtoa 8 Uppouman massa kevyessä käyttötilanteessa m MOC 4190 kg 3.5.3 Uppouman massa täydellä kuormalla m LDC 5770 kg 3.5.6 HUOM: jos m LDC / m MOC >1,15 kaikki # merkityt kaavakkeet tulee käyttää molemmille lastitilanteelle Valitse YKSI seuraavista vaihtoehdoista ja suorita veneen arviointi käyttäen ko.vaihtoehdon kaikkia kaavakkeita. Vaihtoehto 1 2 3 4 5 6 7 8 mahdolliset suunnittelukategoriat A ja B C ja D C ja D C ja D C ja D C ja D C ja D A - D kansijärjestely kannel -linen kannel -linen ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta ei rajoitusta vuotoaukot 3 3 3 3 3 3 3 vuotokulma 3 # 3 # varalaita kaikki veneet 3 3 3 3 laaja menetelmä (4) 4 4 4 vakavuusindexi 5 # 5 # kaatumiskulma 6 # 6 # kyljelleen kaatumiskoe 7 7 jäykyyskoe 8 8 kelluvuuskoe 9 9 9 oikaisukoe 10 monirunkoveneen kokokerroin 11 vakavuusinformaatio 8 8 YHTEENVETO 13 # 13 # 13 13 13 13 13 13 Valittu vaihtoehto 1 ei rajoitusta Kaukaloiden rajoitukset (vain vaihtoehdossa 1): Asia symboli laatu arvo viite Kaukaloiden yhteenlaskettu projisoitu pinta-ala A R m 2 6.1.5 Kaukaloiden yhteenlaskettu projisoitu pinta-ala L H /2:n etupuolella A RF m 2 4,1 6.1.5 Kaukaloiden pinta-ala /veneen pituus x leveys A R / L H B H - 0,12 6.1.5 Mahdollinen suunnittelukategoria (A if < 0,2, B if < 0,3) A 6.1.5 Keulassa olevien kaukaloiden pinta-ala /veneen pituus x leveys A RF / L H B H - 0 6.1.5 Mahdollinen suunnittelukategoria (A if < 0,1, B if < 0,15) A 6.1.5

ISO 12217-2 KAAVEKE No. 3 VARALAITA Vuotoaukot: Kysymys Vastaus Viite Ovatko kaikki asiaankuuluvat vuotoaukot tunnistettu? KYLLÄ/EI Kyllä 6.2.1.1 Täyttävätkö kaikki sulkulaitteet ISO 12216? KYLLÄ/EI Kyllä 6.2.1.2 Avattavia sulkulaitteita ei sijaitse alle 0,2 m vesilinjasta ellei täytä Kyllä 6.2.1.3 ISO 9093 tai ISO 9094? KYLLÄ/EI Ovatko kaikki aukot varustettu sulkulaittein? (paitsi tuuletusaukot ja Kyllä 6.2.1.5 koneen ilmanottoaukot) KYLLÄ/EI Mahdolliset suunnittelukategoriat: A tai B jos kaikki vastaukset KYLLÄ, C tai D jos kolme ensimmäistä ovat KYLLÄ A 6.2.1 Vuotokulma: Suure Symboli Laatu Arvo Viite Vaadittu arvo: 6.2.3 Suunnittelukategoria A ja B = 40 o, C = 35 o, D = 30 o φ D(R) aste 40 taulukko 3 Saavutettu arvo: mikä tahansa aukko, uppoumalla φ DA aste 121,2 3.3.2 m MOC Jos m LDC /m MOC >1,15 myös uppoumalla m LDC φ DA aste 114,3 3.3.2 Menetelmä φ DA määrittämiseksi Liite B Saavutettava suunnittelukategoria vuotokulman φ DA perusteella: 6.2.3 Saavutettu vuotokulma: ei nopeasti tyhjentyvään φ DC aste - 3.3.2 kaukaloon Saavutettu vuotokulma: pääsisäänkäyntiin φ DH aste 114,3 3.3.2 Varalaita: Vaatimus Perusvaatimus Madallettu varalaita pienille aukoille Koskee vaihtoehtoja Vaihtoehdot 1-6 ja 8 Vaihtoehdot 1-6 ja 8, mutta vain jos perusvaatimus määritetään kuvien perusteella Viite 6.2.2.2 a) 6.2.2.2 b) Kuvan 2 tai liitteen A mukaan? =perus x 0,75 Pienten aukkojen maksimipinta-ala (50 L 2 H ) mm 2 =5182 Varalaitavaatimus Kuva 2/liite A Kat. A 0,60 h D, Kuva 2/liite A Kat. B m Kuva 2/liite A Kat. C Kuva 2/liite A Kat. D Mitattu varalaita h D viite: 6.2.2.1 0,85 Saavutettava suunnittelukategoria A Saavutettava suunnittelukategoria varalaidan perusteella=pienin edellisistä A

