nro 3 2005 VERDUGT BV ASETTAA TAVOITTEENSA KORKEALLE TUTKIMUS TUO KASVUA PAPERIKONEINVESTOINTI ON JOUKKUEOSAAMISTA Sunita Narain etsii ratkaisuja Intian vesipulaan KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI
pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, 00101 Helsinki puh. 010 8611 www.kemira.com Päätoimittaja Kari Savolainen puh. 010 862 1759 KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL 100 00040 Sanoma Magazines www.sanomamagazines.fi Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Jukka Miettinen Hannu Virtanen Ulkoasu Marjut Jouhki PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2005 ISSN 0356-5122 Painos 32 000 kpl Paperi Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva All Over Press KEMIRA LYHYESTI Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemianalan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, teollisuuden prosesseissa sekä maalipinnoissa. Tuotantoa meillä on noin 30 maassa ja henkilöstöä meillä on runsaat 8 000. Liikevaihtomme on noin kaksi miljardia euroa. Ainetietojen saatavuus ja toimittaminen REACHin haasteena Suomeen tuleva EU:n kemikaalivirasto kulkee käsi kädessä REACHin* valmistelun kanssa. EU:n komission valmistelutyöryhmä summasi Hesingissä kesäkuussa, että REACH täyttää uuden ulottuvuuden varmistaen kemikaalien turvallisen käytön. Juuri havainnot turvallisuustietojen puutteista käynnistivät tämän mammuttimaisen muutosprosessin vuonna 1998. REACH ei lähde parantelemaan nykyistä järjestelmää, vaan määrittelee pelisäännöt radikaalisti uudelleen. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot eivät enää riitä rekisteröintiin. Tarvitaan paljon enemmän: omistusoikeus alkuperäisiin vaarallisuustutkimuksiin, aineen REACH MÄÄRITTELEE käyttökohteet, tietoa työntekijöiden (myös asiakkaiden, heidän asiakkaidensa ja loppukäyttäjien) sekä PELISÄÄNNÖT UUDELLEEN. ympäristön altistumisesta. Tarvitaan riskiarvio, altistumisskenaariot ja rekisteröintiasiakirjat. Lisäksi tarvitaan toimitusketjun kattava tietojärjestelmä, jolla tätä tieto-omaisuutta kuljetetaan toimittajalta asiakkaille ja takaisin sekä edelleen viranomaisille ja sidosryhmille. Uudet tietovaatimukset ja tietojen jakaminen ovat REACHin kompastuskivi. Mikä kannustaisi yritykset yhteistyöhön, jottei samoja tutkimuksia tarvitse tehdä ja rekisteröidä moneen kertaan? Ovatko kaikki tietovaatimukset edes perusteltuja turvallisen käytön parantamiseksi? Kuinka yksinkertaistaa rekisteröintiä ja tietojenjakoa ja antaa yhteistyölle tarpeeksi aikaa? Tässä toiveita Iso-Britannian EU-puheenjohtajakauden poliittiselle kompomissille. Me Kemirassa jatkamme ainetietojemme kartoittamista ja järjestelmien kehittämistä. Syksyn aikana perustettava Kemiran oma REACH Competence Center auttaa liiketoimintoja rekisteröimään aineensa. REACH haastaa meidät kaikki oppimaan uutta ja hakemaan uusia tapoja toimia. Helena Huttunen Tuoteturvallisuuspäällikkö *REACH, kemikaalien arviointi-, rekisteröinti- ja lupamenettely, on EU:n kemikaalisäädösten täysremontti. Sen on suunniteltu etenevän marraskuussa EU:n parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn, sen jälkeen neuvoston käsittelyyn ja tulevan voimaan vuonna 2007.
14 SUNITA NARAININ johtama tiede- ja ympäristökeskus CSE sai Stockholm Water Prize -palkinnon Intian vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. 30 PAPERIKONEINVESTOINTI on näyttö joukkueosaamisesta. 24 HOLLANTI vetää puoleensa kemian yrityksiä. 12 Sisältö 8 Tutkimus luo kasvua Tutkimustoiminta luo perustan Kemiran orgaaniselle kasvulle. 11 Kasvu vauhdittuu 2006 Euroopan kemianteollisuus uskoo kasvunsa vauhdittuvan vuonna 2006. 12 Uusi elämä ulkokalusteille Tikkurilan Tehopesu tekee vanhoista puutarhakalusteista kuin uudet. 14 Apua Intian vesipulaan Perinteisistä keinoista etsitään apua Intian vesipulaan. 19 Puhdasta kuin betoni Titaanidioksidi pitää betonipinnat puhtaina. 22 Yksi alansa huipuista Karoliina Hytönen menestyi ammattitaidon maailmanmestaruuskisoissa. 24 Tavoitteet korkealla Kemira-kauppa lisäsi hollantilaisen Verdugt BV:n iskukykyä. 30 Paperikone syntyy tiimityönä Paperikoneinvestointi kokoaa suuren määrän monen alan osaamista. 34 Lähelle asiakasta Asiakaslähtöisyys vauhdittaa titaanidioksidin tuotekehitystä. 36 Uusi ilme potilastiloille Virikkeelliset värit ja seinämaalaukset tuovat uutta ilmettä potilastiloihin. 42 Kemia on kansainvälisyyttä Kemiran kemianluokka Espoossa sai lukiolaisvieraita Hollannista. TEHOPESU palauttaa puupinnolle niiden alkuperäisen ilmeen. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen MAOL:n Pentti Parviainen haluaa lisätä opetuksen kiinnostavuutta. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 39 Kynävieras Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Roine 40 Kemiran osavuosikatsaus Kemiralla oli vanhva alkuvuosi. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Milleniun-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita ensiapupakkaus. 3/2005 Kemira 3
