Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Samankaltaiset tiedostot
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Sulfidisavien tutkiminen

Mitä ovat happamat sulfaattimaat?

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Happamien sulfaattimaiden tunnistus

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät

Opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1. Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat

t. Happamatsulfaattimaat

Oulainen, keskustan OYK päivitys

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life ; Befcass

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

Sulfidiselvitys Taanilan asemakaavoitusalueella

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

SEDIMENTIN INKUBAATIOMENETELMIEN VERTAILU

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Östersundomin pienvesien kartoitus

Seinäjoen Hangasnevan maaperän happamoitumistutkimus

Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA (HAKU)

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

Jo muodostuneen happamuuskuormituksen hallintamahdollisuudet

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Turvetuotannon vesistökuormitus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla

Maa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Transkriptio:

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg Happamat sulfaattimaat - muodostuminen Jääkauden jälkeen litorinakauden aikana 7 500 4 000 vuotta sitten Suomen länsiosat olivat veden peitossa ja ennen jääkautta syntynyt kasvillisuus alkoi kerrostua merenpohjaan Merivesi lämpimämpää ja suolaisempaa kuin nyt Vähähappiset olosuhteet Kuollut orgaaninen aines + rikki + rauta + bakteerit FeS, FeS 2 (sulfideja)

Kuva: Kati Marttimäkii-Aulaskari Happamat sulfaattimaat - esiintyminen Maankohoamisen seurauksena pohjasedimenttejä on noussut kuivalle maalle, rannikolla noin 100 m:n korkeuteen asti (nk. Litorinaalue) Maan kohoaminen jatkuu edelleen Paikoitellen koko Suomen alueella kallioperässä esiintyy mustaliuskejaksoja. Mustaliuskeet ovat hiiltä ja rikkiä sisältäviä kiviä Suomen sulfaattimaaesiintymät ovat Euroopan laajimmat MIRKKA HADZIC, SYKE 12.6.2018

Happamat sulfaattimaat ihmisen aiheuttama ongelma Hapettomassa tilassa pohjaveden pinnan alapuolella happamat sulfaattimaat eivät aiheuta haittaa ympäristölle = potentiaalinen hapan sulfaattimaa ph yleensä > 6,0 Maankuivatuksen takia maaperän sulfidiyhdisteet hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperän metalleja = todellinen hapan sulfaattimaa ph < 4,0

Happamat sulfaattimaat - haitat Happamuus liuottaa maaperästä alumiinia, rautaa ja raskasmetalleja. Hapettumistuotteita ja liuenneita metalleja varastoituu maaperään. Kun sade huuhtelee maaperää, vapautuvat kertyneet yhdisteet veteen. Myös lisää metalleja liukenee. Happamat piikit kuivatusveden laadussa ajoittuvat pääsääntöisesti loppukesään, hellekauden jälkeisien sateiden ajalle, jolloin kuivan kauden hapettumistuotteet huuhtoutuvat veteen.

Happamat sulfaattimaat tunnistaminen maastossa Todellinen hapan sulfaattimaa Hapanta, ph on < 4, jopa < 3 Punaisen- tai oranssinruskeita rautasaostumia, vaaleankeltaista jarosiittia Potentiaalinen hapan sulfaattimaa Maasto ph yleensä > 6 Väri musta tai tummanharmaa, jos monosulfidia Värin perusteella sulfidien olemassaoloa voi olla vaikea arvioida (pyriítti, karkeammat maalajit)

Happamat sulfaattimaat tunnistaminen laboratoriossa Maaperänäytteiden inkubaatio Annetaan näytteiden hapettua huoneenlämmössä 8-16 viikkoa. Mikäli näytteen ph on inkuboinnin jälkeen: < 4 ja pudotusta on tapahtunut 0,5 yksikköä tai enemmän sulfaattimaa 4,0 ei sulfaattimaa Kokonaisrikkipitoisuus 0,2 % korreloi hyvin happamoitumisen kanssa hienorakeisissa mineraalimaalajeissa (hiesu ja savi) Ei toimi kaikille maalajeille esim. orgaaniset maalajit, karkeat maat Kuva: Miriam Nystrand

Happamat sulfaattimaat - tunnistaminen Vedenlaatu Matala ph ja samanaikaisesti korkea sähkönjohtavuus (>20 ms/m) Korkea SO 4 Korkeat Al, Cd, Co, Cu, Ni, Zn, U Korkea asiditeetti Veden ph ja sähkönjohtavuus voidaan todentaa maastossa ph 5,2 EC 8,2 ms/m SO4 15 mg/l TOC 71 mg/l Asiditeetti 0,50 mmol/l 3,8 67,40 ms/m 300 mg/l 1,62 mg/l 9,20 mmol/l

Happamat sulfaattimaat - haitat Happamat ja metallipitoiset valumavedet Erityisesti Al, Cd, Co, Cu, Ni, Zn, U Haitat kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle Pahimmillaan laajoja kalakuolemia Edellinen iso happamuuspiikki oli länsirannikolla talvella vuonna 2006-2007, jolloin kalakuolemia raportoitiin useilta isoiltakin joilta (esim. Kyrönjoki, Siikajoki, Perhonjoki).

Happamat sulfaattimaat - haitat

Happamat sulfaattimaat - haitat Haitat virkistyskäytölle ja rakenteille Teräs- ja betonirakenteiden syöpyminen Huonot geotekniset ominaisuudet Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille - Tunnistus Toteutusaika: 01.08.2017-31.07.2020 Tavoite: Kehittää maasto/kenttälaboratorio-olosuhteissa käyttökelpoisia happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmiä, jotka mahdollistavat sulfaattimaiden luotettavan tunnistamisen nykyisiä menetelmiä nopeammin Kehittää menetelmiä sulfaattimaan happamoitumispotentiaalin arviointiin http://www.syke.fi/hankkeet/tunnistus

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla SulfaII Hankkeessa julkaistu opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Hyödynnettävissä myös muiden maankäyttömuotojen yhteydessä Täydentyy tutkimustiedon lisääntyessä http://www.syke.fi/hankkeet/sulfa2

Kiitos! mirkka.hadzic@ymparisto.fi