ISO 12217-2 LASKENTAKAAVAKE 5 -VAKAVUUSINDEKSI Vakavuusindeksi (STIX): Täytä arvot vain lastitilanteelle m LDC jos m LDC / m MOC > 1,15 Kerroin Suure Symboli Laatu Tilanne m MOC GZ käyrän positiivinen pinta-ala kulmaan φ V tai φ D (kts. teksti) Tilanne m LDC Viite A GZ m-deg 48,8 35,7 6.4.2 FDS Runkopituus L H m 10,18 10,18 3.4.1 (6.4.2) Kerroin kaavan mukaan = A GZ /(15,81 L H 0.5 ) FDS - 0,968 0,708 6.4.2 FIR (6.4.3) FDS jos rajoitettu 0,5-1,5 FDS - 0,968 0,708 6.4.2 Kaatumiskulma φ V aste 128,4 120,0 3.4.10 Jos m < 40,000, FIR = φ V /(125 - m /1600) Jos m 40,000, FIR = φ V /100 FIR jos rajoitettu 0,4-1,5 FIR - FIR - 1,051 0,990 6.4.3 1,051 0,990 6.4.3 Oikaiseva momenttivarsi 90 kallistuksella GZ 90 m 0,41 0,28 6.4.4 Nimellinen purjepinta-ala (kts. ISO 8666) A S m 2 54,1 54,1 3.4.8 Pinta-alan A S painopisteen korkeus vesilinjasta FKR Laske F R = (GZ 90 m) / (2 A S h CE ) F R - (6.4.4) Jos F R 1,5, FKR = ( 0,875 + 0,0833 F R ) Jos F R < 1,5, FKR = ( 0,5 + 0,333 F R ) Jos GZ 90 < 0, FKR = 0,5 h CE m 6,39 6,29 6.4.4 FKR - 1,104 1,080 6.4.4 FKR jos rajoitettu 0,5-1,5 FKR - 1,104 1,080 6.4.4 Vesilinjapituus L WL m 9,0 9,0 3.4.2 Peruspituus L BS = (2 L WL +L H ) / 3 L BS m 9,39 9,39 6.4.5 FDL Laske F L = (L BS / 11) 0,2 F L - 6.4.5 (6.4.5) Laske FDL = 0,6+ L 15. m 3 BS MSC. F L ( 333 8L ) BS 0,5 FDL - 0,954 1,006 6.4.5 FDL jos rajoitettu 0,75-1,25 FDL - 0,954 1,006 6.4.5 Runkoleveys B H m 3,18 3,18 3.4.3 Vesilinjaleveys B WL m 2,65 2,65 3.4.4 FBD Laske F B = 3,3 B H / (0,03 m ) 1/3 F B - 6.4.6 (6.4.6) Jos F B > 2,20 FBD = [ 13,31 B WL / (B H F 3 B ) ] 0,5 1,021 1,021 Jos F B < 1,45 FBD = [ B WL F 2 B / (1,682 B H ) ] 0,5 FBD - 6.4.6 Muuten FBD = 1,118 (B WL / B H ) 0,5, FBD jos rajoitettu 0,75-1,25 FBD - 1,021 1,021 6.4.6 Vuotokulma = pienempi kulmista φ DC ja φ DH φ D aste 121,2 114,3 3.3.2 Jos φ D 90 o (kts. kaavake 3) FWM = 1,0 Jos φ D < 90 o : 1,000 1,000 FWM Oikaiseva momenttivarsi vuotokulmalla GZ D m 0,07 0,06 6.4.7 (6.4.7) Momenttivarsi purjepinta-alan ja lateraalipinta-alan painopisteiden välillä h CE +h LP m 6,79 6,79 6.4.7

Laskennallinen tuulennopeus jolloin vakava vuoto tapahtuu v AW m/s 6.4.7 = { 13 m MSC GZ D / [A S (h CE +h LP ) cos φ D 1,3 ] } 0,5 Jos φ D < 90 o, FWM = v AW / 17; jos φ D 90 o, FWM = 1,0 FWM - 1,000 1,000 6.4.7 FWM jos rajoitettu 0,5-1,0 FWM - 1,000 1,000 6.4.7