ajan ihminen TEKSTI JA KUVA BO INGVES KIINNOSTUKSEN NOSTATTAJA Pentti Parviainen Suomen kilpailukyky on teknologialähtöinen, mutta tällä hetkellä on pulaa uusista matemaattisten aineiden taitajista. Kesäkuussa 70-vuotispäiviään Heurekassa juhlineen Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOL ry:n puheenjohtaja, kouluneuvos Pentti Parviainen näkee kuitenkin valoa tunnelissa. 1. Mikä on matemaattisten aineiden opetuksen nykytilanne Suomen kouluissa? Uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden osalta tilanne on kohentunut sekä peruskoulussa että lukiossa. Peruskoulun osalta matematiikassa aikoinaan hävitty tunti on tullut takaisin ja alaluokkien 5. ja 6. luokalle fysiikka ja kemia ovat tulleet omiksi oppiaineikseen. Peruskoululaisten melko heikko kiinnostus matematiikkaa kohtaan on kuitenkin huolestuttavaa, koska se vähentää näiden aineiden jatkoopintoja. 2. Miten saadaan oppilaat kiinnostumaan enemmän matemaattisista aineista? Ammattitaitoinen, oppiaineensa hallitseva ja innostunut opettaja on kiinnostuksen nostamisen ja säilymisen perusedellytys. Siksi yksi keskeinen tehtävämme on laajamittaisen täydennyskoulutuksen järjestäminen alan opettajille. Yhtenä kiinnostuksen herättäjänä järjestämme myös vuosittain kansallisia kilpailuja eri kouluasteilla. Myös matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisohjelma, LUMA, on parantanut opetuksen sisältöä ja monipuolisuutta sekä lisännyt näiden aineiden valinnaisuutta. 3. Mikä on matematiikan, kemian ja fysiikan merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle? Suomi kilpailee parhaiten teknologisella osaamisellaan. Siksi on huolestuttavaa, että näille aloille ei tällä hetkellä hakeuduta riittävästi opiskelemaan. Etenkään tytöt eivät koe matematiikkaa ja fysiikkaa omakseen. 4. Mitä koululaisten osaamista mittaavan PISA-tutkimuksen kärkipaikka osoittaa? Suomen peruskoululaiset osaavat tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan matematiikkaa parhaiten OECD-maiden oppilaista, mutta se ei koko totuutta kerro. Tulosten lähempi tarkastelu osoittaa, että meillä on tasaisen hyvä opetus, mutta se ei suosi lahjakkaimpia oppilaita. 4 Kemira 3/2005
ajan asiat LYHYESTI» Suomen kemianteollisuuden työpaikoilla työtapaturmat vähenivät edellisestä vuodesta hieman yli 10 prosenttia.» Helsingin kauppakorkeakoulun JOKO Executive Education Oy on myöntänyt tämänvuotiset Tiedon jano tunnustukset pääjohtaja Lasse Kurkilahdelle ja professori Ram Baligalle. He ovat toimineet edelläkävijöinä rohkaisten organisaatioiden ja henkilöstön uudistumista, kasvamista ja kehittymistä.» Tikkurila Oy yhdistää Baltiassa ja Unkarissa toimivat teollisuusmaaliyhtiönsä sekä kauppa- ja rakennusmaaliyhtiönsä. Järjestelyjen toteuduttua kussakin Baltian maassa ja Unkarissa on yksi juridinen yhtiö. Operatiiviset toiminnot jatkavat kuten tähänkin asti.» Saksan sellu- ja paperikemistien ja insinöörien yhdistyksen Zellchemingin teollisuusmessut ovat vuoden tärkein sellu- ja paperialan tapahtuma Keski-Euroopassa. Kesäkuun kolmipäiväisille messuille osallistui Kemiran ohella 300 näytteilleasettajaa.» Yli 12 000 kävijää 63 maasta, muun muassa Pohjoismaista, Venäjältä, USA:sta, Saksasta, Iso-Britanniasta, Japanista ja Itävallasta, tutustui kesäkuussa paperiteollisuuden viimeisimpiin innovaatioihin ja teknologiaan Tukholman kansainvälisillä sellu- ja paperialanmessuilla. Paperi- ja sellukemian teknologiakeskus aloitti Vaasassa Kemiran on tarkoitus nostaa paperija sellukemian tuotekehitysinvestoinnit lähivuosina 4,5 prosenttiin liikevaihdosta. Tätä kehitystä tukemaan Kemira vihkii Vaasassa käyttöön uuden sellu- ja paperikemikaalien teknologiakeskuksensa. Pulp & Paper Technology Centressä tutkitaan ja kehitetään ratkaisuja paperinvalmistajien tarpeisiin retention, liimauksen, vedenkäsittelyn, saostumaneston ja valkaisun alueella. Lisäpotkua tuotekehitykseen on tullut Kemiran yritysostoista, joiden kautta olemme saaneet uusia tuotteita ja teknologioita ympäri maailmaa, teknologiakeskuksen johtaja Pekka Autio kertoo. Ratkaisuja etsitään yhdessä asiakkaiden, laitetoimittajien ja yliopistojen kanssa. Vaikka toimintamme on kansainvälistä, keskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoittaminen Suomeen on luonnollista, koska täältä löytyy paperinvalmistuksen vahva asiantuntemus. Kemiralla on kymmenkunta sellu- ja paperikemikaalien tutkimusyksikköä eri puolilla maailmaa. Tärkeimmät sijaitsevat Vaasan lisäksi Marietassa ja Columbuksessa Georgian osavaltiossa Yhdysvalloissa sekä Itävallan Kremsissä. Yhteistyötä tehdään myös Kemiran konsernitason tutkimuskeskusten kanssa. SUOMESSA ON PAPERINTEON VAHVA ASIANTUNTEMUS. Pidämme itseämme eturivin yrityksenä paperikemikaalien tuotekehityksessä. Esimerkiksi paperiteollisuuden mikrobiologiassa olemme tehneet uraauurtavaa tutkimusta tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, Autio sanoo. Vaasan toimipaikalla työskentelee noin 250 henkilöä. Näistä 70 on Pulp & Paper Technology Centren asiantuntijoita. Lähes puolet on korkeakoulututkinnon suorittaneita alansa huippututkijoita. 3/2005 Kemira 5
ajan asiat PROSESSIVESISTÄ UUSIOTUOTTEITA Kemiraan kuuluva vesiosaaja, Kemwater Services Oy, on solminut sopimukset prosessivesien puhdistuksesta ja vedenkäsittelylaitosten operoinnista Ovako Dalsbrukin ja Ovako Dalwiren Taalintehtaiden tuotantolaitoksilla. Llisäksi KWS selvittää Ovakon prosesseista tulevien sivuvirtojen ja jätesakkojen käsittelyä ja kierrätystä. Taalintehtaan teräksen kuumavalssaamosta tulee jäähdytysvesiä noin 30 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Vedestä erotetaan rautasakka, ns. valssihilse. 90 prosenttia vedestä palautetaan takaisin prosessiin. Loput lasketaan mereen. Valssihilse menee nyt raaka-aineeksi sementtitehtaalle. Peittauksessa käytetty rikkihappo ja tuotannon huuhteluvedet johdetaan vedenpuhdistamolle. Kemwater hoitaa puhdistuksessa erotetun sakan kierrätettäväksi tai loppusijoitettavaksi. SULKAVAN KÄNSÄ- MARATONI IMI MEHUT Kemiran Naattipaatti-joukkue osallistui 12:nnen kerran Sulkavan Suursoutujen yleiseen kirkkovenesarjaan. Hikisen soudun jälkeen Naattipaatti lipui maalilinjan yli ajassa 5.58,56 sijoituksena 113. Kaikkiaan lauantain päiväsoutuun starttasi aamunkajossa 147 kirkkovenettä; kussakin 14 soutajaa ja perämies. Matkaa Hakovirran sillalta Partalan saaren ympäri maaliin Sulkavan soutustadionille kertyi 58 kilometriä Ykkösenä maalilinjan ylitti Kahvakopla ry ajalla 4.04,25. Toiseksi tuli Puijon soutajat ja pronssille Metso Paper. Sitkeimmät sissit soutivat reittiä yli kahdeksan tuntia. Kemiran ja Kemira GrowHow n yhdistetty joukkue sai uusia neuvoksia. Kymmenettä kertaa mukana olleet Ari Brofeldt, Eeva Toivola ja Paula Pöntynen kuittasivat soutuneuvoksen kunniakirjan. PORIN FERROKUIVAAMO VALMISTUU AIKATAULUSSA Porin tehtaiden ferrosulfaatin kuivaamon rakennustyöt ovat loppusuoralla. Laitos otetaan käyttöön ennen talven tuloa. Ferrosulfaatti ja sen jatkojalosteet ovat osa Kemiran ympäristöliiketoimintaa. Ferroa syntyy sivuvirtana titaanidioksidipigmenttituotannosta noin 0,6 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Muutoin läjitettäväksi joutuva raaka-aine saadaan jalostettua uudeksi tuotteeksi. Ferrosulfaattia käytetään joko sellaisenaan tai jalostettuna ferrisulfaatiksi muun muassa vedenpuhdistuksessa. Tuotteen ylivoimaisesti kasvavin uusi käyttöalue on sementtiteollisuudessa. EU:n uusi direktiivi vaatii, että valmis sementti saa sisältää kuusiarvoista kromia enintään 2 mg/kg. Ferron avulla tämä kuusiarvoinen kromi pelkistetään haitattomaan kolmiarvoiseen muotoon. MAAILMALTA» Suomalainen ympäristöteknologian toimiala on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi raudan ja teräksen valmistus Suomessa. Alan liikevaihto on 3,4 miljardia euroa ja se työllistää Suomessa noin 9 000 henkeä. (Tekniikka & Talous 2.6.05)» Harva tietää, että yhden kahvikupillisen juominen maksaa 140 litraa, hampurilainen 2 400 ja t-paita yli neljä tuhatta litraa vettä. (prof. Arjen Hoekstra Helsingin Sanomat 5.8.05)» Aktiiviaineena hampaiden valkaisussa käytetään karbamiidiperoksidia tai vetyperoksidia. Vuonna 2004 valkaisuaineiden myynti hammashoitoon kasvoi 50 %. (Kauppalehti 19.7.05)» Noin 1,1 miljardilla ihmisellä on pulaa puhtaasta vedestä ja noin 2,4 miljardia ihmistä elää toimivan viemäriverkoston ulottumattomissa. Noin 3 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain puhtaan veden puutteen seurauksena. (SPR:n verkkopalvelu) 6 Kemira 3/2005
4,00 KEMIRA MYI OMISTUS- OSUUTENSA KEFCOSTA Kemira Oyj ja muut osakkaat ovat myyneet omistusosuutensa Kemira Emirates Fertilizers Companystä (Kefco). Uusi omistaja on chileläinen SQM Nitratos SA. Kefco, joka on kuulunut osakkuusyhtiönä Kemiran liuoslannoiteliiketoimintaan (omistusosuus 50 prosenttia), toimii Yhdistyneissä Arabiemiraateissa Dubaissa. Sen päätuote on Kemiran omalla teknologialla valmistettava Magnum P44 -ureafosfaatti, jota käytetään tippukastelulannoitteena vihannesten ja hedelmien viljelyssä. SQM ostaa myös oikeudet kyseiseen teknologiaan ja tuotteen tavaramerkkiin. Kefcon tuotantokapasiteetti on 30 000 t/v ja sen palveluksessa on 28 henkeä. Tilataideteos Helsingin Ruoholahteen Helsingin Ruoholahteen on ilmestynyt tuore tilataideteos. Harmaan betonisillan pylväät hehkuvat spektrin väreissä ja ilahduttivat muun muassa MMmaratoonareita heidän hikisessä urakassaan elokuun puolivälissä. Teoksen värityssuunnitelman on tehnyt arkkitehti Adalbert Aapola ja maalauksesta huolehti Pintor Oy- Teoksessa käytetyt tuotteet ovat Tikkurilasta. KEMIRALLE 750 MILJOONAN EURON VALMIUSLUOTTO Kemira Oyj on allekirjoittanut viisivuotisen 750 miljoonan euron suuruisen valmiusluoton 14 konsernin tärkeimmän yhteistyöpankin kanssa. Lainamäärä korotettiin alkuperäisestä 700 miljoonasta eurosta 750 miljoonaan euroon ylimerkinnän seurauksena. Konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitettu lainajärjestely korvaa kesäkuussa 2003 allekirjoitetun vastaavan 506 miljoonan euron lainan. Lainajärjestelyyn osallistui tasaosuuksin seuraavat pankit: ABN Amro, Calyon Bank Helsinki Branch, Citigroup, Danske Bank, Dresdner Kleinwort Wasserstein, Fortis International Finance (Dublin), Handelsbanken, HSBC Bank plc, HSH Nordbank AG, ING, Nordea, OKO Bank, Sampo Bank plc, SEB Merchant Banking, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ). Lainan agenttina toimii Nordea. 12,00 11,00 10,00 9,00 OSAKEMARKKINAT Markkinat ottivat myönteisesti vastaan ajan asiat Kemiran liikevoitto tammi-kesäkuussa nousi 35 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan kauteen liikevaihdon noustessa yhdeksän prosenttia. Ydinliiketoimintojen liikevaihto nousi 15 prosenttia. Kehitys otettiin markkinoilla myönteisesti vastaan, ja Kemiran osakekurssi nousi osavuosikatsauksen julkistuspäivänä 5,7 prosenttia 11,05 euroon. Osavuosikatsauksen julkistusta seuranneen viikon aikana osakekurssi vaihteli 10,90 ja 11,50 euron välillä. Erityisesti Pulp & Paper Chemicals -liiketoiminta-alueen sekä Kemwaterin tulokset ylittivät markkinoiden odotukset. Paperiteollisuuden työkiistan vaikutus oli markkinoiden ennakko-odotuksia alhaisempi. Raaka-aineiden hintojen nousu tasaantui huhti-kesäkuussa verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen, mutta energian hinta pysyi korkeana. Kemira sai siirrettyä raaka-ainehinnoissa alkuvuoden aikana tapahtuneita hinnannousuja myyntihintoihin, mikä sai osakseen positiivisia kommentteja sijoittajien taholta. Kemiran koko vuoden liikevaihdon, liikevoiton ja osakekohtaisen tuloksen arvioidaan kasvavan vuoden 2004 pro forma -luvuista. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemira TUOTETURVALLISUUDEN OSAAMISKESKUS ESPOOSEEN Kemira perustaa tuoteturvallisuuden osaamiskeskuksen (Reach competence center) Espoon tutkimuskeskukseen. Sen tehtävänä on Kemiran EU-alueella valmistamien tai maahantuomien runsaan sadan aineen rekisteröinti tulossa olevan REACH-lainsäädännön mukaisesti. 8,00 7,00 6,00 5,00 05.2003 HEXPORTFOLIO 07.2003 09.2003 11.2003 01.2004 03.2004 05.2004 07.2004 09.2004 11.2004 01.2005 03.2005 05.2005 07.2005 TAPAHTUMAKALENTERI 2.11. klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 3/2005 Kemira 7
Tutkimustoiminta luo perustan Kemiran orgaaniselle kasvulle. Sen merkitys vain korostuu tarjottaessa asiakkaille kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksittäisten tuotteiden sijasta, Oulun tutkimuskeskuksen johtaja Timo Kenakkala uskoo.
TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT HARRI NURMINEN Tutkimus luo pohjan kasvulle Kemira on siirtymässä entistä enemmän kemikaalituottajasta kokonaisvaltaisten ratkaisujen toimittajaksi. Asiakkaalle ei myydä pelkkää kemikaalia vaan laatua ja suorituskykyä eli asiakkaalle annetaan nimenomaan osaamista. Tutkimuksella on ratkaiseva rooli tämän osaamisen hallitsemisessa. Sen myötä olemme mukana alan tieteellisessä kehityksessä, synnytämme uusia innovaatiota ja tarjoamme asiakassovelluksia. Esimerkiksi veden käsittelyyn liittyvien ratkaisujen toimittajana meidän on ymmärrettävä mitä vedessä todella tapahtuu, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat ja miten tapauskohtaisesti asioita optimoimalla asiakkaamme saavuttaa parhaan lopputuloksen, Timo Kenakkala sanoo. Kemira käyttää tänä vuonna tutkimukseen ja tuotekehitykseen (T&K) noin 2,5 prosenttia liikevaihdostaan. Liiketoiminta-alueiden väliset erot ovat kuitenkin suuret panostuksen kohotessa enimmillään viiteenkin prosenttiin. Tavoitteena on lisätä tutkimus- ja kehitystoimintaa niin, että koko konsernin panostus nousee lähivuosina 4,5 prosenttiin liikevaihdosta. Tutkimuspanostuksen kasvattaminen parantaa edellytyksiämme hallita myös perinteiset tuotteemme entistä paremmin, tehostaa tuotantoamme ja kehittää logistisia ratkaisujamme. Kilpailukyvyn terävöittäminen on tärkeää, sillä monissa kemian tuotteissa katemarginaalit kutistuvat kaiken aikaa, Kenakkala toteaa. PITKÄJÄNTEISYYDESTÄ PIDETÄÄN HUOLTA Kemira on organisoinut T&K-toimintansa niin, että siinä yhdistyvät hajautetun ja keskitetyn järjestelmän parhaat puolet. Yrityksen operatiivista liiketoimintaa palvelevaa kehitystyötä tehdään ensisijassa kussakin liiketoimintayksikössä eri maissa lähellä asiakkaita. Pitkän aikavälin strategisia kehityshankkeita puolestaan toteuttavat konsernin rahoittamat osaamiskeskukset, joista Oulu keskittyy vesiteknologiaan, Vaasa paperi- ja sellukemiaan sekä Helsingborg kierrätykseen. Lisäksi yrityksellä on omat tutkimuskeskukset Oulussa ja Espoossa. Ne tarjoavat erityisosaamista ja -laitteita liiketoimintayksiköiden T&K-toiminnan tueksi ja täydennykseksi. Tällä järjestelyllä voidaan vastata tehokkaasti asiakkaiden erityistarpeisiin ja toteuttaa joustavasti heidän kaipaamiaan tuote-, sovellus- ja prosessiparannuksia. Samalla kuitenkin myös pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö saa työrauhan, kun konserni kokonaisuudessaan on ottanut sen vastuulleen eivätkä sen rahoitus ja siihen liittyvät riskit koettele liiketoimintayksiköiden tulosta. LISÄVOIMAA VERKOTTUMALLA Etenkin perustutkimuksessa Kemira toimii tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja teollisuuden tutkimuslaitosten kanssa. Näin se pystyy hyödyntämään tieteenalan parasta osaamista ja pääsee osalliseksi kehityksestä, jonka tuloksia yritys voi hyödyntää edelleen omissa jatkosovelluksissaan. Verkostoon kuuluu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa sijaitsevia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Myös Kiinassa ja USA:ssa Kemira tekee vastaavanlaista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Tarvitaan perustutkimusta, josta syntyy innovaatioita. Nämä innovaatiot on kyettävä tuotteistamaan ja tuotteet on osattava vielä markkinoida. Koko ketjun yhteispeli on suuri haaste kaikille osapuolille. Vain sitä kautta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sijoitetuista panostuksista saadaan täysi hyöty, Kenakkala sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi Oulun tutkimuskeskus työskentelee yhdessä liiketoimintayksiköiden tutkimus- ja myynti-» 3/2005 Kemira 9
VIIME KÄDESSÄ TUTKIMUKSEN TARKOITUS LÄHTEE ASIAKKAAN TARPEIDEN ENNAKOIMISESTA. organisaatioiden kanssa. Näin tiedämme, mitä he meiltä odottavat ja he vastaavasti tietävät mitä me voimme tarjota. Haluamme toimia myös suorassa kosketuksessa loppuasiakkaaseen. Viime kädessä tutkimuksen tarkoitus lähtee heidän tarpeidensa ennakoimisesta ja heidän pulmiensa ratkomisesta. Kemira toimii tiiviissä yhteistyössä myös samaa asiakaskuntaa palvelevan klusterin muun teollisuuden kanssa. Monissa kehityshankkeissa parhaan lopputuloksen saavuttaminen edellyttää esimerkiksi prosessilaitetoimittajalta tiettyjä uusia ratkaisuja. OULUSSA VAHVA OSAAMISKESKITTYMÄ Oulun tutkimuskeskuksen työstä Kenakkala arvioi yhden kolmanneksen olevan uusien ideoiden generointia, toisen kolmanneksen jo olemassa olevien innovaatioiden tuotteistamista ja loppuosan loppuasiakastoimeksiantoja. Kemiallinen veden käsittely on ylivoimaisesti suurin tutkimusalueemme. Teemme siihen liittyvää työtä laajalti sekä Kemwater- että Pulp and Paper -liiketoiminta-alueille. Industrial Chemicalsille puolestaan kehitämme lähinnä muurahaishapon jatkojalosteita eri sovellusalueille. Lisäksi olemme kehittäneet työkaluja asiakaskohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakkaiden prosessien mallinnuksen kautta voimme esimerkiksi optimoida kemikaaliannosteluja ja -virtauksia, Kenakkala sanoo. Oulun tutkimuskeskuksessa työskentelee nykyisellään 89 henkilöä. Vuosia kestänyt läheinen vuorovaikutus Oulun yliopiston kanssa on edesauttanut pätevän henkilökunnan löytymisessä. Kemira on ollut myös merkittävä diplomitöiden tilaaja ja rahoittaja. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeää paitsi itse tutkimuksen tekemiseksi myös huipputaitajien kouluttamiseksi. Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vankkaa säätö- ja mittaustekniikan sekä kemian osaamista. Kemira lahjoitti muutama vuosi sitten yliopistolle vedentutkimukseen keskittyvän professuurin. KANSALLISET PANOKSET PAINOPISTEALUEILLE Kansainvälisessä kilpailussa Suomi ja täällä toimivat yritykset menestyvät pitemmän päälle vain osaamiseensa perustaen, Kenakkala toteaa. Pienen maan taloudelliset voimavarat ovat kuitenkin suuria kansantalouksia rajallisemmat. T&K-panostukset onkin osattava suunnata oikein. Tutkimuksen perusrakenteet ovat Suomessa kunnossa. Meillä on vahvaa tutkimusta tekeviä yliopistoja ja korkeakouluja sekä inno- vatiivisia yrityksiä. Tutkimuslaitokset auttavat tiedon jalostamisessa ja kaupallisten sovellusten synnyttämisessä. Voimavaroja kootaan yhteen esimerkiksi teknologiaohjelmien avulla. Tarvitsemme kuitenkin ehkä vielä nykyistä selkeämpiä linjauksia siitä, mitkä ovat niitä vahvuusalueita, joille voimavaroja kansallisesti ja alueellisesti suunnataan. Vain klustereiden ja keskittymien kautta voidaan synnyttää riittävän suuria ja vahvoja kokonaisuuksia. Näin tiiviin yhteistoiminnan mahdollistava pienuus on käännettävissä osin eduksikin, Kenakkala sanoo. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on tärkeää paitsi itse tutkimuksen tekemiseksi myös huipputaitajien kouluttamiseksi, Timo Kenakkkala korostaa. 10 Kemira 3/2005
Eurooppa nyt KEMIANTEOLLISUUDEN KASVU VAUHDITTUU VUONNA 2006 Eurooppalainen kemianteollisuus uskoo kasvun- ensi vuonna 3,7 prosenttia. tänä vuonna 3,5 prosenttia ja sa vauhdittuvan jälleen EU:n teollisuustuotantannon vuonna 2006. Investointien kasvun Cefic arvioi notkahtavan lisääntyminen ja kuluttajien tänä vuonna 0,5 prosenttiin vahvistuva luottamus talouteen viime vuoden 2,2 prosentista. johtaisivat kotimarkkinoiden Vuonna 2006 lukemiksi kirjattaisiin elpymiseen. Syklinen kemianteollisuus pääsisi pian osalliseksi tästä kysynnän taas 2,4 prosenttia. Cefic arvioi Euroopan kemianteollisuuden kasvun jää- kasvusta. Tähän vuoteen KEMIANTEOLLISUUS vän tänä vuonna Euroopan kemianteollisuuden PÄÄSISI PIAN 1,6 prosent- neutiin, kun viime OSALLISEKSI vosto Cefic suhtautuu vuonna kasvua kuitenkin KYSYNNÄN tuli 2,4 prosent- varovaisemmin. tia. Vuoden KASVUSTA. Ainakin vielä alkuvuodesta 2006 kasvuksi näytti arvioidaan 1,9 siltä, että kemianteollisuuden vauhti olisi hiipumassa yhdessä muun talouskasvun kanssa. Viime vuonna maailmantaloudessa koettiin yksi vahvimmista nousuista 20 vuoteen Pohjois- Amerikan ja Aasian nousevien prosenttia. Lääketeollisuus ei ole mukana luvuissa. Eri kemikaaleihin talouden kehitys vaikuttaa eri tavoin. Kysynnän heikkeneminen heijastui vuoden alkupuoliskolla selvästi peruskemikaalituotannon talouksien vetäminä. Koko näkymiin. Epäorgaaniset maailman BKT kasvoi 4,1 prosenttia. perustuotteet, petrokemikaalit Tämän vuoden luke- ja muovit näyttivät olevan man ennakoidaan jäävän 3,1 prosenttiin. Ceficin kesäkuussa julkaiseman puolivuosikatsauksen mukaan laskusuunnassa saavutettuaan korkean tuotantotason vuonna 2004. Epäsuotuisimmalta tilanne vaikutti kuitenkin hieno- ja tämän vuoden näkymiä erikoiskemikaaleissa, joiden rasittaisi myös Euroopan talous, joka ei ole osoittanut todellisia parantumisen merkkejä. Korkealle kasvun arvioitiin hiipuvan tänä vuonna 0,6 prosenttiin. Päinvastainenkin esimerkki kivunnut öljyn hinta löytyy: vaikean vuoden 2004 imuroi tehokkaasti kuluttajien kulutuskykyä. Eurooppalaisten tuottajien kilpailukykyä vähentää lisäksi vahva euro. EU-maiden BKT:n kasvuksi Cefic ennakoi jälkeen lääkeaineiden tuotanto on jälleen kasvu-uralla. Lääkealan tuotannon odotetaan jatkavan keskimääräistä nopeampaa kasvua niin, että kemikaa- tänä vuonna 1,8 prosenttia lien tuotanto yhdessä lää- ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Koko maailman teollisuuden tuotannon arvioidaan kasvavan keainetuotannon kanssa kasvaisi Euroopassa ensi vuonna 2,3 prosenttia. % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Yksi EU:n kemianteollisuuden kasvun avainkysymyksistä on euron ja dollarin vaihtokurssien heilahtelu. Toinen riski liittyy öljyn ja kaasun hintoihin, jotka näyttäisivät pysyvän korkealla. Öljyn hinnan lisäys vaikuttaa BKT:n kasvuun kolmea kautta. Esinnäkin korkea öljyn hinta vähentää kuluttajien ostovoimaa ja siten alentaa yksityistä kulutusta. Toiseksi korkeat energiakustannukset tuntuvat vahvoina paineina yrityksissä, jotka menettävät kilpailukykyään ja kannattavuuttaan, minkä seurauksena investoinnit vähenevät. Lopuksi energian hinnannousu johtaa ulkomaisen kysynnän vähenemiseen seurauksena korkeammista tuottajahinnoista. Ceficin raportissa todetaan öljybarrelin 10 dollarin hinnannousun vähentävän EU:n kemikaalituotantoa 1,4 prosenttia. Näin öljyn hinnan heijastusvaikutukset kemikaaleihin ovat voimakkaammat kuin BKT:hen ja muuhun teollisuuteen. TEKSTI JUKKA-PEKKA JÄRVENTAUS KEMIANTEOLLISUUDEN KASVUENNUSTE Kemianteollisuus ilman lääketeollisuutta Lääketeollisuus Kemianteollisuus kokonaisuudessaan EU 25 USA EU 25 USA EU 25 USA Lähde: Cefic 2004 2005 2006 MAAILMANTALOUDEN KASVUENNUSTE EU 25 Lähde: Cefic Pohjois- Amerikka Etelä- Amerikka Aasian Itä-Eurooppa nousevat taloudet 2004 2005 2006 3/2005 Kemira 11
TEKSTI PEKKA SÄILÄ, KUVAT JYRKI KOMULAINEN Tikkurilan uusi Tehopesu lupaa palauttaa ulkoilman koettelemille kalusteille uuden elämän. Testasimme seoksen toimivuuden käytännössä. Tehopesu puhdistaa tehokkaasti muun muassa kaikenlaiset puupinnat, Pirjo Ahola lupaa. 12 Kemira 3/2005