ISO 12217-2 LASKENTAKAAVAKE- No. 6 STIX & KAATUMISKULMA Täytä arvot vain lastitilanteelle m LDC jos m LDC / m MOC > 1,15 Kerroi n Vuotokulma ei-nopeasti tyhjentyvään kaukaloon Suure Symboli Laatu Tilanne m MOC Tilanne m LDC Viite φ DC aste - - 3.3.2 Vuotokulma pääsisäänkäyntiin φ DH aste 121,2 114,3 3.3.2 FDF Aukkojen pinta-ala kulmaan φ DA1 = ( 50L H 2 ) asti (6.4.8) Vuotokulma edellisten ollessa kokonaan veden alla. mm 2 - - 6.4.8 φ A1 aste - - 6.4.8 Pienin edellä mainituista kulmista φ D aste 6.4.8 Jolloin FDF = φ D / 90 6.4.8 FDF jos rajoitettu 0,5-1,25 FDF - 1,250 1,250 6.4.8 HUOM:.Jokaisen kertoimen kohdalla tulee käyttää ruudussa olevaa arvoa. Vakavuusindeksin (STIX) ja suunnittelukategorian määritys: Suure Symboli Laatu Tilanne m MOC Kelluuko vene vedellä täytettynä 7.6 mukaan ja onko sillä lisäksi GZ 90 > 0 vedellä täytettynä, KYLLÄ/EI? Tilann e m LDC Viite Ei Ei 6.4.9 Jos KYLLÄ δ = 5, muuten δ = 0 δ - 0 0 6.4.9 Peruspituus L BS (Kaavake 5) = (2 L WL +L H ) / 3 L BS m 9,39 9,39 6.4.9 Kaikkien 7 kertoimen tulo = FDS.FIR.FKR.FDL.FBD.FWM.FDF F - 6.4.9 STIX = [ F 0,5 ( 7 + 2,25 L BS ) ] + δ STIX - 32,9 27,7 6.4.9 STIX:n perusteella saavutettava suunnittelukategoria: A jos STIX > 32, B jos STIX > 23, C jos STIX > 14, D jos STIX > 5 A A tauluk ko 5 Kaatumiskulma: Täytä arvot vain lastitilanteelle m LDC jos m LDC / m MOC > 1,15 Suure Symboli Laatu Tilanne m MOC Tilanne m LDC Viite Uppouman massa ko. lastitilanteessa m kg 4550 6070 3.5.3 Uppouman massan perusteella saavutettava suunnittelukategoria ( A > 3 000 kg, B > 1 500 kg ) A A Taulu kko 4 Pienin sallittu kaatumiskulma: 6.3.1

Suunnittelukategoria A = (130 - m/500) mutta 100 Suunnittelukategoria B = (130 - m/200) mutta 95 Suunnittelukategoria C = 90 Suunnittelukategoria D = 75 φ V(R) aste 120,9 117,9 Taulukk o 4 Saavutettu kaatumiskulma: φ V aste 128,4 120,0 3.4.10 Kaatumiskulman perusteella saavutettava suunnittelukategoria: A A 6.3.1 Vaihtoehto suunnittelukategorioille A tai B : Jos φ V 90 (suunnittelukategoria A) tai 75 (suunnittelukategoria B), käytä Kaavaketta 9 edellisen vaihtoehtona? KYLLÄ / EI

FINCESAIL 34 VAKAVUUSLASKELMA Vakavuuden arvioimiseksi ISO 12217-2 mukaan kannelliselle veneelle (arviointivaihtoehto 1) tarvitaan tietoja, jotka määritetään vakavuuslaskelman avulla. Tarvittavat tiedot lasketaan 3D tietokonemallin avulla kahdelle lastitilanteille MSC (kevyt käyttötilanne) sekä LDC (täyskuormatilanne). Laskelmia varten tarvitaan veneen säätiiviistä osista tehdyn 3D-mallin lisäksi seuraavia tietoja: Veneen kevytpaino ja painopisteen sijainti; Lastikomponenttien painot ja painopisteet; Säätiiviiseen runkoon johtavien aukkojen sijainnit; Kevytpaino voi perustua painolaskentaan kuten tässä esimerkissä, tai se voidaan määrittää ns. kallistuskokeen avulla, joka on suositeltavampi tapa. Lastikomponentit ovat henkilöt, niiden tavarat, tankkien sisältö jne. kts "Tyypin määrittely" Vakavuuslaskelmista saatujen tulosten perusteella lasketaan lopuksi ns. vakavuusindeksi "STIX". Tiedot viedään kaavakkeeseen No. 6.