Tehopesu kaunistaa Aluksi puhdistettavat kalusteet kastellaan kauttaaltaan. Sen jälkeen niiden pinnalle levitetään Tehopesu-seos. Varsinaisen pesun voi tehdä reilun 15 minuutin kuluttua esimerkiksi painepesurilla tai juuriharjalla. puutarhakalusteet Testiryhmämme on kokoontunut kesäisenä päivänä pihalle, jossa odottaa lohduton näky: kaksi auringon, pölyn ja homeen harmaannuttavaa puutarhatuolia seisoo nurmikolla kuin saunaklapeiksi pääsyä odotellen. Tikkurilan ulkomaalien tutkimuspäällikkö Pirjo Ahola on kuitenkin luvannut niistä vielä kalusteita syntyvän. Testipaikalle on varattu purkillinen Tehopesuainetta, suojakäsineet ja painepesuri. Ahola aloittaa savotan sekoittamalla puolen kilon purkillisen Tehopesua viiteen litraan vettä ja antaa liuoksen aktivoitua noin 15 minuuttia, jotta ainesosat liukenisivat kunnolla. Tehopesu puhdistaa tehokkaasti ja hajuttomasti kaikenlaiset puupinnat liasta ja noesta ja pesee samalla pois homeenkin. Tuote soveltuu myös muille materiaaleille, kuten muoville tai kaakeleille. Tehopesua voidaan käyttää myös sisätiloissa, sillä siitä ei vapaudu haitallista kloorikaasua. Vaikuttavana aineena Tehopesussa on ympäristöystävälliset happiradikaalit, jotka poistavat lian tehokkaasti ja valkaisevat puuta. Parisen tuntia käytön jälkeen sekoituksen voi kaataa vaikka lavuaariin, Ahola lupaa. Tehopesun liukenemisen jälkeen hän kastelee puutarhatuolit kauttaaltaan ja käyttää pensseliä seoksen levittämiseen. Toisen tuolin kimpussa häärii talkoisiin osallistuva laborantti Leena Lintunen. Tehopesu sisältää myös lisäaineita, jotka liukenevat heti veteen ja antavat seokselle tietyn hyytelömäisyyden. Aineen levityksen voi tehdä myös helposti vaikka pesusienellä, Lintunen opastaa. LOPPUTULOSTA EI UUDESTA EROTA Seoksen levittäminen sujuu parivaljakolta joutuisasti ja näyttää siltä, että yksi purkillinen riittäisi vaikka täysin kalustetun terassin tarpeisiin. Sekoituksen teho säilyy ämpärissä muutamia tunteja, jossa ajassa ehtii hyvin hoitamaan isojakin pinta-aloja, Ahola toteaa. Kun Tehopesu on vaikuttanut kalusteissa reilut 15 minuuttia, Ahola tarttuu painepesurin ohjaimiin. Puhdistuksen pystyy hyvin tekemään esimerkiksi juuriharjalla tai vastaavalla hankaimella. Painepesuri säästää kuitenkin aikaa, jos puhdistettavana on isoja pintoja kuten TEHOPESU ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN, SITÄ VOI KÄYTTÄÄ MYÖS SISÄTILOISSA. terassilattioita tai vastaavia. Vesi ei kuitenkaan saa tunkeutua vierellä oleviin rakenteisiin. Paine kannattaa kohdistaa riittävän etäisyyden päästä, ettei kalusteista irtoa puusäleitä. Vedenpaineen puhdistaessa puun huokosiin imeytynyttä seosta alkavat aineen vaikutukset näkyä. Painekyllästetyn tai lämpökäsitellyn puun pinta näyttää juuri kaupasta ostetulta. Myös ajan myötä hapettuneet naulat ja saranat hohtavat kuin uutuuttaan. Kalusteiden kuivuttua voi lopputulosta täydentää vielä kevyellä hionnalla tai tarvittaessa uudella pesulla. Kun työn viimeistelee sävytetyllä puuöljyllä, ei kaatopaikkakärräystä odottaneita puutarhatuoleja enää uusista erota, Ahola lupaa. 3/2005 Kemira 13
TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT CSE JA ALL OVER PRESS Uudelleen löydetyistä perint Muutos lähtee ruohonjuuritasolta. On aloitettava pienestä, sadepisaran kunnioittamisesta, New Delhissä sijaitsevan tiede- ja ympäristökeskuksen The Centre for Science and Environmentin johtaja Sunita Narain sanoo. Inti 14 Kemira 3/2005
Sunita Narainin johtaman CSE:n vaikutusvalta perustuu tutkittuun ja tehokkaasti julkaistuun tietoon. Sunita Narainin johtamalle The Centre for Sciense and Environmentille (CSE) luovutettiin elokuussa kansainvälisesti arvostettu vesialan palkinto, Stockholm Water Prize. Järjestö sai sen Intian maaseudun vesihuollon kehittämisestä perinteisten menetelmien pohjalta. Kemira Kemwater kuuluu vuosittain jaettavan Stockholm Water Prizen perustajiin. Intian kasvavien taajamien, teollisuuden ja maatalouden päästöt muodostavat valtavan haasteen Narainin johtamalle CSE:lle. Yksi suurimmista ongelmista on puhtaan veden järjestäminen yli miljardille ihmiselle. Kun merkittävä osa joista ja paikoin myös pohjavesi ovat saastuneet jopa teollisuuden tarpeisiin kelpaamattomaksi, puhtaan juoma- ja kasteluveden järjestäminen ihmisille on käynyt yhä vaikeammaksi. Onneksi meillä kuitenkin on monsuuni, Narain sanoo. eistä pelastus SADEVEDEN VARASTOINTI RATKAISU ONGELMIIN Vuotuinen sademäärä vaihtelee Intiassa Tharin aavikon 100 millimetristä maan koillisosan vuoristojen yli 10 000 millimetriin. Koska Intiassa sataa keskimäärin vain sata tuntia vuodessa, sadeveden talteen kerääminen on monilla alueilla vuosituhansien ajan ollut elämisen ehto. Rikkaat paikalliset kulttuurit eri puolilla Intiaa eivät olisi mitenkään voineet syntyä ja kukoistaa ilman kehittynyttä vesihuoltoa. Sadeveden kerääminen ja varastoiminen on maanviljelyn ohella ensimmäisiä osoituksia ihmisten kyvystä ajatella eteenpäin ja luoda edellytyksiä kulttuurille. an vesipulaan 3/2005 Kemira 15