PAINOLASKELMA Venetyyppi: FinCe-Sail 34 Versio: Baltic (matala köli) Revisio: A Tekijä/ pvm. KJF/ 30.3.2005 Origon paikka: Perusviivalla #0 Osa Paino Lcg Vcg Laidoitus vahvikkeineen Ulkolaminaatti 190 3,87 0,25 Sisälaminaatti 115 3,87 0,25 Kerroslevy-ydin + liima 130 3,87 0,25 Kölivahvistus 50 4,40 0,05 Muut vahvistukset 40 4,00 0,20 Laipiot ja pohjatukit Laipiot kiinnityslaminaatteineen 150 3,60 0,50 Sisämoduuli (pohjatukit mastonjalkoineen) 100 4,40 0,10 Kaari rustien kohdalla 20 4,90 0,40 Kansi ja istuinkaukalo Keula- ja sivukannet 80 3,90 1,44 Istuinkaulalon sarjat 40 1,60 1,40 Istuinkaukalo 60 1,10 1,10 Ylärakenne 80 4,00 1,6 Sisustus Keulahytti 40 7,30 0,70 Salongin sohvat 60 4,80 0,45 Salongin kaapit 30 4,80 1,00 Pentteri kaappeineen 60 3,30 0,75 Karttapöytä kaappeineen 35 3,30 0,75 WC 80 2,70 0,75 Perähytti 40 1,70 0,60 Muut sisustusosat 50 4,00 0,4 Köli Painolastiköli 1400 4,20-0,90 Peräsin Peräsin akseleineen ja laakereineen 40 0,00 0,10 Kone apujärjestelmineen Kone vetolaitteineen 150 2,60 0,33 Koneen alusta 15 2,60 0,20 Konekoppa 30 2,60 0,50 Pakoputki 20 1,30 0,50 Polttoainejärjestelmä 40 3,50 0,40 Muut osat 20 2,60 0,40 Riki Riki seisovalla ja juoksevalla köysistöllä 120 5,10 7,33 Puomi 20 2,80 2,80 Vakiopurjeet 35 5,20 3

Sähköjärjestelmä Akustot 60 1,70 0,30 Kaapelointi 80 3,50 1,00 Laitteet 100 3,20 1,00 Muut sähkötarvikkeet 30 3,20 1 LVI Makeavesijärjestelmä 40 3,80 0,8 WC septiktankkeineen 50 2,60 0,70 Pilssintyhjennysjärjestelmä 30 3,60 0,40 Muut LVI-tarvikket 20 3,60 0,5 Kansivarustus Purjeiden säätöön tarvittava heloitus (vinssit ym.) 50 3,00 1,50 Köysistö 30 3,00 1,50 Luukut ja ikkunat 30 4,20 1,50 Kaiteet ja mantookit 30 4,30 1,80 Ankkurivarustus 100 5,80 1,00 Muut kansivarusteet 30 4,00 1,00 Turvavarusteet Palontorjuntavarustus 20 3,80 0,90 Työkalut 40 5,40 0,35 Muut turvavarusteet 20 4,00 0,50 Lisävarusteet Lisävarusteet 200 4,00 1,00 Kevytpaino (m LCC ) 4300 3,84 0,38 Kevytpaino (mlcc), Vcg korotettu 5% sivukorkeudesta 4300 3,80 0,45 Henkilöiden paino 150 4,10 1,44 Basic equipment 59 4,10 0,75 Pelastuslautta 40 1,10 1,00 Uppouman massa kevyessä käyttötilanteessa (m MOC ) 4549 3,79 0,49 Henkilöiden paino 900 4,10 1,44 Henkilökohtaiset varusteet 25 kg/henk., kg 300 4,10 0,75 Basic equipment 59 4,10 0,75 Polttoaine 70 4,50 0,3 Makeavesi 150 4,50 0,3 Jätevesi 50 2,00 0,5 Pelastuslautta 40 1,10 1,00 Muu lasti (muona) 200 3,70 0,75 Uppouman massa täydellä kuormalla (m LDC ) 6069 3,85 0,62

MSC LDC GZ-käyrät lastitilanteille kevyt käyttötilanne (MSC) ja täyskuormatilanne (LDC)

STIX-LASKELMA Parametri MSC LDC Unit Selitys Cat 4 A A Suunnittelukategoria L H 10,18 10,18 m Runkopituus Lwl L BS 9,00 9,39 9,00 m 9,39 m Vesilinjapituus "STIX-pituus" B H 3,18 3,18 m Runkoleveys Bwl A D 2,65 2,65 m 121,2 114,3 o Vesilinjaleveys Vuotokulma (pääsisäänkäynti) Avs 128,4 120,0 o Vakavuuslaajuus 4550 6070 kg Uppouman massa Agz 48,8 35,7 m o GZ-käyrän alla oleva pinta-ala kulmaan Avs tai Ad saakka GZ 90 0,41 0,28 m GZ 90 asteen kallistuskulmalla GZ D 0,07 0,06 m GZ vuotokulmalla P 12,70 12,70 m Isopurjeen etuliesman pituus E 4,50 4,50 m Isopurjeen alaliesman pituus I 13,60 13,60 m Keulakolmion korkeus J 3,75 3,75 