Sadeveden kerääminen ja varastoiminen on maanviljelyn ohella ensimmäisiä osoituksia ihmisten kyvystä ajatella eteenpäin ja luoda edellytyksiä kulttuurille. Vuosituhantiset vesihuollon perinteet unohtuivat Intiassa valtion alkaessa hallinnoida maan vesivaroja. Puhtaan kraanaveden järjestäminen kaikille on osoittautunut kuitenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi. Valtion resurssit eivät ole riittäneet keskitetysti johdetun, suuressa mittakaavassa toimivan vesihuollon järjestämiseen alati kasvavalle väestölle. Tuhansissa kylissä ympäri maata tämä on merkinnyt sitä, että naisten on pitänyt päivittäin tehdä jalan kymmenien kilometrien vedenhakumatkoja. Pellot ovat kuivuneet ja sadot kutistuneet. Patriarkaaliset perinteet vallitsevat Intian maaseudulla. Kaivojen, vesiputkien ja muun infrastruktuurin hoitaminen kuuluu miehille, mutta naiset pannaan töihin, jos putkista ei tule vettä. Narain toteaa, että perinteisille menetelmille perustuva vesihuolto on kulttuurin kehittymisen ehto myös tämän päivän Intiassa. Jos naisilta menee lähes kaikki aika ja energia päivittäin kotona ja maatilkuilla tarvittavan veden hakemiseen, on turha puhua heidän kouluttamisestaan. Kun sadevesi kerätään ja varastoidaan tehokkaasti, naisille jää aikaa kehittää itseään. Kysymys on paitsi elintasosta myös tasaarvosta ja demokratiasta. HALLITUS ANTAA TUKENSA KRITIIKISTÄ HUOLIMATTA Intian valtio on suhtautunut myönteisesti riippumattoman CSE:n ja muiden vastaavien järjestöjen työhön, vaikka nämä ovat silloin tällöin nostaneet esille poliittisten päättäjien virheitä. Asioista on kyetty keskustelemaan ja tavoitteista sopimaan yhdessä. Intiassa kunnioitetaan hyvin paljon demokratiaa, ja asioita viedään eteenpäin keskustellen. CSE osallistuu keskusteluun painottaen tutkittua tietoa. Esimerkiksi vesihuollon suhteen olemme hallituksen kanssa nykyisin samoilla linjoilla. Tarvitsemme hajautetun, perinteisille menetelmille rakentuvan järjestelmän. Intian osavaltioille on annettu selkeät ohjeet siitä, kuinka sadeveden kerääminen ja varastoiminen tulee paikallisesti järjestää. Periaatteessa tekniset ongelmat on helppo ratkaista. Meillä on tarvittava tieto vanhoista menetelmistä, ja paljon on kehitetty myös uutta. Suurin haasteemme on saada ihmiset ottamaan vesihuolto omalle vastuulleen. Heidät on saatava uskomaan omiin kykyihinsä. Heidän on ymmärrettävä paitsi infrastruktuuriin, myös lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä asioita. CSE:n tavoitteena on saada yli miljardi intialaista ymmärtämään sadepisaran arvo. Narain puhuu vesilukutaidosta, water literacy. Meidän on synnytettävä puhtaan veden ympärille todellinen kansanliike. Kysymys on elintärkeän sosiaalisen pääoman kasvattamisesta. Ihmisten on nähtävä mitä vesi on, mitä on olla ilman sitä, miten vesihuollon voi järjestää paikallisesti, kuinka vastuu vesihuollosta jaetaan paikallisesti. 16 Kemira 3/2005
CSE:n on kerättävä ja jaettava tietoa ja myös osallistuttava työntekoon kylän asukkaiden, kyläpäälliköiden ja poliitikkojen kanssa. Toimivan vesihuollon rakentaminen on varmasti nopein tapa parantaa köyhien kylien elintasoa ja elämän laatua. Ruohonjuuritason muutoksilla on Narainin mukaan suuri vaikutus koko intialaisen yhteiskunnan kehitykseen. VESIHUOLTO ON NOPEIN TAPA PARANTAA KÖYHIEN ASEMAA. Intian suuri haaste on ylläpitää voimakasta talouskasvua polkematta köyhien oikeuksia. Demokratian toteutuminen, naisten aseman paraneminen sekä elintason kohoaminen maaseudulla pienentää rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ja heijastuu koko maan talouskasvuun. MALLIA MAAILMALLE Miljoonat sadevesivarastot kuten tankit, lammet, kaivot, katot ja jopa keinotekoiset jäätiköt ovat osoitus kuivilla seuduilla elävien intialaisten loputtomasta kekseliäisyydestä. Kunkin alueen ekologia määrää sen, kuinka sadevettä varastoidaan. Erilaisia tapoja on valtavasti. CSE ei tosiaankaan ole keksinyt mitään uutta, vaan vain vaikuttanut siihen, että vanhat menetelmät on otettu jälleen käyttöön. CSE:n ansiosta myös muualla on alettu nähdä, että vesihuollon jättäminen yksin valtion liiketoiminnaksi ei välttämättä ole järkevää. Intian maaseudulla käytettäviä menetelmiä ja osuustoimintamallia onkin jo sovellettu eri puolilla maailmaa. Näkemyksemme mukaan vesihuollosta pitää tehdä maailmanlaajuista osuustoimintaa. Puhdas vesi samoin kuin puhdas ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. Tämän ei pitäisi olla kovin radikaali ajatus. Mielestäni esimerkiksi Kioton sopimus ei ole sopusoinnussa globaalin demokratian kanssa. Vesihuollossa on kysymys paitsi elintasosta myös tasa-arvosta ja demokratiasta, Sunita Narain korostaa. 3/2005 Kemira 17
Vesihuollosta pitää tehdä maailmanlaajuista osuustoimintaa. Puhdas vesi samoin kuin puhdas ilma ovat yhteistä omaisuuttamme. METSÄTEOLLISUUS KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ CSE:n veteen liittyviä menestystarinoita on Intian sellu- ja paperiteollisuuden saaminen kestävän kehityksen tielle. Vuonna 1999 aloitimme projektin, jossa seuraamme teollisuusyritysten raaka-aineenkäyttöä, prosesseja ja päästöjä hyvinkin yksityiskohtaisesti. Koska sellu- ja paperiteollisuus tuohon aikaan oli yhtä kuin ympäristökatastrofi, otimme sen ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi, CSE:n johtaja Sunita Narain sanoo. Lähes kaikki Intiassa toimivat metsäyhtiöt tulivat vapaaehtoisesti mukaan tutkimukseen, jonka tulokset julkaistiin laajalti. Asetimme yritykset paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne noudattivat kestävän kehityksen periaatteita. Intialaiset yritykset käyttivät vettä keskimäärin 200 tonnia tuotettua paperitonnia kohti, kun maailmalla vastaavaan tuotantoon riitti 30 tonnia vettä. Myös sellua käytettiin Intiassa paperituotantoon nähden kohtuuttomasti. Hyvin harvalla yhtiöllä oli mitään keinoja kloorinkäytön vähentämiseksi. Parannettavaa