m Keulakolmion kanta HBI 1,04 1,14 m Keulakolmion korkeus vesilinjasta BAS 1,65 1,65 m Puomin korkeus kannelta A SP 54,1 54,1 m² Projisoitu purjepinta-ala hce 6,29 6,39 m Purjepinnan painopisteen etäisyys vesilinjasta hlp 0,50 0,60 m Lateraalipinnan painopisteen etäisyys vesilinjasta lever 6,79 6,99 m hce + hlp Basic flot? No 2 2 STIX STIX osakertoimet Menetelmä Arvo MOC LDC Dynaaminen vakavuuskerroin (FDS) (0.5-1.5) Rigorous 2 0,968 0,708 Oikaisukerroin (FIR) (0.4-1.5) Rigorous 2 1,051 0,990 Oikaisukerroin (FKR) (0.5-1.5) Rigorous 2 1,104 1,080 Uppouma-pituuskerroin (FDL) (0.75-1.25) Rigorous 2 0,954 1,006 Uppouma - leveyskerroin (FBD) (0.75-1.25) Rigorous 2 1,021 1,021 Tuulimomenttikerroin (FWM) (0.5-1.0) Rigorous 2 1,000 1,000 Veden sisäänpääsykerroin (FDF) (0.5-1.25) Rigorous 2 1,250 1,250 STIX 32,9 27,73 Vaatimus 32 On 27,73 OK! Vakavuuslaajuus ja minimiuppouma MOC LDC A VS kevyt käyttötilanne 120,9 128,4 OK! A VS täyskuormatilanne 117,9 120,0 OK! Miniuppouma, MOC 3000 4550 OK! Miniuppouma, LDM 3000 6070 OK! Vuotokulma Vaat. MOC LDC A D kevyt käyttötilanne 40 121,2 OK! A D täyskuormatilanne 40 114,3 OK!

Tarkastuslista KANSITURVALLISUUS Tarkastuslista liittyy huvivenedirektiivin kohtaan "5.1 Koneet ja moottoritilat". Tarkastuskriteerit: RSG Guidelines, ISO 8178-1:1996, ISO 14509:2000, ISO 11105:1998, ISO 9094, 8.9.2003 Venemalli: FinCE 34 Versio: Baltic Revisio pvm 30.3.2005 Paikka Aika Allekirjoitus Tulos Kuitula 15.11.2004 OK 4.1 Standardin kohta D Suoraan direktiivistä poimittu vaatimus G RSG Guidelines D 2.3 ISO 15085 10.11.2003 LAIDAN YLI PUTOAMISEN EHKÄISEMINEN JA VENEESEEN NOUSU 4.1 Turvallinen kulku seuraaviin kohteisiin tulee turvata joko kansien ja/tai veneen sisätilojen kautta. x Ohjauspaikkaan ja hätäohjauspaikkaan x "Strong pointiin" x Purjeiden käsittely- ja trimmauspaikkaan x Sisätiloihin Konehuoneeseen 4.3 Kulku(laita)kansien vaatimukset x Kannen leveys väh. 100 mm D-kat, 120 mm C-kat, 150 mm A ja B-kat. Jos on varvaslista lasketaan leveys siihen. x Oltava vapaa, jatkuva ja korkeintaan 15 kallellaan poikkisuunnassa veneen ollessa suorassa. Jos kannen leveys on pienempi ei sitä lasketa kanneksi, mutta vieressä oleva esim. leveä avotilan reuna muodostaa kannen. 4.4 Eri kansien on muodostettava yhtenäinen kulkuyhteys x Yli 500 mm korkeita ja/tai pitkiä esteitä ja askelmia ei saa olla 5. Turvavarusteet 6. Suunnittelukategoriasta ja venetyypistä riippuen tulee seuraavat vaatimukset täyttää: Kategoria A Kategoria B Kategoria C Kategoria D Vaatimus M S M1 M2 M3 S1 S2 M S1 S2 S3 S4 M S Optio no. 1 1 2 3 4 2 3 5 2 3 4 5 6 6 Kannen karhennus Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Varvaslistat Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Kädensijat Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y 450 mm korkeat kaiteet Y Y Y 600 mm korkeat kaiteet Y Y Y Y Y Kiinnityspisteet turvavaljaita var Y Y Y Y Y Y Y Y Kiinnityspisteet juoksuvaijeria va Y Y Y Y Y Henkilösuojaus istumapaikoilla Y Y Y Y Y Y Veneeseennousu Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y M = moottoriveneet, S = purjeveneet, Y = vaatimus 7. Kansien karhennus. x Liukastumissuoja vaaditaan työskentelykansilla. x