riitti. Kun sama tutkimus tehtiin viisi vuotta myöhemmin, metsäyhtiöiden vedenkäyttö oli vähentynyt keskimäärin 50 prosenttia, ja jotkin yhtiöt olivat päässeet lähelle vesikierron sulkemista. Kehitystä oli tapahtunut eri puolilla prosessia. Vaikka metsäteollisuus on usealla osa-alueella päässyt lähelle maailman keskiarvoa, päästöt ovat vielä luvattoman korkealla. Monissa yrityksissä on otettu askeleita kohti kloorivapaata prosessia, mutta kustannukset nähdään liian korkeiksi. Me yritämme osoittaa, että kloorivapaa prosessi pienentää jätevedenkäsittelyn kustannuksia ja antaa mahdollisuuden kierrättää jätevirtoja maatalouden käyttöön. FAKTAT PUHUVAT PUOLESTAAN Vuonna 1980 perustetun CSE:n vaikutusvalta Intiassa perustuu tutkittuun ja tehokkaasti julkaistuun tietoon. Järjestön perustaja ja ensimmäinen johtaja Anil Agarwal valitsi työntekijöikseen tiedemiehiä, insinöörejä, toimittajia ja ympäristöaktivisteja, joita kaikkia yhdisti palava halu palauttaa Intia kestävän kehityksen tielle. Järjestön nykyinen johtaja Sunita Narain on yksi heistä. Joskus ihmetellään, kuinka 125 työntekijän järjestöllä voi olla näin paljon vaikutusvaltaa yli miljardin ihmisen yhteiskunnassa ja jopa sen ulkopuolella. Vahvuuksiamme on kyky verkottua niin tiedeyhteisöjen kuin hallituksenkin suuntaan Intiassa ja myös kansainvälisesti. Saamme myös tärkeätä tietoa teollisuudelta, esimerkiksi globaalien metsäyhtiöiden toimintatavoista, Narain kertoo. Järjestö ei provosoi hallitusta ja teollisuutta, vaan antaa kohdennetusti julkaistun tiedon vaikuttaa. Faktat puhuvat puolestaan, ja demokraattisessa yhteiskunnassa yleinen mielipide pohjautuu lopulta niille. Olemme viimeisten 25 vuoden aikana monta kertaa nähneet, kuinka yleinen mielipide saa yhteisöt ja yritykset muuttamaan toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan. 18 Kemira 3/2005
TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT JUHA SALMINEN Fotokatalyysiin perustuva kemiallinen reaktio mahdollistaa erilaisten pintojen itsepuhdistuvuuden. Erityisesti rakennus- ja elementtiteollisuus uskovat teknologiasta löytyvän näkymiä uusille markkinoille. Kemira Pigmentsissä on tehty fotokatalyysiin perustuvan kemiallisen reaktion tutkimusja kehitystyötä jo viiden vuoden ajan. Viime vuodet fotokatalyysin puhdistavia vaikutuksia on tutkittu Kemirassa projektiluontoisesti. Olemme siirtymässä titaanidioksidiraaka-aineen testauksesta yhä enemmän sovellutuksiin. Erityisesti rakennusmateriaalit ovat tällä hetkellä tuotteita, joilla fotokatalyysiin perustuvaa materiaalien itsepuhdistuvuutta lähdetään todennäköisimmin viemään markkinoille, Kemira Pigmentsin tuotepäällikkö Tommy Böök kertoo. Fotokatalyysiin pohjautuvalla aineella käsitellyt sementtipinnat ovat itsepuhdistuvia. Typpi- ja rikkioksidit hapettuvat materiaalin pinnassa nitraateiksi ja sulfaateiksi. Puhdasta kuin betoni Kemira on siirtynyt titaanidioksidin tutkimuksessaan yhä enemmän sovellusten kehittämiseen, Tommy Böök kertoo. 3/2005 Kemira 19
Siten elementin pintaan ei pääse pesiytymään hiilivetyä tai rasvaa eikä muodostumaan homeen ja levän kaltaista kasvustoa. Käsitellyistä pinnoissa ei kulkeudu myöskään ympäristöön haitallisia aineita, Böök toteaa. Hän uskoo itsepuhdistuvuudesta olevan rakennusteollisuudelle erityisesti esteettistä imagomerkitystä. Esimerkkinä Böök mainitsee julkisten rakennusten vaaleat fasadit. Vaihtoehtoina voisi olla joko valmiin fotokatalyyttisesti käsitellyn seoksen lisääminen betonimassaan tai ruiskupinnoite valmiiseen seinään. tutkimus on osa yhteiseurooppalaista Eureka-projektia. Tällä hetkellä betonipinnotteiden tutkimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä. Tutkimushankkeen rahoittajana toimii Suomessa Teknologian kehittämiskeskus, Tekes. Fotokatalyysin tukiminen on osa Tekesin nanoteknologia-ohjelmaa. Ruotsista on mukana paikallinen teknologian kehittämiskeskus VINNOVA. TEKNISESTI MAHDOLLISUUDET NÄYTTÄVÄT RAJATTOMILTA, JOS KAIKKI TOIMII NIIN KUIN ON OLETETTU JA MARKKINOITA LÖYTYY. MUKANA KOKO RAKENNUSTEOLLISUUDEN KETJU Fotokatalyysin vaikutuksiin perustuva Yrityspuolella Kemiran yhteistyöverkostoon kuuluvat sementin valmistaja Cementa, rakennuselementtien valmistaja Consolis, sekä tutkimuslaitoksista VTT. Ruotsissa yhteistyökumppaneinamme ovat rakennusliike Skanska, A-Betong sekä useita alan instituutteja ja tutkimuskeskuksia. Projektissa on siis mukana koko rakennusteollisuuden ketju, Böök toteaa. Euroopan suurin betonielementtejä valmistava yritys, Consolis Technology, näkee betonipintojen itsepuhdistuvuudessa suuria mahdollisuuksia. Consoliksella on toimintaa 11:ssä Euroopan maassa. Halusimme ottaa tietoisen riskin ja olla tutkimusprojektissa mukana jo varhaisessa vaiheessa. Itsepuhdistuvista betonipinnoista saattaa muodostua tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa, arvioi Consolis Technologyn toimitusjohtaja Olli Korander. Consolis on sitoutunut osaltaan myös rahoittamaan tutkimusprojektia. Teemme fotokatalyysiin perustuvia käytännön kokeita, joiden perusteella mietimme, miten teknologia soveltuu liiketoimintaamme ja mitkä ovat sen mahdolliset potentiaalit. Jos kaikki toimii suunnitelmien mukaan, ovat betonielementeistä rakennetut itsepuhdistuvat julkisivut Consoliksen kannalta todennäköisimpiä käyt- Fotokatalyysin mahdollisuuksia on tutkittu maailmalla monissa eri käyttökohteissa. Itsepuhdistuva huurtumaton lasi on tunnetuimpia fotokatalyysiin perustuvia tuotteita.