Karhentamaton pinta eri karhennusosien välillä saa olla korkeintaan 75 mm. x Yli 500 mm lasitetut pinnat (=luukut, ikkunat) vaativat karhennuksen. Purjejollissa ei kansien karhennusta vaadita kaikkialla, ainostaan paikoissa joihin astutaan, Kansilla olevat aukot joissa ei ole luukkua ja joiden syvyys on suurempi kuin 1 m tulee suojata kaiteella *) tai suojaverkolla. Suojaverkoilla tai trampoliineilla tulee olla karhennusominaisuudet. Trampoliinien ja suojaverkkojen liitoskohdat tulee olla sellaiset ettei jalka mene väliin. Trampoliinin ja suojaverkon on kestettävä tasainen 3000 N/m², tai 50% veneen henkilöpainoa vastaava kuorma (pienempi arvo määräävä) *) kaidevaatimukset kuten kohdassa 10

8. Varvaslistat x Ei vaadita kansilla joilla ainoastaan istutaan. x Purjeveneissä varvaslistoja ei vaadita laidoilla kohdissa joissa miehistö istuu. Varvaslistaa ei vaadita oikaistavissa olevissa purjejollissa, peräpeileissä eikä monirunkoveneiden poikkipalkeissa. x Varvaslistat tulee asentaa mahdollisimman lähelle kannen ulkoreunaa. Varvaslistan korkeus kannesta: Moottorivene Purjevene C kat. 20 25 x A ja B kat 25 30 x Jos listassa on yli R = 5 mm pyöristykset lasketaan korkeus suoralta osuudelta. x Kannella ei saa olla yli 15 mm korkeita korokkeita 100 mm lähempänä varvaslistaa. x Varvaslistan pystyreuna saa olla pystysuorasta kork. 30 kallellaan ulospäin. x Jos varvaslista ei ole yhtenäinen kannesta ylös saa rako kannen ja listan välillä olla kork. 40 mm. x Varvaslistassa saa olla pituudeltaan enintään 100 mm aukkoja esim. pylväiden, kaiteiden, vesiurien ym. kohdalla. x Pylväät, knaapit jne. lasketaan erillisiksi varvaslistoiksi. 9. Kädensijat x Vaaditaan veneen työskentelykansilla. Kädensija joka on väh. kuin 300 mm kannen ulkoreunasta sisään tulee olla väh. 350 mm korkeudella kannesta. x Kädensija joka on enemmän kuin 300 mm kannen ulkoreunasta sisään saa olla vapaasti muulla korkeudella x Laitakansilla olevat kädensijat saavat olla korkeintaan 1,5 m etäisydelle toisistaan. x Kädensijojen tulee kestää horisontaalinen voima 1500 N (laskelma tai kokeet) Tulkinta: Purjejollissa hyväksytään kädensijoiksi jalkahihnat, vantit, penkkien reunat jne. Moottoriveneen ratti on kädensija. Kädensija voi olla mikä tahansa järjestely josta voi ottaa kiinni ja saada otteen. TSS 10. Kaiteet Katso yksityiskohtaisimmat ohjeet stadardista x Kaiteet tulee asentaa työskentelykannen ulkoreunoille jossa miehistö toimii tai oleskelee veneen normaalin käytön aikana. x Työskentelykanneksi lasketaan kannet joissa miehistö oleskelee tai työskentelee veneen normaalin käytön aikana. x Kaiteet voivat olla kiinteitä suojakaiteita, parrasrakennetta, veneen laitaa jne. tai kaidevaijeria. 450 mm korkean kaiteen suurin korkeus kannesta saa olla korkeintaan 560 mm. (esim. jos kannessa on alempi taso) *) Alimmaisen kaiteen suurin korkeus kannesta saa olla korkeintaan 380 mm. (esim. jos kannessa on alempi taso) *) x Vaadittaessa 600 mm korkeita kaiteita tulee lisäksi yksi välikaide asentaa vähintään 230 mm ja korkeintaan 300 mm x korkeudelle kannesta tai partaasta. Välikateet voivat olla myös esim pystytankoina jos suurin aukko on kork. 380 mm. Moottoriveneissä joissa vaaditaan 600 mm kaiteet ei tarvitse olla välikaiteita jos yläkaide on kiinteä (ei vaijeri). Kaiteissa saa olla aukkoja maihinnousua varten. Aukoissa tulee olla sulkulaitteet jotka eivät saa avautua itsestään. *) kannen alemman tason pituus saa olla korkeintaan 600 mm. Lisäksi vain purjevenevaatimukset (katso tarkemmat kuvaselostukset standardista) x Purjeveneen keulapulpitin aukko saa olla kork. 360 mm suuri (=halk. 360 mm pallo ei saa mennä läpi) x Purjeita varten saa olla korkeintaan 150 mm leveä aukko. Kaiteiden tulee kuitenkin pituussuunnassa limittää aukko. x Purjeveneiden 600 mm kaiteissa pulpitin korkeus väh. sama. Peräkaiteen ei tarvitse olla 600 mm korkeudella jos: x kaiteen korkeus on vähintään 450 istuintasosta x kaiteen korkeus on vähintään 800 mm korkeudella avotilan pohjasta x perässä on väh. 600 mm korkeudella poikkikaide jonka jänneväli on korkeintaan 2500 mm x Purjeveneiden 450 mm kaiteissa pulpitin korkeus väh. sama. Peräkaiteen ei tarvitse olla 450 mm korkeudella jos: kaiteen korkeus on vähintään 300 istuintasosta kaiteen korkeus on vähintään 650 mm korkeudella avotilan pohjasta perässä on väh. 600 mm korkeudella poikkikaide jonka jänneväli on korkeintaan 2000 mm Monirunkoveneissä saa kaidevaijereiden päät laskea kannen tasolle runkojen poikkipalkkien kohdalla ja mahdolliset kädensijat saavat olla korkeintaan 0,75 m etäisyydellä toisistaan pitkittäis- ja poikittaiskaiteiden välillä. Kts. Standardi

10.4. Kannet jotka ovat kaidekansia ylempänä: Kaidekorkeus H1 H2 H1 ja H1 on alemman (esim. laitakannen) ja 450 700 1200 ylemmän (esim ruffin katto) kannen korkeusero. 600 900 1500 Jos kansi on alempana kuin H1 ei järjestelyjä vaadita Jos kansi on ylempänä kuin H1 on ylemmällä tasolla oltava varvaslista Jos kansi on ylempänä kuin H2 on ylemmällä tasolla oltava varvaslista ja saman korkuinen kaide kuin mitä alemmalla tasolla. 11. Kaiteiden, kaidevaijereiden ja pylväiden lujuus 12. Lujuudet voidaan verifioida laskelmin tai kokein. Suunnittelukategoria Murtolujuus AISI 316, 1*19 AISI 316, 7*19 N vaijerin halk. mm vaijerin halk. mm A 13000 4 5 B ja C 9000 3,5 4,5 Jos käytetään synteettistä materiaali on sen oltava hankautumisen kestävää tai suojattava hankaantumisalueilta Jos synteettinen kaidevaijeri kaipaa huoltoa tai tulee vaihtaa UV-vanhenemisen takia on tämä selostettava omistajan käsikirjassa x Kaidevaijerin tulee olla kireä jotta se tukee hyvin. x Kaidevaijerilla tulee olla kiristysjärjestely x Kaidepylväiden suurin etäisyys saa olla lorkeintaan 2.2 m. x Kaiteiden, kaidevaijereiden ja pylväiden tulee kestää yläpäässä horisontaalinen 280 N voima kork. 50 mm joustolla. x Kaiteiden, kaidevaijereiden ja pylväiden tulee kestää yläpäässä horisontaalinen 560 N voima ilman murtumista. Pylvään lujuuteen ei saa laskea vaijerin tukevaa vaikutusta. x Pylväät tulee tukea mekaanisesti jalustastaan ilman kaidevaijereiden tukea. x Pylväät saavat olla kork. 10 astetta kallistettuna ulospäin 13. Kiinnityspisteet turvavaljaita varten Kiinnityspisteet tulee asentaa seuraaviin paikkoihin: x kork. 1 m etäisyydelle pääsisäänkäynnistä x kork. 2 m etäisyydelle jokaisesta ohjauspisteestä x kork. 2 m etäisyydelle purjeveneen mastosta x kork. 2 m etäisyydelle purjeveneiden vinsseistä x kork. 2 m etäisyydelle ankkuripelistä tai "strong pointista" x Kiinnityspisteet saavat olla korkeintaan 3 m etäisyydelle toisistaan. x Kiinnityspisteen lenkin aukko tulee olla väh. 15 mm. A ja B kategorian monirunkopurjeveneessä oltava lisäksi kiinnityspiste kaatuneen veneen hätäpoistumisteiden luona. x Kiinnityspisteen tulee kestää horisontaalinen voima, 3600 N C-kat. ja 6000 N A- ja B-kat. Tämä voidaan verifioida laskelmin tai kokein. Juoksuvaijerit voidaan kiinnittää näihin kiinnityspisteisiin jos ne kestävät niiltä vaadittavan voiman. 14. Kiinnityspisteet juoksuvaijeria (jack-line) varten x Kiinnityspisteet tulee asentaa kannelle sekä SB- että BB-puolelle niin, että juoksuvaijeri saadaan kiinnitettyä luotettavasti. x Juoksuvaijerit voivat olla epäjatkuvia, mutta jokaisen segmentin molemmissa päissä tulee olla kiinnityspiste. x Kiinnityspisteiden tulee juoksuvaijerin suuntaisesti ja 30 tästä ylöspäin kestää voima 20000 N. (laskelmat tai kokeet) 15. Henkilösuojaus istumapaikoilla Moottoriveneet joiden nopeus on yli 25 solmua tai yli 10 * sqr(lh)) (mikäli suurempi) Henkilösuojauksen tulee estää henkilöitä putoamasta veneestä ulos allokon, käännösten tai kiihtyvyyksien takia. Vaatimukset koskevat vain putoamista yli laidan, ei esim. kannelle tai avotilaan. Henkilösuojaus on joko käden ulottuvilla yksi kädensija ja penkillä reunakorkeusvaatimus. Istumapaikoilla olevan suojan korkeuden tulee olla väh. 120 mm (kasaan painuneesta) istuinpinnasta laskettuna. Tai kaksi kädensijaa joista voi tarttua samanaikaisesti, kädensijojen etäisyys väh. 200 mm toisitaan. Jos matkustajat seisovat tai nojaavat henkilösuojaukseksi riittää tuki selkäpuolelle tai vartalolle. Jos matkustajat istuvat satulatyyppisesti riiittää että henkilösuojaus järjestetään polvituennalla. Kahvojen lujuusvaatimukset kohdan 9 mukaan.

16. Veneeseennousumahdollisuus Kaikissa veneissä tulee olla järjestely vedestä veneeseen nousua varten. Järjestelyn tulee olla helposti luoksepäästävä ja käytettävissä ilman, että kukaan on veneessä. x Järjestelyn alimman askelman tulee alaslaskettuna olla väh. 300 mm vedenpinnan alapuolella kevyellä kuormalla. x Askelman tulee olla helposti laskettavissa käyttöön vedessä olijan toimesta. Mikäli varalaita kevyellä kuormalla on alle 500 mm ei erillistä tikasjärjestelmää vaadita. Jos tikasjärjestelyä ei vaadita tulee veneessä olla kahva tai muu kädensija jota apuna käyttäen voi nousta veneeseen takaisin. Myös esim. penkin reuna on kädensija jos siitä saa vedessä olija otteen. Veneeseennousujärjestely on esim. tikkaat, askelmat, uimatasot, propulsiojärjestelmän ulkoiset osat. Tulkinta: Propulsiojärjestelmän ulkoisia osia ei hyväksytä askelmaksi avoimissa potkurijärjestelmissä (esim. perämoottorit) RSG Luukkujen ja ovien käyttöturvallisuus Rfu 56 Ovissa ja luukuissa tulee olla lukitusjärjestelmä jos niiden tahaton liikkuminen voi aiheuttaa henkilövahinkoja Liukuluukuilla tulee olla lukitusjärjestelmä aukiasennossa (esim. salpa) joka estää luukun liukumisen jos henkilö on luukkuaukossa Moottoriveneissä varottava ettei pakokaasut leviä veneeseen avoimen luukun kautta. (om. käsikirja)